- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Ensinnäkin unonda se ajatus, että taloyhtiöön ei ole tulossa suuria remontteja ja tarkkaile sitä, onko taloyhtiössä tehty remontit oikea-aikaisesti. Moni menee siihen halpaan, että katselee vain remonttisuunnitelmia, ja silloin remonttinsa laiminlyönyt/laiminlyövä yhtiö voi näyttää paperilla houkuttelevammalta kuin mitä on.Olen menossa ensiviikolla katsomaan ensimmäistä kertaa omaa asuntoa. Kyseessä olisi 80 luvulla rakennettu riviari, johono kunnossapitoselvityksessä ei muita suuria korjaustoimenpiteitä ole tulossa paitsi kuidun asentaminen ja autopistokepaikkojen lämpöpistokkeet kytketään huoneistojen sähköihin. Kyseinen rivari on yksi 20 huoneistosta, jotka 5000m2 yhtiön omalla tontilla. Jotain spessua mitä olisi hyvä tietää 80 luvun taloista?
Toiseksi, huomioi että 1980-luvun rivitaloihin liittyy vielä monia riskirakenteita: 1970- ja 1980-luvun rivitalo voi olla jopa korjauskelvoton | Rakennuslehti 1980-luvulla esim. vedeneristysvaatimukset eivät ole olleet nykyisen kaltaisia, mikä aiheuttaa yhtiöille monesti kuluja.
Lämmityskulut voivat myös olla vanhoissa rivareissa paha järkytys, jos kämppää joutuu lämmittämään esim. suorasähköllä. Esim. maalämpö taas kummasti helpottanee sitä tuskaa, mikä 1980-luvun talojen heikompi energiatehokkuus lämmityspuolella aiheuttaa.
Kiinnittäisin huomiota myös rakennusvuoteen vuosikymmenen sisällä. 1980-luvun lopulla asuntomarkkinat olivat pahasti ylikuumentuneita, jolloin rakennettiin suhteessa paljon enemmän sutta ja sekundaa kuin esim. saman vuosikymmenen puolivälissä. Toki sitä vuosilukua kannattaa tarkastella myös siitä näkökulmasta, että milloin rakennusmääräykset ovat muuttuneet parempaa laatua suosiviksi. Vedeneristyksen osalta yksi ratkaiseva ajankohta oli tosin vasta 1990-luvun jälkipuolisko ja äänieristyksen osalta 2000-luvun alku (siitä voidaan sitten väitellä, miten nuo äänieritystysvaatimukset rivareissa käytännössä toteutuvat).
Taloyhtiö tuskin alkaa kuntotarkastusta teettämään asunnon ostajan toiveesta, ja laajemmat huoneistokohtaiset rakenteisiin menevät kuntotarkastuksetkin ovat asunto-osakeyhtiöissä mutkikkaita. Korjaushistoriaan kannattaa ilman muuta tutustua. Ilmalämpöpumpun osalta saat osviittaa jo sillä, että vilkaiset löytyykö masiinoita muiden kämppien pihalta.Mitäs kannattaisi vällittäjältä kysyä, mietin esimerkiksi seuraavia?
-Onko huoneistosta tai talosta tehty kuntotarkastus? Jos ei, voiko sellaista tehdä.
-Huolto / korjaushistoria
-Onko ongelmia asentaa ilmanlämpöpumppu?
Kyllä, aina kannataa jututtaa hallituksen pj:tä. Itsekin olin takavuosina kiinnostunut yhdestä rivarikohteesta, josta välittäjä selitti kirkkain silmin, että suunnitellut remontit kustantaa kämpälle muutaman tonnin. Keskustelu pj:n kanssa avasi tilannetta ja selvisi, että remonttilasku tullaan kämpän kohdalla laskemaan kymmenissä tuhansissa euroissa. Lähtökohta: älä usko koskaan mitä välittäjä sanoo. Usko siihen, mitä viralliset dokumentit sinulle kertoo tai mitä saat muuten varmistettua toisaalta.Sen lisäksi jos talo kiinostaa niin lisätyönä vaikka
-Jututtaa naapureita ja vaikka hallitusta / pj
Hae lainalupaus etukäteen. Jos asunnosta on vähänkin kilpailua, niin neuvottelematon asuntolaina on ongelma: joko joudut tekemään sakkomaksujen riskillä tarjouksia ilman lainalupauksia tai sitten tekemään lainaehtoisen tarjouksen, joka on myyjän silmissä aina toisarvoinen tarjous siihen tarjoukseen nähden, jossa ei tuollaista ehtoa ole.Miten tuo asuntolaina käytännössä toimii? Haen pankista X summalle lainaa, joka voimassa X kuukautta. Sitten sinä aikana voi huolletta katsella asuntoja ja voin tehdä suoraan vaikka tarjouksen jos pankki jo aikasemmin luvannut X summalle lainaa? Vai tehdääkö asunnosta ensiksi tarjous jonka jälkeen pankista tarkemmat keskutellut? Miten vaan kun jotkun kohteet ovat sellaisia, jotka menevät heti kun tulevat myyntiin.
Viimeksi muokattu: