Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kysyitkö heiltä, jos he kerran tiesivät salaojien korjaustarpeesta ennen tarkastusta, niin miksi he eivät kertoneet asiasta teille? Selvältä tiedonantovirheeltähän tuo vaikuttaa, jos asia näin on. Lähtökohtaisesti 2015 rakennetussa ei pitäisi olla kuin kosmeettisia korjaustarpeita, jotka ovat enemmän huollon kaltaisia. Seinustojen auki kaivaminen ja salaojien uusiminen ei ole ihan pieni "huolto". Sinällään jos itse tekee, niin suht halpa homma, edellyttäen ettei edellinen sankari ole jättänyt sinne auton kokoisia kenttämestarin erikoisia kaatoja sotkemaan. Timanttilaikalla niistäkin tietysti selviää.
 
Maksuvaatimuksessaan/reklamaatiossaan he vielä korostivat asemaani rakennusalan ammattilaisena. Joo, olen timpuri.
Etkö voi vedota juuri siihen, että tunnet rakennusmääräykset? Sinulla on todennäköisesti pääsy Rakennustiedon palveluun, tai ellei ole, voit hankkia sen kuukaudeksi käyttöön.
Sieltä löytyy MaaRYL 2015, jossa on esitetty salaojaputkia koskevat tekniset vaatimukset. Voit todeta, että käytetyt putket eivät vastaa hyvän rakennustavan mukaisia asennusluokkia.
Ja pyytää että virheen korjaamista siten, että alkuperäinen hinta pysyy voimassa, tai vaihtoehtoisesti vaatia hinnanalennusta salaojaremontin kustannusten verran.

Rakennusalan ammattilaiselta ei myöskään voida edellyttää, että hän pystyisi näkemään maanalaiset putket ennen kuntotarkastusta.
 
Juuri näin. Pääsetkö siis itse näkemään nuo maaryllit ja mainitaanko siellä tosiaan noin? Ja juu asianajaja myös sanoi, ettei voida olettaa kaivoihin kurkkimista jne ja että ruuvimeisseliä kantaisi mukana. Saatika että osaa kaivoista rupeis näytöllä kaivamaan esiin. 😂 enkä oo tosiaan villeissä kuvitelmissakaan ajatellut niitä käytettävän. Ja oleellisinta mielestäni on kuitenkin se, että tarjouksen jälkeen kuntotarkastuksessa nämä asiat ovat tulleet ilmi ja suositeltu lisätutkimusta niille ja selitetty selkokielellä, että ne on otettava huomioon salaojajärjestelmän ikää heikentävänä asiana. Ja tätä me olemme yrittäneet edesauttaa, että selvitetään kunto ja edetään sen mukaan. Vaatimus ei siis täyty niiltäkään osin, että olisimme näistä olleet tietoisia jo tarjousta tehdessä.

Tuossa on 2010, tuskin ovat vaatimukset ainakaan helpottuneet.
 

Tuossa on 2010, tuskin ovat vaatimukset ainakaan helpottuneet.

Iso kiitos Kvarkki. Kuinkas tulkitaan seuraavaa vaatimusta ryllistä.
2241.1 Salaojien materiaalitVaatimuksetSalaojaputken pienin koko on DN 100 (sisähalkaisija vähintään 90 mm). Putken reikäpinta-ala on 10…100 cm2/m.Salaojaputkina käytetään kerrosrakenteisia PE- taiPP-putkia, jotka täyttävät standardin SFS 5675 vaatimukset. Putkien rengasjäykkyys on vähintään SN8.OhjeSuunnitelma-asiakirjoissa niin osoitettaessa voidaan viheralueillakäyttää yksinkertaisia putkia.Putkimateriaalin ja rei’ityksen tulee olla sellainen, että pohjavedessä mahdollisesti liuenneena olevat aineet, kuten rauta, kalkki ym.sekä veden mukana kulkeutuva liete aiheuttavat mahdollisimmanvähän rakojen tukkeutumista. Jos em. syistä tukkeutumisvaara onolemassa, tulee salaojituksen toiminta varmistaa esimerkiksitoisella ylempänä sijaitsevalla putkella. Peltomalli lienee yksikerros PVC?
 
Peltoputkille Meltex viittaa eri standardiin SFS 5211. Yksiseinämäisiä taitavat olla, ainakin jos kuvatessa näit poimuja.
 
Peltoputkille Meltex viittaa eri standardiin SFS 5211. Yksiseinämäisiä taitavat olla, ainakin jos kuvatessa näit poimuja.
Kyllä ja tähän standardiin ei tuossa viitata. Ja ovat myös mun käsityksen mukaan yksiseinämäisiä. Lvi-insinööri mulle sano että rupee oleen aika selvää, hyvää tietoa saadaan noista. Tässähän ollaan kohta kvarkillekkin kossupullo velkaa.
 
Kyllä ja tähän standardiin ei tuossa viitata. Ja ovat myös mun käsityksen mukaan yksiseinämäisiä. Lvi-insinööri mulle sano että rupee oleen aika selvää, hyvää tietoa saadaan noista. Tässähän ollaan kohta kvarkillekkin kossupullo velkaa.
Mä vielä kerran ehdotan että kysyt sieltä pankista, että suostuvatko ottamaan tuon kiinteistön pantiksi. Jos eivät, niin se kaatuu siihen lainalupaukseen.
 
Mä vielä kerran ehdotan että kysyt sieltä pankista, että suostuvatko ottamaan tuon kiinteistön pantiksi. Jos eivät, niin se kaatuu siihen lainalupaukseen.
Voiko muka vieläkin vedota moiseen jos on kerran jo vetäydytty kuntotarkastusehdolla? Toki pankki ei ole kerennyt niihin ilmenneisiin salaojahommiin kantaa ottamaankaan.
 
Voiko muka vieläkin vedota moiseen jos on kerran jo vetäydytty kuntotarkastusehdolla? Toki pankki ei ole kerennyt niihin ilmenneisiin salaojahommiin kantaa ottamaankaan.
Luulisin näin, mutta kannattanee varmistaa lakimieheltä, ettei joudu hassuun tilanteeseen. Jos nyt päättäisitkin ostaa talon, mutta pankki ei suostuisi, niin silloinhan sen pitäisi olla ok.
 
Taas yksi syy lisää itselle olla asioimatta välittäjien kautta.

Aika settiä kyllä. Tässä ostaja rakennustekniikan ammattilainen, mutta pitäisi vielä olla lakimies ettei menisi laiskan välittäjän vipuun. Nämä välittäjän virheet tulee harvinaisen kalliiksi. Eikä koskaan tiedä kummalle osapuolelle. Omalla kohdalla tuli myyjälle kun vaadin sakko lauseketta vapautus ehtoon kun häätö menossa minkä arvelin venyvän.

Tänne kerrotun mukaan kuulosta aika nobrainerilta, mutta jos menee eteenpäin niin eihän tossa rikastu kuin lakimiehet. Ostajat ei voi antaa 10k€ ale hyvänrakennustavan vastaisista salaojaputkista (jossain 300k€? kohteessa eli luokkaa 3%), mutta maksavat mieluusti sitten vähän enempi lakimiehelle... Aikamoista perseilyä, miten jaksaa...

@Hooämäl kato se pankki kortti vielä ainakin tai siis tulisiko sieltäkin klasuuli, että on ok, mutta salaojat pitää hoitaa kuntoon kun nykyään ovat tarkkoja... Olis lisää jotain omaa kättä pitempää, että aiheellinen vetäytyminen.
 
Luulisin näin, mutta kannattanee varmistaa lakimieheltä, ettei joudu hassuun tilanteeseen. Jos nyt päättäisitkin ostaa talon, mutta pankki ei suostuisi, niin silloinhan sen pitäisi olla ok.
Kuvittelisin että tuo on valitettavasti liian myöhäistä. Ei siitä varmaan haittaa ole, mutta jos tarjouksen on jo kerran perunut syyhyn x vedoten, lakkaa tarjous olemasta voimassa. Sitä ei siis voi "perua uudestaan" toiseen syyhyn vedoten, koska tarjousta ei enää ole.

Mutta kyllä tuosta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, jos homma menee pidemmälle. Eikä sitä pankin lausuntoa ole pakko käyttää, jos se olis sulle epäedullinen.
 
Kuvittelisin että tuo on valitettavasti liian myöhäistä. Ei siitä varmaan haittaa ole, mutta jos tarjouksen on jo kerran perunut syyhyn x vedoten, lakkaa tarjous olemasta voimassa. Sitä ei siis voi "perua uudestaan" toiseen syyhyn vedoten, koska tarjousta ei enää ole.

Mutta kyllä tuosta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, jos homma menee pidemmälle. Eikä sitä pankin lausuntoa ole pakko käyttää, jos se olis sulle epäedullinen.

Täällä on vastine saatu valmiiksi ja lähetellään se sit ens viikolla määräaikaan mennessä vastapuolelle. Aika luottavainen fiilis kyllä sen suhteen et tässä maalaisjärki ja oikeus voittaa. Todella ahdistava tilanne kyllä kaikinpuolin. Palailen tänne, kun lisää kuuluu ja jossain vaiheessa selostan kaiken, kävi kuinka kävi. Onneksi on määräykset tuolloin edellyttänyt jo maaryl ja rt kortistojen mukaan tuplasalaojaputkea.
 
