Tuo sopivan kokoinen asuntolaina antaa aika alakanttiin lainamäärän, eli ei tosiaan ole mikään "maksimi". Omalla kohdallani se esimerkiksi antaa n. 40% pienemmän lainan, kuin mitä pankit tarjosivat.
Siinä on vähän ihmeellinen vipuvaikutus tietynlaisen taloudellisen aseman kohdalla, mun kohdalla se ampui taas niin rankasti yli että en missään nimessä ottaisi niin isoa lainaa mitä tuo lupasi. Vaikka tietenkin jos haluaisi helvetin kalliissa kämpässä syödä purkkihernekeittoa niin se ehkä olisi ollut mahdollista
Tää oli hyvä, kannattaa vielä tuon jälkeen painaa tuota tarkempaa laskelmaa. Esimerkiksi itsellä tuo laskuri oletti menot n. 900€ suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.
vs 
Kyllä ne uskoo kun ne esittää tarpeeksi uskottavasti, läppäri messiin ja "mulla on tässä tällainen excel, mihin oon trackannyt mun menoja tässä viimeisen vuoden ajan ja täältä näkyy että..."
Jep, itselläni on just vakuusvaje mun lainassa. Pankille riitti siis pelkästään tää ostettu asunto vakuudeksi. Se tuli aika puskista, mut vaikutti lopulta päätökseen siitä, mistä lainan otan.
Joku arvion oon kans kuullut, et 1/3 nettotuloista sais vaan mennä asumiseen. Tolla ku laskee 25 vuoden mukaan, ni saa kyl aikalailla sen maksimin. Tosin se maksimi vaihtelee sit myös pankeittain.
Joulukuussa tarjosivat lainan kilpailutustilanteessa omaan kämppään suoraan 0,4 %, mutta tinkivaraa sille ei enää näyttänyt löytyvän. No sen 0,4 se marginaali oli OP:ssä jo ennestäänkin, joten ei löytynyt perusteita vaihtaa pankkia. Semminkin, kun sijoituskämppien osalta Nordean marginaali olisi ollut OP:tä kovempi ja korkosuojaustuotteet mielestäni kehnompia.
0,45 % sain tarjoukseen pari viikkoa sitten, mutta voi olla että tuo tipahtaa takaisin 0,4 %:aan kun lainaa ei tarvitakaan ihan haettua määrää. 6kk järjestely / siltalainan marginaali oli 0,6%.
En tiedä mutta jotenkin tuli mieleen, että jokin tarkastelua kestämätön tapahtuma tuossa on käynyt ja nyt pankki maksoi sinut hiljaiseksi. Sadan prosentin varmuudella voin sanoa, että pankki ei hyvää hyvyyttään maksa kenellekään mitään.Omassa asuntokaupassani taannoin meni eräs merkittävä asia pahasti pieleen mikä oli kylläkin kirjattuna kauppakirjaan mutta myyjän välittäjä sekä oma pankkini eivät tätä muistaneet/huomioineet kaupan teon yhteydessä.
Tästä virheestä johtuen isännöitsijä alkoi painostamaan toden teolla että jos tätä virhettä ei korjata, niin minä joutuisin maksamaan tämän virheen.
Oman aikani asiaa odotellen kyllästyin tilanteeseen jossa kukaan ei tuntuisi ottavan vastuuta asiassa ja otin itse yhteyttä myyjän välittäjään sekä omaan pankkiini.
Oman pankkini suhtautuminen asiaan ei olisi voinut tämän parempi enää olla, asia hoitui loppujen lopuksi sitten yllättävänkin nopeasti pankin ottaessa täyden vastuun tästä mokasta.
Pankin yhteyshenkilöni esimies soitti juuri ennen viikonlopun alkua todeten että minun ei tarvitsisi tästä asiasta huolehtia/murehtia tämän enempiä, he selvittävät ja hoitavan asian kuntoon ja minä voisin nukkua jatkossa yöni rauhassa.
Aiemmin tällä viikolla pankki oli sitten siirtänyt huomattavan summan tililleni jolla kuittasin pieleen menneen ehdon kauppakirjassa.
En voi valitettavasti tämän paremmin avata asiaa mutta sanotaanko näin, että minun ymmärtämykseni mukaan pankin ei olisi tarvinnut ojentaa auttavaa kättään.
Usko pankkeihin jos se nyt koskaan kateissa olikaan, palautui kyllä kertaheitolla ja varmisti ainakin sen että olen asiakkaana oikeassa pankissa
Ei pankki toki mikään hyväntekijä ole mutta tästä ei kuitenkaan ole kyse, varmasti yrittävät saada tuon menetetyn summan takaisin mutta ei kuitenkaan allekirjoittaneelta mikä itselleni tärkeintä.
Sinällään liikasiirto on nolo tapahtuma, mutta korjaushan tuossa on helppo, jos rahat ova menneet taholle, joka ei ole juonut niitä samantien pois. Onhan sitä ennenkin summia siirretty väärälle tilille ja vähin äänin korjattu sieltä pois, kun virhe on havaittu (saldon riittäessä). Ainoa mitä vähän ihmettelen, että kun ainakin itse jouduin kaikki siirrot sun muut kuittaamaan, että eikö sinunkin olisi pitänyt huomata?
Hollannissa asuva sisko naureskelee että kun Suomessa 1970-luvun taloa pidetään arvottomana, niin siellä on pelkästään heidän 20 000 asukkaan pikkukaupungissa myynnissä 200kpl yli 200 vuotta vanhoja talojaKoskahan asuntomarkkinat tervehtyvät ja yli 30-vuotiaiden talojen arvoksi tulee tontti miinus purkukustannukset?
No, vähän kärjistin. Mutta on se hassua kuinka hyvin ja mihin hintaan vanhat rotiskot käyvät edelleen kaupaksi.
Mun alkuperäisen postauksen tarkoitus ei toki ollut järjestää minkäänlaista kyselytuntia vaan kertoa että virheitä tapahtuu ja itselläni kävi hyvin.Ilmeisesti pankki on mennyt maksamaan koko velattoman summan myyjälle vaikka ehtojen mukaan kaupan yhteydessä piti kuitata joku taloyhtiölaina pois. Hankala kyllä kuvitella, miksi tällaista seikkaa et voisi suoraan kertoa, kun et edes pankkia mainitse. Eli jos kyseessä on joku eksoottisempi ehto, niin kikkelis kokkelis, mitäs läksit
Eli maksamattomista vastikkeista kyse ja myynnin hoiti ulosottovirastoMun alkuperäisen postauksen tarkoitus ei toki ollut järjestää minkäänlaista kyselytuntia vaan kertoa että virheitä tapahtuu ja itselläni kävi hyvin.
Lisäksi koska en edelleenkään kaikkea tiedä, yrittänyt muotoilla vain omia sanomisiani varovaiseen sävyyn koska tässä on itseni lisäksi myös muitakin osapuolia.
En itse nähnyt sitä mahdollisuutta laisinkaan että pankki olisi tullut tällä tavoin vastaan koska aina on se riski että jäävät nyt ilman omia saamiaan.
Mitä tulee siirtojen kuittailuihin niin pankkini hoiti täysin kaiken, tätä isännöitsijäkin ensimmäisenä allekirjoittaneelta "kyseli"
Harvinaisen hyvää palvelua siis pankin puolelta vaikkakin tähän tilanteeseen toki päädyttiin juurikin pankin oman mokan vuoksi.
Itse en taloudellisesti hyötynyt tästä millään tavoin mutta sain isännöitsijän kimpustani pois
En ole millään tavoin erityisen "tuottava" asiakas pankilleni, siksi niin ihmeissäni tästä kaikesta koska odotin pahempaa.
Taloyhtiölaina kuitattiin kylläkin, muusta siis kyse.
Toki itsellä oli pre-korona aikana tehty kauppa ja ihan konttorissa käytiin, jolloin helpompi vetää kuittausshow läpi. Sopimuksestasi sen tietysti näkee minkälaisen toimintavaltuutuksen olet pankille antanut hyväksyessäsi lainan/kaupan.
Yleensähän noissa on reuna/lisäehtoja. Esim: "tarjous on voimassa 3 päivää" tai "ostan talon hintaan X mikäli kuntotarkastuksessa ei ilmene sellaisia seikkoja joihin vedoten kauppaa ei synny" tms. Juuri siksi ettei synny tilannetta missä mahdollinen ostaja "miettii" asiaa kohtuuttoman pitkään tai kääntäen mahdollinen myyjä saa miettiä tarjousta viikkoja/kuukausia ja sen aikana kertoa kaikille "pitäisi vähän enemmän saada, tästä on jo parempaa tarjousta sisällä".
Ensinnäkin unonda se ajatus, että taloyhtiöön ei ole tulossa suuria remontteja ja tarkkaile sitä, onko taloyhtiössä tehty remontit oikea-aikaisesti. Moni menee siihen halpaan, että katselee vain remonttisuunnitelmia, ja silloin remonttinsa laiminlyönyt/laiminlyövä yhtiö voi näyttää paperilla houkuttelevammalta kuin mitä on.
Taloyhtiö tuskin alkaa kuntotarkastusta teettämään asunnon ostajan toiveesta, ja laajemmat huoneistokohtaiset rakenteisiin menevät kuntotarkastuksetkin ovat asunto-osakeyhtiöissä mutkikkaita. Korjaushistoriaan kannattaa ilman muuta tutustua. Ilmalämpöpumpun osalta saat osviittaa jo sillä, että vilkaiset löytyykö masiinoita muiden kämppien pihalta.
Kyllä, aina kannataa jututtaa hallituksen pj:tä. Itsekin olin takavuosina kiinnostunut yhdestä rivarikohteesta, josta välittäjä selitti kirkkain silmin, että suunnitellut remontit kustantaa kämpälle muutaman tonnin. Keskustelu pj:n kanssa avasi tilannetta ja selvisi, että remonttilasku tullaan kämpän kohdalla laskemaan kymmenissä tuhansissa euroissa. Lähtökohta: älä usko koskaan mitä välittäjä sanoo. Usko siihen, mitä viralliset dokumentit sinulle kertoo tai mitä saat muuten varmistettua toisaalta.
Hae lainalupaus etukäteen. Jos asunnosta on vähänkin kilpailua, niin neuvottelematon asuntolaina on ongelma: joko joudut tekemään sakkomaksujen riskillä tarjouksia ilman lainalupauksia tai sitten tekemään lainaehtoisen tarjouksen, joka on myyjän silmissä aina toisarvoinen tarjous siihen tarjoukseen nähden, jossa ei tuollaista ehtoa ole.
Tätä komppaan. Meidänkin tuleva talomme herätti poikkeuksellisen paljon kiinnostusta tällä alueella ja muutama pariskunta oli tarjonnut täyttäkin pyyntihintaa, mutta meillä oli laina-asiat katsottu jo etukäteen valmiiksi eikä ollut vanhaa kämppää mikä olisi pitänyt saada myytyä alta pois, joten myyjä päätyi tekemään kaupat meidän kanssamme.
Mielummin kyllä ostan 200v vanhan talon kuin 70-luvulla rakennetun. (Kunhan sitä ei ole rempattu 60-80 - luvulla)Hollannissa asuva sisko naureskelee että kun Suomessa 1970-luvun taloa pidetään arvottomana, niin siellä on pelkästään heidän 20 000 asukkaan pikkukaupungissa myynnissä 200kpl yli 200 vuotta vanhoja taloja
Kyseisessä rivarissa on maakaasulämmitus, joka kuuluu vastikkeeseen joten en usko että ongelma.
Voiko noita perustuksia jotenkin tarkistaa tai tarkistuttaa ennen ostoja, että mikä niiden tilanne on että ei tuli mitään pommia / yllätyksiä? Tätä kyseistä rivari on onneksi remontoitu aika hyvin, kuten esimerkiksi kylppäri + sauna ja keittiö.
Eihän tuollaiseen "onko tuota mahdollista hioa vielä alaspäin" -kysymykseen voi vastata. 0,55 %:n marginaali on lähtökohtaisesti kasvukeskuksissa korkeintaan keskinkertainen, kun taas jossain muuttotappiokunnissa se voi olla uskomattoman edullinen. Mutta riippuuhan se tietty myös lainan koosta, vakuuksista, tuloista yms, mihin marginaali asettuu.
Ikävän usein nuo suuret remontit tulee siinä mielessä "puskista", että niitä ei ole ennakoitu kyllin ajoissa. Mutta kannattaa vaikka Etuovesta etsiä saman ikäluokan taloja, katsoa mitä remontteja niissä on tehty ja suunnitteilla, ja sen pohjalta jututtaa vaikka taloyhtiön pj:tä/isännöitsijää.
Noissa vesivahinko-asioissa ikävä puoli onkin se, että jos vaikka naapurisi alkuperäisessä kylppärissä on kosteusongelmia, niin siten kaikki osakkaat ovat kustantamassa remonttia. Siksi itse annan arvoa sille, että koko taloyhtiössä on vedeneristyskuviot joko rakennusvuoden tai kaikkien kylppäreiden myöhemmän (yleensä LVIS:n yhteydessä tehdyn) rempan ajankohdan vuoksi kunnossa.
Mikäs siinä kun voi käytännössä pitää niin kovaa vuokraa kun kehtaa kun veronmaksajat (=asumistuki) ison osan kulusta korvaa.
Uudiskohteiden hinnoista about 2/3 menee veroihin ja tontin kuluihin. Jos sijoittajat poistuisivat markkinoilta, niin en oikein usko että se johtaisi esim. rakennusmiesten palkkojen laskemiseen tai rakentajien siitä keskimäärin muutaman prosentin tuottosiivun poistumiseen. Ennemmin se johtaisi uudiskohteiden rakennusmäärien laskuun.
Vuokratuotto kasvukeskuksissa taitaa asettua yleensä jonnekin 3-4 %:n tasolle (esim. Helsingin hyvillä alueilla jopa vielä alemmaksi). Muuttotappioalueilla se on oletusarvoisesti huomattavasti korkeampi, mutta riskit ja asuntojen hintakehitys on sen mukainen. Kovin suurena ahneutena tuota on vaikea pitää. Mitä vuokratasoon tulee, niin kysyntä ja tarjonta on siinä kaiken keskiössä. Vaikka kuinka Suomessa olisi asumistukijärjestelmä, niin osassa maata vuokrat ei juurikaan poikkea yhtiövastikkeen tasosta. Siellä sen sijaan vuokrat (ja asuntojen hinnat) nousee, jossa tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään.
Kysyt taloyhtiön PJ:ltä tai isännöitsijältä mitä remontteja on tehty viimeisen 20 vuoden aikana.
Mitä tuo "rempattavaa muiden osakkaiden piikkiin" käytännössä tarkoittaa? Eikö kaikki maksa omat huoneistoon kohdistuvat remontit itse ja itse kiinteistöön kohdistuvat sitten yhdessä? Eli vaikka jos haluan remontoida kylpyhuonetta koska se on vanhanaikainen tai haluan muuttaa asunnossa X asiaa, niin ei kai muut siihen osallistua? Vai olenko ymmärtänyt joten väärin asian?
Se vähän riippuu. Teoriassa noin, käytännössä jossain vaiheessa (sanotaan nyt että syystä X olisi 80-luvun kylppäri) ne uusitaan kaikille virallisesti. JOS joku on omaan rahaansa uusinut ne muovimatot pois ja laittanut kaakelia pintaan hän voi (ja yleensä sen tekeekin) kieltäytyä remontista omalta osaltaan mutta joutuu silti maksamaan sen yleisen remontin. Eli se että itse on tehnyt jotain ei tarkoita etteikö joutuisi osallistumaan muiden remonttiin, JOS ne tehdään kaikille.
Eihän kiinteistökaupassa yleensä käytetä mitään käsirahaa kun mitään sopimussakkoja ei voi olla. En kyllä itse maksaisi yhtään mitään ennakkoa.
Tietenkin joudut, jos ne ovat samaa taloyhtiötä. Miksi muuten haluat ostaa asunnon tuollaisesta taloyhtiöstä, jos jo etukäteen tiedät muuttavasi sieltä pois ehkä jo viiden vuoden kuluessa? Putkiremontin kuluja ei saa ainakaan kovin nopeasti leivottua asunnon myyntihintaan. Ja ostajan silmissä voi näyttää vielä kamalammalta tilanne, jossa pohjalla on jo (muiden talojen osalta tullutta) yhtiölainaa ja oman talon putkiremontti-helvetti on nurkan takana.
Yritän löytää sopivaa 3-4 makuuhuoneen perheasuntoa, kunnes lapset muuttaa pois. Vaihtoehdot halutulta alueelta ovat: ~70 rakennettuja 130-190k€, kaikissa putkari tulossa eli + 100k€ 1-3v päästä (perustuu yhden alueella olevan jo tehdyn kustannuksiin, jotka oli 108k€ / tämän kokoluokan asunto). Tuo yksi -85 rakennettu tai uusia 300k€ 4h+k 64m2 koppeja. Käytännössä isoja kämppiä ei vaan oikeen tunnu löytyvän. Toki laajentanut katselua pidemmällekkin.
Haluttu alue on väärä. Suosiolla landelle.
Vähissä on pk-seudulla kehä 3:n sisällä tuollaiset kohteet. Itse lopulta iskettiin kiinni kehä 3:n sisältä 2000-luvun alun paritaloon (4h ja 106m2) joka oli sisältä remonttia vaativassa kunnossa monelta osin. Ostohinta oli karvan yli 300k€ ja itse laitettiin 15k€ remppaan, jotta saatiin sisältä kaikki pinnat uusiksi (kylppärien kaakeleita lukuunottamatta). Asunnossa ei ole seuraavaan 10 vuoteen ainakaan tiedossa mitään isompaa korjattavaa ja yhtiön kassa on sen verran hyvässä kunnossa, että yllättävät korjaustarpeet voidaan maksaa kassan rahoilla. Rempan ansiosta kämpän arvokin noussut 10-15%. Vastike on hiukan korkeahko (3,80 €/m2/kk), mutta toisaalta nyt juuri vastiketta ei peritä kahdelta kuukaudelta, koska yhtiön tilanne on sen verran hyvä (käytännössä siis 3,17 €/m2/kk).
