- Liittynyt
- 11.11.2016
- Viestejä
- 1 938
Tuleeko asuntolainan korkovähennyksestä ilmoittaa verottajalle, vai hoitaako pankki tämän puolestasi?
73m2 kaksio?196k€ —> 187k€ saatu tingattua. Alunperin pyynti yli 200k€. 73m2 Kerrostalokaksio ylimmässä kerroksessa saunalla ns. ”arvoyhtiössä”. Junalla pääsee helsingin keskustaan alle tunnissa.
Alkaako kuullostamaan jo asialliselta hinnalta?
Juu vanha, hieno, varakas taloyhtiö kaupungin keskustassa joka omasta kassastaan tehnyt korjauksia. Vuokratuottoja tosiaan yrityksiltä. Talon tekniset remontit tehty viimeisen 10v aikana.73m2 kaksio?
Mitä tarkoittaa tässä tapauksessa "arvoyhtiö"? Vanhaa (ja tekniikaltaan kallista korjata) hienoa rakennusta vai rakennusta mikä on paikallisen pitäjän keskustassa ja saa vuokratuottoja kivijalan yrityksiltä? Tuohon hintaan joka tapauksessa varmaan kaikki isommat korjaukset tehty vähintään tällä vuosituhannella tai sitten muuten uudempi talo?
Käsittääkseni valtiontakaus koskee vain ASP-lainoja. Siinä pitää säästää vähintään 2 vuotta eli 8 vuosikvartaalia. Ja ASP-lainaa saa max 115000-180000 riippuen asuuko Helsingissä vai muualla. Muu osuus pitää ottaa lisälainana jota ei koske ASPin edutJaksaisiko joku vääntää itselle rautalangasta miten tämä asuntolainakuvio nykyään menee. En löytänyt yhtään selvää laskuria mihin voi laittaa vakuusarvot, lainakatot, ensiasunnonostaja jne.
Eli 2kpl ensiasunnon ostajia (toinen maksaisi ilmeisesti varainsiirtoveron ja toinen ei koska alle 39 vuotta) ja halutaan käyttää valtiontakausta (ja tajusin että tästä maksetaan pari prossaa sen määrästä). Oletetaan että ostettava asunto kelpaa pankille 70% ostohinnasta vakuudeksi ja sen ostohinta on vaikka 350 000€. Ilmeisesti valtiontakaus max 50000€/15% tässä tapauksessa. Eli, voiko saada yhden lainan tuolle koko ostohinnalle 350 000€ ja mikä on se omien vakuuksien minimitarve? 39500€ (ja vakuuden pitäisi olla tietenkin vähintään 56 500€ arvoinen) vai laskinko ihan väärin?
Vakuutena käytettäisiin toista (omaa) asuntoa tai mahdollisesti myytäisiin se. Vai pitääkö ottaa vakuuksilla toinen pienempi laina kun on joku helvetin lainakatto. Ei ymmärrä.
Valtiontakauksen voi ostaa myös ilman, että käyttää ASP-lainaa. Kannattaa kuitenkin pankilta kysellä paljonko pankin oma takaus kustantaisi.Käsittääkseni valtiontakaus koskee vain ASP-lainoja. Siinä pitää säästää vähintään 2 vuotta eli 8 vuosikvartaalia. Ja ASP-lainaa saa max 115000-180000 riippuen asuuko Helsingissä vai muualla. Muu osuus pitää ottaa lisälainana jota ei koske ASPin edut
Vaihtelee pankeittain, mutta myös asuntokohtaisesti (sijainti, koko). Danskeltakaan tuskin saa 80 % vakuusarvoa joka paikkaan, ja muiltakin voi itse asiassa saada korkeamman sopivilla spekseillä (vaikka saattavat muutakin alkuun neuvottelussa väittää).Vakuusarvot tosiaan vaihtelee pankeittain. Esim. OP:lla 70%, Nordealla 75% ja Danskella 80%.
Kiitoksia tästä. Vielä tyhmänä kysymyksenä, vaikka olisi tuo valtiontakaus, pitäisi siis olla muuta lisävakuutta tuo 87 500€? Tässä mietitään kannattaako nykyinen (peritty) asunto myydä vai ei (eli laittaa vuokralle). Pankista sain lainatarjouksen, mutta eivät soittaneet perään vaikka piti. Olisi varmaan vähemmän tyhmiä kysymyksiä.Valtiontakauksen voi ostaa myös ilman, että käyttää ASP-lainaa. Kannattaa kuitenkin pankilta kysellä paljonko pankin oma takaus kustantaisi.
Asunnon hinta: 350 000€
Vakuusarvo (70%): 245 000€
Lainan enimmäismäärä (95%): 332 500€
Vakuusvaje: 87 500€
Valtiontakauksen määrä: 66 500€ (ja maksimihan on tosiaan tuo 50 000€).
Oliko tarkoitus ottaa lainaa koko uuden kämpän arvosta? Paljonko perityn kämpän markkina-arvo on ja missä se sijaitsee?Kiitoksia tästä. Vielä tyhmänä kysymyksenä, vaikka olisi tuo valtiontakaus, pitäisi siis olla muuta lisävakuutta tuo 87 500€? Tässä mietitään kannattaako nykyinen (peritty) asunto myydä vai ei (eli laittaa vuokralle). Pankista sain lainatarjouksen, mutta eivät soittaneet perään vaikka piti. Olisi varmaan vähemmän tyhmiä kysymyksiä.
Lainaa siis koko uuden asunnon hinnasta tai sitten käyttää toisen asunnon myynnistä saatuja rahoja. Myyminen vaan tuntuu isolta rumbalta koska omakotitalo ja kuntokartoitukset, piilovirhestressi, jne, jne.. Vakuusarvo (välittäjältä) on n. 125 000€ ja ollut vuokralla (800€/kk) 5 vuotta ennen kuin itse muutettiin tähän. Tässä on vaihtoehtona siis myydä toinen asunto, tai jäädä itse velattomaan asuntoon ja ostaa sijoitusasunto (jonka lainaa maksettaisiin itse lisäksi ns. säästämisenä) tai laittaa nykyinen asunto vuokralle ja muuttaa itse uuteen. Lähinnä on epäselvää riittääkö vakuus vai onko pakko myydä että uuden osto onnistuu.Oliko tarkoitus ottaa lainaa koko uuden kämpän arvosta? Paljonko perityn kämpän markkina-arvo on ja missä se sijaitsee?
Tuohon perityn asunnon myymiseen en lähde varsinaisesti ottamaan kantaa, mutta pari ajatusta pohdittavaksi. Tee ajatusleikki: Omistat jo osittain velalla ostetun haaveilemasi asunnon (tämän 350 000 maksavan). Kuvitteletko ostavasi lisäksi puhtaasti velalla tuon perityn asunnon sijoitusasunnoksi käyttäen tästä ylijäävää vakuutta? Olisiko kohde mielestäsi asuntosijoitukseksi hyvä jos miettisit sen hankintaa (arvo suhteessa vuokratuotto, vastikkeet, tulevat remontit, yleinen vuokrattavuus)? Jos vastaus on kyllä, sen pitäminen on perusteltua. Tietty tässä tapauksessa on muutamia sijoituksen pitämistä puoltavia seikkoja (esim. saat hieman paremmalla marginaalilla tuon "sijoituslainan" kun se on oman asunnon asuntolaina, varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, välittäjän palkkiota ei tarvitse maksaa), mutta tästä huolimatta asunnon myynti voi olla myös perusteltua jos sitä ei hyvänä sijoitusasuntona näe tai ei halua harrastaa asuntosijoittamista niin isolla vivulla kuin tässä skenaariossa tulisi.
Pointtini: velka on siis velkaa, eikä sillä ole varsinaisesti väliä kumpi näistä asunnoista (tai vaikka molemmat) on sen vakuudeksi pantattu.
Nordealla hinta riippuu siitä, kuinka suuri omarahoitusosuus on. Parhaimmillaan hinta on jotain 0,xx%.Pankin oma takaus olisi ollut kallis (5,9 % lainasummasta Nordealla), vs. valtiontakaus taitaa olla 2,5 %. Valtiontakausta käyttäessä on tietysti huomioitava 25v maksimikesto lainalle + tuo 50 k€ maksimi. Voi rajoittaa lyhennysvapaita / joustoja ainakin 25v laina-ajalla.
