Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Mä annoin jo paikalliselle sähköyhtiölle aiheesta palautetta.
He siis vaativat, kuten ilmeisesti kaikki muutkin yhtiöt että erotuskatkasija tulee olla ja sen tulee olla hyvin merkittynä. Eli sellainen sitten laitettiin. Mutta! Sähköyhtiö tuli viikko luvan jälkeen asentamaan mekaanisen erottimen pihalla olevaan pylvääseen. Asentaja kertoi että he eivät luota että löytävät katkasijan joten siksi asentantavat joka kohteeseen erottimet erikseen ja pylvään nokkaan. Näytti aika kalliilta himmeliltä, mutta mikäs siinä kun ei laskua tullut. En vaan oikein ymmärrä miksi minun nyt piti asentaa tuo oma erotin. Varsinkin kun taulussa on omat varokkeet inverttereille, mutta tämä ei riittänyt vaan piti asentaa erotuskatkasija ja sen jälkeen verkkoyhtiö vielä asenti toisen erottimen :)
 
Mä annoin jo paikalliselle sähköyhtiölle aiheesta palautetta.
He siis vaativat, kuten ilmeisesti kaikki muutkin yhtiöt että erotuskatkasija tulee olla ja sen tulee olla hyvin merkittynä. Eli sellainen sitten laitettiin. Mutta! Sähköyhtiö tuli viikko luvan jälkeen asentamaan mekaanisen erottimen pihalla olevaan pylvääseen. Asentaja kertoi että he eivät luota että löytävät katkasijan joten siksi asentantavat joka kohteeseen erottimet erikseen ja pylvään nokkaan. Näytti aika kalliilta himmeliltä, mutta mikäs siinä kun ei laskua tullut. En vaan oikein ymmärrä miksi minun nyt piti asentaa tuo oma erotin. Varsinkin kun taulussa on omat varokkeet inverttereille, mutta tämä ei riittänyt vaan piti asentaa erotuskatkasija ja sen jälkeen verkkoyhtiö vielä asenti toisen erottimen :)

On kyllä ihan hölyn pölyä. Inverttereittenhän pitää olla ihan käsittämättömän hyvin standardisoituja: VDE-AR-N-4105 Archives - Aurinkovirta.fi Siis pari vuotta vanhempaa laitetta ei saa edes nykyään kytkeä verkkoon. Tuo VDE-AR-N standardi määrittää mm. siis, että yli-/alijännitteellä sekä yli-/alitaajuudella invertterin pitää osata kytkeä itsensä irti parhaimmillaan millisekunneissa. Ei siis voi laillinen invertteri millään syöttää katkotilanteessa verkkoon mitään. Lisäksi invetterin pitää tarkkailla katkon jälkeen verkkon stabiilisuutta minuuttiluokssa, ennen kuin saa alkaa mitään syöttämään.

Eli siis tuo katkaisijakin on sinällään menneen talven lumia, mutta se nyt pitää vain pitää vain määräysten vuoksi olla. Täytyy siis verkkoyhtiön elää melko kivikaudella, kun vielä oman katkaisijan haluavat asentaa.

En ole ikinä kuulluut mistään, että verkkoyhtiö olisi edes noita normaaleja katkaisijoita käynyt kääntelemässä, kun verkkoa korjataan.

Suojaamattomat ja verkkoon miten sattuu syöttävät laitteet kuuluvat lähinnä viime vuosituhannelle, eikä niitä nykyään taida kovin montaa pientuotantokäytössä nykyään olla.

Edellinen VDE-AR-N standardi oli 2011 vuodelta ja sekin takasi käytännössä ihan samat suojaukset. Lisäksi on noita vieläkin vanhempia standardeja, jotka nekin kyllä sähköiskut estävät, mutta eihän niitä ole saanut Suomessakaan asentaa kymmeneen vuoteen.
 
Viimeksi muokattu:
Mites teillä muilla 2kk odoteltiin ja asentajat lupas tulla aamusta 8:00. Tulikin 15:00 heitti rojut ränniin ja 18:00 exit tontilta? Istuitte terdellä ja vittuilitte ipo kädessä asennusjäljestä?
Itellä 3kk odoteltiin ja asentajat lupas tulla aamusta 11:00. Tulikin 16:00 heitti rojut ränniin ja 18:00 exit tontilta. Oli kyl kateltavaa ku kiipee katolle ilman valjaita, paneli olkapäillä tikkaita pitkin katolle.
 
Facen ryhmissä on kehuttu yritystä.
Itsekkin tarjouspyynnön laitoin sinne torstaina. Ei mitään ole kuulunut, vissiin kiirettä pitää.
Oomin kanssa vähän epävarmalla pohjalla homma, 4-8viikon toimitusaika muuttunut 4-8kuukauden toimitukseksi.
Ostin ns premiumpaketin ja nyt sitten tarjoavat jotain muuta tilalle kuin sitä premiumia.
Mites tämä etenee?
 
Nuo päivittynee sitä mukaa kuin siirtoyhtiö välittää tietoa. Itselläni näyttää olevan pääosin yhden päivän viive. Siirtoyhtiön palvelusta näet varmaankin ajantasaisen tiedon.

jeps, näyttää että edellisen vuorokauden käyttö ilmestyy 0630-0700 välillä ja ylijäämä 1100-1200 välillä. Vaikuttaa että ajavat jonkilaisen prosessoinnin datalle ennen kuin se on saatavilla loppukäyttäjälle.
 
Juu, osa asennuksista näyttää aika hurjilta ja tuo ei edes ole ollenkaan pahimmasta päästä. Ilmeisesti otetaan ihan kuka vaan asentajaksi joka uskaltaa katolle kiivetä ja halvimmalla tekee. Tässäkin oman asuinpaikan ympärillä paneeleita on ilmaantunut muutamalle katolle ja on tullut kävelylenkillä vähän katseltua asennusjälkeä. Välillä paneelit "hammastavat" eli eivät ole suorassa toisiinsa nähden, välillä johdot roikkuvat, asennusroskat (johdonpätkiä yms) jätetty katolle jne. Pari porukkaa olen nähnytkin katolla touhuamassa ja välillä meininki on kyllä sen näköistä että varmaan parin vuoden jälkeen uusitaankin katto kun tulee vedet läpi tms.

Itse asun kerrostalossa eli omia paneeleita ei ole mutta entisenä hituvirta-asentajana tekee oikein pahaa välillä katsoa asennusjälkeä, itsellä ei kyllä luonto antaisi periksi ihan niin hirveän näköistä asennusjälkeä tehdä mitä joissain paikoissa on. Toki osa asennuksista on ihan asiallisen näköisiäkin mutta yllättävän monessa tapauksessa näkee ihan tietä pitkin ohi kävelemällä että olisi edes voinut yrittää tehdä kunnolla. Ihan sama kyllä koskee 5G-purkkiasennuksiakin, niistäkin osa on asennettu aika epäammattimaisen näköisesti.

Valitettavan usein näkee myös ihan tukiaseman päässä, miten päin helvettiä on telineet/antennit asennettu. Jos omaan taloyhtiöön joku operaattori haluaisi romujaan asentaa. Tai paneeleita tuonne on jo harkittu. Niin loppukatselmuksen tekisin ihan 100%-varmuudella. Enkä penniäkään suostuisi maksamaan, mikäli joku asennus on tehty "juosten kusten". Sähkäreiden jäljiltä tuntuu yleensäkkin jäävän läjä kaapelinpätkiä ja nippusiteitä pitkin poikin (syyllistyn tähän itsekkin :) ).
 
Tekisi mieli speksata koko järjestelmä itse, koska markkinoilla on ties millaista säätäjää liikkeellä. Paneelien asennuksen hoitaisin konesaumakatolle itse ja sähkömies hoitaisi kytkennät. Kaiken mahdollisen tilaisin mieluusti itse jos vain mahdollista. Uskon, että tässä voisi päästä ihan hyvään tuntipalkkaan, kun noita 10-20ke hintoja katselee.

Onko missään hyviä ohjeita kuinka paneelit ja yleisesti koko järjestelmä asennetaan oikeaoppisesti? Pari ammattikoulun sähköasentajien kirjaa olen joskus lueskellut, mutta niissä ei aihetta suoraan käsitelty. Tietty johtojen vetoihin ja asennuksiin pätee tietty aina samat pääsäännöt, mutta jos jossain olisi valmiiksi hyvät ohjeet aurinkopaneeleille niin olisi kiva.

Oma katto on asennuksen suhteen helppo ja juuri siksi en halua siitä kenellekään maksaa suuria summia. Konesaumakatto, missä on loiva 11 asteen kallistus etelään. Paneelit ja telineet on helppo nostaa katolle turvallisesti ja johdot saa vedettyä katolta alas melko helposti.
 
Sarjassa tyhmiä kysymyksiä mut nopealla googlauksella en löytänyt… eli kun välillä spekuloidaan negatiivisilla energianhinnoilla, niin onko mahdollista että pientuottaja joutuisikin maksamaan tuottamastaan sähköstä? Tai kun hinta valuu lähelle nollaa niin välityspalkkion joutuu maksamaan? Vai onko liian teoreettinen tapaus nykymarkkinoilla?
 
Tekisi mieli speksata koko järjestelmä itse, koska markkinoilla on ties millaista säätäjää liikkeellä. Paneelien asennuksen hoitaisin konesaumakatolle itse ja sähkömies hoitaisi kytkennät. Kaiken mahdollisen tilaisin mieluusti itse jos vain mahdollista. Uskon, että tässä voisi päästä ihan hyvään tuntipalkkaan, kun noita 10-20ke hintoja katselee.

Onko missään hyviä ohjeita kuinka paneelit ja yleisesti koko järjestelmä asennetaan oikeaoppisesti? Pari ammattikoulun sähköasentajien kirjaa olen joskus lueskellut, mutta niissä ei aihetta suoraan käsitelty. Tietty johtojen vetoihin ja asennuksiin pätee tietty aina samat pääsäännöt, mutta jos jossain olisi valmiiksi hyvät ohjeet aurinkopaneeleille niin olisi kiva.

Oma katto on asennuksen suhteen helppo ja juuri siksi en halua siitä kenellekään maksaa suuria summia. Konesaumakatto, missä on loiva 11 asteen kallistus etelään. Paneelit ja telineet on helppo nostaa katolle turvallisesti ja johdot saa vedettyä katolta alas melko helposti.

Aurinkosähkö - Aurinkovirta.fi ....tuolta löytyy jotain yleistä tietoa ja liittymällä yhteistilaukseen saa suunnitelman sekä ohjeita jokaiseen asennusvaiheeseen. Toki tuokin jonkun satasen maksaa.
 
  • Tykkää
Reactions: ers
Sarjassa tyhmiä kysymyksiä mut nopealla googlauksella en löytänyt… eli kun välillä spekuloidaan negatiivisilla energianhinnoilla, niin onko mahdollista että pientuottaja joutuisikin maksamaan tuottamastaan sähköstä? Tai kun hinta valuu lähelle nollaa niin välityspalkkion joutuu maksamaan? Vai onko liian teoreettinen tapaus nykymarkkinoilla?

Itsellä ollut näitä nollatunteja ja tuolloin vain myyntituotto on ollut pyöreä nolla. Eli en ole joutunut maksamaan sähkönsiirrosta tai sähköstä sitä pientä 0,24 senttiä.
 
Ensimmäiset 12 paneelia paikallaan. Paneelien kiinnikkeet mallia "ilmaiset".

Käytetytystä itsekantavasta kattopellistä leikkelin profiileista soiroja. Päät maalasin mustaksi. Soirot on ruuvattu kateruuveilla ylä- ja alareunoista 50mm:n painevesiputken pätkiin, joitten sisällä on vielä 40mm:n putket vahvikkeena. Päistä on yläpuolelta poistettu parin sentin palat ja niistä kohdin ruuvattu yläreunasta 40x8 ja alareunasta 50x8 ruuveilla ruoteisiin. Alareunassa on vielä profiilikuvion ylityksen kohdalla paksummasta paineputkesta leikatut laatat. kattopeltiä vasten vielä ruuvien kohdalla pätkät solukumieristettä.

Paneelit on kiinnitetty 50x8 pulteilla. Pulttien alapäähän hitsasin neliön muotoiset aluslaatat, jotka estävät pultin pyörimisen. Paneeleita vasten tulevat aluslaatat maalasin vielä pulverimaalilla mustaksi.

Menihän noihin pientarvikkeisiin jokunen kymppi, joten eivät siis ihan ilmaiseksi tulleet nämäkään :D Ja aikaa paloi ihan sikana, kun ideoi rakennetta ja suunnitteli kannakkeitten jakoa:rofl: Viereen tulisi vielä toinen samanlainen satsi.
paneelit.jpg
 
Komeat on kannakkeet!
Voi vain kuvitella työmäärän, mutta kun valmiit kannakkeet maksaa lähes 50e/paneeli... 50e kun tarkoittaa 4kwp setissä lähes kuukauden tuottoa (riippuu tietty sähkön hinnoista).
 
Onko näkemystä eri valmistajien paneeleista ja inverttereistä eli tarjolla olisi 16x410W JA Solar + Froniuksen invertteri tai 16x410W Canadian Solar + Sofar Solarin invertteri. Hinta about sama, molemmat half cut paneeleita. Toimitusajan ja asennuksen (oletetun) laadun suhteen JA Solar + Fronius olisi voitolla.
 
jotkut isot pojat väittävät et ny olis parempi varustautua tuleviin sähkökatkohin tms ja pittäis ottaa ainaski sellane invertteri et joka pystyy latamaan mhadollisesti talon omia akkuja (sit ku sellaset homma joskus tms) ja siten sisältää myös verkkoerotuksen sähkökatkossa niin että talossa pysyy sähköt mut verkkoonpäin sähköt katkee jos verkossa ei oo sähköä (kuten pitäisisikin olla)
nythän perus invertterit poikkaiseen kaiken tuotannon kaikkialta (myös omasta töllistö) jos valtakunnanverkkoon tule sähkökatko.
 
jotkut isot pojat väittävät et ny olis parempi varustautua tuleviin sähkökatkohin tms ja pittäis ottaa ainaski sellane invertteri et joka pystyy latamaan mhadollisesti talon omia akkuja (sit ku sellaset homma joskus tms) ja siten sisältää myös verkkoerotuksen sähkökatkossa niin että talossa pysyy sähköt mut verkkoonpäin sähköt katkee jos verkossa ei oo sähköä (kuten pitäisisikin olla)
nythän perus invertterit poikkaiseen kaiken tuotannon kaikkialta (myös omasta töllistö) jos valtakunnanverkkoon tule sähkökatko.

Akkujen ylläpito on niin kallista, että niihin ei kannata sähköä varastoida vieläkään, jos verkko saatavilla. Hyötysuhde akkukäytössä myös sen verran huono, että ostosähkö halvempaa ja ylijäämä kannattaa myydä.

Lisäksi tarvitaan muutakin ylimääräistä twkniikkaa. Verkonvaihtokytkimet yms.

Ennemmin kannattaa ostaa vaikka pieni agregaatti, jos katkoksiin haluaa varautua.
 
Joo, ei ole akuissa mitään järkeä. Jotta saat pienen akkusysteemin pystyyn niin saat laittaa yli 5keur rahaa. Systeemi on sitten niin pieni että sillä ei sitten mitään isoja asioita ajella.
Eli akkuun saa työntää esim 10keur että saa sellaisen systeemin mikä riittää yön yli "idleä". Eli IV-kone ja jotain pientä valaistusta yms.
Sen jälkeen sitten kun tajuaa että akut ei vielä kestä hirveän montaa lataus sykliä (joitain tuhansia?) niin sen akun käyttö maksaa aivan liikaa per kwh.

Tässäkin ketjussa mainittu että olisi näppärä kun sähköauton akkua voisi käyttää kodin kuorman tasaamiseen. Tämähän on melko typerä idea, koska tosiaan akuilla on tietty määrä sykljeä mitä kestävät käyttöä. Eli jos käyttäisit auton akkua kodin kuorman tasaamiseen niin se vaikuttaisi suoraan auton elinikään = kuluttaa myös muuta omaisuutta kuin vain sen akun (koko auto?).

Mun mielestä aika rajua propagandaa että nyt on hankittava invertteri jolla voi ladata akkuja, akut ja vielä hyväksytyt erottimet että voi olla offgrid tarvittaessa. 10keur ei pitkälle riitä, joten hinta per offgrid tunti on aivan jäätävä. Unohtamatta sitä että jos sulla on isot akut niin ne pitää oikeasti pystyä lataamaan paneeleilla = Tarvitset lisää paneeleita aika paljon.
 
Akkujen ylläpito on niin kallista, että niihin ei kannata sähköä varastoida vieläkään, jos verkko saatavilla. Hyötysuhde akkukäytössä myös sen verran huono, että ostosähkö halvempaa ja ylijäämä kannattaa myydä.
Lisäksi tarvitaan muutakin ylimääräistä twkniikkaa. Verkonvaihtokytkimet yms.
Ennemmin kannattaa ostaa vaikka pieni agregaatti, jos katkoksiin haluaa varautua.

Joo, ei ole akuissa mitään järkeä. Jotta saat pienen akkusysteemin pystyyn niin saat laittaa yli 5keur rahaa. Systeemi on sitten niin pieni että sillä ei sitten mitään isoja asioita ajella.
Eli akkuun saa työntää esim 10keur että saa sellaisen systeemin mikä riittää yön yli "idleä". Eli IV-kone ja jotain pientä valaistusta yms.
Sen jälkeen sitten kun tajuaa että akut ei vielä kestä hirveän montaa lataus sykliä (joitain tuhansia?) niin sen akun käyttö maksaa aivan liikaa per kwh.
Tässäkin ketjussa mainittu että olisi näppärä kun sähköauton akkua voisi käyttää kodin kuorman tasaamiseen. Tämähän on melko typerä idea, koska tosiaan akuilla on tietty määrä sykljeä mitä kestävät käyttöä. Eli jos käyttäisit auton akkua kodin kuorman tasaamiseen niin se vaikuttaisi suoraan auton elinikään = kuluttaa myös muuta omaisuutta kuin vain sen akun (koko auto?).
Mun mielestä aika rajua propagandaa että nyt on hankittava invertteri jolla voi ladata akkuja, akut ja vielä hyväksytyt erottimet että voi olla offgrid tarvittaessa. 10keur ei pitkälle riitä, joten hinta per offgrid tunti on aivan jäätävä. Unohtamatta sitä että jos sulla on isot akut niin ne pitää oikeasti pystyä lataamaan paneeleilla = Tarvitset lisää paneeleita aika paljon.
niin... toki pienellä akulla esim 12v 100ah saisi jo muutaman valon ylläpidettyä ja kenties talon lämmityksenkierron pikkupumput päällä jne tällöin kustannus ei olisi ihan mahottomasti (ja samaan aikaan olisi siis aurinkokennot päällä/aggrekaatti)... mutta tätä juuri tarkoitin että älykkäällä/sopivalla invertterillä jossa on jo olemassa ko "off-grid" ominaisuudet niin ei tarvita muita komponentteja järjestelmään vaan se toimii sellaisenaan jo.

käsittääkseni nykyiset invertterit ovat off tilassa siihen saakka kunnes valtakunnanverkko herää vaikka sinulla olisikin aurinkoinen päivä ja aggrekaattia pihassa eli niistä puuttuu "off-grid" puoli kokonaan.
 
niin... toki pienellä akulla esim 12v 100ah saisi jo muutaman valon ylläpidettyä ja kenties talon lämmityksenkierron pikkupumput päällä jne tällöin kustannus ei olisi ihan mahottomasti (ja samaan aikaan olisi siis aurinkokennot päällä/aggrekaatti)... mutta tätä juuri tarkoitin että älykkäällä/sopivalla invertterillä jossa on jo olemassa ko "off-grid" ominaisuudet niin ei tarvita muita komponentteja järjestelmään vaan se toimii sellaisenaan jo.

käsittääkseni nykyiset invertterit ovat off tilassa siihen saakka kunnes valtakunnanverkko herää vaikka sinulla olisikin aurinkoinen päivä ja aggrekaattia pihassa eli niistä puuttuu "off-grid" puoli kokonaan.
Mutta jos sähköä katkotaan niin se tehdään luultavasti juuri pahimpaan hetkeen. Ulkona -20c tai jopa -30c? Tällöin 30min led lampun varassa vielä menee, mutta sen jälkeen aletaan kaivamaan energiaa.
Meillä jo pelkät lämmityksen kiertovesipumput vie 62-67 wattia. Kauaa ei pumput lämmitä jos vettä ei mikään lämmitä. Maalämpöpumppu on 12kw, joten ottoteho on jossain 3-4kw välissä. Se käy tuolla noin -25c kohdalla jo suurimman osan ajasta. Eli vaikka sähköt saisi parin tunnin päästä takaisin joutuisi pumppu käymään useamman vuorokauden putken jotta saisi "kerättyä jättämän kiinni".

Meidän talon taustakulutus on noin 800w / h.
Eli se että maksat tonnin tai pari extraa että saat 12v 100ah akun niin ei ole kyllä missään nimessä sen arvoista. Meillä siis pelkkään idlaukseen tuo riitäisi tunnin, kun ei akkuja saa vetää täysin tyhjäksi.
 
  • Tykkää
Reactions: ebu
niin... toki pienellä akulla esim 12v 100ah saisi jo muutaman valon ylläpidettyä ja kenties talon lämmityksenkierron pikkupumput päällä jne tällöin kustannus ei olisi ihan mahottomasti (ja samaan aikaan olisi siis aurinkokennot päällä/aggrekaatti)... mutta tätä juuri tarkoitin että älykkäällä/sopivalla invertterillä jossa on jo olemassa ko "off-grid" ominaisuudet niin ei tarvita muita komponentteja järjestelmään vaan se toimii sellaisenaan jo.

käsittääkseni nykyiset invertterit ovat off tilassa siihen saakka kunnes valtakunnanverkko herää vaikka sinulla olisikin aurinkoinen päivä ja aggrekaattia pihassa eli niistä puuttuu "off-grid" puoli kokonaan.

Saarekekäyttöön kykeneviä inverttereitäkin on ihan kohtuulliseen hintaan saatavilla. Esimerkiksi GoodWE ET-sarja tukee myös joitain akkujärjestelmiä tämän lisäksi. Vaatii toki hieman enemmän asennustyötä ja isot induktiiviset kuormat pitää jättää verkon puolelle.
 
Mikä on yleensä todennäköisyys sille, että aurinko helottaa täydellä terällä ja sähköt katkeavat? Entä kannattaako tuohon yleensä varautua? Ainakaan ledilamppuja silloin tuskin tarvitsee poltella.

Kriittisille laitteille lyhyille katkoille helppo ratkaisu on UPS. Pitemmille polttomoottori.
 
Joo, ei ole akuissa mitään järkeä. Jotta saat pienen akkusysteemin pystyyn niin saat laittaa yli 5keur rahaa. Systeemi on sitten niin pieni että sillä ei sitten mitään isoja asioita ajella.
Eli akkuun saa työntää esim 10keur että saa sellaisen systeemin mikä riittää yön yli "idleä". Eli IV-kone ja jotain pientä valaistusta yms.
Sen jälkeen sitten kun tajuaa että akut ei vielä kestä hirveän montaa lataus sykliä (joitain tuhansia?) niin sen akun käyttö maksaa aivan liikaa per kwh.
LFP akut speksataan yleensä 3000 syklille jonka jälkeen kapasiteetista on n. 80% jäljellä, eli tuollainen 8v päivittäistä käyttöä - paitsi että kun talvella ei saa ladattua omilla sähköillä, niin ehkä 10v realistisemmin.
 
Mutta jos sähköä katkotaan niin se tehdään luultavasti juuri pahimpaan hetkeen. Ulkona -20c tai jopa -30c? Tällöin 30min led lampun varassa vielä menee, mutta sen jälkeen aletaan kaivamaan energiaa.
Meillä jo pelkät lämmityksen kiertovesipumput vie 62-67 wattia. Kauaa ei pumput lämmitä jos vettä ei mikään lämmitä. Maalämpöpumppu on 12kw, joten ottoteho on jossain 3-4kw välissä. Se käy tuolla noin -25c kohdalla jo suurimman osan ajasta. Eli vaikka sähköt saisi parin tunnin päästä takaisin joutuisi pumppu käymään useamman vuorokauden putken jotta saisi "kerättyä jättämän kiinni".

Meidän talon taustakulutus on noin 800w / h.
Eli se että maksat tonnin tai pari extraa että saat 12v 100ah akun niin ei ole kyllä missään nimessä sen arvoista. Meillä siis pelkkään idlaukseen tuo riitäisi tunnin, kun ei akkuja saa vetää täysin tyhjäksi.

Jos invertteri on about samanhintainene ja se 12v 100Ah akku maksaa 100€ niin miksi ei? Mulle ainakin riittää, että saan taloon valot päälle ja jotain muuta askarreltua tarvittaessa. Huomattavasti ikävämpää on elää täydessä piemeydessä.

En näe itsekkään mitään järkeä tonneja pistää kiinni, mutta jos about samaan hintaan saa...
 
Suunnitelmissa hankkia paneelit katolle ja yhdistää invertteri Home Assistantiin. Kokemuksia merkeistä / mallista, mistä löytyisi hyvin toimiva tuki invertterin ja Home Assistantin välillä? Paikallisesta (= ei pilvipalvelupohjainen) "yhteydestä" plussaa.
 
Suunnitelmissa hankkia paneelit katolle ja yhdistää invertteri Home Assistantiin. Kokemuksia merkeistä / mallista, mistä löytyisi hyvin toimiva tuki invertterin ja Home Assistantin välillä? Paikallisesta (= ei pilvipalvelupohjainen) "yhteydestä" plussaa.
Froniuksen laitteisiin on ainakin integraatio olemassa, on aika yleinen laite niin luulisin että toimiikin kunnolla.
 
kaikki vuosimallit ja mallit ? meneekö tuo ihan päivittämällä softa vai vaatiiko vielä jotakin muutakin ?
Eiköhän nuo kaikki Froniuksen mallit käytä sitä samaa datamanageria, joka hoitaa tuon tietoliikennepuolen. Varhaisimman version muutoslokissa on merkintä "Time zone data was updated to Q4/2012.", eli olisiko vuosia vanhaa perua alkujaan. Itse olen aina päivittänyt sekä datamanagerin että invertterin softan kun päivityksiä on tipahdellut.
 
Ylellä oli jokunen päivä sitten juttu aurinkopaneeleista: Aurinkoenergia virtaa nyt Tapio Vuorisen katolta verkkoon – sähkön hinnannousu on aiheuttanut paneelibuumin

Mitä kommentteja jutun lukemista? Itse olen vasta hetken tutustunut aiheeseen, joten sillä varauksella, mutta minusta vaikuttaa varsin edulliselta paketilta. 30 paneelia, 11,7 kW. Seitsemän vuoden maksuaika, 102-103 euroa kuussa, eli n 8600€. Jotenkin kuvittelisin, että tuossa ei ole lainkaan huomioitu asennustyön hintaa. Kuulostaa niin halvalta, vaikka kotitalousvähennys olisikin jo poistettu.
 
Ylellä oli jokunen päivä sitten juttu aurinkopaneeleista: Aurinkoenergia virtaa nyt Tapio Vuorisen katolta verkkoon – sähkön hinnannousu on aiheuttanut paneelibuumin

Mitä kommentteja jutun lukemista? Itse olen vasta hetken tutustunut aiheeseen, joten sillä varauksella, mutta minusta vaikuttaa varsin edulliselta paketilta. 30 paneelia, 11,7 kW. Seitsemän vuoden maksuaika, 102-103 euroa kuussa, eli n 8600€. Jotenkin kuvittelisin, että tuossa ei ole lainkaan huomioitu asennustyön hintaa. Kuulostaa niin halvalta, vaikka kotitalousvähennys olisikin jo poistettu.

Noi luvut oli siinä haastattelussa kun ei artikkelissa? Aika paljon vaikuttaa koska hommatu ja asennettu. Näyttäis lisäksi olevan 5x2,5mm2 kaapelia mikä ei taatusti ole laitevalmistajan ohjeiden mukaista jos on 11,7kWp setti. Vaikka se nyt varmaan kestääkin.
 
Mitä mieltä olette, onko järkeä laittaa kaukolämpötaloon jonka sähkönkulutus on vain 5000kWh paneeleita katolle? Laskin, että noin 6000€ voisin laittaa kiinni, mutta ei haittaisi, että takaisinmaksuaika olisi jollakin tapaa järkevä eli ei kaukana kymmenestä vuodesta. Esimerkkinä aurinkosähkötukku myy Growattin invertteriä, 12kpl 405W Astroenergyn paneeleita ja Eurosolarin kiinnikejärjestelmää pakettina 4390€:lla (Huawei+Risen+Orima olisi 4790€). Sen lisäksi tarvitaan asennus ja sähkötyöt. Riittääkö niihin 1500€ jos käyttää paikallista sähkäriä ja on itse apuna asennuksessa katolle?
 
Noi luvut oli siinä haastattelussa kun ei artikkelissa? Aika paljon vaikuttaa koska hommatu ja asennettu. Näyttäis lisäksi olevan 5x2,5mm2 kaapelia mikä ei taatusti ole laitevalmistajan ohjeiden mukaista jos on 11,7kWp setti. Vaikka se nyt varmaan kestääkin.
Joo, luvut oli siinä haastattelupätkässä. Käsitin, että nyt juuri asennettu.
 
"– Maksan korotonta osamaksulaskua vähän yli sata euroa kuussa, ja saan takaisin keskimäärin noin kaksi sataa euroa kuussa, Vuorinen laskee."

Ei kuulosta pahalta diililtä :cool:

On alkanut itsellänikin herätä vähän kiinnostus aurinkopaneeleihin. Vielä vuosi-kaksi takaperin halvan sähkön aikaan pystyi tyrmäämään ajatuksen suorilta. Jossain 10 v+ takaisinmaksuajoissa ei ollut oikein mieltä, kun rahat voi sijoittaakin. Mutta nyt tilanne näyttäytyy vähän uudessa valossa.

Rakennan juuri uutta omakotitaloa ja varjottomalle katolle olisi helppo sijoittaa paneelit sopivasti lounaaseen. Olen koittanut päissäni ynnäillä, saisiko paneelien hankintaa kannattamaan, mutta on niin paljon kiinni eri muuttujista, että tuntuu mahdottomalta saada selkeää johtopäätöstä aikaan. Lähinnä kai homma on kiinni siitä, kuinka paljon sähkön kuvittelee tulevaisuudessa maksavan, miten ison osan tuotosta saa suoraan hyödynnettyä ja siitä, miten paljon paneelien ylläpitoon ja huoltoon kuluu jatkossa.

Meille tulee pienehkö maalämpötalo, niin tulevaisuuden sähköautoineen kulutuksen voisi kuvitella asettuvan esim. välille 12 000 - 15 000 kWh/vuosi. Jos vaikka 6 kWp setin laittaisi ja sillä saisi tuotettua 4500 kWh per vuosi ja kaikki menisi omaan käyttöön, niin säästöä tulisi @ 0,25 c/kWh (sis. siirto) 1 125 e/vuosi. Jos setti maksaisi vaikka 9 000 e, niin takaisinmaksu 8 vuotta. Pitkä koroton osari muuttaisi tilannetta merkittävästi parempaan suuntaan, sehän olisi melkein kassavirtaneutraali tapa ja paneelit tulevat ikään kuin "kaupan päälle" maksuajan loputtua.
 
Mitä mieltä olette, onko järkeä laittaa kaukolämpötaloon jonka sähkönkulutus on vain 5000kWh paneeleita katolle? Laskin, että noin 6000€ voisin laittaa kiinni, mutta ei haittaisi, että takaisinmaksuaika olisi jollakin tapaa järkevä eli ei kaukana kymmenestä vuodesta. Esimerkkinä aurinkosähkötukku myy Growattin invertteriä, 12kpl 405W Astroenergyn paneeleita ja Eurosolarin kiinnikejärjestelmää pakettina 4390€:lla (Huawei+Risen+Orima olisi 4790€). Sen lisäksi tarvitaan asennus ja sähkötyöt. Riittääkö niihin 1500€ jos käyttää paikallista sähkäriä ja on itse apuna asennuksessa katolle?

Et sä ole ku edessä jos meinaat olla 'apuna'. Joko laitat ite ja jätät sähköhommat jollekulle muulle tai ostat asennuksen kokonaan muualta. Kyllä on todella harvassa firmat jotka edes suostuu tekemään yhtään mitään niin, että autetaan. Ja jos suostuu niin hinta tuskin on edes halvempi :)

1659610212611.jpeg
 
Todennäköisesti asia on juurikin näin. Helpommalla/halvemmalla pääsee kun istuu sisällä ja maksaa vain laskun.
 
Tee-se-itse -tyylillä on myös korkea riski mokailla itse jos ei ole koskaan ennen asentanut tai muuten vain ei ole kovin paljoa remontoinut itse. Monille itseni kaltaisille konttorirotille on parempi jättää kattohommat muille, niin pääsee todennäköisesti vähimmällä työllä ja rahan käytöllä. :D
 
Ylellä oli jokunen päivä sitten juttu aurinkopaneeleista: Aurinkoenergia virtaa nyt Tapio Vuorisen katolta verkkoon – sähkön hinnannousu on aiheuttanut paneelibuumin

Mitä kommentteja jutun lukemista? Itse olen vasta hetken tutustunut aiheeseen, joten sillä varauksella, mutta minusta vaikuttaa varsin edulliselta paketilta. 30 paneelia, 11,7 kW. Seitsemän vuoden maksuaika, 102-103 euroa kuussa, eli n 8600€. Jotenkin kuvittelisin, että tuossa ei ole lainkaan huomioitu asennustyön hintaa. Kuulostaa niin halvalta, vaikka kotitalousvähennys olisikin jo poistettu.

Noh taisi faktasisältö olla ihan taattua yle laatua. Tuo paketti tai sitä vastaava maksaa Tapsan mainostamassa kaupassa vajaa 13k.

Lisäksi tuo kauppa mainostaa kotitalousvähennyksen olevan 60% vaikka se on 40%? Koijasiko Tapsa lukijaa vai myyjä Tapsaa?
 
Viimeksi muokattu:
tässä muuten ohimennen mainintana sellane valmis invertteri johon voi sit liittää just akkuja kaveriksi jos tulee hetkellisiä sähkökatkoja :)
toki tässä tapauksessa tuohon on tarkoitus liittää froniuksen oma akkupaketti (batterybox hvs/hvm)
 
Alkoi yllättäen paneelit kiinnostamaan, vaikka halpa kiinteähintainen soppari onkin ensi syksyyn... Teknonörttinä en vaan saa unta, kun en täysin ymmärrä, miten järjestelmä toimii... Osaisiko joku valottaa am. kyssäreitä?

- Invertteri kytkettänee sähkömittarin jälkeen rinnankytkentänä? Tarvitseeko kytkeä suoraan mittariin, vai onko mahdollista kytkeä esim. autotallin ryhmäkeskukseen (olettaen että piuhat ovat tarpeeksi paksut)?

- Miten automaattinen poiskytkentä sähkökatkon aikana tapahtuu? Havaitseeko itse invertteri, jos verkko tippuu alas ja katkaisee syötön paneeleilta ja palauttaa vasta, kun valtakunnanverkko on takaisin pystyssä? Vai tuleeko mittauskeskuksen jotain ylimääräistä logiikkaa?

- Jatkot ym. kyssäriin, jos haluaakin systeemin, jossa on akusto joka toimii myös sähkökatkon aikana, mites sitten? Sähkömittarin jälkeen jonkinlainen on-grid/off-grid vaihtokytkin, joka vaihtaa automaattisesti tilaa valtakunnanverkon mukaan?

- Miten fysikaalisesti talo kuluttaa ensisijaisesti paneelien sähkön, eikä ime valtakunnanverkosta? Ohmin lain mukaan ei itselle tule mieleen muuta, kuin että invertteri tarjoilee hivenen isompaa jännitettä, mitä verkko? Kuorman mennessä yli paneelien tuotto kyvyn tipahtaa jännite valtakunnanverkon tasolle tjsp.?

- Jotkut täällä elvisteli mikroinverttereillä. Mikä näiden kanssa homma on? Paneelikohtainen (tai muutaman paneelin yhteinen) pienitehoinen invertteri, jotka kytketään rinnan, jolloin joka paneelista saadaan paras teho ulos ilman, että yhden paneelin varjostus vetää nolliin koko sarjaan kytkettyjen paneelien setin? Kuulostaisi houkuttelevalta, itselläni metsä vähän silleen, että illalla saattaisi olla puolet paneelista auringossa ja puolet varjossa.

Tarjouksia kyselin, yksi firma vastasi tarjoten 10x 545 Wp settiä, vaikutti ihan hyvältä, vaikka paneelit olivatkin kasipuoleisia ja täten ehkä ominaisuudet menee vähän hukkaan, mutta kokonsa puolesta just passeli tallin katolle. Tuo invertteri homma vain jäi mietityttämään ensisijaisesti...
 
- Miten fysikaalisesti talo kuluttaa ensisijaisesti paneelien sähkön, eikä ime valtakunnanverkosta? Ohmin lain mukaan ei itselle tule mieleen muuta, kuin että invertteri tarjoilee hivenen isompaa jännitettä, mitä verkko? Kuorman mennessä yli paneelien tuotto kyvyn tipahtaa jännite valtakunnanverkon tasolle tjsp.?
Eikai mitenkään? Samaa sähköä samalla jännitteellä samassa vaiheessahan se on.

Eihän tuo varmaan eroa mitenkään siitä että jossain pellolla on aurinkovoimala ilman sähkön käyttämistä. Käytät mitä käytät ja tuotat mitä tuotat?

En siis tiedä, eikä minulla ole paneeleita kun asun kerrostalossa. Mutta luulisi että mittarista etäluetaan mitä käytät ja toisesta mittatista mitä tuotat ja sitten maksat jos käytit enemmän kuin tuotit ja saat rahaa jos tuotit enemmän kuin käytit?(ilmeisesti kuitenkin tuottamisesta maksettava raha on valitettavasti yleensä aikapaljon vähemmän kun kuluttamisesta joutuu maksamaan?)

Reiluinta lienisi joku diili että vuoden lopussa laskettaisiin tuotto ja käyttö yhteen ja jos käytit enemmän kuin tuotit maksat ja sitten jos tuotit enemmän niin saisit rahaa, mutta ei ilmeisesti ole tällainen mahdollista vaan noita täsmätään paljon lyhyemmällä aikavälillä?)
 
- Invertteri kytkettänee sähkömittarin jälkeen rinnankytkentänä? Tarvitseeko kytkeä suoraan mittariin, vai onko mahdollista kytkeä esim. autotallin ryhmäkeskukseen (olettaen että piuhat ovat tarpeeksi paksut)?
Ihan vain oman johdon- ja vikavirtasuojan taakse niin kuin muutkin laitteet.

- Miten automaattinen poiskytkentä sähkökatkon aikana tapahtuu? Havaitseeko itse invertteri, jos verkko tippuu alas ja katkaisee syötön paneeleilta ja palauttaa vasta, kun valtakunnanverkko on takaisin pystyssä? Vai tuleeko mittauskeskuksen jotain ylimääräistä logiikkaa?
Kyllä. Ei tule ylimääräistä logiikkaa. Valitset vain invertterin joka tukee viimeisimpiä standardeja (korkeintaan pari vuotta vanha).

- Jatkot ym. kyssäriin, jos haluaakin systeemin, jossa on akusto joka toimii myös sähkökatkon aikana, mites sitten? Sähkömittarin jälkeen jonkinlainen on-grid/off-grid vaihtokytkin, joka vaihtaa automaattisesti tilaa valtakunnanverkon mukaan?

Tästä oli vasta keskustelua. Vaatii siis tuon verkonvaihtokytkimen ja monimutkaisuus nousee huomattavasti.

- Miten fysikaalisesti talo kuluttaa ensisijaisesti paneelien sähkön, eikä ime valtakunnanverkosta? Ohmin lain mukaan ei itselle tule mieleen muuta, kuin että invertteri tarjoilee hivenen isompaa jännitettä, mitä verkko? Kuorman mennessä yli paneelien tuotto kyvyn tipahtaa jännite valtakunnanverkon tasolle tjsp.?
Sähkömittari tunnistaa virran suunnan. Ei ole kovin monimutkainen logiikka tuossakaan. Siniaallossa virran käyrä joko edistää tai jää jälkeen jännitteestä riippuen virran suunnasta. Jännitteen voi mitata vaikka jännitejaolla, virran saa muutettua jännitteeksi virtamuunimella. Näin siis esimerkkinä.

- Jotkut täällä elvisteli mikroinverttereillä. Mikä näiden kanssa homma on? Paneelikohtainen (tai muutaman paneelin yhteinen) pienitehoinen invertteri, jotka kytketään rinnan, jolloin joka paneelista saadaan paras teho ulos ilman, että yhden paneelin varjostus vetää nolliin koko sarjaan kytkettyjen paneelien setin? Kuulostaisi houkuttelevalta, itselläni metsä vähän silleen, että illalla saattaisi olla puolet paneelista auringossa ja puolet varjossa.
Paneelien diodit hoitavat tuon varjostuksen "ohituksen" aika pitkälle. Jotkut paneelit on myös jaettu ainakin kahteen osaan. Eli ei tipu tuotto nollaan sarjassakaan.
 
tässä muuten ohimennen mainintana sellane valmis invertteri johon voi sit liittää just akkuja kaveriksi jos tulee hetkellisiä sähkökatkoja :)
toki tässä tapauksessa tuohon on tarkoitus liittää froniuksen oma akkupaketti (batterybox hvs/hvm)
Froniuksen vehkeissä vanhempi hybrdid malli pystyy sähkökatkon aikana antaa virtaa suoraan paneleista talolle jos oli erotus laitteet taulussa. Gen24 voi vaan antaa yhdelle pistokkeelle, ja ei edes jääkaappia saisi käyttää siitä. Ja Froniuksen kamat käyttää HV akkuja joiden hinta on tuplat verrattuna 48v akkuihin samalla kapasiteetilla.
 
Froniuksen vehkeissä vanhempi hybrdid malli pystyy sähkökatkon aikana antaa virtaa suoraan paneleista talolle jos oli erotus laitteet taulussa. Gen24 voi vaan antaa yhdelle pistokkeelle, ja ei edes jääkaappia saisi käyttää siitä. Ja Froniuksen kamat käyttää HV akkuja joiden hinta on tuplat verrattuna 48v akkuihin samalla kapasiteetilla.

Mielestäni kaikista helpoimmalla pääsee, että ostaa vaikka sen 100Ah/12V akun, tarpeeseen nähden sopivan invertterin ja jonkin pienen älylaturin. Latailee sitten akkua vaikka silloin kun aurinko paistaa. Todennäköisesti ei sähkökatkoja varten tarvitse montaa kertaa vuodessa ladata.

Lisäksis akun ja inverterin voi kantaa vaikka sähkökatkon aikana keskelle kämppää ja ottaa virtaa mihin tarvitsee. Tai voihan tuon varavoiman ottaa vaikka johonkin mukaankin. Aika huono käytettävyys on siinä aurinkopaneeli-invertteriin integroidussa pistorasiassa :rofl:
 
Tee-se-itse -tyylillä on myös korkea riski mokailla itse jos ei ole koskaan ennen asentanut tai muuten vain ei ole kovin paljoa remontoinut itse. Monille itseni kaltaisille konttorirotille on parempi jättää kattohommat muille, niin pääsee todennäköisesti vähimmällä työllä ja rahan käytöllä. :D
Pystytään me sähkömiehet paremmin leivän syrjässä kiinni kun tee-se-itse miehet jättää asennukset asentajan harteille xD
 
Froniuksen vehkeissä vanhempi hybrdid malli pystyy sähkökatkon aikana antaa virtaa suoraan paneleista talolle jos oli erotus laitteet taulussa. Gen24 voi vaan antaa yhdelle pistokkeelle, ja ei edes jääkaappia saisi käyttää siitä. Ja Froniuksen kamat käyttää HV akkuja joiden hinta on tuplat verrattuna 48v akkuihin samalla kapasiteetilla.
No ei nyt ihan noinkaan ole. Mulla on tuo Froniuksen Gen24 plus 10 kW invertteri. Jos haluaa täysversion siitä backupista, niin tarvitaan BYD akusto ja automaattinen kytkin verkkoirrotukseen. Tällöin kestää minuutin, että se invertteri sulkee verkon ja avaa akuston. Akusto maksaa luokkaa 10000 €. GEN24 sisältää kuitenkin myös suoran ulosoton ja sitä varten kytketään pistorasiaveto johonkin mihin halutaan ja se piuha vedetään invertterin sisältä. Ei tartte tehdä mitään irtikytkentöjä ja tuo liitin syöttää 1-vaiheisen sähkön 3 kW teholla, joten riittää hyvin moneen tarpeeseen, jos siis vain aurinko paistaa. Katastrofi tapauksessa voi yrittää ladata vaikka sähköautoa matkalaturilla, että pääsee johonkin kerran viikossa. Ruokaakin voi laittaa vielä jos vaikka koko sähköverkko on hävitetty. Täys backuppina vaatii manuaalinen kytkentä myös manuaalisen käynnistyksen ja minimissään luokkaa 5-10 kWh akuston 3-vaiheiseen kytkentään. Tuossa se Envitecin kytkin ja taitaa jo hinta olla tuplaantunut siinäkin. Tuota ei siis tarvita, että Gen24 saa ulos sen 3000 W yksivaiheisena auringon paistaessa. Tuo ei syötä verkkoon yhtään mitään, vaan ainoastaan siihen yhteen pistokkeeseen mihinkä lienee sitten vedetty. Akku backuppina invertteri pystyy syöttämään sen 10 kW 3-vaiheisena, vaikka verkkovirta katkeaa. Akkua voi myös purkaa tietysti verkon ollessa päälläkin. Katkenneeseen verkkoon ei saa syöttää, mutta taloon saa, jos verkko erotetaan ensin. Froniuksella tuo irroitus kestää automaattisena n 90 sekuntia. En siitä enempää tiedä, mutta muistaisin lukeneeni noin. Eli vanhempiin Froniuksen Hybridi inverttereihin verrattuna Gen24 on lisätty tuo 3 kW 1-vaiheinen emergency ulosotto, joka ei vaadi mitään toimenpiteitä tai erotuksia. Täysteho 3-vaiheiseen ulosottoon vaatii ensin erotuksen.

 
Viimeksi muokattu:
No ei nyt ihan noinkaan ole. Mulla on tuo Froniuksen Gen24 plus 10 kW invertteri. Jos haluaa täysversion siitä backupista, niin tarvitaan BYD akusto ja automaattinen kytkin verkkoirrotukseen. Tällöin kestää minuutin, että se invertteri sulkee verkon ja avaa akuston. Akusto maksaa luokkaa 10000 €. GEN24 sisältää kuitenkin myös suoran ulosoton ja sitä varten kytketään pistorasiaveto johonkin mihin halutaan ja se piuha vedetään invertterin sisältä. Ei tartte tehdä mitään irtikytkentöjä ja tuo liitin syöttää 1-vaiheisen sähkön 3 kW teholla, joten riittää hyvin moneen tarpeeseen, jos siis vain aurinko paistaa. Katastrofi tapauksessa voi yrittää ladata vaikka sähköautoa matkalaturilla, että pääsee johonkin kerran viikossa. Ruokaakin voi laittaa vielä jos vaikka koko sähköverkko on hävitetty. Täys backuppina vaatii manuaalinen kytkentä myös manuaalisen käynnistyksen ja minimissään luokkaa 5-10 kWh akuston 3-vaiheiseen kytkentään. Tuossa se Envitecin kytkin ja taitaa jo hinta olla tuplaantunut siinäkin. Tuota ei siis tarvita, että Gen24 saa ulos sen 3000 W yksivaiheisena auringon paistaessa. Tuo ei syötä verkkoon yhtään mitään, vaan ainoastaan siihen yhteen pistokkeeseen mihinkä lienee sitten vedetty. Akku backuppina invertteri pystyy syöttämään sen 10 kW 3-vaiheisena, vaikka verkkovirta katkeaa. Akkua voi myös purkaa tietysti verkon ollessa päälläkin. Katkenneeseen verkkoon ei saa syöttää, mutta taloon saa, jos verkko erotetaan ensin. Froniuksella tuo irroitus kestää automaattisena n 90 sekuntia. En siitä enempää tiedä, mutta muistaisin lukeneeni noin. Eli vanhempiin Froniuksen Hybridi inverttereihin verrattuna Gen24 on lisätty tuo 3 kW 1-vaiheinen emergency ulosotto, joka ei vaadi mitään toimenpiteitä tai erotuksia. Täysteho 3-vaiheiseen ulosottoon vaatii ensin erotuksen.

En puhunutkaan akun kanssa vaan ilman. ja PV pointin manuaalissa lukee "Varavirtakäytössä jotkin sähkölaitteet eivät voi toimia oikein liian suurten käynnistysvirtojen vuoksi (esim. jääkaapit ja pakastimet). Varavirtakäytön aikana on suositeltavaa kytkeä pois päältä ne virrankuluttajat, joita ei ehdottomasti tarvita. 35 %:n ylikuormitettavuus on mahdollista viiden sekunnin ajan aurinkopaneelin ja/tai akun senhetkisestä suorituskyvystä riippuen. "
 
En puhunutkaan akun kanssa vaan ilman. ja PV pointin manuaalissa lukee "Varavirtakäytössä jotkin sähkölaitteet eivät voi toimia oikein liian suurten käynnistysvirtojen vuoksi (esim. jääkaapit ja pakastimet). Varavirtakäytön aikana on suositeltavaa kytkeä pois päältä ne virrankuluttajat, joita ei ehdottomasti tarvita. 35 %:n ylikuormitettavuus on mahdollista viiden sekunnin ajan aurinkopaneelin ja/tai akun senhetkisestä suorituskyvystä riippuen. "
”Eivät voi toimia oikein” kuulostaa käännöskukkaselta. Mulla ei ohjeessa mainita mitään tuollaista.
 

Liitteet

  • FC843A52-CDB1-455C-AA4F-D8D3403089E8.png
    FC843A52-CDB1-455C-AA4F-D8D3403089E8.png
    721,1 KB · Luettu: 33
No 13 A voi olla helpommin kintaalla tuolla 120 V alueilla ja ehkä selittää sen jääkaappi ym pienet kompurat varoituksen. Ei varmaankaan ole meillä niinkään kintaalla. Jokatapauksessa tuossa on kyse käännöskukkasesta. ”Eivät ehkä toimi oikein” olisi parempi kääntely.
 
Aurinkopaneelien katolle sijoittamisesta ja kytkennästä. Meillä lappeet itä- ja länsisuuntaan. Paneeleita tulossa 16kpl ja alkuperäinen ajatus oli laittaa 8+8 puoilleen. Länsipuolella ei varjoja ja ajattelinkin että paras paikka varmasti laittaa talon pohjoispäätyyn niin saa parhaimman hyödyn. Itäpuolella puita, mitkä varjostavat tähän vuodenaikaan noin klo 8 asti talon pohjoispäätyä. Myös eteläpäädyssä jonkin verran puustoa niin paneeleita ei voi tuoda myöskään eteläpäätyyn asti.
Olisikohan kuitenkin fiksumpaa laittaa paneelit 7+9 ? Muutenkaan ihan aikaisinta sähköntuottoa tuskin tarvitsee. Puut kaatamalla tuohon tulisi varmastikin parannusta.
Ja eikös se mene niin, että jos yksi paneeli jää kokonaan varjoon koko lappeen tuotto tippuu huomattavasti? Vai onko laitteet niin fiksuja että se jätetään vain huomioimatta? Invertteriksi tulossa Fronius Symo.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 955
Viestejä
5 109 760
Jäsenet
81 743
Uusin jäsen
Jari77

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom