Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Olen menossa ensiviikolla katsomaan ensimmäistä kertaa omaa asuntoa. Kyseessä olisi 80 luvulla rakennettu riviari, johono kunnossapitoselvityksessä ei muita suuria korjaustoimenpiteitä ole tulossa paitsi kuidun asentaminen ja autopistokepaikkojen lämpöpistokkeet kytketään huoneistojen sähköihin. Kyseinen rivari on yksi 20 huoneistosta, jotka 5000m2 yhtiön omalla tontilla. Jotain spessua mitä olisi hyvä tietää 80 luvun taloista?
Ensinnäkin unonda se ajatus, että taloyhtiöön ei ole tulossa suuria remontteja ja tarkkaile sitä, onko taloyhtiössä tehty remontit oikea-aikaisesti. Moni menee siihen halpaan, että katselee vain remonttisuunnitelmia, ja silloin remonttinsa laiminlyönyt/laiminlyövä yhtiö voi näyttää paperilla houkuttelevammalta kuin mitä on.

Toiseksi, huomioi että 1980-luvun rivitaloihin liittyy vielä monia riskirakenteita: 1970- ja 1980-luvun rivitalo voi olla jopa korjauskelvoton | Rakennuslehti 1980-luvulla esim. vedeneristysvaatimukset eivät ole olleet nykyisen kaltaisia, mikä aiheuttaa yhtiöille monesti kuluja.

Lämmityskulut voivat myös olla vanhoissa rivareissa paha järkytys, jos kämppää joutuu lämmittämään esim. suorasähköllä. Esim. maalämpö taas kummasti helpottanee sitä tuskaa, mikä 1980-luvun talojen heikompi energiatehokkuus lämmityspuolella aiheuttaa.

Kiinnittäisin huomiota myös rakennusvuoteen vuosikymmenen sisällä. 1980-luvun lopulla asuntomarkkinat olivat pahasti ylikuumentuneita, jolloin rakennettiin suhteessa paljon enemmän sutta ja sekundaa kuin esim. saman vuosikymmenen puolivälissä. Toki sitä vuosilukua kannattaa tarkastella myös siitä näkökulmasta, että milloin rakennusmääräykset ovat muuttuneet parempaa laatua suosiviksi. Vedeneristyksen osalta yksi ratkaiseva ajankohta oli tosin vasta 1990-luvun jälkipuolisko ja äänieristyksen osalta 2000-luvun alku (siitä voidaan sitten väitellä, miten nuo äänieritystysvaatimukset rivareissa käytännössä toteutuvat).

Mitäs kannattaisi vällittäjältä kysyä, mietin esimerkiksi seuraavia?
-Onko huoneistosta tai talosta tehty kuntotarkastus? Jos ei, voiko sellaista tehdä.
-Huolto / korjaushistoria
-Onko ongelmia asentaa ilmanlämpöpumppu?
Taloyhtiö tuskin alkaa kuntotarkastusta teettämään asunnon ostajan toiveesta, ja laajemmat huoneistokohtaiset rakenteisiin menevät kuntotarkastuksetkin ovat asunto-osakeyhtiöissä mutkikkaita. Korjaushistoriaan kannattaa ilman muuta tutustua. Ilmalämpöpumpun osalta saat osviittaa jo sillä, että vilkaiset löytyykö masiinoita muiden kämppien pihalta.

Sen lisäksi jos talo kiinostaa niin lisätyönä vaikka
-Jututtaa naapureita ja vaikka hallitusta / pj
Kyllä, aina kannataa jututtaa hallituksen pj:tä. Itsekin olin takavuosina kiinnostunut yhdestä rivarikohteesta, josta välittäjä selitti kirkkain silmin, että suunnitellut remontit kustantaa kämpälle muutaman tonnin. Keskustelu pj:n kanssa avasi tilannetta ja selvisi, että remonttilasku tullaan kämpän kohdalla laskemaan kymmenissä tuhansissa euroissa. Lähtökohta: älä usko koskaan mitä välittäjä sanoo. Usko siihen, mitä viralliset dokumentit sinulle kertoo tai mitä saat muuten varmistettua toisaalta.

Miten tuo asuntolaina käytännössä toimii? Haen pankista X summalle lainaa, joka voimassa X kuukautta. Sitten sinä aikana voi huolletta katsella asuntoja ja voin tehdä suoraan vaikka tarjouksen jos pankki jo aikasemmin luvannut X summalle lainaa? Vai tehdääkö asunnosta ensiksi tarjous jonka jälkeen pankista tarkemmat keskutellut? Miten vaan kun jotkun kohteet ovat sellaisia, jotka menevät heti kun tulevat myyntiin.
Hae lainalupaus etukäteen. Jos asunnosta on vähänkin kilpailua, niin neuvottelematon asuntolaina on ongelma: joko joudut tekemään sakkomaksujen riskillä tarjouksia ilman lainalupauksia tai sitten tekemään lainaehtoisen tarjouksen, joka on myyjän silmissä aina toisarvoinen tarjous siihen tarjoukseen nähden, jossa ei tuollaista ehtoa ole.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: hmb
Liittynyt
14.02.2017
Viestejä
868
Hae lainalupaus etukäteen. Jos asunnosta on vähänkin kilpailua, niin neuvottelematon asuntolaina on ongelma: joko joudut tekemään sakkomaksujen riskillä tarjouksia ilman lainalupauksia tai sitten tekemään lainaehtoisen tarjouksen, joka on myyjän silmissä aina toisarvoinen tarjous siihen tarjoukseen nähden, jossa ei tuollaista ehtoa ole.
Tätä komppaan. Meidänkin tuleva talomme herätti poikkeuksellisen paljon kiinnostusta tällä alueella ja muutama pariskunta oli tarjonnut täyttäkin pyyntihintaa, mutta meillä oli laina-asiat katsottu jo etukäteen valmiiksi eikä ollut vanhaa kämppää mikä olisi pitänyt saada myytyä alta pois, joten myyjä päätyi tekemään kaupat meidän kanssamme.
 
Liittynyt
03.01.2019
Viestejä
716
Hollannissa asuva sisko naureskelee että kun Suomessa 1970-luvun taloa pidetään arvottomana, niin siellä on pelkästään heidän 20 000 asukkaan pikkukaupungissa myynnissä 200kpl yli 200 vuotta vanhoja taloja :kahvi:
Mielummin kyllä ostan 200v vanhan talon kuin 70-luvulla rakennetun. (Kunhan sitä ei ole rempattu 60-80 - luvulla)
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
80-luvun rivarista. Hometalkoot.fi kannattaa katsella läpi vaikka ei ihan rivareita koskekaan. Perustuksissa voi helposti olla häikkää (valesokkeli, maanvarainen tuplalaatta jne.) ja jos on alkuperäinen kylppäri, niin lienee ns. valmis ja isoriskinen. Kysele onko yhtiössä tehty kylppäriremppoja. Tuon ikäisessä joutuu edelleen pohtimaan asbestia, lähinnä siis mahdolliset rempat kalliimpia toteuttaa. Lämmöneristys voi olla mitä sattuu. Ikkunat ja ovet lienevät ikänsä päässä, jos ei ole tehty huoltoja, samaten katto.
 
Liittynyt
04.03.2017
Viestejä
653
Ensinnäkin unonda se ajatus, että taloyhtiöön ei ole tulossa suuria remontteja ja tarkkaile sitä, onko taloyhtiössä tehty remontit oikea-aikaisesti. Moni menee siihen halpaan, että katselee vain remonttisuunnitelmia, ja silloin remonttinsa laiminlyönyt/laiminlyövä yhtiö voi näyttää paperilla houkuttelevammalta kuin mitä on.

Toiseksi, huomioi että 1980-luvun rivitaloihin liittyy vielä monia riskirakenteita: 1970- ja 1980-luvun rivitalo voi olla jopa korjauskelvoton | Rakennuslehti 1980-luvulla esim. vedeneristysvaatimukset eivät ole olleet nykyisen kaltaisia, mikä aiheuttaa yhtiöille monesti kuluja.

Lämmityskulut voivat myös olla vanhoissa rivareissa paha järkytys, jos kämppää joutuu lämmittämään esim. suorasähköllä. Esim. maalämpö taas kummasti helpottanee sitä tuskaa, mikä 1980-luvun talojen heikompi energiatehokkuus lämmityspuolella aiheuttaa.

Kiinnittäisin huomiota myös rakennusvuoteen vuosikymmenen sisällä. 1980-luvun lopulla asuntomarkkinat olivat pahasti ylikuumentuneita, jolloin rakennettiin suhteessa paljon enemmän sutta ja sekundaa kuin esim. saman vuosikymmenen puolivälissä. Toki sitä vuosilukua kannattaa tarkastella myös siitä näkökulmasta, että milloin rakennusmääräykset ovat muuttuneet parempaa laatua suosiviksi. Vedeneristyksen osalta yksi ratkaiseva ajankohta oli tosin vasta 1990-luvun jälkipuolisko ja äänieristyksen osalta 2000-luvun alku (siitä voidaan sitten väitellä, miten nuo äänieritystysvaatimukset rivareissa käytännössä toteutuvat).
Kyseisessä rivarissa on maakaasulämmitus, joka kuuluu vastikkeeseen joten en usko että ongelma.

Menneet remontit pitäisi varmaan selvitä aika hyvin virallisista dokumenteista, josta näkee oikea-aikaisuudet yms? Kuinka paljon eteenpäin olisi hyvä katsoa, että onko jotain isompaa tulossa / onko heillä edes suunnitelmissa sellaisia?

80-luvun rivarista. Hometalkoot.fi kannattaa katsella läpi vaikka ei ihan rivareita koskekaan. Perustuksissa voi helposti olla häikkää (valesokkeli, maanvarainen tuplalaatta jne.) ja jos on alkuperäinen kylppäri, niin lienee ns. valmis ja isoriskinen. Kysele onko yhtiössä tehty kylppäriremppoja. Tuon ikäisessä joutuu edelleen pohtimaan asbestia, lähinnä siis mahdolliset rempat kalliimpia toteuttaa. Lämmöneristys voi olla mitä sattuu. Ikkunat ja ovet lienevät ikänsä päässä, jos ei ole tehty huoltoja, samaten katto.
Voiko noita perustuksia jotenkin tarkistaa tai tarkistuttaa ennen ostoja, että mikä niiden tilanne on että ei tuli mitään pommia / yllätyksiä? Tätä kyseistä rivari on onneksi remontoitu aika hyvin, kuten esimerkiksi kylppäri + sauna ja keittiö.

EDIT:
Onkohan jossain jotain "listaa" milloin mitäkin korjauksia olisi pitänyt tehdä? Eli mistä voin tietää onko joku korjaus tehty ja onko se tehty ajallaan?
 
Viimeksi muokattu:

Lassivv

Tukijäsen
Team H2O
Liittynyt
12.02.2017
Viestejä
2 784
Onko minkälaisia marginaaleja porukalla tällä hetkellä itsellä nyt 0.55% nordeassa. Mietin onko tuota mahdollista hioa vielä alaspäin.
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Onko minkälaisia marginaaleja porukalla tällä hetkellä itsellä nyt 0.55% nordeassa. Mietin onko tuota mahdollista hioa vielä alaspäin.
Eihän tuollaiseen "onko tuota mahdollista hioa vielä alaspäin" -kysymykseen voi vastata. 0,55 %:n marginaali on lähtökohtaisesti kasvukeskuksissa korkeintaan keskinkertainen, kun taas jossain muuttotappiokunnissa se voi olla uskomattoman edullinen. Mutta riippuuhan se tietty myös lainan koosta, vakuuksista, tuloista yms, mihin marginaali asettuu.
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Menneet remontit pitäisi varmaan selvitä aika hyvin virallisista dokumenteista, josta näkee oikea-aikaisuudet yms? Kuinka paljon eteenpäin olisi hyvä katsoa, että onko jotain isompaa tulossa / onko heillä edes suunnitelmissa sellaisia?
Ikävän usein nuo suuret remontit tulee siinä mielessä "puskista", että niitä ei ole ennakoitu kyllin ajoissa. Mutta kannattaa vaikka Etuovesta etsiä saman ikäluokan taloja, katsoa mitä remontteja niissä on tehty ja suunnitteilla, ja sen pohjalta jututtaa vaikka taloyhtiön pj:tä/isännöitsijää.

Voiko noita perustuksia jotenkin tarkistaa tai tarkistuttaa ennen ostoja, että mikä niiden tilanne on että ei tuli mitään pommia / yllätyksiä? Tätä kyseistä rivari on onneksi remontoitu aika hyvin, kuten esimerkiksi kylppäri + sauna ja keittiö.
Noissa vesivahinko-asioissa ikävä puoli onkin se, että jos vaikka naapurisi alkuperäisessä kylppärissä on kosteusongelmia, niin siten kaikki osakkaat ovat kustantamassa remonttia. Siksi itse annan arvoa sille, että koko taloyhtiössä on vedeneristyskuviot joko rakennusvuoden tai kaikkien kylppäreiden myöhemmän (yleensä LVIS:n yhteydessä tehdyn) rempan ajankohdan vuoksi kunnossa.

Valesokkelien riskien kartoituksen osalta lähtisin siitä, että asiallinen yhtiö on seurannut niiden kuntoa ja osaa myös raportoida niiden tilan. Valitettavasti tuo taitaa olla tosielämässä harvinaista herkkua, ja asioita aletaan usein tutkia vasta siinä vaiheessa kun konkreettiset ongelmat ovat jo niskassa.
 
Liittynyt
20.03.2017
Viestejä
1 455
Mielenkiintoista kun näistä kaksioista joutuu myös taistelemaan asuntosijoittajien kanssa. Tuntuu vähän siltä, että asuntosijoittajien paljouden takia nämä pienempien asuntojen neliöhinnat aivan järkyttäviä varsinkin uudiskohteissa.

Kohteesta johon oli tulossa n. 10 000e täysi parvekeremontti sekä sisätiloissa pitäisi tehdä täydellinen keittiöremontti ja pintaremontti, jos asunnosta haluaisi itselleen mukavan kodin. 3 asuntosijoittajaa tuosta jo tehnyt tarjouksia ja nostanut hinnan sellaiseksi, että ei kannata lähteä remppaamaan itselle asuntoa. Kai se hinta ihan kohtuullinen, jos jättää kaiken sisätiloissa tekemättä ja laittaa suoraan vuokralle. Sijoittajille luultavasti riittää että keittiössä oli jotkut uudet halvimmat mahdolliset senzin jääkaappi ja hella.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 661
Mielenkiintoista kun näistä kaksioista joutuu myös taistelemaan asuntosijoittajien kanssa. Tuntuu vähän siltä, että asuntosijoittajien paljouden takia nämä pienempien asuntojen neliöhinnat aivan järkyttäviä varsinkin uudiskohteissa.

Kohteesta johon oli tulossa n. 10 000e täysi parvekeremontti sekä sisätiloissa pitäisi tehdä täydellinen keittiöremontti ja pintaremontti, jos asunnosta haluaisi itselleen mukavan kodin. 3 asuntosijoittajaa tuosta jo tehnyt tarjouksia ja nostanut hinnan sellaiseksi, että ei kannata lähteä remppaamaan itselle asuntoa. Kai se hinta ihan kohtuullinen, jos jättää kaiken sisätiloissa tekemättä ja laittaa suoraan vuokralle. Sijoittajille luultavasti riittää että keittiössä oli jotkut uudet halvimmat mahdolliset senzin jääkaappi ja hella.
Mikäs siinä kun voi käytännössä pitää niin kovaa vuokraa kun kehtaa kun veronmaksajat (=asumistuki) ison osan kulusta korvaa.
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Mielenkiintoista kun näistä kaksioista joutuu myös taistelemaan asuntosijoittajien kanssa. Tuntuu vähän siltä, että asuntosijoittajien paljouden takia nämä pienempien asuntojen neliöhinnat aivan järkyttäviä varsinkin uudiskohteissa.

Kohteesta johon oli tulossa n. 10 000e täysi parvekeremontti sekä sisätiloissa pitäisi tehdä täydellinen keittiöremontti ja pintaremontti, jos asunnosta haluaisi itselleen mukavan kodin. 3 asuntosijoittajaa tuosta jo tehnyt tarjouksia ja nostanut hinnan sellaiseksi, että ei kannata lähteä remppaamaan itselle asuntoa. Kai se hinta ihan kohtuullinen, jos jättää kaiken sisätiloissa tekemättä ja laittaa suoraan vuokralle. Sijoittajille luultavasti riittää että keittiössä oli jotkut uudet halvimmat mahdolliset senzin jääkaappi ja hella.
Uudiskohteiden hinnoista about 2/3 menee veroihin ja tontin kuluihin. Jos sijoittajat poistuisivat markkinoilta, niin en oikein usko että se johtaisi esim. rakennusmiesten palkkojen laskemiseen tai rakentajien siitä keskimäärin muutaman prosentin tuottosiivun poistumiseen. Ennemmin se johtaisi uudiskohteiden rakennusmäärien laskuun.

Liioin en myöskään usko, että sijoittajat pääsääntöisesti ostaisivat vanhoja sisätiloiltaan räjähtäneitä asuntoja sillä asenteella, että vuokrataan ne siinä kunnossa eteenpäin. Toki jos alue on huono, ja tuleva vuokralainen on oletusarvoisesti elämänhallintansa menettänyt reppana, voi noinkin tapahtua. Mutta peruslähtökohta on se, että hyvän vuokralaisen saaminen edellyttää hyvä vuokra-asunnon tarjoamista, ja ne asuntojen pinnat kannattaa vuokranantajan pitää kunnossa.
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Mikäs siinä kun voi käytännössä pitää niin kovaa vuokraa kun kehtaa kun veronmaksajat (=asumistuki) ison osan kulusta korvaa.
Vuokratuotto kasvukeskuksissa taitaa asettua yleensä jonnekin 3-4 %:n tasolle (esim. Helsingin hyvillä alueilla jopa vielä alemmaksi). Muuttotappioalueilla se on oletusarvoisesti huomattavasti korkeampi, mutta riskit ja asuntojen hintakehitys on sen mukainen. Kovin suurena ahneutena tuota on vaikea pitää. Mitä vuokratasoon tulee, niin kysyntä ja tarjonta on siinä kaiken keskiössä. Vaikka kuinka Suomessa olisi asumistukijärjestelmä, niin osassa maata vuokrat ei juurikaan poikkea yhtiövastikkeen tasosta. Siellä sen sijaan vuokrat (ja asuntojen hinnat) nousee, jossa tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään.
 
Liittynyt
06.09.2017
Viestejä
254
Kyseisessä rivarissa on maakaasulämmitus, joka kuuluu vastikkeeseen joten en usko että ongelma.

Menneet remontit pitäisi varmaan selvitä aika hyvin virallisista dokumenteista, josta näkee oikea-aikaisuudet yms? Kuinka paljon eteenpäin olisi hyvä katsoa, että onko jotain isompaa tulossa / onko heillä edes suunnitelmissa sellaisia?


Voiko noita perustuksia jotenkin tarkistaa tai tarkistuttaa ennen ostoja, että mikä niiden tilanne on että ei tuli mitään pommia / yllätyksiä? Tätä kyseistä rivari on onneksi remontoitu aika hyvin, kuten esimerkiksi kylppäri + sauna ja keittiö.

EDIT:
Onkohan jossain jotain "listaa" milloin mitäkin korjauksia olisi pitänyt tehdä? Eli mistä voin tietää onko joku korjaus tehty ja onko se tehty ajallaan?
Kysyt taloyhtiön PJ:ltä tai isännöitsijältä mitä remontteja on tehty viimeisen 20 vuoden aikana.

Nämä kiinnostaisivat ainakin itseäni (vm-81 rivariyhtiön PJ:n kokemuksella):

-Onko kylppärit saunat ja keittiöt rempattu joka asunnossa? Jos osassa ei ole niin siellä voi tulla rempattavaa muiden osakkaiden piikkiin koska 80-luvun kylppärit ovat kypsiä. Kylppäriremontin hinta mutulla 10-15k per asunto. Kunnon vesieristeet tulivat vasta 2000-luvulla.
-Katto? Jos on vielä alkuperäinen tiilikatto niin sinne tulee remontti lähivuosina. Remontissa saattaa joutua lisäämään myös palokatkoja, aluskatteita ja läpivientejä yläpohjan tuuletukselle. Kattoremontin hinta mutulla +-10k per asunto.
-Salaojat pitää olla rempattuna mielellään 2000-luvulla. 80-luvulla alkuperäiset salaojat olivat 1 kerrossalaojaputkea joka ei kestä juuri mitään ja ne ovat tukossa/rikkoontuneet painehuuhtelussa. Hintamutu 10k+ per asunto.
-Ulkoverhous? Tiiliverhouksessa on puutteellinen tuuletusrako josta voi tulla ongelmia.
-Ikkunat ja ovet, jos ovat vielä alkuperäiset niin hintaa tulee n. 5 tonnia per huoneisto.
-Asuntojen ilmanvaihto, miten se on järjestetty? Jos asunnossa ei ole raitisilmaventtiilejä/rakoja tuuletusikkunoissa niin ilma ei vaihdu riittävästi. Menet asuntoon ja haistelet heti eteisessä haiseeko mummon kellari tai jokin muu outo haju.

En ostaisi jos johonkin huoneistoon on tehty alapohjien korjauksia johtuen puutteellisesta salaojituksesta/valesokkelista/rakennusjätteestä alapohjasta. En myöskään ostaisi jos yhtiö sisältää osittain maanalaisia asuinkerroksia tai kohteessa on valesokkeleita.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.06.2017
Viestejä
316
Millaisia korkosuojauksia on tarjolla näinä päivinä? Tanskalaisesta tarjottiin 10v kiinteää 1,05% tai putkea 0,2% pohjalla marginaalin pysyessä nykyisellään. Irtoaako tässä markkinassa mistään parko? Elvytyksen tuoma inflaatiopeikko voisi olla tulossa, mutta näillä hinnoilla vähän meh ja toisaalta etelä-eurooppa ei kestäisi korkojen nousua..
 
Liittynyt
04.03.2017
Viestejä
653
Kysyt taloyhtiön PJ:ltä tai isännöitsijältä mitä remontteja on tehty viimeisen 20 vuoden aikana.

Nämä kiinnostaisivat ainakin itseäni (vm-81 rivariyhtiön PJ:n kokemuksella):

-Onko kylppärit saunat ja keittiöt rempattu joka asunnossa? Jos osassa ei ole niin siellä voi tulla rempattavaa muiden osakkaiden piikkiin koska 80-luvun kylppärit ovat kypsiä. Kylppäriremontin hinta mutulla 10-15k per asunto. Kunnon vesieristeet tulivat vasta 2000-luvulla.
-Katto? Jos on vielä alkuperäinen tiilikatto niin sinne tulee remontti lähivuosina. Remontissa saattaa joutua lisäämään myös palokatkoja, aluskatteita ja läpivientejä yläpohjan tuuletukselle. Kattoremontin hinta mutulla +-10k per asunto.
-Salaojat pitää olla rempattuna mielellään 2000-luvulla. 80-luvulla alkuperäiset salaojat olivat 1 kerrossalaojaputkea joka ei kestä juuri mitään ja ne ovat tukossa/rikkoontuneet painehuuhtelussa. Hintamutu 10k+ per asunto.
-Ulkoverhous? Tiiliverhouksessa on puutteellinen tuuletusrako josta voi tulla ongelmia.
-Ikkunat ja ovet, jos ovat vielä alkuperäiset niin hintaa tulee n. 5 tonnia per huoneisto.
-Asuntojen ilmanvaihto, miten se on järjestetty? Jos asunnossa ei ole raitisilmaventtiilejä/rakoja tuuletusikkunoissa niin ilma ei vaihdu riittävästi. Menet asuntoon ja haistelet heti eteisessä haiseeko mummon kellari tai jokin muu outo haju.

En ostaisi jos johonkin huoneistoon on tehty alapohjien korjauksia johtuen puutteellisesta salaojituksesta/valesokkelista/rakennusjätteestä alapohjasta. En myöskään ostaisi jos yhtiö sisältää osittain maanalaisia asuinkerroksia tai kohteessa on valesokkeleita.
Mitä tuo "rempattavaa muiden osakkaiden piikkiin" käytännössä tarkoittaa? Eikö kaikki maksa omat huoneistoon kohdistuvat remontit itse ja itse kiinteistöön kohdistuvat sitten yhdessä? Eli vaikka jos haluan remontoida kylpyhuonetta koska se on vanhanaikainen tai haluan muuttaa asunnossa X asiaa, niin ei kai muut siihen osallistua? Vai olenko ymmärtänyt joten väärin asian?

Edit:
Sain tietoa rempoista ja tulevista (en jutellut pj:lle, naapureille isännöitsijälle vielä.) Eniten ehkä kiinnitin huomiota "rakennusalueen maan painuminen". Ei kuulosta hyvältä. Tossa ei suoraan ollut mainintaa ainakaan salaojista tai kylppäri rempoista eikä myöskään viidelle seuraavalle vuodelle.

Screenshot_20210223-131130.jpg

Sain käsiini myös 2019 taseen. Kuinka tarkista näitä tietoja olisi hyvä tarkastella?
 
Viimeksi muokattu:

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 590
Mitä tuo "rempattavaa muiden osakkaiden piikkiin" käytännössä tarkoittaa? Eikö kaikki maksa omat huoneistoon kohdistuvat remontit itse ja itse kiinteistöön kohdistuvat sitten yhdessä? Eli vaikka jos haluan remontoida kylpyhuonetta koska se on vanhanaikainen tai haluan muuttaa asunnossa X asiaa, niin ei kai muut siihen osallistua? Vai olenko ymmärtänyt joten väärin asian?
Se vähän riippuu. Teoriassa noin, käytännössä jossain vaiheessa (sanotaan nyt että syystä X olisi 80-luvun kylppäri) ne uusitaan kaikille virallisesti. JOS joku on omaan rahaansa uusinut ne muovimatot pois ja laittanut kaakelia pintaan hän voi (ja yleensä sen tekeekin) kieltäytyä remontista omalta osaltaan mutta joutuu silti maksamaan sen yleisen remontin. Eli se että itse on tehnyt jotain ei tarkoita etteikö joutuisi osallistumaan muiden remonttiin, JOS ne tehdään kaikille.

Tosin se jos ns. "tämä keittiö ei ole kaunis, haluan paremman WC tilan ja kylppäriäkin täytyy uusia" remonttia tekee niin yksin sen joutuu maksamaan. Ainoastaan jos kaikille remontoidaan ne TAI jos tulee vesivahinkoa tms. niin taloyhtiö maksaa. Silloinkin vain "vastaavaan kuntoon kuin muissa asunnoissa" / "alkuperäiseen kuntoon". Yleensä voi tietysti maksaa hieman lisää ja ottaa haluamansa laatoituksen, sävytettyä saunanovea tms. maksamalla itse sen erotuksen firmalle joka tuon tekee.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
32
Kuinka paljon arvon raadilla on tullut vastaan kiinteistökaupoilla sellaista, että kiinteistövälittäjä on vailla 10% käsirahaa tarjoukseen kauppatapaan? Olen itse käyttänyt yleensä sopimussakkoa joka on max. 4% kauppasummasta ja ilman käsirahaa. Kiinteistönvälittäjä yritti ilmeisesti neuvotella asiakkaan suuntaan parempia ehtoja?

Kuinkahan tuollainen 10% käsiraha menee, jos olettetaan, että tuo samainen rahasumma vastaa lainan omarahoitusosuutta. Pitääkö tällöin nostaa jo osa lainasta ja kikkaikka kiinnityksillä vai maksetaanko tuo käsiraha omasta pussista?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 589
Kuinka paljon arvon raadilla on tullut vastaan kiinteistökaupoilla sellaista, että kiinteistövälittäjä on vailla 10% käsirahaa tarjoukseen kauppatapaan? Olen itse käyttänyt yleensä sopimussakkoa joka on max. 4% kauppasummasta ja ilman käsirahaa. Kiinteistönvälittäjä yritti ilmeisesti neuvotella asiakkaan suuntaan parempia ehtoja?

Kuinkahan tuollainen 10% käsiraha menee, jos olettetaan, että tuo samainen rahasumma vastaa lainan omarahoitusosuutta. Pitääkö tällöin nostaa jo osa lainasta ja kikkaikka kiinnityksillä vai maksetaanko tuo käsiraha omasta pussista?
Eihän kiinteistökaupassa yleensä käytetä mitään käsirahaa kun mitään sopimussakkoja ei voi olla. En kyllä itse maksaisi yhtään mitään ennakkoa.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 590
Komppaisin edellistä. Eli JOS jo sovitusta kaupasta peräännytään voi tulla jotain sakkoa mutta ei nyt yleensä etukäteen maksella mitään käsirahoja tms. Kerralla se kaikki maksetaan kun paperit vaihtavat omistajaa (yleensä pankilta toiselle) ja rahat myös. Yleensä sitä kämppää ei myöskään käydä "koe ajamassa" vaan sinne saa muuttaa vasta kauppojen jälkeen, monesti kun myyjä on muuttanut pois. Samaten myös avainten luovutukset jne.

Ellei sitten ole jokin oudompi sopimus nyt kyseessä missä maksellaan jotain prosentteja etukäteen, sovitaan että asutaan ns. "vuokralla" vuosi vaikka ja sitten maksetaan loput 90% kun virallisesti muutetaan sinne tms? Mutta nuo ovat jotain erikoisempia kuvioita jo.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Kiinteistökaupassahan sopimussakkopykälä ei ole samalla tavalla sitova kuin osakkeiden kaupassa, joten noissa skeptinen myyjä voi vaatiakin käsirahan maksua tarjouksen hyväksymisen yhteydessä.

Itse asiassa edes tarjous ei ole sitova koska kiinteistökauppaa säätelevä maakaari ei sitä tunne. Siellä on vain kaksi sitovaa sopimusta asiaan liittyen; kaupanvahvistajan vahvistama esisopimus (jolla sovitaan kaupasta ja sen ehdoista, vastaa aikalailla tarjousta osakekaupassa) sekä kauppakirja joka myöskin tulee olla kaupanvahvistajan vahvistama ollakseen sitova.

Jos tarjouksen hyväksymisen jälkeen maksat 10% kauppasummasta myyjälle ja haluatkin perääntyä kaupasta, voi rahojen saaminen takaisin olla aika vaikeaa., Jos taas et maksa käsirahaa niin käytännössä voit vetäytyä kaupasta sanktiotta korvausvelvollisuuden rajoittuessa myyjälle aiheutuneisiin todellisiin kuluihin
 

FinMaky

Tekee sitä ATK:ta
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
678
Mitens menee tämmöinen tilanne yhtiölainoitusten ja maksujen kannalta: Taloyhtiö johon kuuluu 7 kerrostaloa. 4 kpl rak 1975 ja 3kpl 1985. Kiinnostus ostaa asunto tuosta -85 talosta, asumisaika näillä näkymin 5-10 vuoden välissä, eli ennen putkiremppaa pois tod.näk. Mutta noihin 4 tulee varmasti remppa tuossa välissä, eli joudun maksumieheksi niihin?
 
Liittynyt
06.08.2020
Viestejä
1 432
Mitens menee tämmöinen tilanne yhtiölainoitusten ja maksujen kannalta: Taloyhtiö johon kuuluu 7 kerrostaloa. 4 kpl rak 1975 ja 3kpl 1985. Kiinnostus ostaa asunto tuosta -85 talosta, asumisaika näillä näkymin 5-10 vuoden välissä, eli ennen putkiremppaa pois tod.näk. Mutta noihin 4 tulee varmasti remppa tuossa välissä, eli joudun maksumieheksi niihin?
Tietenkin joudut, jos ne ovat samaa taloyhtiötä. Miksi muuten haluat ostaa asunnon tuollaisesta taloyhtiöstä, jos jo etukäteen tiedät muuttavasi sieltä pois ehkä jo viiden vuoden kuluessa? Putkiremontin kuluja ei saa ainakaan kovin nopeasti leivottua asunnon myyntihintaan. Ja ostajan silmissä voi näyttää vielä kamalammalta tilanne, jossa pohjalla on jo (muiden talojen osalta tullutta) yhtiölainaa ja oman talon putkiremontti-helvetti on nurkan takana.

Vuonna 1985 rakennettu talo alkaa muuten olla niiden käyttövesiputkien suhteen jo finaalissa. Viemäriremonttiin voi hyvällä lykyllä olla vielä pidempi matka. Jos yhtiö päättää tehdä laajan LVIS-urakan, voi olla järkevintä tehdä koko roska kerralla talojen eri-ikäisyydestä huolimatta. Siinä -85 talossa kun on putkien lisäksi myös esim. kylppärit finaalissa, ellei niitä ole osakkaiden toimesta rempattu.
 
Viimeksi muokattu:

FinMaky

Tekee sitä ATK:ta
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
678
Tietenkin joudut, jos ne ovat samaa taloyhtiötä. Miksi muuten haluat ostaa asunnon tuollaisesta taloyhtiöstä, jos jo etukäteen tiedät muuttavasi sieltä pois ehkä jo viiden vuoden kuluessa? Putkiremontin kuluja ei saa ainakaan kovin nopeasti leivottua asunnon myyntihintaan. Ja ostajan silmissä voi näyttää vielä kamalammalta tilanne, jossa pohjalla on jo (muiden talojen osalta tullutta) yhtiölainaa ja oman talon putkiremontti-helvetti on nurkan takana.
Yritän löytää sopivaa 3-4 makuuhuoneen perheasuntoa, kunnes lapset muuttaa pois. Vaihtoehdot halutulta alueelta ovat: ~70 rakennettuja 130-190k€, kaikissa putkari tulossa eli + 100k€ 1-3v päästä (perustuu yhden alueella olevan jo tehdyn kustannuksiin, jotka oli 108k€ / tämän kokoluokan asunto). Tuo yksi -85 rakennettu tai uusia 300k€ 4h+k 64m2 koppeja. Käytännössä isoja kämppiä ei vaan oikeen tunnu löytyvän. Toki laajentanut katselua pidemmällekkin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
541
Yritän löytää sopivaa 3-4 makuuhuoneen perheasuntoa, kunnes lapset muuttaa pois. Vaihtoehdot halutulta alueelta ovat: ~70 rakennettuja 130-190k€, kaikissa putkari tulossa eli + 100k€ 1-3v päästä (perustuu yhden alueella olevan jo tehdyn kustannuksiin, jotka oli 108k€ / tämän kokoluokan asunto). Tuo yksi -85 rakennettu tai uusia 300k€ 4h+k 64m2 koppeja. Käytännössä isoja kämppiä ei vaan oikeen tunnu löytyvän. Toki laajentanut katselua pidemmällekkin.
Haluttu alue on väärä. Suosiolla landelle.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
3 183
Yritän löytää sopivaa 3-4 makuuhuoneen perheasuntoa, kunnes lapset muuttaa pois. Vaihtoehdot halutulta alueelta ovat: ~70 rakennettuja 130-190k€, kaikissa putkari tulossa eli + 100k€ 1-3v päästä (perustuu yhden alueella olevan jo tehdyn kustannuksiin, jotka oli 108k€ / tämän kokoluokan asunto). Tuo yksi -85 rakennettu tai uusia 300k€ 4h+k 64m2 koppeja. Käytännössä isoja kämppiä ei vaan oikeen tunnu löytyvän. Toki laajentanut katselua pidemmällekkin.
Vähissä on pk-seudulla kehä 3:n sisällä tuollaiset kohteet. Itse lopulta iskettiin kiinni kehä 3:n sisältä 2000-luvun alun paritaloon (4h ja 106m2) joka oli sisältä remonttia vaativassa kunnossa monelta osin. Ostohinta oli karvan yli 300k€ ja itse laitettiin 15k€ remppaan, jotta saatiin sisältä kaikki pinnat uusiksi (kylppärien kaakeleita lukuunottamatta). Asunnossa ei ole seuraavaan 10 vuoteen ainakaan tiedossa mitään isompaa korjattavaa ja yhtiön kassa on sen verran hyvässä kunnossa, että yllättävät korjaustarpeet voidaan maksaa kassan rahoilla. Rempan ansiosta kämpän arvokin noussut 10-15%. Vastike on hiukan korkeahko (3,80 €/m2/kk), mutta toisaalta nyt juuri vastiketta ei peritä kahdelta kuukaudelta, koska yhtiön tilanne on sen verran hyvä (käytännössä siis 3,17 €/m2/kk).
 
Liittynyt
03.05.2020
Viestejä
263
Mites tuo lainanmaksu tulisi määritellä, jos haluaa että vaikka mies maksaa lainasta 60% ja vaimo 40% mutta kuitenkin niin, että ensiasunnosta ei tarvitse kummankaan maksaa varainsiirtoveroa?
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Mites tuo lainanmaksu tulisi määritellä, jos haluaa että vaikka mies maksaa lainasta 60% ja vaimo 40% mutta kuitenkin niin, että ensiasunnosta ei tarvitse kummankaan maksaa varainsiirtoveroa?
Kuten verottajan sivuilla lukee, jos molemmat haluaa verovähennyksen niin omistussuhde on oltava 50/50.
Jos toinen sitten maksaa lyhennyksiä enemmän niin se on teidän keskenään sovittava juttu, laitatte vaan eri määrän rahaa tilille. Vaikka toinen maksaiskin 60% lainasta niin omistus on kuitenkin kauppakirjan mukaisesti 50/50 eli toinen saa sitten vähän bonaria siinä, mutta perheen sisällä tämä ei kiinnostaa verottajaa eikä aiheuta toimenpiteitä.

Ensiasunnon ostaja – tarkista verovapaus
Ensiasunnon ostajana sinun ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Olet kaupantekohetkellä 18–39-vuotias.
Omistat kaupan jälkeen asunnosta 50 % tai enemmän.
Ostat asunnon vakituiseksi asunnoksesi ja muutat siihen 6 kuukauden kuluessa kaupanteosta.
Et ole kaupantekohetkellä tai sitä ennen omistanut mistään asunto-osakkeesta tai asuinrakennuksesta 50 %:a tai enempää.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 255
Onko nuo panttikirjat muuten jaettavaa tietoa? Ts. jos ostan asunnon, missä asunto toimii omalta osaltaan panttina, niin näkeekö muut pankit sen jostain julkisesta rekisteristä tms.? Esim. jos ostaa 200k velattoman ja saa vakuudet sille hommattua, niin onko ne panttikirjat ns. rasitteena seuraava ostaessa (velkamäärä tietysti on)?
 
Liittynyt
16.01.2017
Viestejä
262
Onko nuo panttikirjat muuten jaettavaa tietoa? Ts. jos ostan asunnon, missä asunto toimii omalta osaltaan panttina, niin näkeekö muut pankit sen jostain julkisesta rekisteristä tms.? Esim. jos ostaa 200k velattoman ja saa vakuudet sille hommattua, niin onko ne panttikirjat ns. rasitteena seuraava ostaessa (velkamäärä tietysti on)?
Kiinteistöä rasittavat panttikirjat ovat "julkista" tietoa, eli kuka tahansa näkee olemassaolevat panttikirjat kiinteistörekisteristä. Sähköisistä näkee myös (luotettavasti) minne ne on pantattu, mutta ei tokikaan sitä lainamäärää mille ne on pantattu. Paperisistakin näkyy "haltijatieto", mutta se on yleensä väärin ja paperisia on enää aika vähän kierrossa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
11 941
Yritän löytää sopivaa 3-4 makuuhuoneen perheasuntoa, kunnes lapset muuttaa pois. Vaihtoehdot halutulta alueelta ovat: ~70 rakennettuja 130-190k€, kaikissa putkari tulossa eli + 100k€ 1-3v päästä (perustuu yhden alueella olevan jo tehdyn kustannuksiin, jotka oli 108k€ / tämän kokoluokan asunto). Tuo yksi -85 rakennettu tai uusia 300k€ 4h+k 64m2 koppeja. Käytännössä isoja kämppiä ei vaan oikeen tunnu löytyvän. Toki laajentanut katselua pidemmällekkin.
Alle 5v ajaksi asunnon ostaminen ei välttämättä ole fiksua, koska pelkästään varainsiirtoverosta tulee persnettoa aika paljon kun venkslaa kämpästä toiseen eestaas.
 

FinMaky

Tekee sitä ATK:ta
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
678
Alle 5v ajaksi asunnon ostaminen ei välttämättä ole fiksua, koska pelkästään varainsiirtoverosta tulee persnettoa aika paljon kun venkslaa kämpästä toiseen eestaas.
Hmm: Vaihtoehtona siis vuokra noin 1200€/kk näyttäisi olevan sellainen keskitaso eli 14400€ vuodessa. Vaikka saisi halvan 1000€ kämpän niin 12000€ on ihan minimi.
Oma, otetaan oikein kallis vaihtoehto 300000€: Varaisiirtovero 6000€ + vastikkeet (400 *12) 4800€ + lainan korot (125€ * 12) 1500€ eli 12 300€ ekana vuonna ja 6300€ siitä eneenpäin.

En keksi miten ostamien ei olisi fiksua yli vuoden mittaisella aikajanalla. Toki asunnon arvon alenemisen riski on olemassa ja myyntikuluja yms tulee, mutta 3 vuotta on jo todella varmaa säästöä.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 343
Pitäisi valita Nordean ja Dansken väliltä asuntolaina. Aika samat ehdot, joten muut palvelut ratkaisee. Onko kokemuksia näiden väliltä? Danskesta ainakin heti sai suoran sähköpostiosoitteen tietylle pankkihenkilölle, Nordeassa tuo Omaposti tuntuu menevän kenelle sattuu.
 
Liittynyt
15.12.2016
Viestejä
619
Hmm: Vaihtoehtona siis vuokra noin 1200€/kk näyttäisi olevan sellainen keskitaso eli 14400€ vuodessa. Vaikka saisi halvan 1000€ kämpän niin 12000€ on ihan minimi.
Oma, otetaan oikein kallis vaihtoehto 300000€: Varaisiirtovero 6000€ + vastikkeet (400 *12) 4800€ + lainan korot (125€ * 12) 1500€ eli 12 300€ ekana vuonna ja 6300€ siitä eneenpäin.

En keksi miten ostamien ei olisi fiksua yli vuoden mittaisella aikajanalla. Toki asunnon arvon alenemisen riski on olemassa ja myyntikuluja yms tulee, mutta 3 vuotta on jo todella varmaa säästöä.
Välittäjäpalkkio tuohon mukaan laskuihin.
 
Liittynyt
16.01.2017
Viestejä
262
Pitäisi valita Nordean ja Dansken väliltä asuntolaina. Aika samat ehdot, joten muut palvelut ratkaisee. Onko kokemuksia näiden väliltä? Danskesta ainakin heti sai suoran sähköpostiosoitteen tietylle pankkihenkilölle, Nordeassa tuo Omaposti tuntuu menevän kenelle sattuu.
Kyllä Danske on nykyään sujuvampi ja apple/google payt toimii molemmilla. Dansken plattarilla lisäksi 0,5% saa takaisin riippumatta missä sitä käyttää.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 343
Kyllä Danske on nykyään sujuvampi ja apple/google payt toimii molemmilla. Dansken plattarilla lisäksi 0,5% saa takaisin riippumatta missä sitä käyttää.
Kiitoksia vastauksesta, Dansken puoleen omakin fiilis kääntyy. Danskella ei taida saada noita päivittäispalveluita Nordean tapaan ilmaiseksi asuntolaina-asiakkaana?
Nordealta saa 35 vuoden lainan ja lyhennysjoustot.
Se on kyllä hyvä pointti myös. Helpottaa talouden tasapainottamista. Onneksi laina on varsin pieni, noin 50 000 euroa.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Pitäisi valita Nordean ja Dansken väliltä asuntolaina. Aika samat ehdot, joten muut palvelut ratkaisee. Onko kokemuksia näiden väliltä? Danskesta ainakin heti sai suoran sähköpostiosoitteen tietylle pankkihenkilölle, Nordeassa tuo Omaposti tuntuu menevän kenelle sattuu.
Nordean mobiili- ja verkkopankit ainakin hakkaa dansken kötöstykset mennen tullen, se oli sellanen asia mitä tuli ikävä ku vaihdoin danskelle. Jos digitalisaatio on sun juttu niin nordealla luultavasti tulee asiat paljon ennen danskea käyttöön, kuten on käyny mm. tunnuslukusovelluksen sekä apple/google payn kanssa jotka oli nordealla ”vuosia” ennen danskea.

Lainaneuvottelut kokonaisuudessaan sujui danskella kyllä sujuvasti kun oli sama tyyppi koko ajan vastapuolella ja sille oli suorat yhteystiedot
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
1 331
Nordean mobiili- ja verkkopankit ainakin hakkaa dansken kötöstykset mennen tullen, se oli sellanen asia mitä tuli ikävä ku vaihdoin danskelle. Jos digitalisaatio on sun juttu niin nordealla luultavasti tulee asiat paljon ennen danskea käyttöön, kuten on käyny mm. tunnuslukusovelluksen sekä apple/google payn kanssa jotka oli nordealla ”vuosia” ennen danskea.