Asunnon hinnan ollessa 350 000€ ja vakuusarvon ollessa 245 000€, on kokonaisvaje 105 000€. Käsiraha (5%) 17 500€ + 87 500€. Joku korjatkoon, jos olen laskenut väärin . Käsirahankin voinee käsittääkseni korvata esim. asunnolla tai muilla lisävakuuksilla?Kiitoksia tästä. Vielä tyhmänä kysymyksenä, vaikka olisi tuo valtiontakaus, pitäisi siis olla muuta lisävakuutta tuo 87 500€? Tässä mietitään kannattaako nykyinen (peritty) asunto myydä vai ei (eli laittaa vuokralle). Pankista sain lainatarjouksen, mutta eivät soittaneet perään vaikka piti. Olisi varmaan vähemmän tyhmiä kysymyksiä.
Hmm, ootkos käynyt samat matematiikankurssit kuin Annika Lapintie?Onko tuo hemmetin varallisuusvero 2% asunto-osakkeen hinnasta kokonaisuudessaan, vai 2% per ostaja (omistaja). Eli jos mikäli on kaksi ostajaa niin veroa menee 4%?
Helevettiläine mitä ryöstöä...
Aasia kunnossa.Osakkeen velattomasta hinnasta ja menee omistussuhteen mukaan.
100ke asunto 50/50 omistuksella menee veroa tonni per nassu.
En oo käyny kursseja. Kuka on Annika Lapintie? Verottajan sivuilla lukee "vero 2%" ja tuon voi ymmärtää monella tapaa.Hmm, ootkos käynyt samat matematiikankurssit kuin Annika Lapintie?
Ei välttämättä jos sen tuloksena maksatte omaa rahaa vähemmän ja vakuudet silti riittää. Yli asunnon hinnan ette kumminkaan asuntolainaa voi nykyään saada niinkuin tuossa joku aika sitten tässäkin ketjussa jo juteltiin.Aasia kunnossa.
Meillä on lainalupaus isommalle summalle kuin mihin saimme asunnon tingattua. "Löysää" jäämässä n. 10k€ jonka silti haluaisimme nostaa.
Aiheuttaako tälläinen haasteita?
Annika Lapintielle 4 on 36En oo käyny kursseja. Kuka on Annika Lapintie? Verottajan sivuilla lukee "vero 2%" ja tuon voi ymmärtää monella tapaa.
Ok.Ei välttämättä jos sen tuloksena maksatte omaa rahaa vähemmän ja vakuudet silti riittää. Yli asunnon hinnan ette kumminkaan asuntolainaa voi nykyään saada niinkuin tuossa joku aika sitten tässäkin ketjussa jo juteltiin.
PS. 2% on aina 2%...
Poislukien remonttilaina.Yli asunnon hinnan ette kumminkaan asuntolainaa voi nykyään saada
Juu, puhuin asuntolainasta. Remonttilaina on minun ymmärryksen mukaan nykyisin aina erillinen (ellei sitten ajattele siten että omarahoitusosuutta pienentämällä saa vakuuksien riittäessä pääomaa vapautettua "remonttilainaksi", mikä monilla viime kerralla asiasta keskustellessa oli se ajatus kun puhuttiin myönnetystä "tarvetta suuremmasta lainasta"). Varsinaisen remonttilainan mahdolliset vakuudet käsitellään erikseen (varmaan sitä saa myös vakuudettomana mutta hinta lienee merkittävästi korkeampi).Poislukien remonttilaina.
Miten rahoittaa remontti?Juu, puhuin asuntolainasta. Remonttilaina on minun ymmärryksen mukaan nykyisin aina erillinen
Tämähän ei ole välttämättä suoraan ristiriidassa viestini kanssa. Asuntolainaa voi ottaa jälkikäteenkin lisää, mutta minun tietääkseni sen kokonaismäärä ei voi muuttuneiden finanssisäädösten takia olla yli asunnon arvon. Voin kyllä (yrittää) varmentaa asian.Miten rahoittaa remontti?
Peruskorjausremonttien rahoittaminen
Peruskorjauksella tarkoitetaan remonttia, jossa mennään niin sanotusti pintaa syvemmälle eli uusitaan esimerkiksi talon lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmiä.
Taloyhtiön isot remontit, kuten putkiremontti, ikkunaremontti, julkisivuremontti ja kattoremontti, rahoitetaan taloyhtiön ottamalla yhtiölainalla. Sitä lyhennetään kuukausittain rahoitusvastikkeessa.
Voit maksaa oman osuutesi yhtiölainasta myös kerralla pois ja hakea sitä varten vakuudellista asuntolainaa. Jos sinulla on riittävästi vakuuksia, asuntolaina on hyvä vaihtoehto yhtiölainalle, sillä asuntolainasta maksetut korot saat osittain vähentää verotuksessa.
Voit hakea asuntolainaa myös omakotitalon peruskorjausremonttiin, jolloin voit vähentää korkoja verotuksessa. Kulutusluotossa tai pankkilainassa korkovähennysoikeutta ei ole.
Jos jaksaa vähän lukea enemmän niitä Verottajan sivuja niin ei kyllä voi ymmärtää monella tapaa.En oo käyny kursseja. Kuka on Annika Lapintie? Verottajan sivuilla lukee "vero 2%" ja tuon voi ymmärtää monella tapaa.
Jos jaksaa vähän lukea enemmän niitä Verottajan sivuja niin ei kyllä voi ymmärtää monella tapaa.
”
1
LASKE VERO
Vero on 2 % kauppahinnasta (ja mahdollisista muista vastikkeista) sekä yhtiölainaosuudesta.
Velaton hinta sisältää kauppahinnan ja mahdollisen yhtiölainan.
Vero maksetaan siis velattomasta hinnasta, vaikka maksaisit mahdollisen yhtiölainaosuuden pois kaupantekohetkellä.”
Ja 2% on se 2%:ia vaikka ostajia olisi sata.
Asunto-osake
Ehkä ajattelin että linkki tuohon ohjeeseen olisi sinulle hyödyllinen. Ehkä olin liian provo.On vain eri asia maksaako kumpikin ostaja erikseen ostohinnasta 2% vai jakautuuko se omistuksen mukaan. Tähän saatiin jos vastaus, joten miksi tulet pätemään?
Juu, viisasteluhan on aina hauskaa.Ehkä ajattelin että linkki tuohon ohjeeseen olisi sinulle hyödyllinen. Ehkä olin liian provo.
LLL 15. luku 11. Voimaan 1.7.2016Tämähän ei ole välttämättä suoraan ristiriidassa viestini kanssa. Asuntolainaa voi ottaa jälkikäteenkin lisää, mutta minun tietääkseni sen kokonaismäärä ei voi muuttuneiden finanssisäädösten takia olla yli asunnon arvon. Voin kyllä (yrittää) varmentaa asian.
Entä jos Pekalla on ennestään luototussuhde tapissa eikä vakuuksia löydy asuntolainan kasvattamiseen ja pankki kieltäytyy asuntolainaa kasvattamasta vakavaraisuussäädösten vuoksi? Voi olla että tällöin kulutusluotto on ainut mahdollisuus. Tai sitten maksulliset vakuudet vakuusvajeen kattamiseksi.Esimerkki: Pekka omistaa osakkeen vanhasta kerrostalosta. Kerrostaloon on tulossa putkiremontti. Pankki ei anna taloyhtiölle lainaa, koska ei ole tarpeeksi vakuuksia (talon laskennallinen arvo ei riitä vakuudeksi). Pekka joutuu ottamaan henkilökohtaisen lainan rahoittaakseen oman osuutensa putkiremontista.
Miten Pekka toimii?
A) Pekka ottaa pikavipin, koska ei saa asuntolainaa yli asunnon arvon?
B) Pekka ottaa pankista (lisää) asuntolainaa niinkuin muutkin ihmiset.
Siitähän tässä ei ollut kyse vaan siitä, että voiko korkovähennysoikeutettua asuntolainaa saada enemmän kuin asunto maksaa.Voi olla että tällöin kulutusluotto on ainut mahdollisuus.
C, kerrostaloon ei tule remonttia jos osakeyhtiö eikä asukkaat saa lainaa. Mikkelissä on käynyt näin muutamalle taloyhtiölle. Sitten vain odotetaan että putket paukkuu ja julkisivu rapistuu ja yhtiö menee konkurssiin.Esimerkki: Pekka omistaa osakkeen vanhasta kerrostalosta. Kerrostaloon on tulossa putkiremontti. Pankki ei anna taloyhtiölle lainaa, koska ei ole tarpeeksi vakuuksia (talon laskennallinen arvo ei riitä vakuudeksi). Pekka joutuu ottamaan henkilökohtaisen lainan rahoittaakseen oman osuutensa putkiremontista.
Miten Pekka toimii?
A) Pekka ottaa pikavipin, koska ei saa asuntolainaa yli asunnon arvon?
B) Pekka ottaa pankista (lisää) asuntolainaa niinkuin muutkin ihmiset.
Tällöinhän asiat on hyvin. Asukkailla ei siis ollut ennestään liikaa lainaa suhteessa asunnon arvoon ja homma ratkesi sillä. Katselen vielä jossain vaiheessa josko löytäisin jotain muuta kuin tuon viittaamani fivakirjeen 90% max. käyvästä arvosta, säädökset on sen verran monimutkaisia että jotain saattoi mennä ohitse.@Kurjimus Kuopiossa taas on käynyt niin, että AS Oy ei saanut lainaa, mutta asukkaat sai. Taloyhtiöön tehtiin putkiremontti. Kaverini sai lisää asuntolainaa tuohon remonttiin ja kaikki on "hyvin".
Se on kyl hyvä että saavat remontit tehtyä ettei talo hajoa ja mene arvottomaksi.@Kurjimus Kuopiossa taas on käynyt niin, että AS Oy ei saanut lainaa, mutta asukkaat sai. Taloyhtiöön tehtiin putkiremontti. Kaverini sai lisää asuntolainaa tuohon remonttiin ja kaikki on "hyvin".
Selvittelin tätä kun itse jätin ASP-lainan lisälainalla ottamatta ja otin yhden asuntolainan.Tässä on nyt pari pankkia ehdottanut ASP:n "purkamista". ASP säästöjä on siis 20k€ ja muita säästöjä (asunnon ostoon) 40k€ josta 30k€ on ASO-asunnosta. Lainaa on tarkoitus ottaa max 220k€. Tuo ASO-asunnosta 3kk viiveellä irtoava raha aiheuttaa hieman säätöä. Näissä keskusteluissa on noussut esiin ASP- sekä lisälainan korvaaminen yhdellä "tavallisella" lainalla jossa olisi lyhennysvapaata muutama kuukausi.
Tavallinen laina olisi ilmeisesti muutenkin joustavampi, mutta mitkä on suurimmat miinukset ASP:n hylkäämisessä? Valtion takausta ei tarvitse niin onko muut selkeät haitat ASP:n lisäkorko/sen tulemattomuus ja korkosuojauksen poistuminen? Onko muuta?
Jos et valtiontakausta tarvitse, niin vaikea keksiä mitään hyötyä. Lisäkoron saat myös normaalia lainaa nostettaessa.Tavallinen laina olisi ilmeisesti muutenkin joustavampi, mutta mitkä on suurimmat miinukset ASP:n hylkäämisessä? Valtion takausta ei tarvitse niin onko muut selkeät haitat ASP:n lisäkorko/sen tulemattomuus ja korkosuojauksen poistuminen? Onko muuta?
Kiitoksia nopeista vastauksista. Jotain tämän suuntaista vähän epäilinkin, mutta halusin vahvistusta asiaan. Taitaa vaihtua suunnitelmat sitten tuohon yhteen asuntolainaan. Tieto ASP-lisäkorosta oli vielä positiivinen lisä.Jos et valtiontakausta tarvitse, niin vaikea keksiä mitään hyötyä. Lisäkoron saat myös normaalia lainaa nostettaessa.
Normaalissa lainassa etuna joustavampi maksuaikataulu (esim. 35v, johon päälle vaikka parin vuoden lyhennysvapaat) sekä saat asunnon helpommin vuokralle.
Ni nyt vähän tarkennusta tähän, miltä tämä kuulostaa?Kyllä. Tosin riippuu myös siitä, onko 3kk Euribor + 0,6% se todellinen kokonaiskorko, vai onko tuossa myös jotain lainanhoitokuluja tuon lisäksi.
Se on se, mikä sattuu olemaan jäljellä, eli vähemmän kuin 4700 €, ei siinä mitään korkoja makseta, tosin köntän maksamisessa saattaa olla kuluja, tai ainakin minulla olisi ollut, jos olisi pitänyt heti saada jäljellä oleva rahoitusvastike pois, onneksi riitti vain kuukauden odotus, niin ei tullut kuluja.Toinen kysymys maksukäytännöistä, jos otan tuon vastikkeeseen ja myöhemmin haluan maksaa tuon könttänä, onko könttäsumma silloin tuo pienmpi 4700e summa vai tuo 5400e?
Yhtiölaina lyhenee hiljakseen, ja könttäsumma on sitten se, mikä on siitä alkuperäisestä summasta jäljellä. Lisäksi isännöitsijä velottaa jonkin verran asian hoitamisesta, ja huonolla tuurilla pankkikin ottaa lisämaksua asiasta. Voi mennä satanen kummallekin. Pienehkössä yhtiölainassa tuo vastaa jo aika pitkän ajan korkoja.Toinen kysymys maksukäytännöistä, jos otan tuon vastikkeeseen ja myöhemmin haluan maksaa tuon könttänä, onko könttäsumma silloin tuo pienmpi 4700e summa vai tuo 5400e?
Ok eli jos ymmä4rsin oikein niin tavallaan se pienempi summa on se mikä lyhennetään jos myöhemmin maksetaan könttänä?Yhtiölaina lyhenee hiljakseen, ja könttäsumma on sitten se, mikä on siitä alkuperäisestä summasta jäljellä. Lisäksi isännöitsijä velottaa jonkin verran asian hoitamisesta, ja huonolla tuurilla pankkikin ottaa lisämaksua asiasta. Voi mennä satanen kummallekin. Pienehkössä yhtiölainassa tuo vastaa jo aika pitkän ajan korkoja.
Tässä tuntuu nyt olevan aika paljon ymmärtämättömiä asioita prosessissa. Koitan selvittää muutamia, mutta suosittelen myös yhtiökokouksiin osallistumista ja vaikkapa kerran elämässä sen taloyhtiön tilinpäätöksenkin läpilukemista jos osake on tullut ostettua.Ok eli jos ymmä4rsin oikein niin tavallaan se pienempi summa on se mikä lyhennetään jos myöhemmin maksetaan könttänä?
Ja tosiaan, ainakin edellisen remppalainan osalta oli sellainen tilanne että ilman pankin veloituksia pystyi maksamaan kahten ajankohtana vuodessa könttäsumman - isännöintitoimisto tosin ottaa siitä reilu 50e.
Mutta osaako joku laskea vaikuttaako tuo korko olevan 3kk euribor + 0,6%?
Ja kiitos jo annetuista vastauksista!
Eikös tämä muuttunut siten, että varainsiirtoveron joutuu maksamaan myös yhtiölainasta?Huomioitavaa on myös, että asuntoa myydessä suuri yhtiölaina saattaa olla etukin, koska velasta ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa.
Varainsiirtovero lasketaan velattoman hinnan mukaan.Eikös tämä muuttunut siten, että varainsiirtoveron joutuu maksamaan myös yhtiölainasta?
Asunto-osake
Totta, puhuin vanhasta muistista. Tämähän muuttui jo kauan sitten.Eikös tämä muuttunut siten, että varainsiirtoveron joutuu maksamaan myös yhtiölainasta?
Mutulla sanoisin, ettei vastikkeita voi muuttaa ilman yhtiökokouksen päätöstä. Jollei yhtiökokous ole vastikkeita alunperin määrännyt jotenkin joustaviksi.Kiitos @zettis , No tuo selittääkin asian. Eli varmaan tuo vuositasolla sitten tarkistetaan / arvioidaan korkotason mukaan aina esim vuodeksi kerrallaan eteenpäin. Isännöintilafkan mukaan eivät edes puolivuosittain ole ainakaan tuossa yhtiössä muuttaneet vastikkeiden määrää sillä lisätyö.
Kyllä.Eli vaikka nyt ottaisin tuon vasikkeisiin ja maksaisin esim 3 vuoden päästä loput pois niin silloin se könttäsumma olisi tuo minulle jyvitetty hinta miinus jo tehdyt lyhennykset?