- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 743
0,712-0,582 = 0,13 != 0,2 niin kuin väität olevan lattian....
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
0,712-0,582 = 0,13 != 0,2 niin kuin väität olevan lattian....
tuoppi´
Kapitalisti
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 902
+0,2% ei ole ihan pikkusumma kun kyse asuntolainoista. Sitä paitsi hävitty raha on aina hävittyä rahaa vaikka summa ei suuri olisikaan.
Tarjouksessa kyllä lukee 0,20%/lattia ja 1,24%/katto. En tiedä onko sitten typo tullut vai mikä. Tai sitten en ymmärrä jotain seikkaa
Onko noissa sama marginaali? Entä kuukausittainen lainanhoitokulu ja perustamiskulut? Tuon todellisen vuosikorkon laskentakaava kun ottaa noita huomioon.Tarjouksessa kyllä lukee 0,20%/lattia ja 1,24%/katto. En tiedä onko sitten typo tullut vai mikä. Tai sitten en ymmärrä jotain seikkaa
Tämähän ei sitten lopulta mennyt ollenkaan huonosti
ja "appsitkin" on tuolla kohdallaan päivittäistä käyttöä silmällä pitäen.Täysin identtiset toisiltaan muuten.
Sitten nuo luvut ei täsmää sitten millään.
Tämähän ei sitten lopulta mennyt ollenkaan huonosti
Joo, kaikin puolin hyvin meni. Minäkin tykkään nordean mobiiliapista ja löytyy muitakin mitä en ole edes vielä kokeillut. Plussana ettei tarvitse säätää opintolainan siirron kanssa tai maksaa sitä pois (viitaten noihin käyttötilimaksusäätöihin ym.).
Mutta kustannus on niin pieni ettei enää tarvita mitään pitkiä korkeita korkojaksoja... seuraavan 10 vuoden aikana pari vuotta 2.5% korot tai kolme vuotta 2% korot ja alkaa jäädä selvästi plussalle.
Itse olen tosin hyvinkin optimistinen euroalueen talouskehityksestä 2020-luvulla, se vaikuttaa epäilemättä omiin päättelyihini.
Nyt joku koroista tajuava voisi kommentoida seuraavaa - tai lähinnä vahvistaa oletukseni.
Postista tipahti jokin aika sitten noin 5000 euron lasku yhtiöön tehdyistä remonteista. Korkona 3kk euribor + 0,6% 10v.
Pystyisin maksamaan tuon hetikin pois mutta eikös ole järkevämpää nyt matalan koron aikana laittaa tuosta tuleva vajaa 50e/kk taloyhtiön lainan kautta lyhennykseen?
Ja sen sijaan laittaa vaikka käyttötililtä 5000e Norwegian Bankin tai Svean säästötilille josta saa sen noin 1? korkoa niin pääsee kattamaan lainan korkoja?
Postista tipahti jokin aika sitten noin 5000 euron lasku yhtiöön tehdyistä remonteista. Korkona 3kk euribor + 0,6% 10v.
Pystyisin maksamaan tuon hetikin pois mutta eikös ole järkevämpää nyt matalan koron aikana laittaa tuosta tuleva vajaa 50e/kk taloyhtiön lainan kautta lyhennykseen?
Ja sen sijaan laittaa vaikka käyttötililtä 5000e Norwegian Bankin tai Svean säästötilille josta saa sen noin 1? korkoa niin pääsee kattamaan lainan korkoja?
Nyt joku koroista tajuava voisi kommentoida seuraavaa - tai lähinnä vahvistaa oletukseni.
Postista tipahti jokin aika sitten noin 5000 euron lasku yhtiöön tehdyistä remonteista. Korkona 3kk euribor + 0,6% 10v.
Pystyisin maksamaan tuon hetikin pois mutta eikös ole järkevämpää nyt matalan koron aikana laittaa tuosta tuleva vajaa 50e/kk taloyhtiön lainan kautta lyhennykseen?
Ja sen sijaan laittaa vaikka käyttötililtä 5000e Norwegian Bankin tai Svean säästötilille josta saa sen noin 1? korkoa niin pääsee kattamaan lainan korkoja?
Kyllä. Tosin riippuu myös siitä, onko 3kk Euribor + 0,6% se todellinen kokonaiskorko, vai onko tuossa myös jotain lainanhoitokuluja tuon lisäksi.
Totta! Täytyypä lukea lappu vielä ajatuksella läpi kun pääsen kotiin. Haluan tehdä tämän fiksusti. Kiitos!
73m2 kaksio?
Mitä tarkoittaa tässä tapauksessa "arvoyhtiö"? Vanhaa (ja tekniikaltaan kallista korjata) hienoa rakennusta vai rakennusta mikä on paikallisen pitäjän keskustassa ja saa vuokratuottoja kivijalan yrityksiltä? Tuohon hintaan joka tapauksessa varmaan kaikki isommat korjaukset tehty vähintään tällä vuosituhannella tai sitten muuten uudempi talo?
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Juu vanha, hieno, varakas taloyhtiö kaupungin keskustassa joka omasta kassastaan tehnyt korjauksia. Vuokratuottoja tosiaan yrityksiltä. Talon tekniset remontit tehty viimeisen 10v aikana.
Kaikki käytännössä uutta sisältä, myös sauna. Hieno 3 metrin huonekorkeus, leveät ikkunalaudat isoilla ikkunoilla joita ei uusista löydy.
Jaksaisiko joku vääntää itselle rautalangasta miten tämä asuntolainakuvio nykyään menee. En löytänyt yhtään selvää laskuria mihin voi laittaa vakuusarvot, lainakatot, ensiasunnonostaja jne.
Eli 2kpl ensiasunnon ostajia (toinen maksaisi ilmeisesti varainsiirtoveron ja toinen ei koska alle 39 vuotta) ja halutaan käyttää valtiontakausta (ja tajusin että tästä maksetaan pari prossaa sen määrästä). Oletetaan että ostettava asunto kelpaa pankille 70% ostohinnasta vakuudeksi ja sen ostohinta on vaikka 350 000€. Ilmeisesti valtiontakaus max 50000€/15% tässä tapauksessa. Eli, voiko saada yhden lainan tuolle koko ostohinnalle 350 000€ ja mikä on se omien vakuuksien minimitarve? 39500€ (ja vakuuden pitäisi olla tietenkin vähintään 56 500€ arvoinen) vai laskinko ihan väärin?
Vakuutena käytettäisiin toista (omaa) asuntoa tai mahdollisesti myytäisiin se. Vai pitääkö ottaa vakuuksilla toinen pienempi laina kun on joku helvetin lainakatto. Ei ymmärrä.
Eli 2kpl ensiasunnon ostajia (toinen maksaisi ilmeisesti varainsiirtoveron ja toinen ei koska alle 39 vuotta) ja halutaan käyttää valtiontakausta (ja tajusin että tästä maksetaan pari prossaa sen määrästä). Oletetaan että ostettava asunto kelpaa pankille 70% ostohinnasta vakuudeksi ja sen ostohinta on vaikka 350 000€. Ilmeisesti valtiontakaus max 50000€/15% tässä tapauksessa. Eli, voiko saada yhden lainan tuolle koko ostohinnalle 350 000€ ja mikä on se omien vakuuksien minimitarve? 39500€ (ja vakuuden pitäisi olla tietenkin vähintään 56 500€ arvoinen) vai laskinko ihan väärin?
Vakuutena käytettäisiin toista (omaa) asuntoa tai mahdollisesti myytäisiin se. Vai pitääkö ottaa vakuuksilla toinen pienempi laina kun on joku helvetin lainakatto. Ei ymmärrä.
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni valtiontakaus koskee vain ASP-lainoja. Siinä pitää säästää vähintään 2 vuotta eli 8 vuosikvartaalia. Ja ASP-lainaa saa max 115000-180000 riippuen asuuko Helsingissä vai muualla. Muu osuus pitää ottaa lisälainana jota ei koske ASPin edut
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 197
Valtiontakauksen voi ostaa myös ilman, että käyttää ASP-lainaa. Kannattaa kuitenkin pankilta kysellä paljonko pankin oma takaus kustantaisi.
Asunnon hinta: 350 000€
Vakuusarvo (70%): 245 000€
Lainan enimmäismäärä (95%): 332 500€
Vakuusvaje: 87 500€
Valtiontakauksen määrä: 66 500€ (ja maksimihan on tosiaan tuo 50 000€).
Vaihtelee pankeittain, mutta myös asuntokohtaisesti (sijainti, koko). Danskeltakaan tuskin saa 80 % vakuusarvoa joka paikkaan, ja muiltakin voi itse asiassa saada korkeamman sopivilla spekseillä (vaikka saattavat muutakin alkuun neuvottelussa väittää).
Pankin oma takaus olisi ollut kallis (5,9 % lainasummasta Nordealla), vs. valtiontakaus taitaa olla 2,5 %. Valtiontakausta käyttäessä on tietysti huomioitava 25v maksimikesto lainalle + tuo 50 k€ maksimi. Voi rajoittaa lyhennysvapaita / joustoja ainakin 25v laina-ajalla.
Kannattaa neuvotteluissa nostaa esille nuo vakuusarvot mitä voivat käyttää. Oletin nyt että alkuperäisellä kysyjällä ei ollut ASP:eja tms mitä oltaisiin haluttu sotkea tähän.
Kiitoksia tästä. Vielä tyhmänä kysymyksenä, vaikka olisi tuo valtiontakaus, pitäisi siis olla muuta lisävakuutta tuo 87 500€? Tässä mietitään kannattaako nykyinen (peritty) asunto myydä vai ei (eli laittaa vuokralle). Pankista sain lainatarjouksen, mutta eivät soittaneet perään vaikka piti. Olisi varmaan vähemmän tyhmiä kysymyksiä.
Oliko tarkoitus ottaa lainaa koko uuden kämpän arvosta? Paljonko perityn kämpän markkina-arvo on ja missä se sijaitsee?
Tuohon perityn asunnon myymiseen en lähde varsinaisesti ottamaan kantaa, mutta pari ajatusta pohdittavaksi. Tee ajatusleikki: Omistat jo osittain velalla ostetun haaveilemasi asunnon (tämän 350 000 maksavan). Näetkö itsesi ostamassa lisäksi 100% velalla tuon perityn asunnon sijoitusasunnoksi käyttäen tästä ylijäävää vakuutta? Olisiko kohde mielestäsi asuntosijoitukseksi hyvä jos miettisit sen hankintaa (arvo suhteessa vuokratuotto, vastikkeet, tulevat remontit, yleinen vuokrattavuus)? Jos vastaus on kyllä, sen pitäminen on perusteltua. Tietty tässä tapauksessa on muutamia sijoituksen pitämistä puoltavia seikkoja (esim. saat hieman paremmalla marginaalilla tuon "sijoituslainan" kun se on oman asunnon asuntolaina, varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, välittäjän palkkiota ei tarvitse maksaa), mutta tästä huolimatta asunnon myynti voi olla myös perusteltua jos sitä ei hyvänä sijoitusasuntona näe tai ei halua harrastaa asuntosijoittamista niin isolla vivulla kuin tässä skenaariossa tulisi.
Pointtini: velka on siis velkaa, eikä sillä ole varsinaisesti väliä kumpi näistä asunnoista (tai vaikka molemmat) on sen vakuudeksi pantattu.
Lainaa siis koko uuden asunnon hinnasta tai sitten käyttää toisen asunnon myynnistä saatuja rahoja. Myyminen vaan tuntuu isolta rumbalta koska omakotitalo ja kuntokartoitukset, piilovirhestressi, jne, jne.. Vakuusarvo (välittäjältä) on n. 125 000€ ja ollut vuokralla (800€/kk) 5 vuotta ennen kuin itse muutettiin tähän. Tässä on vaihtoehtona siis myydä toinen asunto, tai jäädä itse velattomaan asuntoon ja ostaa sijoitusasunto (jonka lainaa maksettaisiin itse lisäksi ns. säästämisenä) tai laittaa nykyinen asunto vuokralle ja muuttaa itse uuteen. Lähinnä on epäselvää riittääkö vakuus vai onko pakko myydä että uuden osto onnistuu.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 197
Nordealla hinta riippuu siitä, kuinka suuri omarahoitusosuus on. Parhaimmillaan hinta on jotain 0,xx%.
Asunnon hinnan ollessa 350 000€ ja vakuusarvon ollessa 245 000€, on kokonaisvaje 105 000€. Käsiraha (5%) 17 500€ + 87 500€. Joku korjatkoon, jos olen laskenut väärin
. Käsirahankin voinee käsittääkseni korvata esim. asunnolla tai muilla lisävakuuksilla?- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 310
Hmm, ootkos käynyt samat matematiikankurssit kuin Annika Lapintie?
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Aasia kunnossa.
Meillä on lainalupaus isommalle summalle kuin mihin saimme asunnon tingattua. "Löysää" jäämässä n. 10k€ jonka silti haluaisimme nostaa.
Aiheuttaako tälläinen haasteita?
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
En oo käyny kursseja. Kuka on Annika Lapintie? Verottajan sivuilla lukee "vero 2%" ja tuon voi ymmärtää monella tapaa.
Ei välttämättä jos sen tuloksena maksatte omaa rahaa vähemmän ja vakuudet silti riittää. Yli asunnon hinnan ette kumminkaan asuntolainaa voi nykyään saada niinkuin tuossa joku aika sitten tässäkin ketjussa jo juteltiin.
PS. 2% on aina 2%...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 310
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Ok.
Ps. Luonnolllisesti. On vain eri asia maksaako kumpikin ostaja erikseen ostohinnasta 2% vai jakautuuko se omistuksen mukaan, ja siihen sainkin vastauksen.
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 500
Poislukien remonttilaina.
Juu, puhuin asuntolainasta. Remonttilaina on minun ymmärryksen mukaan nykyisin aina erillinen (ellei sitten ajattele siten että omarahoitusosuutta pienentämällä saa vakuuksien riittäessä pääomaa vapautettua "remonttilainaksi", mikä monilla viime kerralla asiasta keskustellessa oli se ajatus kun puhuttiin myönnetystä "tarvetta suuremmasta lainasta"). Varsinaisen remonttilainan mahdolliset vakuudet käsitellään erikseen (varmaan sitä saa myös vakuudettomana mutta hinta lienee merkittävästi korkeampi).
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 500
Miten rahoittaa remontti?
Peruskorjausremonttien rahoittaminen
Peruskorjauksella tarkoitetaan remonttia, jossa mennään niin sanotusti pintaa syvemmälle eli uusitaan esimerkiksi talon lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmiä.
Taloyhtiön isot remontit, kuten putkiremontti, ikkunaremontti, julkisivuremontti ja kattoremontti, rahoitetaan taloyhtiön ottamalla yhtiölainalla. Sitä lyhennetään kuukausittain rahoitusvastikkeessa.
Voit maksaa oman osuutesi yhtiölainasta myös kerralla pois ja hakea sitä varten vakuudellista asuntolainaa. Jos sinulla on riittävästi vakuuksia, asuntolaina on hyvä vaihtoehto yhtiölainalle, sillä asuntolainasta maksetut korot saat osittain vähentää verotuksessa.
Voit hakea asuntolainaa myös omakotitalon peruskorjausremonttiin, jolloin voit vähentää korkoja verotuksessa. Kulutusluotossa tai pankkilainassa korkovähennysoikeutta ei ole.
Peruskorjauksella tarkoitetaan remonttia, jossa mennään niin sanotusti pintaa syvemmälle eli uusitaan esimerkiksi talon lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmiä.
Taloyhtiön isot remontit, kuten putkiremontti, ikkunaremontti, julkisivuremontti ja kattoremontti, rahoitetaan taloyhtiön ottamalla yhtiölainalla. Sitä lyhennetään kuukausittain rahoitusvastikkeessa.
Voit maksaa oman osuutesi yhtiölainasta myös kerralla pois ja hakea sitä varten vakuudellista asuntolainaa. Jos sinulla on riittävästi vakuuksia, asuntolaina on hyvä vaihtoehto yhtiölainalle, sillä asuntolainasta maksetut korot saat osittain vähentää verotuksessa.
Voit hakea asuntolainaa myös omakotitalon peruskorjausremonttiin, jolloin voit vähentää korkoja verotuksessa. Kulutusluotossa tai pankkilainassa korkovähennysoikeutta ei ole.
Tämähän ei ole välttämättä suoraan ristiriidassa viestini kanssa. Asuntolainaa voi ottaa jälkikäteenkin lisää, mutta minun tietääkseni sen kokonaismäärä ei voi muuttuneiden finanssisäädösten takia olla yli asunnon arvon. Voin kyllä (yrittää) varmentaa asian.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 311
Jos jaksaa vähän lukea enemmän niitä Verottajan sivuja niin ei kyllä voi ymmärtää monella tapaa.
”
1
LASKE VERO
Vero on 2 % kauppahinnasta (ja mahdollisista muista vastikkeista) sekä yhtiölainaosuudesta.
Velaton hinta sisältää kauppahinnan ja mahdollisen yhtiölainan.
Vero maksetaan siis velattomasta hinnasta, vaikka maksaisit mahdollisen yhtiölainaosuuden pois kaupantekohetkellä.”
Ja 2% on se 2%:ia vaikka ostajia olisi sata (jolloin jokainen maksaa omassa omistussuhteessa veron).
Asunto-osake
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
On vain eri asia maksaako kumpikin ostaja erikseen ostohinnasta 2% vai jakautuuko se omistuksen mukaan. Tähän saatiin jos vastaus, joten miksi tulet pätemään?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 311
Ehkä ajattelin että linkki tuohon ohjeeseen olisi sinulle hyödyllinen. Ehkä olin liian provo.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Juu, viisasteluhan on aina hauskaa.
LLL 15. luku 11. Voimaan 1.7.2016
"Määritelmät:
...
(3) Luotolla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 11 § 1 momentissa tarkoitettua kuluttajaluottoa, jonka vakuudeksi annetaan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat yhteisöosuudet, asuinkiinteistö tai kiinteistöä koskeva käyttöoikeus, jos luotolla on tarkoitus: 1) hankkia asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat yhteisöosuudet, asuinkiinteistö tai sellainen asuinrakennus, joka sijaitsee kiinteistöä koskevan käyttöoikeuden nojalla hallitulla alueella; tai
2) tehdä asuinhuoneiston, asuinkiinteistön tai asuinrakennuksen peruskorjaus. (Annettu 6.6.2017, voimaan 1.10.2017)"
...
(3) Luotolla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 11 § 1 momentissa tarkoitettua kuluttajaluottoa, jonka vakuudeksi annetaan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat yhteisöosuudet, asuinkiinteistö tai kiinteistöä koskeva käyttöoikeus, jos luotolla on tarkoitus: 1) hankkia asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat yhteisöosuudet, asuinkiinteistö tai sellainen asuinrakennus, joka sijaitsee kiinteistöä koskevan käyttöoikeuden nojalla hallitulla alueella; tai
2) tehdä asuinhuoneiston, asuinkiinteistön tai asuinrakennuksen peruskorjaus. (Annettu 6.6.2017, voimaan 1.10.2017)"
Kohta 4.2 käsittelee kelpaavia vakuuksia:
"Laskennassa hyväksyttävät vakuustyypit ovat:
- ensisijainen asuntopantti (asunto-osakeyhtiön osakekirjat, kiinteistön panttikirjat, asumisoikeussopimus, osaomistussopimus)
- kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat otetaan huomioon etuoikeusjärjestyksen mukaisesti enintään kiinteistön käypään arvoon saakka. (Annettu 6.6.2017, voimaan 1.10.2017)"
- ensisijainen asuntopantti (asunto-osakeyhtiön osakekirjat, kiinteistön panttikirjat, asumisoikeussopimus, osaomistussopimus)
- kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat otetaan huomioon etuoikeusjärjestyksen mukaisesti enintään kiinteistön käypään arvoon saakka. (Annettu 6.6.2017, voimaan 1.10.2017)"
Tämä dokkari ei näemmä vielä varsinaisesti määrännyt sitä varsinaista luototussuhdemaksimia vaikka sieltä löytyy luottosuhdepoikkeama ASP-lainaosuudelle. Fivallahan on sivuillaan helposti löydettävissä tuo 85% (ensiasunnot 95%) luototussuhdemaksimi, mutta tämä ei vielä tietysti estä yli 100% lainoja käyvästä arvosta jos vakuudet löytyvät. Näiden perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että remonttitarkoituksessa nostettuun asuntolainaan sovelletaan samoja säädöksiä sen suhteen kuin asuntolainaan muutenkin ja että asuntolainan käyttötarkoituksen on oltava joko asuinhuoneiston hallinnan tai kiinteistön omistuksen hankkiminen tai remontti.
Tämän lisäksi tosin äkkiseltään löysin tällaisen, jossa fiva kehottaa pankkeja pidättäytymään yli 90% luotoista suhteessa asunnon käypään arvoon muuten kuin "hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa".
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 500
Esimerkki: Pekka omistaa osakkeen vanhasta kerrostalosta. Kerrostaloon on tulossa putkiremontti. Pankki ei anna taloyhtiölle lainaa, koska ei ole tarpeeksi vakuuksia (talon laskennallinen arvo ei riitä vakuudeksi). Pekka joutuu ottamaan henkilökohtaisen lainan rahoittaakseen oman osuutensa putkiremontista.
Miten Pekka toimii?
A) Pekka ottaa pikavipin, koska ei saa asuntolainaa yli asunnon arvon?
B) Pekka ottaa pankista (lisää) asuntolainaa niinkuin muutkin ihmiset.
Miten Pekka toimii?
A) Pekka ottaa pikavipin, koska ei saa asuntolainaa yli asunnon arvon?
B) Pekka ottaa pankista (lisää) asuntolainaa niinkuin muutkin ihmiset.
Entä jos Pekalla on ennestään luototussuhde tapissa eikä vakuuksia löydy asuntolainan kasvattamiseen ja pankki kieltäytyy asuntolainaa kasvattamasta vakavaraisuussäädösten vuoksi? Voi olla että tällöin kulutusluotto on ainut mahdollisuus. Tai sitten maksulliset vakuudet vakuusvajeen kattamiseksi.
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 500
Siitähän tässä ei ollut kyse vaan siitä, että voiko korkovähennysoikeutettua asuntolainaa saada enemmän kuin asunto maksaa.
Kurjimus
Kiproiskis!
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 87
C, kerrostaloon ei tule remonttia jos osakeyhtiö eikä asukkaat saa lainaa. Mikkelissä on käynyt näin muutamalle taloyhtiölle. Sitten vain odotetaan että putket paukkuu ja julkisivu rapistuu ja yhtiö menee konkurssiin.
Tällöinhän asiat on hyvin. Asukkailla ei siis ollut ennestään liikaa lainaa suhteessa asunnon arvoon ja homma ratkesi sillä. Katselen vielä jossain vaiheessa josko löytäisin jotain muuta kuin tuon viittaamani fivakirjeen 90% max. käyvästä arvosta, säädökset on sen verran monimutkaisia että jotain saattoi mennä ohitse.
edit: pankeillahan on muitakin vakavaraisuussäädöksiä, ja varmaan sen vuoksi nämä vakuusarvot tyypillisesti liikkuvat 70-75% luokassa. Maallikkona hankala arvioida miten muut vakavaraussäädökset asiaan vaikuttaa.
Viimeksi muokattu:
Kurjimus
Kiproiskis!
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 87
Se on kyl hyvä että saavat remontit tehtyä ettei talo hajoa ja mene arvottomaksi.
Mikkelissä nämä tapaukset sellaisia yhtiöitä missä suurin osa omistajista eläkeläisiä. Talot 70 luvun lähiössä missä havaittavissa maahanmuuttajien muuttoliike. Ja yhtiöihin pitäisi tehdä lvis + julkisivu.
Tässä on nyt pari pankkia ehdottanut ASP:n "purkamista". ASP säästöjä on siis 20k€ ja muita säästöjä (asunnon ostoon) 40k€ josta 30k€ on ASO-asunnosta. Lainaa on tarkoitus ottaa max 220k€. Tuo ASO-asunnosta 3kk viiveellä irtoava raha aiheuttaa hieman säätöä. Näissä keskusteluissa on noussut esiin ASP- sekä lisälainan korvaaminen yhdellä "tavallisella" lainalla jossa olisi lyhennysvapaata muutama kuukausi.
Tavallinen laina olisi ilmeisesti muutenkin joustavampi, mutta mitkä on suurimmat miinukset ASP:n hylkäämisessä? Valtion takausta ei tarvitse niin onko muut selkeät haitat ASP:n lisäkorko/sen tulemattomuus ja korkosuojauksen poistuminen? Onko muuta?
Tavallinen laina olisi ilmeisesti muutenkin joustavampi, mutta mitkä on suurimmat miinukset ASP:n hylkäämisessä? Valtion takausta ei tarvitse niin onko muut selkeät haitat ASP:n lisäkorko/sen tulemattomuus ja korkosuojauksen poistuminen? Onko muuta?
Selvittelin tätä kun itse jätin ASP-lainan lisälainalla ottamatta ja otin yhden asuntolainan.
Tavallisen lainan plussat ja miinukset:
-ei valtion korkotukea (kesto vain 10v ja tulee peliin vasta korkealla korkotasolla joten en nähnyt juuri lisäarvoa
-ei maksutonta valtiontakausta asplainan osuudelle
+ lyhennysvapaa ja jousto mahdollista. Asp:ssä lyhennysvapaaseen tarvitsee hyvän syyn, eikä se saa kasvattaa kokonaislaina-aikaa yli 25v
+ mahdollisuus 25v pitempään laina-aikaan jos sellaisen haluaa
+ asplainalla ostetun asunnon rajoitukset vuokraamiseen eivät päde
+ asp-lainassa lainanhoitokulut tulee tuplana jos tarvitsee lisälainaa
+ asp-tilin koron ja lisäkoron saat joka tapauksessa kunhan tilin/asplainan ehdot täyttyvät.
Uutiset
-
AMD julkaisi AMD Software 25.8.31-ajurit näytönohjaimilleen ja prosessoreilleen
5.8.2025 19:50
-
AOC julkaisi uuden 610 hertsin pelinäytön virallisella CS2-teemalla
1.8.2025 16:20
-
Kiinalainen Lisuan Tech julkaisi TrueGPU-arkkitehtuurin ja kaksi G100-piiriin perustuvaa näytönohjainta
1.8.2025 08:40
-
Zhaoxin julkisti tekoälyprosessorin kuluttajille ja 96-ytimisen palvelinprosessorin
1.8.2025 08:28
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 580.88 -ajurit
31.7.2025 17:10