Lainaneuvottelut kokonaisuudessaan sujui danskella kyllä sujuvasti kun oli sama tyyppi koko ajan vastapuolella ja sille oli suorat yhteystiedot
Nordean sijoituspalvelu, investor taitaa olla nimeltään on myös ihan pätevä jos sijoittaminen kiinnostaa. Alhaiset kulut ainakin.
 
Liittynyt
15.01.2017
Viestejä
107
Millainen prosessi itse lainan ottaminen oli? Onnistuiko käymättä pankissa heilumassa?
Ei ollut ihan normaali case, kun "ostin" ex-vaimon puolikkaan osuuden omiin nimiin. Toisaalta kaikki samat vaiheet tässä tehtiin mitä normaalistikin; tein netissä lainahakemuksen, jonka jälkeen sovittiin puhelimessa lainaneuvottelulle aika. Tämän jälkeen piti selvittää muutamia asioita mm. asunnon päivitetty hinta-arvio, että sai lainalupauksen ja sen jälkeen sovittiinkin jo allekirjoituspäivä, joka oli ainoa kerta, kun piti käydä pankissa fyysisesti. Ensimmäisestä viestistä allekirjoitukseen meni aika tarkasti 1kk, kun ei ollut sinänsä kiire asian kanssa.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 255
Kiinteistöä rasittavat panttikirjat ovat "julkista" tietoa, eli kuka tahansa näkee olemassaolevat panttikirjat kiinteistörekisteristä. Sähköisistä näkee myös (luotettavasti) minne ne on pantattu, mutta ei tokikaan sitä lainamäärää mille ne on pantattu. Paperisistakin näkyy "haltijatieto", mutta se on yleensä väärin ja paperisia on enää aika vähän kierrossa.
Juu, mutta siis näkeekö ne minun nimillä ne? Tyyliin omistajan jo 100k kämpän ja haliuan 200k kämpän, niin näkeekö ne sitä. Vai onko se nimenomaam sen osakkeen/asunnon tiedoissa?
 
Liittynyt
04.03.2017
Viestejä
653
Onko täällä kokemuksia sellaisista sivuista, joissa voi yhdelle hakemuksella kilpailuttaa useamman pankin samaan aikaa kuten Etua.fi, Rahalaitos tai Sortter? Helppohan noita olisi käyttää kun teoreettisesti saisi yhdellä hakemuksella useamman tarjouksen, mutta mitähän marginaalit / kulut noissa sitten on?

Monissa asioissa kuten autonhuollossa (Autojerry) palvelu toimii loistavasti eikä sisällä mitään piilokuluja ja voi useista tarjouksista valitan parhaan tai Trivago matkailussa, mutta mitenköhän toimii tällaisissa asioissa..?
 
Liittynyt
02.02.2017
Viestejä
585
Ei siinä paljoa säästä vaivaa. Alkutarjoukset on huonot ja sen jälkeen täytyy joka tapauksessa kilpailuttaa ainakin se kolme parasta pankkia pariin kertaan.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
1 331
Mitä käytännössä tarkoittaa talon myynti-ilmoituksessa kiinnitykset kohta? Eräässä kiinnostavassa omakotitalossa on ilmoitettu:

Myyntihinta: 199 000€
Kiinnitykset: 100 000€

Ilmeisesti nykyinen omistaja on käyttänyt tuota taloa lainan tms. vakuutena 100k edestä? Mitä tuo tarkoittaa ostajan näkökulmasta?
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
455
sitä että tarvitset lisää kiinnityksiä mikäli tarvitset rahoitusta yli 100k. Maksanee pankista riippuen jonkun satasen
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
1 331
sitä että tarvitset lisää kiinnityksiä mikäli tarvitset rahoitusta yli 100k. Maksanee pankista riippuen jonkun satasen
Mutta tuon kiinnityksen voi jotenkin häivyttää tms. tuossa ostotilanteessa ettei minulla ostajana ole mitään riskiä jos edellinen omistaja jättää velkansa maksamatta? Aka. ettei kämppä lähde alta
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 590
Mutta tuon kiinnityksen voi jotenkin häivyttää tms. tuossa ostotilanteessa ettei minulla ostajana ole mitään riskiä jos edellinen omistaja jättää velkansa maksamatta? Aka. ettei kämppä lähde alta
Tuo ei tarkoita sitä. Tietysti kannattaa varmistaa että asuntoa EI ole kiinnitetty nyt. Käytännössä jos ostat kämpän ja maksat sen itsellesi voi ottaa sitä vastaan suoraan 100k lainaa (minkä saat koska taloon on jo tehty arvio että sen saa eli nuo kirjat) esim. remonttia varten tai mihin haluat.

Jos ostat talon missä EI ole kiinnitystä ja myöhemmin haluat lainata rahaa taloa+tonttia vastaan joudut erikseen tekemään kiinnitykset mikä maksaa sinulle hieman vaivaa ja rahaa. Joten yleensä tuo on positiivinen asia. Kunhan vain tosiaan muistaa tarkistaa että tuo kiinnitys ei ole nyt käytössä.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Mutta tuon kiinnityksen voi jotenkin häivyttää tms. tuossa ostotilanteessa ettei minulla ostajana ole mitään riskiä jos edellinen omistaja jättää velkansa maksamatta? Aka. ettei kämppä lähde alta
Varmaan ne panttikirjat on edellisen omistajan lainan vakuutena, rasitustodistuksesta selviää niin kinnutykset kuin muutkin rasitteet jotka kiinteistöön kohdistuu. Mikäli kiinteistö on kiinnitetty vakuudeksi niin laina pitää tietysti maksaa/kiinnitys purkaa kun kiinteistö myydään sinulle ja panttikirjat luovuttaa sinulle rasitteista vapaana.

Kauppakirjaan jokin tämän suuntainen kohta vaikka ihan oman otsikon ”rasitukset ja rasitteet” alle niin siellä on mustaa valkoisella vastuista ja velvollisuuksista. Tänne merkintä myös muista mahdollisista rasitteista, esimerkki on pelkälle kiinnitykselle.

Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, että kiinteistöön ei kohdistu muita rasitteita, kuin xx.xx.xxxx päivätyn rasitustodistuksen mukainen panttikirja nro yyyy, n kpl, kiinnitys zz.zz.zzzz, määrältään [kiinnitysten arvo] euroa. Myyjä luovuttaa ostajalle kaikki kiinteistöön kohdistuvat panttikirjat vastikkeetta ja kaikista vastuista vapaina kaupantekotilaisuudessa.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
237 424
Viestejä
4 161 110
Jäsenet
70 408
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom