- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 5 249
Oliko kellään täällä paneeleja tiilikuvio-/aaltopeltikatolla? Oliko asennusprosessi millainen, mihin kohtiin kiskot ruuvattiin kiinni?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Muutama noob-tason kysymys näistä:
- Kun paneelit hankkii, lienee fiksuinta hankkia kiinteähintainen sähkösoppari? Näin pääsee hyödyntämään sitten talvella tasaisen hinnat miettimättä sitä, mitä kesällä halvan energian hinnoissa menettäisi?
- Isossa piharakennuksessa olisi katon lape suoraan etelään. Kattokulma tosin on vain 15 astetta. Asennetaanko näitä sitten jollain tuennalla esim 30 asteen kulmaan, vain onko tuo niin oleellista? Äkkiseltään tulisi mieleen, että tuollainen tuenta voisi olla alttiimpi ottamaan ajan oloon damagea sääoloista. Ja oishan se vähän rumakin varmasti![]()
Pulloja keräämällä tienaisit paremmin ja tulisi liikuntaa.Hitto, auto jo 100% ja lvv nostettu tehostettuun lämpöön.. ilppi huutaa sisälle 16 astetta, apk käyny ja pyykkikone, kaikki siten et varttinetto just alta -0 kwh. Ny uimaaltaan pumppu viel huutaa täysiä, ja saunaa aloin lämmittää yhellä vaiheella ko illaks sen kuitenkin laitan.. on tää kovaa ko saa kulutusta tarpeeks aikaseks näillä hinnoilla ja automatioilla.
Pitäiskön autonkin ilmastointi vaan laittaa päälle vaikken sitä enää aja?
Edit rupesinkin harkitsee et saunaan vois laittaakin älykontaktorit viel keskukseen, vaikka mekaaninen kello itse kiukaassa, mut sitä helppo käyr lisääs 4h välein viimeistään.. sit sais hitaasti lämmitettyä tuottoja silmälläpitäen, toki jos sähösauna kauvan kuumana, ni joku kiva pneumatiikalla toimiva sumu sinne sillon tällöin ois pop, kosteus ja lämpötieto sieltä jo tuleekin, ja samalla si sais järjestettyy sinne si sellaiset pehmeemmät sumulöylyt josta tykkään enempi ko niistä selän karrelle polttavista, joka toki viel ois mahista ihan perinteisen kiulunki kanssa
Ai jaa? Pulloilla tienaa niin paljon? Sillä toukokuun sähkölasku kääntyy niin päin että helen maksaa mulle, jopa että saan sillä kuitattua carunan kk maksun, ja autossa ollut sähköä koko ajan yms.. mutta toki jos pullojakeräämällä kannattavampaa niin täytyypä alkaa siihen siPulloja keräämällä tienaisit paremmin ja tulisi liikuntaa.
Sama täällä mutta ei mitään järkeä optimoida noin pitkälle että pohdit jotain auton ilmastoinnin päällä pitoa... Se on pullojen keräilyä...Ai jaa? Pulloilla tienaa niin paljon? Sillä toukokuun sähkölasku kääntyy niin päin että helen maksaa mulle, jopa että saan sillä kuitattua carunan kk maksun, ja autossa ollut sähköä koko ajan yms.. mutta toki jos pullojakeräämällä kannattavampaa niin täytyypä alkaa siihen si
Eiköhän tuossa viitattu pelkästään tuohon eiliseen voimisteluun, eikä aurinkovoimaan yleisellä tasolla. Normaalikokoisella kotivoimalalla, ilman mitään sen suurempia peliliikkeitä, mahdolliset tappiot olivat euron luokkaa. Jos sen välttääkseen pitää ilmastoinnin 16 asteessa samalla saunaa turhaan lämmittäen ja muut suorittamiset siihen päälle niin ei se kyllä kovin kaukana totuudesta ole, että lyhyt kierros lähipuiston ympäri tuottaa paremmin.Ai jaa? Pulloilla tienaa niin paljon? Sillä toukokuun sähkölasku kääntyy niin päin että helen maksaa mulle, jopa että saan sillä kuitattua carunan kk maksun, ja autossa ollut sähköä koko ajan yms.. mutta toki jos pullojakeräämällä kannattavampaa niin täytyypä alkaa siihen si
Mitä nopeasti katselin ketjua taaksepäin, niin ilmeisesti Froniuksen invertterit on varmin valinta, jos haluaa hyödyntää automaatiota aurinkosähkön tuotannossa niin että tuotannon saa mahdollisimman tehokkaasti käytettyä sähköauton lataukseen, veden lämmitykseen tms. Onko joku tietty mallisarja erityisen hyvä? Pitääkö olla sekä ethernet- että modbus-liitännät?
ethernet-llitäntä on periaatteessa yksi väylä mahdollisille invertterin ukkostuhoille, niin pitäisin wifin käyttöä parempana vaihtoehtona. Modbus on käsittääkseni vain protokolla, ei oma liitäntä. Riippu miten automaation toteuttaa, mutta yleisesti ottaen eurooppalaiset Fronius tai SMA on hyviä valintoja.Mitä nopeasti katselin ketjua taaksepäin, niin ilmeisesti Froniuksen invertterit on varmin valinta, jos haluaa hyödyntää automaatiota aurinkosähkön tuotannossa niin että tuotannon saa mahdollisimman tehokkaasti käytettyä sähköauton lataukseen, veden lämmitykseen tms. Onko joku tietty mallisarja erityisen hyvä? Pitääkö olla sekä ethernet- että modbus-liitännät?
Mitä nopeasti katselin ketjua taaksepäin, niin ilmeisesti Froniuksen invertterit on varmin valinta, jos haluaa hyödyntää automaatiota aurinkosähkön tuotannossa niin että tuotannon saa mahdollisimman tehokkaasti käytettyä sähköauton lataukseen, veden lämmitykseen tms. Onko joku tietty mallisarja erityisen hyvä? Pitääkö olla sekä ethernet- että modbus-liitännät?
Mitä nopeasti katselin ketjua taaksepäin, niin ilmeisesti Froniuksen invertterit on varmin valinta, jos haluaa hyödyntää automaatiota aurinkosähkön tuotannossa niin että tuotannon saa mahdollisimman tehokkaasti käytettyä sähköauton lataukseen, veden lämmitykseen tms. Onko joku tietty mallisarja erityisen hyvä? Pitääkö olla sekä ethernet- että modbus-liitännät?
Pitkä ruuviNimenoman aallon pohjalle, eihän siinä aallon harjalla ole mitään alla mihin ruuvi ottaa kiinni.

Huawei ainakin pirun vaikee saada Home Assistanttiin, kun ei mikään portti ole auki. Muuten toimii kuin junan vessa.Äkkiseltään varmistaisin et laitteessa on modbusðernet. Tällöin laitteen pitäisi myös tukea modbus tcp:tä. Varmaan laitteissa yhtä sun toista rajapintaa muutenkin mut tuo sunnyspecin mukainen modbus luulisi pelittävän hyvin kotiautomaatioon?
Miksi noin vaikeaa? Monet inverterit mainittu täällä tai jossain toisessa vastaavassa ketjussa jotka istuu heti yhen hacs lisäosan jälkeen ha:han. Itsellä kaco ja tarvii ko ip tiedon ja avot se on siinä.. tulee molempien ppm:ien tiedot sekä kaikkien vaiheiden tiedot mitä syöttää..Jos pikkuisen on valmis virittelemään, niin Growattin inverttereille on joku tehnyt grott-nimisen proxysoftan, jolla saa kaapattua invertterin dataliikenteen ja tuupattua tiedot vaikkapa mqtt:llä eteenpäin. Eli integroituu tuota kautta oikein nätisti HA:iin.
Miksi noin vaikeaa?
Toki se kaikki mahikset on toisaalta hyvä tuoda esilleToinpa vain esille, että ei Growattia välttämättä tarvitse hylätä vaihtoehtona, jos HA-integroitavuus on kynnyskysymys. On Growattille myös ilmeisesti pilven kautta toimiva HA-integraatio, mutta omaan käyttöön grott on palvellut HA-tarpeet erinomaisesti. Tarvittaessa grott:lla saa myös katkottua invertterin pilvinapanuoran, ja toimittua "lokaalimoodissa"
Pakko lainata taas itseäni ja täsmentää, monet toki saattaa lukea foorumia kuten tätä ja monet osaavat antaa siellä ymmärtää et helppoa tehä vaikka mitä optimointeja, jotka oikeasti vaatii paneutumista moneen osaalueeseen, ei pelkästään et sähköä tulee si paneeleista. Vähän sama ko monet osti 3d tulostimia tajuamatta et si tarvii osata 3d cadia käyttää ja slicata jos haluu uniikkeja osia just omaan tarpeeseen, ei se enää ollu et avaa doc/sivu paina print.Miksi noin vaikeaa? Monet inverterit mainittu täällä tai jossain toisessa vastaavassa ketjussa jotka istuu heti yhen hacs lisäosan jälkeen ha:han. Itsellä kaco ja tarvii ko ip tiedon ja avot se on siinä.. tulee molempien ppm:ien tiedot sekä kaikkien vaiheiden tiedot mitä syöttää..
Ei siis ees mitään pilveä tarvita
Ja tosiaan ku joku täällä modbussia kyseli et pitäiskö olla, ni se vaan protokolla, käyttää joko tcp/ip:tä tai rs. Ja vaatii enempi si taas senkanssa jutteluun, jollei su ole tehny jotain plctä kotiautomatioon johon lisänyt sen modbussin jne jne.. eli ihan eth/wlan ja pikku hacks palikka ip tiedolla monasti parempi.
Fronius josta hehkutettu et paras automatioon, niin eihän sekään muuta tee ko osaa yhtä nopsaan jutella ha:n kanssa, sen jälkee kaikki riippuu mihin panostaa ja mitä osaa automatisoida/sciptata jne
Paljonko tuollaisista keskitalvella aikuisten oikeasti saa ulos?
No ei välttämättä mitään saa talvella. Tietysti jos jaksaa harjata lumet paneeleista ja sattuu aurinko paistamaan niin sitten saa jotain riippuen toki missä mökki sijaitsee, pohjoisesemmassa tietysti turha edes kuvitella tuottoja kun aurinko ei nouse ollenkaan. Eikä varmaan kannata laskea sen varaan muutenkaan että saisi talvella yhtään sähköä, koska ihan hyvin voi tulla joku lumimyrsky tms. juuri kun sähköä tarvitsisi.Tällaisena täysin untuvikkona kyselen, jos hommaisin sähköttömään mökkiin esim. tuollaisen 3kW järjestelmän, niin mitä sillä käytännössä pystyy läpi vuoden pyörittämään? Paljonko tuollaisista keskitalvella aikuisten oikeasti saa ulos?
Ei se ole pystymetsästä puskan takaa huudettu muka, vaan se on. Ei siihen tarvita mitään yksittäisen kokeilijan mutua vaan tilastotietoa on saatavilla.
Täytyy vähän oikaista, olikin helppoa, kun sai sen Modbusin päälle, on oletuksena pois päältä.Huawei ainakin pirun vaikee saada Home Assistanttiin, kun ei mikään portti ole auki. Muuten toimii kuin junan vessa.
Katselin, että ulkorakennuksen aaltopeltikatolle on paneelit laitettu kiinnikkeillä, jotka on "aallon päällä".Nimenoman aallon pohjalle, eihän siinä aallon harjalla ole mitään alla mihin ruuvi ottaa kiinni.
On se, ei sitä tarvitse edes yrittää haastaa.Onko tosiaan niin huonot muka tuottavuudet talvella. Painuuko teillä sitten nollaan talvisin tuotanto, millaisia tuloksia olette saaneet esim viime talvella? Ei taida pieni tuulivoimalakaan auttaa edes talvella, taitaa niissäkin olla niin huono tuo tuotto.
Mökki saaressa etelärannikolla ja kaikki sähkö on tullut mökin käyttöön aurinkopaneeleista viimeiset 15v täysin off-grid.Normi asennuksella on toki heittämällä nollat kun katolla ja lunta päällä. Etelässä maatelineessä peltoaukealla bifacial (kaksipuolinen) niin tuottoa tulee jotain. Jos ei jaksa puhdistaa niin pystyasennus takaa myös ihan ok tuoton molemmilta puolilta vs. normi asennus. Tänne linkattu tuubi videokin aiheesta.
Kylmäfakta on kuitenkin se, että aurinko ei paista joka päivä eikä se paista kauaa tai korlealta etelässäkään. Eli ei mitää toivoa vaikka olisi millainen akkusetti kaverina. Rahallisesti järkevin on varmaan se ehdotettu aggregaatti talveksi ja sade päiviksi ja mitoittaa kesäkäyttöä varten paneelit+mahdollinen akku yötä varten.
Mökki saaressa etelärannikolla ja kaikki sähkö on tullut mökin käyttöön aurinkopaneeleista viimeiset 15v täysin off-grid.
Toimii hyvin kun kausi on huhti -> lokakuu (~6kk).
Nykyään on käytössä seuraava setuppi:
Jääkaappi + etätyöpiste (peli läppäri + 34" näyttö) joka käy joka päivä 6kk aikana + muuta pikku sälää.
ILP löytyy myös joka keväällä/syksyllä lämmittää ja viilentää tarvittaessa. ILPtä voi surutta ajaa jos ei ole tummat pilvet 100% peitolla.
Akkua löytyy 1000A (12V putkilevy) jota syöttää 3 eri aurinko kontrolleria (60A 45A 50A) joihin on laitettu 22kpl 260-400W 24v aurinkopanelia jotka ovat sijoitettuna auringon noususta laskuun eli tasasta tuottoa koko päivän ajan.
Inverttereitä löytyy 2kpl 2000W joista toinen ajaa jääkaappia ja muita pikku laitteita ja toinen ILPtä / mikroa.
(järjestelmää on päivitetty viimeisen 15v aikana lähes joka vuosi jonka takia paneeli teho vaihtelee)
Talvella järjestelmä on päällä jotta 2 kameraa toimii ja saan tiedot lämpötiloista, mutta viime talvena kun kaikki panelit olivat lumen peitossa ja mitään ei tullut sisään parin viikona aikana niin meni -340A ennen kuin sain panelit siivottua.
(haasteellista kun mökki on saaressa eikä oma vene ole käytettävissä)
Tämä toimii omalla kohdalla hyvin kun on reilusti liikaa paneleita isolla akulla. Tehtävä tälle vuodelle on laittaa 2 panelia pystyyn seinälle jotta ei tarvii säätää kesken talven lumen kanssa.
Talvella järjestelmä on päällä jotta 2 kameraa toimii ja saan tiedot lämpötiloista, mutta viime talvena kun kaikki panelit olivat lumen peitossa ja mitään ei tullut sisään parin viikona aikana niin meni -340A ennen kuin sain panelit siivottua.
Alle 10k 15v aikana. Tämä on vähemmän kuin mitä merikaapeli saaren rantaan olisi maksanut 25v sitten. Siihen päälle olisi sitten tullut vedot rannasta talolle ja talon sisällä.MiXAL sanoi:Kuulostaa toimivalta. Oletko laskenut paljonko olet systeemiin sijoittanut?
Victron ei anna pidemmälle kuin 28 joulukuuta:Mocca sanoi:Mitä tämä siis tarkoittaa? paljonko tuotto oli kun sait paneelit putsattua lumesta? Kiinnostaa nimenomaan talviajan tuotto ja toimivuus aurinkopaneeleilla.
Jos tarkoitat nyt ihan normitilannetta niin verkkoon myyty sähkö muuttuu euroiksi laskutusjaksokohtaisesti ja näkyy laskulla hyvityksenä. Yleensä jos lasku menee miinukselle, siirtyy summa hyvitettäväksi seuraavalla laskulla jne. Pari vuotta sitten Lumme tosin maksoi yli jääneet eurot aina tilille.miten tuo ylijäämäsähkön laskenta toimii? Kesällä tullut ylijäämä hyvitetään talven laskuissa, mutta onko se kesän hinnalla vai kwh tuotannolla. Eli hyvitetään tuotettu kwh vai lasketaan tuottohetken hinnalla pois laskusta talvella?
Itse olen pitänyt excel-seurantaa aurinkojärjestelmämme takaisinmaksuajasta ja tullut juurikin samaan tulokseen kiinteähintaisesta sopimuksesta, kuin sinä. Juuri eilen päättyi kahden vuoden määräaikainen Helenin sähkösopimus, 11,79 snt/kWh, ja nyt siirryimme pörssisähköön. Kahden edellisen vuoden aikana jokainen itse käytetty aurinkoenergiakilowattitunti on säästänyt meiltä 19,6 snt (sis. siirron + sähköveron). Olen kuitenkin tullut enemmän siihen tulokseen, että takaisinmaksuajan laskeminen ei välttämättä ole kovin mielekästä, sillä mahdollisimman kalliilla sähkösopimuksella saisi kaunisteltua takaisinmaksuaikaa, jolloin samalla maksaa kaikesta muustakin sähköstä paljon. (Offtopic: Toki kiinteähintainen sähkösopimus on varmasti monessa kulutusprofiilissa järkevä vaihtoehto pörssisähkösopimukseen verrattuna.) Hyötyä tulee omakäytetyssä aurinkoenergiassa myös pörssisähkösopimuksella Carunan verkkoalueella meidän kohdallamme siirtomaksussa 5,07 snt/kWh ja energiaverossa 2,79 snt/kWh.TMA-mielessä taitaa kiinteähintainen soppari olla käytännössä vaatimus. Kesällä on pörssihinta pääosin alhaalla silloin kun aurinkovoimaloistakin saa parhaiten irti. Itsellä raksuttelee nyt omaan lompakkoon 2-2,5 euroa päivässä hyvää kun sähkö maksaa rapiat 13 c/kWh siirto ja verot huomioiden ja myynnistä saa muutaman sentin kilowattitunnilta.
Tätä meinasin kirjoittaa, mutta lopetin että ei mene provoomiseksi. Se että ottaa kalliin sähkösopparin saadakseen takaisinmaksua nopeutettua on mielestäni melko typerää koska tosiaan "ei aurinkoisina" -hetkinä sitten maksaa itse enemmän ostetusta sähköstä. Duunikaveri kehui hetki sitten miten hyvin paneelit maksaa takaisin kun löysi 14c/kwh kiinteähintaisen. En voinut kuin huokaista!Itse olen pitänyt excel-seurantaa aurinkojärjestelmämme takaisinmaksuajasta ja tullut juurikin samaan tulokseen kiinteähintaisesta sopimuksesta, kuin sinä. Juuri eilen päättyi kahden vuoden määräaikainen Helenin sähkösopimus, 11,79 snt/kWh, ja nyt siirryimme pörssisähköön. Kahden edellisen vuoden aikana jokainen itse käytetty aurinkoenergiakilowattitunti on säästänyt meiltä 19,6 snt (sis. siirron + sähköveron). Olen kuitenkin tullut enemmän siihen tulokseen, että takaisinmaksuajan laskeminen ei välttämättä ole kovin mielekästä, sillä mahdollisimman kalliilla sähkösopimuksella saisi kaunisteltua takaisinmaksuaikaa, jolloin samalla maksaa kaikesta muustakin sähköstä paljon. (Offtopic: Toki kiinteähintainen sähkösopimus on varmasti monessa kulutusprofiilissa järkevä vaihtoehto pörssisähkösopimukseen verrattuna.) Hyötyä tulee omakäytetyssä aurinkoenergiassa myös pörssisähkösopimuksella Carunan verkkoalueella meidän kohdallamme siirtomaksussa 5,07 snt/kWh ja energiaverossa 2,79 snt/kWh.
Lisäksi jos käytössä on kotiautomaatioratkaisu, saattaa tuotantoa pystyä rajoittamaan helpostikin tarvittaessa.EDIT: Joku kuitenkin kysyy että eikö pörssissä joudu tuotetusta maksamaan jos hinta negatiivinen. Joutuu, mutta ei taida muuta paneelihin edes saada? Meillä miinustuntiset ovat tuottaneet väärään suuntaan yhteensä 70,9c. Eli ei edes euroa, en ole kauhean huolissani.
Isot tuottajat yleensä leikkaavat tuotantoa, jos sähkön hinta painuu miinukselle. Tämän takia sähkön hinta ei helposti mene kovin paljon miinukselle.EDIT: Joku kuitenkin kysyy että eikö pörssissä joudu tuotetusta maksamaan jos hinta negatiivinen. Joutuu, mutta ei taida muuta paneelihin edes saada? Meillä miinustuntiset ovat tuottaneet väärään suuntaan yhteensä 70,9c. Eli ei edes euroa, en ole kauhean huolissani.
Sähkön hinnan vuosi/kausi vaihtelu huomioiden kiinteät sopparit on hyviä aurinkopaneelit asentaneille.Tätä meinasin kirjoittaa, mutta lopetin että ei mene provoomiseksi. Se että ottaa kalliin sähkösopparin saadakseen takaisinmaksua nopeutettua on mielestäni melko typerää koska tosiaan "ei aurinkoisina" -hetkinä sitten maksaa itse enemmän ostetusta sähköstä. Duunikaveri kehui hetki sitten miten hyvin paneelit maksaa takaisin kun löysi 14c/kwh kiinteähintaisen. En voinut kuin huokaista!
Lasken kyllä pörssisähkömiehenä myös takaisinmaksua (824eur tuotto tasan 24kk:ssa ja setti maksoi 4146eur), mutta mielenkäämpää on laskea miten se vaikuttaa ostetun sähkön hintaan. Eli siis mitä olisi sähkö-energian pitänyt maksaa että olisi samalla kulutuksella ja samalla laskulla saanut kuitattua. Esim toukokuun keskihinta olisi ollut -1,75c/kwh ja kesäkuussa -5,25c/kwh.
Tässä meidän sähköpörssi ura. Harmaa on siirto+energia. Oranssi toteutunut energia ja sininen sitten laskennallinen jos myös auringon tuoton olisi ostanut verkosta (myydyt sen mukaan mitän myynnistä saanut)
![]()
EDIT: Joku kuitenkin kysyy että eikö pörssissä joudu tuotetusta maksamaan jos hinta negatiivinen. Joutuu, mutta ei taida muuta paneelihin edes saada? Meillä miinustuntiset ovat tuottaneet väärään suuntaan yhteensä 70,9c. Eli ei edes euroa, en ole kauhean huolissani.
Tämän takia juuri kiinnitin 1.10-31.12 6,9c/kWh +/- kv.Talvella kun sähköä kuluu ja paneelista ei tuu wattiakaan niin spotti on herkästi 30c/kwh.
Se 8snt kiinteä on silloin aika jees.
Meillä 2023 pörssisähkön keskihinta 5,62c/kwh ja puol vuotta 2024:stä on 6,74c/kwh. Eli ainakaan meillä ei mene kiinteä soppari halvemmaksi. Maalämpö lämmittää taloa, mutta ei nyt mitenkään ihmeellisesti varaava ole.Sähkön hinnan vuosi/kausi vaihtelu huomioiden kiinteät sopparit on hyviä aurinkopaneelit asentaneille.
Talvella kun sähköä kuluu ja paneelista ei tuu wattiakaan niin spotti on herkästi 30c/kwh.
Se 8snt kiinteä on silloin aika jees.
Kesällä ei sähköä juuri kulu joten se 3snt spotti ei niin hirveästi lämmitä ja sitähän olisi myös katolta tarjolla...
= Vuosikeskiarvo e/kwh menee paneelit+kiinteä soppari yhdistelmällä hyvin todennäköisesti vastaavaa spottia alemmas ellei oo jotain todella varaavaa järjestelmää /muuta ei sähkölämmitystä.
Sitten taas keskihinnalla ei tee mitään, koska edelleen ne kalleimmat kuukaudet on silloin kun sitä kuluu. Kesällä kulutus on ~12h vuorokaudessa nollaa ja muuten menee se 5-7kWh per päivä jos edes sitäkään. Vähän kuin se "päivän keskihinta" ei paljoa lämmitä, jos teet sitä ruokaa kun se maksaa 40c per kWh ja kaverit tulee sinä viikonloppuna kylään, kun saunan lämmitys maksaisi 20€ laaki.Meillä 2023 pörssisähkön keskihinta 5,62c/kwh ja puol vuotta 2024:stä on 6,74c/kwh. Eli ainakaan meillä ei mene kiinteä soppari halvemmaksi. Maalämpö lämmittää taloa, mutta ei nyt mitenkään ihmeellisesti varaava ole.
EDIT: Tietty jos jaksaa jotain 3kk soppareita veivailla niin saattaa saada halvemmaksi. Esim viime joulu ja tammikuu olisi tullut 8c/kwh sopparilla halvemmaks. Helmikuu sitten olisikin ollut 2,41c/kwh kalliimpi kiinteällä.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.