Aika settiä kyllä. Tässä ostaja rakennustekniikan ammattilainen, mutta pitäisi vielä olla lakimies ettei menisi laiskan välittäjän vipuun. Nämä välittäjän virheet tulee harvinaisen kalliiksi. Eikä koskaan tiedä kummalle osapuolelle. Omalla kohdalla tuli myyjälle kun vaadin sakko lauseketta vapautus ehtoon kun häätö menossa minkä arvelin venyvän.

Tänne kerrotun mukaan kuulosta aika nobrainerilta, mutta jos menee eteenpäin niin eihän tossa rikastu kuin lakimiehet. Ostajat ei voi antaa 10k€ ale hyvänrakennustavan vastaisista salaojaputkista (jossain 300k€? kohteessa eli luokkaa 3%), mutta maksavat mieluusti sitten vähän enempi lakimiehelle... Aikamoista perseilyä, miten jaksaa...

@Hooämäl kato se pankki kortti vielä ainakin tai siis tulisiko sieltäkin klasuuli, että on ok, mutta salaojat pitää hoitaa kuntoon kun nykyään ovat tarkkoja... Olis lisää jotain omaa kättä pitempää, että aiheellinen vetäytyminen.

Enkä suinkaan rakennustekniikan ammattilainen niinkuin on väitetty, ihan timpuri koulutukseltani. 😂
 
Onneksi on määräykset tuolloin edellyttänyt jo maaryl ja rt kortistojen mukaan tuplasalaojaputkea.
Tuplasalaojat ei uskoakseni ole mikään pakollinen, vaan suunnittelija määrittää tarvitaanko tuplaputkia vai ei. Vai mahdatko tarkoittaa tuplaseinämäistä putkea, ehkä niin.
 
Mistä asti tuollaiset tuplaseinäiset on olleet pakollisia? Tässä keskustelua sivusta seuranneena kiinnostuin ja kävin katsomassa meidän putkia ja ne näyttävät ainakin tuollaisilta heppoisilta peltosalaoja putkilta.
 
Hyvää rakentamistapaa ilmentävän rakentamishetken mukaisen RT- kortin (RT81-11000) mukaan ”Salaojaputkina käytetään kerrosrakenteisia2 PE- tai PP- putkia, jotka täyttävät standardin SFS 5675 vaatimukset.

Lisäksi MaaRYL 2010 sekä TalotekniikkaRYL 2002 edellyttävät, että salaojaputkinakäytetään kerrosrakenteisia salaojaputkia.

Koska teillä rakennettu?
-06 aloitettu 2015 lopputarkasteltu.
 
En kutsuisi peltopaskaksi, vettä sekin putki johtaa. Ysärillä käytettiin salaojasoraakin, nykymittapuulla sekin aiheuttaa näppylöitä.

8-16 ja tuplaputki tuottaa toki laadullisesti paremmat onnistumisen edellytykset, mutta ysäripaskallakin on ihan toimivia järjestelmiä tehty. Kaikenlaisilla ruukkuputkilla on salaojitustarpeita aikojen saatossa täytelty, jälkipolvet ovat niitä sitten enemmän tai vähemmän kehuneet ja rakennusvirheiksi nimenneet. Vaikka ei ne virheitä silloin olleet, vaan senhetkinen paras tapa tehdä.. Ehkä 30v päästä nykyisetkin tuplaseinäputket kirotaan manalaan, kuka tietää.
 
En kutsuisi peltopaskaksi, vettä sekin putki johtaa. Ysärillä käytettiin salaojasoraakin, nykymittapuulla sekin aiheuttaa näppylöitä.

Sehän riippuu.. ..itsekin asun paikassa missä ei ole salaojia ollenkaan. Mutta kalliolle rakennettu eikä ongelmia (toki sadevesi johdetaan pois, on kourua olemassa jne. eikä pahimmillaan tuule suoraan poikittain jolloin sade tulee seinään suoraan). Eli riippuu rakennusvuodesta ja määräyksistä. Sekä tietysti rakennuspaikasta. Joskus se paikka on vaan ns. niin syvältä ja poikittain että mikään määräys ei auta kun maapohja esim. murenee alta ja sitten ollaan ihmeissään, vaikka kuinka on 100% oikein rakennettu.
 
Enkä suinkaan rakennustekniikan ammattilainen niinkuin on väitetty, ihan timpuri koulutukseltani. 😂

No joo ei ehkä sanatarkasti kun viittaa insinööriin, mutta etköhän tiedä kuitenkin reilusti enempi rakentamisesta kuin normi kansalainen kun työkseen rakentamisen parissa toimii.
 
No joo ei ehkä sanatarkasti kun viittaa insinööriin, mutta etköhän tiedä kuitenkin reilusti enempi rakentamisesta kuin normi kansalainen kun työkseen rakentamisen parissa toimii.

Kaikissa sopimuksellisissa erimielisyyksissä olisi varmaan paras olla juridisesti vajaavaltainen, ettei vahingossakaan koulutus tai työkokemus heikennä omaa asemaa.

Etenkin rakennusalaan liippaava osaaminen asunto/kiinteistökaupoissa tuntuu olevan enemmän haitaksi. Ihme ettei ekonomin oleteta ymmärtävän myöntääkö pankki lainaa vai ei ja täten rahoitusongelmia katsottaisiin eri tavalla, kun maallikoilta.
 
Taas juttua YLEltä asuntomarkkinoiden jumista. Tuohon vielä päälle se, että edelleen on asuntorahastoja, joista ei saa rahoja ulos.
Ehkä ei ole enää paluuta entiseen ja tämä on uusi normi?


Itselle tuli yllätyksenä, että korot olisivat nousemassa? Kuvittelin, että laskevat. Että kohta kokoonnutaan ja sieltä pärähtää uusi 0,25 alennus. Mikäs tämä korotus juttu oikein on? Sehän hidastaa entisestään intoa ostaa uutta asuntoa.
 
Itselle tuli yllätyksenä, että korot olisivat nousemassa? Kuvittelin, että laskevat. Että kohta kokoonnutaan ja sieltä pärähtää uusi 0,25 alennus. Mikäs tämä korotus juttu oikein on? Sehän hidastaa entisestään intoa ostaa uutta asuntoa.

Euriborien tasoon ei Suomen talous vaikuta. Muu Eurooppa on jo niin hyvin nousussa että korkotasossa on nousupainetta. Suomen talouskasvu on ikävä kyllä ollut heikkoa jo muutaman syklin ajan ja korkotason nouseminen tappaa helposti orastavat kasvun merkit.
 
Ehkä ei ole enää paluuta entiseen ja tämä on uusi normi?
Mikä on entinen? Puhutko 90-luvun lamasta, 80-luvun "kuka tahansa saa lainaa" vaiheesta, siitä kun oli miinuskorot vai?

Eli ainahan noita heilahteluja on ollut, osa rankempia ja osa vähäisempiä. Ei saa vaan luottaa siihen että esim. joku Lakea Oy:n Omaksi malli toimii aivan sama onko se kallis asunto Espoossa, Jyväskylässä, Vaasassa, Turussa tai vaikka Vaasassa... Tai silloin kun pankki tarjoaa enemmän lainaa kuin edes tarvitset tai haluat asiat pysyisivät yhtä positiivisina seuraavat 25v tai miten pitkään laina-aikasi onkaan.
 
Mikä on entinen? Puhutko 90-luvun lamasta, 80-luvun "kuka tahansa saa lainaa" vaiheesta, siitä kun oli miinuskorot vai?

Eli ainahan noita heilahteluja on ollut, osa rankempia ja osa vähäisempiä. Ei saa vaan luottaa siihen että esim. joku Lakea Oy:n Omaksi malli toimii aivan sama onko se kallis asunto Espoossa, Jyväskylässä, Vaasassa, Turussa tai vaikka Vaasassa... Tai silloin kun pankki tarjoaa enemmän lainaa kuin edes tarvitset tai haluat asiat pysyisivät yhtä positiivisina seuraavat 25v tai miten pitkään laina-aikasi onkaan.
Itse olen tätä asiaa miettinyt osakkeiden näkökulmasta. Ja siitä näkökulmasta tuntuisi että asuntomarkkina on nykyään sellainen välttämätön paha. Jotain mikä toimii vakuutena lainoille joilla voi ostaa osakkeita.

Meillä oli se yli 10 vuoden jakso jolloin raha ei maksanut mitään ja kannatti siis sijoittaa jos rahaa vain sai. Asuntoja vastaan sitä sai. Eli asuntoja ostettiin mikä nosti niiden hintaa. Mikä lisäsi niiden rakentamista. Koska meillä ei tämän jälkeen ollut mitään poksahtavaa kuplaa, on enemmänkin kupla josta ilma pikkuhiljaa sihisee pois. Sijoittajien rahat etsii muuta kohdetta (kuten osakkeet joista nyt on saanut ihan tuottoakin), eli markkinalla on vain yksityisten oikeasti omaa kämppää etsivien rahat. Joita ei ole mitenkään kasvavia määriä jos talous ei kasva.
 
Mikä on entinen? Puhutko 90-luvun lamasta, 80-luvun "kuka tahansa saa lainaa" vaiheesta, siitä kun oli miinuskorot vai?

Eli ainahan noita heilahteluja on ollut, osa rankempia ja osa vähäisempiä. Ei saa vaan luottaa siihen että esim. joku Lakea Oy:n Omaksi malli toimii aivan sama onko se kallis asunto Espoossa, Jyväskylässä, Vaasassa, Turussa tai vaikka Vaasassa... Tai silloin kun pankki tarjoaa enemmän lainaa kuin edes tarvitset tai haluat asiat pysyisivät yhtä positiivisina seuraavat 25v tai miten pitkään laina-aikasi onkaan.


Se, että realistinen uusi asunto Helsingissä on korkeitaan 200 000€. Toki maalla saa varmasti 20 000€.
Tuo rajaa sen siihen, että vanhoja ostetaan. Ne uudet 500 000 - 2 Mega jäävät rakennuttajien käsiin ja vaikea nähdä, että sieltä ennen 2027 - 29 ikinä katoavat mihinkään.
Ihmiset, joilla on noihin varaa, ostavat vanhempia omakotitaloja/rivareita puutarhoilla ja merenrannoilla. Miksi halvatussa muuttaisin johonkin tulevaisuuden ongelma kerrostaloon, kun voin saada meren rannasta halvemmalla?
 
Se, että realistinen uusi asunto Helsingissä on korkeitaan 200 000€. Toki maalla saa varmasti 20 000€.
Tuo rajaa sen siihen, että vanhoja ostetaan. Ne uudet 500 000 - 2 Mega jäävät rakennuttajien käsiin ja vaikea nähdä, että sieltä ennen 2027 - 29 ikinä katoavat mihinkään.
Ihmiset, joilla on noihin varaa, ostavat vanhempia omakotitaloja/rivareita puutarhoilla ja merenrannoilla. Miksi halvatussa muuttaisin johonkin tulevaisuuden ongelma kerrostaloon, kun voin saada meren rannasta halvemmalla?

Oletko ihan varma että puhut nyt vuodesta 2025 etkä vuodesta 1980? Koska silloin maalla ehkä pystyi rakentamaan sen uuden asunnon jollain 20 000€ eli 120 000mk hintaan.*

Nyt kun maalla yrität ensin ostaa sen maan (ok, sitä voi saada luokkaa euron neliö tms, se on halpaa "maalla") mutta kun siihen rakentaa nykyaikaisen asunnon millaisen oikeasti saat 20 000€? Tai sanotaan nyt 19000 jos hankit 1000m2 maapalasen millä haluat asustaa...

Jopa tuo 200 000€ siitä että rakennutat ihan uuden kaikki normit sisältävän asunnon putkineen, sähköinen, netin jne. menee helposti päälle 200k maaseudullakin.

Oletko nyt ihan aikuisten oikeasti sitä mieltä että ne helsingin ja koko suomen asunnot maksavat rakentaa alle 20 000€ ja "loput" on sitten ilmaa?
 
Oletko ihan varma että puhut nyt vuodesta 2025 etkä vuodesta 1980? Koska silloin maalla ehkä pystyi rakentamaan sen uuden asunnon jollain 20 000€ eli 120 000mk hintaan.*

Nyt kun maalla yrität ensin ostaa sen maan (ok, sitä voi saada luokkaa euron neliö tms, se on halpaa "maalla") mutta kun siihen rakentaa nykyaikaisen asunnon millaisen oikeasti saat 20 000€? Tai sanotaan nyt 19000 jos hankit 1000m2 maapalasen millä haluat asustaa...

Jopa tuo 200 000€ siitä että rakennutat ihan uuden kaikki normit sisältävän asunnon putkineen, sähköinen, netin jne. menee helposti päälle 200k maaseudullakin.

Oletko nyt ihan aikuisten oikeasti sitä mieltä että ne helsingin ja koko suomen asunnot maksavat rakentaa alle 20 000€ ja "loput" on sitten ilmaa?

Toki tarkoitin kerrostalo asunnon osaketta. Ei kukaan Helsingissä saa omakotitaloa 200 000€.

Ehkä tuo 20k oli vähän liioiteltua, mutta 40k kilosta korkeintaan lähtevät muuttotappio paikoista ja siis 50 vuotta vanhat kerrostalot...
 
Toki tarkoitin kerrostalo asunnon osaketta. Ei kukaan Helsingissä saa omakotitaloa 200 000€.

Ehkä tuo 20k oli vähän liioiteltua, mutta 40k kilosta korkeintaan lähtevät muuttotappio paikoista ja siis 50 vuotta vanhat kerrostalot...

Öh, siis nopeasti katsoen joku 50v vanha kerrostalo yksiö (jopa aika isokokoinenkin) päälle 30m2 sellaisen saisi jo 3000€ hintaan:

Tuossakin bussipysäkkejä ja kauppoja lähellä (kauppa 436m ja 3 bussipysäkkiä 500m säteellä)
Tosi suuri osa palveluista on sitten jo noin 2km päässä eli hieman kauempana kuin itse tykkäisin mutta ei tuo sen puolesta ole "maalla" keskellä ei mitään missä kauppa-auto pysähtyy entisen maitolaiturin kohdalle kerran viikossa ja on 10+km lähimpään kauppaan ja kirkonkylään...
 
Öh, siis nopeasti katsoen joku 50v vanha kerrostalo yksiö (jopa aika isokokoinenkin) päälle 30m2 sellaisen saisi jo 3000€ hintaan:

Tuossakin bussipysäkkejä ja kauppoja lähellä (kauppa 436m ja 3 bussipysäkkiä 500m säteellä)
Tosi suuri osa palveluista on sitten jo noin 2km päässä eli hieman kauempana kuin itse tykkäisin mutta ei tuo sen puolesta ole "maalla" keskellä ei mitään missä kauppa-auto pysähtyy entisen maitolaiturin kohdalle kerran viikossa ja on 10+km lähimpään kauppaan ja kirkonkylään...

Nyt on halpa asunto. Kannattaa muuttaa Lieksaan. Onko siellä kaikki noin halpoja?
 
Kysy pankilta, että kelpuuttavatko tuollaisen hyvän tavan vastaisesti rakennetun talon lainan pantiksi, etenkin jos vielä muita yllätyksiä voi tulla vastaan.
Aina pankki ei ole pelastus. Olimme vuosia sitten ostamassa taloa, jossa paljastui, että salaojia ei ollut tehty asianmukaisesti ja yksinkertaisesti siksi, että omistaja oli säästänyt niissä. Pankin tulkinnan mukaan rakennusvuonna salaojat eivät olleet pakollisia vaan ainoastaan suositus, joten heidän mielestään kohteessa ei ollut mitään sellaista, mikä olisi estänyt rahoituksen. Tuo tulkinta tuli itsellekkin yllätyksenä. Lopputulema oli se, että emme ostaneet asuntoa ja vetosimme tarkastuksessa löytyneeseen havaintoon, joka meidän mielestä oli este kaupalle kyseisellä tarjoussummalla.
 
Nyt on halpa asunto. Kannattaa muuttaa Lieksaan. Onko siellä kaikki noin halpoja?
Vastike 278€
Remontit käytännössä tekemättä, tulossa:
Käyttövesiputkiston saneeraus 2028-2030
Huoneistojen palovaroittimien asennus, pohjaviemärin kuvaus 2025, jne.
Toisaalta taloyhtiö tuskin saa lainaa putkiremontteihin, joten ne kun porsii, niin se on sitten siinä.
Taloyhtiö vielä vuokratontilla.
Mutta jos aikoo ns. asua loppuun, niin eihän tuo vastike kummoinen ole.
 
Vastike 278€
Remontit käytännössä tekemättä, tulossa:
Käyttövesiputkiston saneeraus 2028-2030
Huoneistojen palovaroittimien asennus, pohjaviemärin kuvaus 2025, jne.
Toisaalta taloyhtiö tuskin saa lainaa putkiremontteihin, joten ne kun porsii, niin se on sitten siinä.
Taloyhtiö vielä vuokratontilla.
Mutta jos aikoo ns. asua loppuun, niin eihän tuo vastike kummoinen ole.
Tämä kuuluu niihin taloyhtiöihin joita pidetään pystyssä niin pitkään kun vastikkeen maksajia löytyy ja talotekniikka saadaan pidettyä edes parsimalla koossa.. kun jompikumpi käy mahdottomaksi niin taloyhtiö konkurssiin ja talo purkuun.

Jos olisin isännöitsijä tai hallituksen jäsen niin pistäisin taloyhtiön kiinteistövakuutuksetkin minimiin.. ei tuon ikäisestä talotekniikasta vakuutusyhtiö kuitenkaan korvaisi yhtään mitään kun otetaan omavastuut ja ikävähennykset pois.
 
Nyt on halpa asunto. Kannattaa muuttaa Lieksaan. Onko siellä kaikki noin halpoja?
Osakkeasunnon ottaminen ilmaiseksikin voi olla todella huono diili kuten vaikka golfosake.

Äkkiä tuleekin isot remontit ja yhtiö saakin lainaa eikä mene konkurssiin niin siinä sitten pakko maksaa kymmeniä tuhansia. Ja en tiedä mitä konkurssitilanteessa käy? Joutuuko osakkaat maksamaan rakennuksen hävittämisen vuokratontilta? Todella kallista sekin.

Omakotitalon voisi ottaa halvalla. Tosin kiinteistöveroa siitäkin on pakko maksaa, mutta pelkästä tontista vero lienee halpa syrjäseuduilla jos talo sattuu vaikka palamaan.
 
Äkkiä tuleekin isot remontit ja yhtiö saakin lainaa eikä mene konkurssiin niin siinä sitten pakko maksaa kymmeniä tuhansia. Ja en tiedä mitä konkurssitilanteessa käy? Joutuuko osakkaat maksamaan rakennuksen hävittämisen vuokratontilta? Todella kallista sekin.
Eli osakeyhtiön konkurssissa osakkaan osakkeilta päättyy hallintaoikeus asuntoon. Eli osakkeista maksetut rahat menettää ja jos omaa lainaa on jäljellä niin tämä laina ei katoa. Myös mahdolliset vastikerästit jäävät konkurssipesälle veloiksi. Taloyhtiölainoista ei taas ole enään vastuussa.
 
Eli osakeyhtiön konkurssissa osakkaan osakkeilta päättyy hallintaoikeus asuntoon. Eli osakkeista maksetut rahat menettää ja jos omaa lainaa on jäljellä niin tämä laina ei katoa. Myös mahdolliset vastikerästit jäävät konkurssipesälle veloiksi. Taloyhtiölainoista ei taas ole enään vastuussa.
Eikä yksikään pankki ole niin hullu että tälläiseen yhtiöön mitään taloyhtiölainaa putkiremonttia varten antaisi.
 
Eli osakeyhtiön konkurssissa osakkaan osakkeilta päättyy hallintaoikeus asuntoon. Eli osakkeista maksetut rahat menettää ja jos omaa lainaa on jäljellä niin tämä laina ei katoa. Myös mahdolliset vastikerästit jäävät konkurssipesälle veloiksi. Taloyhtiölainoista ei taas ole enään vastuussa.

Ainoa mieleen tuleva kysymys on voiko isännöitsijä tai hallitus (tai osakkeenomistajat jotka ovat tietoisia) saattaa velkojien toimesta vastuuseen siitä että yhtiötä on tietoisesti ajettu alas ja yhtiö ollut yhteisellä päätöksellä saattohoidossa kunnes konkurssi putsaa jäljet. Varsinaista taloudellista hyötyä omistajille ei ole syntynyt paitsi velat mitkä jäävät taloyhtiölle ja kiinteistön purkukustannukset. Onko näistä saatava taloudellinen hyöty niin suuri että se lasketaan talousrikokseksi ? Ongelmaa ei synny jos yhtiö ei mene konkurssiin vaan toiminta lopetetaan ja osakkaat maksavat ylimääräisinä vastikkeina yhtiönvelat ja kiinteistön purkukustannukset..

Edit, taloyhtiön viimeisinä talkoina puretaan koko paska maantasolle.. :D
 
Pystyyköhän asunnon, joka omistuksessa ja sillä jo vakuudet, niin "ostamaan itselle uudelleen" ostetulla vakuudella?
Ts. lainalla on vakuudet (osakerahasto), mutta että "ostaisi ne irti"?
Miten esim. Garantia noissa toimii, kun asunto/kiinteistö on jo omistuksessa?
Ja onko joku saanut neuvoteltua vain osan lainoista esim. eri pankkiin? Viimeksi pankki halusi kaikki lainat siirtää, että suostuisi neuvottelemaan, mutta siihen ei ole kyllä mahdollisuutta.
 
Pystyyköhän asunnon, joka omistuksessa ja sillä jo vakuudet, niin "ostamaan itselle uudelleen" ostetulla vakuudella?
Ts. lainalla on vakuudet (osakerahasto), mutta että "ostaisi ne irti"?
Miten esim. Garantia noissa toimii, kun asunto/kiinteistö on jo omistuksessa?
Ja onko joku saanut neuvoteltua vain osan lainoista esim. eri pankkiin? Viimeksi pankki halusi kaikki lainat siirtää, että suostuisi neuvottelemaan, mutta siihen ei ole kyllä mahdollisuutta.

Yleensä ei. Koska jos mietitään tilannetta:
Sinä ja puolisosi ostatte asunnon. Sinä otat lainan, puolisosi maksaa oman puolensa pois.
Sitten puolisosi yrittää kiinnittää oman "100% omistamansa ja maksamansa" osuuden ja sinulla on vielä vaikka 70% omasta puoliskostasi maksamatta ja asunto on siinä vakuutena.. eipä onnistu.

Tai miten tahansa miettien, kukaan ei ota "vain" puolta, tai neljäsosaa tai 20% tms. asunnosta pantiksi vaan jos homma menee reisille se koko asunto laitetaan tarvittaessa lunastukseen joten siinä ei voi olla esim. sellaista tilannetta että siellä asuu edelleen yhdessä huoneessa tyytyväisenä siitä 20% omistava henkilö, sitten toista myy 20% omistava pankki, kolmatta myy Grantia, neljättä OP ja 5 vaikka Elenia kun sähköt ja siirrot jääneet maksamatta...

Aina tapa on että joku (hyväuskoinen) yksilö, esim. juurikin oma (avo)puoliso tms. ottaa lainan puoliksi ja sitten maksaa oman osuutensa luullen että "tietysti" omistaa sitten sen % osuuden mistä maksoi vaikka sinä et olisi vielä lainaasi maksanut. Eikä tämä henkilö valitettavasti voi jäädä asumaan edes jos pankki tai muu taho päättää laittaa asunnon myyntiin mikäli sinä et hoida velkojasi. Eikä välttämättä hänelle edes makseta HÄNEN maksamaansa ja virallisesti 100% omistamaansa osuutta..
 
Öö, ehkä ymmärsin väärin kun ei oma ajatus lähtenyt tuollasiin henkilötason juttuihin, mutta kyllähän vakuuksia voi vaihtaa. Ei sen pitäisi olla kovin kummoinen operaatio, toki ei pankit sitä varmasti mielellään lähde tekemään, mutta jos suostuu maksamaan niin miksei vakuuden vaihtaminen pitäisi olla mahdollista.

Garantiasta ja muista en sitten tiedä, se kuulostaa hieman hankalammalta operaatiolta.

Itsellä on asuntolainat kahdessa eri pankissa. Toisessa on vakuutena (vain) metsäomaisuutta, mikä ehkä selittää mikseivät lähteneet vaatimaan mitään palkkatilin siirtoja tai muuta vastaavaa. Jos vakuudet riittävät niin ei tässäkään mitään mahdotonta ongelmaa pitäisi olla, käy sitten vain jokaisen pankin läpi jos yksi alkaa nihkeilemään. Jos on isot lainat niin varmasti pitää vakuuttavasti selittää, miksi järjestely on paras juuri kahdesta eri pankista. Voin kuvitella että jos talous on pelkästään palkkatulojen varassa, niin pankki haluaa aika tarkasti katsoa, lähteekö sellaista rahoittamaan, jos ei kokonaisuus ole samassa pankissa, mutta ei siinä mitään periaattellista ongelmaa ole.
 
Ah, tietysti siis jos on jotain muuta niin vakuuden voi joko maksaa pois tai vaihtaa sen johonkin muuhun (jos pankki siihen suostuu, välttämättä ei suostu) mutta yleensä SAMAA vakuutta ei voi käyttää moneen paikkaan samaan aikaan. Vaikka siitä ei yhteensä tulisi lähellekään sen vakuuden täyttä arvoa.

Eli jos on vaikka 3 sijoitusasuntoa ja omistusasunto niin tietysti jokaista voi käyttää vaikka erikseen eri lainojen vakuuksina. Monet tekevätkin niin varsinkin nollakorkojen aikoina.
 
Pystyyköhän asunnon, joka omistuksessa ja sillä jo vakuudet, niin "ostamaan itselle uudelleen" ostetulla vakuudella?
Ts. lainalla on vakuudet (osakerahasto), mutta että "ostaisi ne irti"?
Miten esim. Garantia noissa toimii, kun asunto/kiinteistö on jo omistuksessa?
Ja onko joku saanut neuvoteltua vain osan lainoista esim. eri pankkiin? Viimeksi pankki halusi kaikki lainat siirtää, että suostuisi neuvottelemaan, mutta siihen ei ole kyllä mahdollisuutta.

Ainakin kilpailuttamalla lainan ja siirtämällä toiseen pankkiin voisi onnistua, sitä en tiedä saatko sitä nykyiseltä pankilta jälkikäteen lainaan vai pitääkö tehdä laina uusiksi. Sekin pitäisi olla ihan mahdollista, siis lainoittaa sama kohde uudelleen samasta pankista, mutta se on käytännössä sitten vaan uusi laina ja siihen liittyvät prosessit ja kulut. Garantialla saanee katettua tosiaan vain sen vakuusvajeen pankin vakuusarvon (esim. 70% asunnon kauppahinnasta/arvosta) ja lainan määrän välillä. Voi siis olla, että jos kohteen arvo on laskenut tässä viime vuosina niin vakuuksia voikin tarvita enemmän kuin aiemmin, jos taas kohteen arvo on noussut niin voi tarvita vähemmän.

Meillä oli aiemmassa lainassa 70% ylittävällä osuudella henkilötakaukset, mutta kun kilpailutettiin ja siirrettiin toiseen pankkiin niin kuitattiin vakuusvaje Garantialla, koska pankki olisi halunnut reaalivakuuksia tuohon ylittävään osuuteen eikä haluttu laittaa kenenkään muun kesämökkejä/metsiä/koteja lainan pantiksi.

Mitä muuten tarkoitat "kaikilla lainoilla"? Onko sulla joku osiin jaettu asuntolaina vai haluaisiko pankki että siirrät autolainatkin ja kulutusluototkin sinne jotta antaisivat asuntolainaa, mikä kuulostais aika oudolta..?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
299 458
Viestejä
5 104 125
Jäsenet
81 618
Uusin jäsen
Jannivaan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom