Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Tästä kannattaa lukea miksi aina ei kannata ostaa sitä uutta asuntoa, varsinkaan jos kaikkia asuntoja ei ole ns. myyty:

Eikä sekään ole takeena että osake mitä on hankkimassa sijaitsisi isommassa selkeästi kasvavassa paikassa (kuten vaikka Espoo ja on tuolla Turkua, Riihimäkeä jne)

"

Juttu tiivistettynä

  • Useat Lakea oy:n omistamat taloyhtiöt eri puolilla Suomea ovat konkurssiuhan alla, mikä on yllättänyt asukkaat.
  • Kuntarahoitus hakee konkurssiin 19 Lakean taloyhtiötä. Talot sijaitsevat muun muassa Espoossa, Vantaalla, Kuopiossa, Seinäjoella ja Jyväskylässä.
  • Asukkaat pelkäävät suuria taloudellisia menetyksiä ja ovat huolissaan tulevaisuudestaan.
  • Talousvaikeuksissa oleva Lakea yrittää edelleen myydä yhtiönsä sijoitusyhtiö Korpi Capitalille tilanteen rauhoittamiseksi.
"

Tässäkin varmaan tyypit ajatelleen että kun kyseessä on 19 lähes uutta taloyhtiötä ja omistavan firman takana on useampi kunta joten on luotettu siihen ettei ongelmia voi varmaankaan syntyä.

+ Toki tuostakin olisi voinut saada tietoa jos olisi viitsinyt käydä yhtiökokouksissa mitä eivät nuo "yllättyneet" olleet tehneet. Eli kyllä noista tiedotettiin kuitenkin mutta jos ei lue tiedotteita eikä käy kokouksissa niin...

Toisesta jutusta lukien: "
Lakean suurimmat omistajat ovat Seinäjoen, Vaasan, Lapuan ja Kokkolan kaupungit."

Kyseessä on kuitenkin noin 2000 asuntoa omistava yhtiö mitä ollaan myymässä tai yritetty myydä päälle 5 miljoonalla mutta hinta mikä yritettiin hyväksyä oli 9200€.. ei mennyt lävitse viimevuonna kun varmaan velkojat pelkäsivät että eivät tule näkemään rahojaan.
 
Tästä kannattaa lukea miksi aina ei kannata ostaa sitä uutta asuntoa, varsinkaan jos kaikkia asuntoja ei ole ns. myyty:
Niin tässähän tosin ilmeisesti niitä asuntoja ei edes "myyty", vaan kyse oli sellaisesta "vuokraamalla omaksi" konseptista.
 
Niin tässähän tosin ilmeisesti niitä asuntoja ei edes "myyty", vaan kyse oli sellaisesta "vuokraamalla omaksi" konseptista.

Kyllä siihen ilmeisesti jonkun verran (esim. tuo mainittu 50 000€ käsiraha + "osa" millä on maksettu asuntoa) on saanut rahaa uppoamaan:
"
asukas maksaa ensin käsirahan eli seitsemän prosentin alkupääoman. Sen jälkeen asukas maksaa vuokraa, josta osa kerryttää asuntoa omaksi ja 20 vuoden jälkeen asunnon voi lunastaa itselleen.
"

Jos uusi kämppä esim. Turussa tai Espoossa maksaa vaikka maltilliset 500 000€ niin 35k käsiraha, sitten 20v vuokraa (tuossa jutussa mainittiin 1000€/kk) sen 20v = 240 000€ mistä "osa" kerryttää" eli sanotaan ruhtinaalliset 50% mikä on oikeasti varmaan pienempi osuus minkä jälkeen voi lunastaa itselleen (eli maksaa ehkä loput 500k - 240/2= 120k+35k = joutuisi maksamaan vielä 345 000€). Toki se asunnon arvo teoriassa myös laskee mitä pidempään siinä asutaan mutta monesti sitä ei vaan näe hinnassa.. voi jopa olla ja perinteisesti onkin ollut niin että sen kämpän arvo kohoaa ajan kuluessa.

Jutussa ei tietysti mainita mitään siitä paljonko nuo "vuokrat" sitten elävät, varmasti nousseet korot jne. nostavat niitä tai sitä miten käy käsirahan ja jo maksettujen vuokrien jotka kerryttävät sitä säästöä mikä vähennättäisiin ostohinnasta 20v päästä JOS asukas päättääkin muuttaa pois eikä lunasta asuntoa...
 
Olisi hauska tietää, miten ne ovat tämän sopan saaneet aikaiseksi.

Tuossa Tanelin linkaamassa jutussa hieman aukeaa, mutta kunnat ovat lähteneet kiinteistöbisnekseen ja sitten tapahtui mitä? Luulisi, että jos saa itse myydä itselleen tontteja (halvalla lunastettuja) ja kaavoittaa korkeaa kerrostaloa sille, niin pitäisi pystyä printtaamaan rahaa, mutta nyt on onnistuttu ottamaan käkättimeen vuosia ja tappioille ei näy loppua?
 
Ainakin osassa kohteita on ollut vaihtuvalla korolla ja kun sen takia vuokrat on jouduttu tuplaamaan, niin asukkaat on purkaneet sopimuksia, joka on johtanut ongelmiin. Saattoi olla, että tuo 7% osuus pitäisi saada purku tilanteessa takaisin mutta näitä on sitten jäänyt rästiin talousvaikeuksien takia.

Tuossa ylen artikkelissa mainittu 50k ei ollut se pelkkä 7% käsiraha, vaan sisälsi myös 5 vuoden edestä lyhennyksiä.

Aiheesta löytyy myös muita uutisia ko rahavaikeuksiin liittyen.
 
Kun näitä juttuja lukee, niin sanoisin että asuntorakentamisen ongelmat eivät ole takanapäin. Veikkaan, että tästä toipumiseen menee vuosia. Vielä on tuhansia uusia asuntoja myymättä ja ei niitä kukaan osta, kun eihän kellään ole varaa ostaa jotain kerrostalokoppia 500k - 1 megalla. Sitten ne ovat vielä täynnä ongelmia.
 
Ei kai kukaan (edes kunta/kaupunki) ole niin tyhmä että suostuu tekemään diilin missä asukkaalla on 20v aika pyytää käsiraha ja lyhennykset takaisin minkä jälkeen muuttaa muualle? Eli asua käytännössä ehkä hyvinkin halvalla uudenkarheassa kämpässä vaikka 19 vuotta. Sitten muuttaa ja tehdä saman uudestaan kohtuullisen pienellä käsirahalla?
 
Tässä on esim Ilkan uutinen 2023 vuodelta noista vuokran korotuksista mutta tuo on maksumuurin takana.


Tässä juttu (wall of text):

"
Kirsti Kosken koti on 65 neliön kolmio. Se sijaitsee talon ylimmässä eli kuudennessa kerroksessa. Parvekkeelta näkisi ABB:lle, hänen vanhaan työpaikkaansa, ellei metsä olisi välissä.

Asunnon vuokra on ollut tänä vuonna 990 euroa. Siitä rahoitusvuokraa on 630 euroa ja hoitovuokraa 341 euroa. Lisäksi on ollut vesimaksu.

Nyt Lakean ilmoituksen mukaan Kosken rahoitusvuokra nousee vuoden alusta 1 656 euroon. Koko maksu pomppaa 2 015 euroon.

"
+
"
Kahdenkymmenen vuoden asumisen jälkeen asunnon voi lunastaa omaksi sillä summalla, joka on vielä lainasta jäljellä. Kirsti Koskella hetki häämöttää vuonna 2041. Sopimuksen mukainen lunastushinta on silloin 105 440 euroa. Kolmion alkuperäinen hinta oli 252 000 euroa.

Jos asuntoa ei lunasta, asukas saa Omaksi-maksun takaisin indeksillä korotettuna, mutta ei vuokran mukana maksamiaan lainaosuuksia. Sama tapahtuu, jos asukas muuttaa pois kesken kaiken.

"

5.11.2023 klo 6.30

Lakea ilmoitti huimista vuokrankorotuksista – "Eihän kellään ole varaa maksaa sellaista vuokraa"​

1102_UUT_Lakea2.jpg

Kirsti Koski pitää Lakean esittämiä vuokrankorotuksia kohtuuttomina. Hän on jo keskustellut asiasta muiden asukkaiden kanssa ja ollut yhteydessä isännöitsijään. Kuva: Jarno Pellinen
Vaasa
Lakean puukerrostalossa Vaasan Melaniemessä asuva Kirsti Koski sai maanantaina postia, joka sekoitti pasmat täysin. Lakea ilmoitti korotuksista, jotka nostavat hänen vuokraansa yli tuhannella eurolla kuukaudessa.

Vuodenvaihteen jälkeen vuokraan pitää löytyä yli 2000 euroa, kun tähän asti vuokra on ollut hieman alle tuhat euroa.
– Korotus on aivan käsittämätön. Eihän kellään ole varaa maksaa sellaista vuokraa joka kuukausi, eläkeläinen ihmettelee.

Koski asuu vuonna 2021 valmistuneessa Asunto Oy Vaasan Viherlehdossa Omaksi-vuokralaisena. Omaksi on Lakean kehittelemä rahoitusmalli, jossa asukas maksaa vuokran mukana rahoitusvuokraa, joka lyhentää yhtiölainaa. Rahoitusvuokra sisältää lyhennykset, korot ja kulut.

Lakea on pohjalaiskuntien omistama kiinteistöyhtiö. Suurimpia omistajia ovat Seinäjoki, Vaasa, Lapua ja Kokkola.
Korotus on aivan käsittämätön. Eihän kellään ole varaa maksaa sellaista vuokraa joka kuukausi.
Omaksi-talon asukas Kirsti Koski
Kirsti Kosken koti on 65 neliön kolmio. Se sijaitsee talon ylimmässä eli kuudennessa kerroksessa. Parvekkeelta näkisi ABB:lle, hänen vanhaan työpaikkaansa, ellei metsä olisi välissä.

Asunnon vuokra on ollut tänä vuonna 990 euroa. Siitä rahoitusvuokraa on 630 euroa ja hoitovuokraa 341 euroa. Lisäksi on ollut vesimaksu.

Nyt Lakean ilmoituksen mukaan Kosken rahoitusvuokra nousee vuoden alusta 1 656 euroon. Koko maksu pomppaa 2 015 euroon.
Miten näin suuri korotus on mahdollinen, Lakea Oy:n toimitusjohtaja Timo Mantila?

– Korkohan on muuttunut ihan toisiin sfääreihin siitä, mitä ne ovat olleet. Siihen nämä vuokrantarkistukset perustuvat.

Korotusilmoituksia on lähetetty muidenkin Omaksi-kohteiden vuokralaisille. Yhtiölainat on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Joissakin taloyhtiöissä on korkosuojauksia, mutta uudemmissa ei.

Viherlehdon korontarkistuspäivä oli 11. heinäkuuta. Kokonaiskorko nousi 1,531 prosentista 4,865 prosenttiin.

Omaksi-sopimuksessa sanotaan, että vuokraa voidaan muuttaa vuosittaisen vuokrantarkistuksen yhteydessä, jos asunto-osakeyhtiön lainanhoitosuunnitelma, lainanlyhennyserät, korko tai muut lainanhoitokulut muuttuvat.
Kiinteistöalan itselleen laatimien suositusten mukaan korotus ei saa vuosittain ylittää 15 prosenttia muutoin kuin tilanteissa, joissa kohteessa tehdään sen arvoa merkittävästi nostavia korjauksia.

Omaksi-asunnoissa tilanne on Mantilan mukaan eri, vaikka asukkaat ovatkin vuokrasuhteessa Lakeaan.

– Ne perustuvat siihen, että asukas maksaa asuntoa itselleen. Kaikki se, miten laina lyhentyy, kertyy asukkaan hyväksi myöhempää lunastusta varten.

Kaikki asuntoon kohdistuvat kustannukset ovat asukkaan vastattavaa. Ne eivät Mantilan mukaan kuulu Lakean vastattaviksi.

– Jos asukkaalla olisi oma laina, se käyttäytyisi ihan samalla tavalla, Mantila sanoo.

"Laskin, että pärjään"​

Lakea lanseerasi Omaksi-rahoitusmallin vuonna 2013 ja on sen jälkeen rakennuttanut kohteita eri puolille Suomea. Yhtiölainoilla on valtion takaus.

Lakea on markkinoinut mallia rahoitusmuotona, jossa ihminen pääsee kiinni omaan kotiin ilman isoja alkusäästöjä ja lainaa. Asukas maksaa aluksi Omaksi-maksun, joka on 7 prosenttia asunnon hinnasta. Loput on yhtiölainaa, jota asukas lyhentää vuokrassaan.
1102_UUT_Lakea.jpg

Parvekkeen lasi ei mene kunnolla kiinni. Tuuli saattaa paiskata sen auki. Kirsti Koski on toivonut, että se saataisiin kuntoon osana takuukorjauksia.Kuva: Jarno Pellinen
Kahdenkymmenen vuoden asumisen jälkeen asunnon voi lunastaa omaksi sillä summalla, joka on vielä lainasta jäljellä. Kirsti Koskella hetki häämöttää vuonna 2041. Sopimuksen mukainen lunastushinta on silloin 105 440 euroa. Kolmion alkuperäinen hinta oli 252 000 euroa.

Jos asuntoa ei lunasta, asukas saa Omaksi-maksun takaisin indeksillä korotettuna, mutta ei vuokran mukana maksamiaan lainaosuuksia. Sama tapahtuu, jos asukas muuttaa pois kesken kaiken.

Kirsti Koski ajatteli syksyllä 2020 sopimusta tehdessään, että malli sopii hänelle, kun hän oli jäämässä eläkkeelle.

– Laskin, että pärjään eikä tarvitse joka senttiä laittaa.

Nyt hän soimaa itseään, kun ei hoksannut, miten tilanne voi muuttua.

– Kyllähän ne myyjät osaavat puhua. Itse täytyy katsoa peiliin, että tyhmä on ollut. Minun olisi pitänyt hoksata, etten saa rahoja pois, vaikka olisin kymmenen vuotta lyhentänyt.
Mitä ne tekevät sellaisten asukkaiden kanssa, joilla ei ole varaa maksaa?
Omaksi-talon asukas Kirsti Koski
Kirsti Koskella on mielessä paljon kysymyksiä, joihin hän haluaisi saada vastauksia.

Ekonomin koulutuksen saanut Koski haluaa nähdä kirjanpidon virallisen tuloslaskelman ja taseen, että asukkaat saisivat tietää edes jäljellä olevan lainamäärän.

– Vaikka me emme ole vielä osakkaita vaan vielä vuokralaisia, pitäisihän meille näyttää ne. Paljonko Lakealla on velkaa ja paljonko siitä kohdistuu minun kämppääni?

Hän ei tiedä, onko asukkailla asiassa mitään sananvaltaa.

– Mitä ne tekevät sellaisten asukkaiden kanssa, joilla ei ole varaa maksaa?

Asukaskokous peruttiin​

Lakean Mantila on tietoinen asukkaiden järkytyksestä. Yhteydenottoja on hänen mukaansa tullut.

Mantila on myös Asunto Oy Vaasan Viherlehdon hallituksen puheenjohtaja. Talolla piti olla 31. lokakuuta asukaskokous, mutta se peruttiin. Esityslistalla olisi ollut vuoden 2024 vuokrat sekä arvio vuoden 2023 hoito- ja rahoituskuluista.

Mantila ei lupaa vielä mitään muuta kuin että vaihtoehoja selvitetään.

– Tarvitsemme vielä aikaa laskelmiin, mitä pystymme esittämään. Haluaisimme, että asukkaat pystyisivät maksamaan, mutta koronnousuille emme voi mitään, hän sanoo.

Tilannetta pahentaa poikkeuksellisen suuri, 93 prosentin yhtiölaina. Normaaleissa vapaarahoitteisissa kohteissa yhtiölainan osuus on tavallisesti 60 prosenttia.

– Niissäkin rahoitusvastikkeet ovat nousseet satoja euroja, Mantila sanoo.

Kuten vapaarahoitteisissa kohteissa, myös Omaksi-kohteissa korkojen muutokset vaikuttavat myös alaspäin. Jos korkotaso tästä laskee, myös vuokrat laskevat riippuen siitä, mihin vuoden hetkeen koron tarkistuspäivä osuu.
Pyrimme siihen, että kaikki pärjäisivät tässä vaikeassa tilanteessa.
Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila
Tänä vuonna hetki korontarkistuspäivä osui huonoon hetkeen. Lakea on hakenut rahoittajilta lyhennysvapaita kaikkiin Omaksi-taloihin. Omaksi-asukas ei voi yksin sopia muutoksista lyhennysohjelmaansa, koska laina on taloyhtiön.

Näistä asioista on Mantilan mukaan tarkoitus keskustalla asukaskokouksissa.

– Pyrimme siihen, että kaikki pärjäisivät tässä vaikeassa tilanteessa, Mantila sanoo.

Entä jos asukas ei selvidy vuokrista?

– Asukkaalla on oikeus irtisanoa sopimus. Hänellä on myös oikeus myydä sen eteenpäin, mutta asuntomarkkina tiedetään. Se on tällä hetkellä hankalassa vaiheessa.

Vaikuttaa silta, että mallista on tullut asukkaalle loukku?

– Minun mielestäni niin ei ole. Asunnosta pääsee irti, ja sopimusmallissa sanotaan, että siitä maksetaan se seitsemän prosenttia takaisin.

Lakea varautuu hänen mukaansa siihen, että se joutuu maksamaan Omaksi-maksuja takaisin.

Asuntokauppa ei käy​

Lakean yli kahdestakymmenestä Omaksi-kohteesta neljä on Vaasassa ja kaksi Seinäjoella.

Kuluva vuosi ei ole ollut Lakealle helppo kuten ei rakennusalalle muutenkaan. Lakea kävi keväällä muutosneuvottelut ja henkilöstöä lomautettiin.

Kesällä omistajakunnat yrittivät järjestellä yhtiön omistusta uudelleen. Neuvotteluja käytiin kolmen kiinteistöyrityksen konsortion kanssa, mutta kauppa ei toteutunut.
Haastavia aikoja eletään.
Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila
Mikä on Lakean tilanne tällä hetkellä?

– Haastavia aikoja eletään. Pyrimme saamaan uusia rakennushankkeita käyntiin ensi vuoden keväälle, mutta aika vähän uskaltaa budjetoida mitään. Ei oikein kauppa käy, Mantila sanoo.

Viherlehdon viereen syksyllä valmistuneesta vapaarahoitteisesta Asunto Oy Vaasan Sammallehdosta on myymättä kymmenen asuntoa. Asuntoja on kaupiteltu sijoittajille alennuksella, mutta suurta ryntäystä ei Mantilan mukaan ole ollut.
Lakean liikevaihto oli vuonna 2022 noin 30 miljoonaa euroa. Liiketulos painui noin 100 000 euroa miinukselle. Vielä kahtena edellisenä vuotena liiketulos oli suunnilleen samansuuruisella liikevaihdolla yli viisi miljoonaa plussalla.

Lakean hallituksen puheenjohtaja on Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
 
Kyllä siihen ilmeisesti jonkun verran (esim. tuo mainittu 50 000€ käsiraha + "osa" millä on maksettu asuntoa) on saanut rahaa uppoamaan:
Joo en kiistänyt etteikö olisi saatu uppoamaan. Jos olisikin maksettu 50k€ käsiraha asunto-osakkeesta, niin ei oltaisi välttämättä menetetty mitään, mutta kun on maksettu 50k€ "käsiraha" tuohon kuvioon, niin...

Pointtini oli, että tuossa ei oltu myyty asunto-osakkeita, joten vaikka ongelmat on samankaltaisia, niin ne ei ole samoja kuin niissä uudiskohteissa, joissa myydään asunto-osakkeita.
 
"Paskit häviäisivät arvion mukaan mahdollisessa konkurssissa noin 50 000 euroa. Summassa on mukana alkupääoman lisäksi myös viiden vuoden aikana kerätyt rahat, jotka oli tarkoitettu asunnon myöhempään lunastukseen."

Veikkaan, että se pelkkä 7% käsiraha on ollut luokkaa 20-30k.
 
On tuossa kyllä vähän omaakin syytä mukana. Ekonomin koulutuksen saanut sitä mieltä, että on hyvä juttu? 2041 omaksi 105 000€? Eli vielä satku pitäisi löytyä? Onko enää elossa 16 vuoden kuluttua? Miksi eläkeläinen haluaisi edes omistusasuntoa? Kenelle hän sitä omaisuutta säästää? Tämä Suomalaisten ongelma, että rikkaimmillaan ollaan kuollessa.
Käytännössä tonni vuokraan kuukaudessa, nyt kaksi tonnia. Varmaan Vaasasta löytyy ok vuokrakämppä 500€ kuussa.
 
Tämä Suomalaisten ongelma, että rikkaimmillaan ollaan kuollessa.
No eikös tämä ole ihan yleisesti ottaen kapitalismin ja henkilökohtaisen omistusoikeuden ongelma. Ainoa keino jossa rahaa voisi olla käytettävissä runsaasti nuorena olisi että joku lainaisi sitä käyttöön siinä vaiheessa ja pitäisi olla sitten lainanantajalla kova luotto siihen että tienaa myöhemmässä elämässä niin paljon että saa maksettua takaisin.

Kenties jossain sosialistisessa järjestelmässä voisi onnistua että kaikki saa koko ikänsä tarpeeseen ja kukin tekee töitä kykyjensä mukaan. Se vaan tuntuu olevan hankala saada toimimaan.
 
No eikös tämä ole ihan yleisesti ottaen kapitalismin ja henkilökohtaisen omistusoikeuden ongelma. Ainoa keino jossa rahaa voisi olla käytettävissä runsaasti nuorena olisi että joku lainaisi sitä käyttöön siinä vaiheessa ja pitäisi olla sitten lainanantajalla kova luotto siihen että tienaa myöhemmässä elämässä niin paljon että saa maksettua takaisin.

Kenties jossain sosialistisessa järjestelmässä voisi onnistua että kaikki saa koko ikänsä tarpeeseen ja kukin tekee töitä kykyjensä mukaan. Se vaan tuntuu olevan hankala saada toimimaan.

Ehkä lähinnä tuon omistusasumisen ongelma, kuten tuon Vaasan ekonomin tapauksessa. Miksi enää sijoittaa omistusasumiseen?
Tai miksei useampi eläkkeelle jäänyt tai firettäjä myy kämppäänsä ja rupea elämään niillä rahoilla? Vuokrat ovat halpoja, jos ei ole pakko asua kasvukeskuksen ytimessä.

Helposti itselläkin seinissä 500k - 1 mega. Ehkä kohta on edessä muutto kassan kautta Perähikiän Juupajoelle ruohonkorsi suussa kalastamaan.
 
Tuossa Lakean Espoon-kohteessa on pari asuntoa ollut myynnissä jo aika pitkään, siis yli vuoden Oikotiellä ym. Varmaan uusina myös. Esitteissä mainostavat edelleen että "Asunto on rahoitettu Lakean Omaksi-mallilla, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että asunnon lainaosuuden korko on 30.12.2030 saakka ainoastaan 0,861%.", mikä tietenkin kuulostaa hyvältä, mutta nämä taustalla olevat ongelmat selittävät hyvin, miksi ei silti mene kaupaksi.

Kannatan kyllä näitä erikoisempia ratkaisuja ja osaomistuksia ym, mutta tässä tapauksessa taisivat haukata liian ison palan kerralla ja markkina katosi alta. Sääli kaikkien kannalta.
 
Kun näitä juttuja lukee, niin sanoisin että asuntorakentamisen ongelmat eivät ole takanapäin. Veikkaan, että tästä toipumiseen menee vuosia. Vielä on tuhansia uusia asuntoja myymättä ja ei niitä kukaan osta, kun eihän kellään ole varaa ostaa jotain kerrostalokoppia 500k - 1 megalla. Sitten ne ovat vielä täynnä ongelmia.
Ongelma on suomalaiseen asunnonomistajaan iskostettu ideologia että omansa saa myydessä aina pois. Nyt tilanne ei ole sitä enää edes kasvukeskuksissa, mutta kovapäiset suomalaiset eivät sitä tahdo uskoa, vaan elätellään toiveita että kyllä ne markkinat siitä lähtee vetämään ja juhlat kapernaumissa jatkuvat. Eivät jatku ennen kuin nykyiset myymättömät asunnot saadaan myytyä ja niin ei tapahdu, jos hintapyynnöt ovat ylisuuria ja myyjät lähinnä loukkaantuvat alle hintapyynnön olevista tarjouksista.


Tampereelle Vantaalta muuttanut Markus Venetpohja laittoi Hervannassa sijaitsevan kaksionsa myyntiin ja sai tarjouksen, jota luonnehtii ”härskihköksi”.
– Hintapyyntö asunnosta on 88 000 euroa. Tarjous oli selvästi alhaisempi.


Tässä on sentään hyvä esimerkki meidän taloyhtiöstä siitä, kuinka omistaja on tajunnut jo valmiiksi, että omiaan ei tule pois saamaan. Tuo asunto on uutena 2018 maksanut 102 900 EUR. Toki alennus on edelleen maltillinen enkä itse tällä 95 tonnilla tuota ostaisi. Tuosta vielä 5 000 - 10 000 EUR pois niin alkanee olla oikealla tasolla.

Tässä naapurista päinvastainen esimerkki, jossa rakennusliike Soimu elättelee toiveita 2023 valmistuneen talon asuntojen hinnoista. Oikotiellä näkyy olevan listattuna kolmasosa tuon talon asunnoista ja epäilen että tuosta on enemmänkin myymättä, sen verran hiljaiselta näyttää piha ja parvekkeet tyhjiltä. 27 neliötä, ranskalainen parveke, huoneistokohtainen iv-kone, vuokratontti ja haluttaessa erillinen autopaikkaosake +3640 EUR. Onnea vaan 115 000 euron hintapyynnöllä.

Katsoin että oma OP Vuokratuotto, jota olen ostanut vuosina 15-16-19-21 on pakkasella nyt 13 % niin tuohon peilaten, jos nyt olisi myymässä jotain uudehkoa yksiö-kaksio-kolmio kerrostalokämppää, niin alkuperäisestä ostohinnasta 10-15 % pois niin oltaneen oikealla hehtaarilla myyntihinnan suhteen.

Eih... Ylihintainen asunto taloyhtiöstä, joka ainakin takavuosina oli todella levoton ja olkoonkin että on vuokrattu, niin nykyisillä koroilla vuokratuotto alle vastikkeen. Kuulostaa erittäin houkuttelevalta.
Älä jää paitsi tästä sijoitusmahdollisuudesta!
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on sentään hyvä esimerkki meidän taloyhtiöstä siitä, kuinka omistaja on tajunnut jo valmiiksi, että omiaan ei tule pois saamaan. Tuo asunto on uutena 2018 maksanut 102 900 EUR. Toki alennus on edelleen maltillinen enkä itse tällä 95 tonnilla tuota ostaisi. Tuosta vielä 5 000 - 10 000 EUR pois niin alkanee olla oikealla tasolla.

Tässäkin taas jotain mitä en ymmärrä.
"

Vastikkeet​


Hoitovastike 127,50 € / kk

Pääomavastike 552,46 € / kk

Yhtiövastike yhteensä 679,96 € / kk



Muut maksut​


Saunan kustannukset 20,00 EUR/kk

Vesimaksun lisätiedot vesimaksuennakko 15 €/hlö/kk

Muut kustannukset Sähkö kulutuksen mukaan..
"

95k Nurmijärven kirkonkylästä (juu onhan siellä 45k asukasta mutta silti) kerrostalosta missä toki bonuksena on oma tontti ja maalämpö mutta joku 25m2 kämppä mistä maksat vastikkeen, veden ja saunan kanssa jonkun 715€ mihin päälle sähköt, netti ja muut. Autopaikka ei sisälly vaan se on erikseen ostettava osake mitä hyvin luultavasti ei saa. Sitten makselet vielä lainaa tuohon päälle.

Tuon kokoinen kämppä sopii oikein hyvin opiskelijakämpäksi mutta ehkä olen vain tottunut asumaan väljemmin, olisi hankala mieltää tuota pariskunnalle tai "aikuiselle" joka tekee muutakin kuin nukkuu pienessä kopissa.

Eihän tuossa ole muuta kuin teoriassa isokokoinen olohuone, vessa missä suihku ja eteinen. Ennen yksiö oli luokkaa: makuuhuone/syvennys, keittiö, olohuone, vessa, eteinen. Nyt se on huone ja vessa...

Mieluummin ostaisin vaikka tämän ja käyttäisin säästyneet 20k vuoden kuluttua remonttiin jos tarvetta löytyisi. Tulisi 65m2 saunallinen asunto missä yhtiövastike 379,99€ ja vesimaksu 25€ (henkilö) + autopaikka 12€.

TAI 69K hintaan tuplasti isompi 52½m2 kämppä missä käyttövesiputket uusittu 2019 ja hoitovastike vaan 210€/kk
 
Kaikki on suhteellista.
Jos haluaa asua "ytimessä", niin silloin saa kaivaa kuvetta.
Itse tosiaan ostin omakotitalon syrjemmästä, maksoin alle 65k€
Säästöillä.
Hyväkuntoinen, remontoitu, vanha hirsirunkoinen talo.
Asennutin 2 x lämpöpumppua että sai sähkölaskuja alas.
Maksoin nyt perjantaina huhtikuun sähkölaskun, 60€ + siirto n. 45€
Tohon vielä vesi, n. 50€ kk, niin se oli siinä.
Alle 250€ kun laskee valokuidun, vakuutukset ja kiinteistöveron päälle.
Mutta talo sijaitsee syrjemmällä, tarvitsee käytännössä autoa jos tarvitsee erikoisempia ostella.
S-Market ja Lidl n. 1km päässä toki.

Nyt kun vajaan vuoden asunut täällä, niin ei tulisi mieleenikään muuttaa esim. kerrostaloon asumaan, kuuntelemaan mamujen ja naksujen huutamista.
Ikääkin yli 50v, joten kummoisia remonttejakaan en tee tähän kiinteistöön, pakolliset, kunhan kestää sen minkä vielä elän.
Sitten saa valtio vaikka tuikata tuleen, perillisiä kun ei ole.

Nyt jää palkasta sen verran lapaan, että pystyy jo touhuamaan ja ostelemaan kaikenlaista.
Pistän rahaa elämästä nauttimiseen, vielä kun voin.
Älkää ihmiset tuhlatko vuosianne maksamalla tolkuttoman hintaisia asuntoja.
Se voi olla että ihan hetkeen ei kämppien hinta täällä suomenmaassa nouse..
 
Tässäkin taas jotain mitä en ymmärrä.
"

Vastikkeet​


Hoitovastike 127,50 € / kk

Pääomavastike 552,46 € / kk

Yhtiövastike yhteensä 679,96 € / kk



Muut maksut​


Saunan kustannukset 20,00 EUR/kk

Vesimaksun lisätiedot vesimaksuennakko 15 €/hlö/kk

Muut kustannukset Sähkö kulutuksen mukaan..
"

95k Nurmijärven kirkonkylästä (juu onhan siellä 45k asukasta mutta silti) kerrostalosta missä toki bonuksena on oma tontti ja maalämpö mutta joku 25m2 kämppä mistä maksat vastikkeen, veden ja saunan kanssa jonkun 715€ mihin päälle sähköt, netti ja muut. Autopaikka ei sisälly vaan se on erikseen ostettava osake mitä hyvin luultavasti ei saa. Sitten makselet vielä lainaa tuohon päälle.

Tuon kokoinen kämppä sopii oikein hyvin opiskelijakämpäksi mutta ehkä olen vain tottunut asumaan väljemmin, olisi hankala mieltää tuota pariskunnalle tai "aikuiselle" joka tekee muutakin kuin nukkuu pienessä kopissa.

Eihän tuossa ole muuta kuin teoriassa isokokoinen olohuone, vessa missä suihku ja eteinen. Ennen yksiö oli luokkaa: makuuhuone/syvennys, keittiö, olohuone, vessa, eteinen. Nyt se on huone ja vessa...

Mieluummin ostaisin vaikka tämän ja käyttäisin säästyneet 20k vuoden kuluttua remonttiin jos tarvetta löytyisi. Tulisi 65m2 saunallinen asunto missä yhtiövastike 379,99€ ja vesimaksu 25€ (henkilö) + autopaikka 12€.

TAI 69K hintaan tuplasti isompi 52½m2 kämppä missä käyttövesiputket uusittu 2019 ja hoitovastike vaan 210€/kk
Tuo iso rahoitusvastike lankeaa maksettavaksi vain jos ostaa sen myyntihinnalla (n. 40 k€), ei velattomalla hinnalla.
 
Tuo iso rahoitusvastike lankeaa maksettavaksi vain jos ostaa sen myyntihinnalla (n. 40 k€), ei velattomalla hinnalla.
Riskinä on, että pääsee maksamaan maksukyvyttömien naapureiden tai myymättömien asuntojen pääomavastikkeita. Siksi siis välttelen uudiskohteita tai sijoittajien valtaamia taloyhtiöitä viimeiseen asti.
 
Riskinä on, että pääsee maksamaan maksukyvyttömien naapureiden tai myymättömien asuntojen pääomavastikkeita. Siksi siis välttelen uudiskohteita tai sijoittajien valtaamia taloyhtiöitä viimeiseen asti.
No jaa. 2018 valmistunut ei enää varsinaisesti uudiskohde tässä mielessä, onhan tuota lainaa pakosti jo lyhennetty (55k€ jäljellä tuossa asunnossa, niin sitten samassa suhteessa jäljellä yhtiön muissakin asunnoissa). Tuollaisilla lainamäärillä rahoitusvastikkeet ei pomppaa yhtä huikeasti korkojen mukana, ja taloyhtiö pystyy aika hyvin kattamaan vuokratuotolla vastikkeet jos niikseen tulee.

Se, kannattaako Nurmijärveltä hankkia jotain tuollaista, riippunee enemmän siitä, alkaako Helsinki/Espoo/Vantaa taas lähiaikoina rakentamaan paljon lisäasuntoja, jolloin Nurmijärven asuntojen (ja vuokrien) hinnat jatkaisivat laskusuhdannetta kun tarjontaa riittäisi lähempänäkin.
 
Euribor 12 kk ottanut viime päivinä taas nousua:
euribor 12.jpg

Oma tarkistuspäivä lähenee eli jyrkkä lasku olisi toivottavaa. Nykyinen viitekorko 3,63 % eli tuohon nähden on laskua sentään luvassa.
 
Euribor 12 kk ottanut viime päivinä taas nousua:
euribor 12.jpg

Oma tarkistuspäivä lähenee eli jyrkkä lasku olisi toivottavaa. Nykyinen viitekorko 3,63 % eli tuohon nähden on laskua sentään luvassa.
Tässä kohtaa kannattaa vaihtaa 3kk euriboriin jos mahdollista. 12kk on 6kk ja 3kk yläpuolella, ja koronlaskut on nyt nähty.



 
Euribor 12 kk ottanut viime päivinä taas nousua:
euribor 12.jpg

Oma tarkistuspäivä lähenee eli jyrkkä lasku olisi toivottavaa. Nykyinen viitekorko 3,63 % eli tuohon nähden on laskua sentään luvassa.
Itse sain juuri tuosta pohjilta napattua, korko laski 4,07% -> 2,48%. Antaa mennä 12kk euriborilla vaan kun tuuri osui kohdalleen, ja suht alhainen marginaali 0,44% joka nousisi 3kk vaihdon yhteydessä.

Ei tee mieli muutenkaan vaihtaa Nordeasta mihinkään kun olisi niin kankeaa maksaa orjallisesti jotain tiettyä kuukausisummaa, ja sitten jotain erityiskönttämaksuja lisämaksuineen erikseen viritellä asiakaspalvelun kanssa jos haluaa nopeampaa tahtia lyhentää. Nyt se on ihan omissa käsissä ilman mitään säätöjä jos haluaa maksaa 13v tai 30v ohjelman mukaisesti, tai jos haluaa kokonaan jättää maksamatta jonain kuukautena (esim. otollinen hetki pörssissä laittaa enemmän sisään).
 
Viimeksi muokattu:
sitten jotain erityiskönttämaksuja lisämaksuineen erikseen viritellä asiakaspalvelun kanssa jos haluaa nopeampaa tahtia lyhentää.
Ottamatta nyt sitten kantaa tuohon että paljonko joutuu säätämään aspan kanssa, niin käsittääkseni lain mukaan asuntolainoissa, joissa on 12kk tai lyhyempi korko, ei saa periä mitään lisämaksuja, jos tekee ylimääräisiä lyhennyksiä.

Enkä toisaalta itse ole törmännyt missään pankissa kovin suureen vaivaan jos haluaa lyhentää sovittua nopeammin - toistaiseksi "hankalin" on ollut viesti aspaan että "haluan tehdä nnn € ylimääräisen lyhennyksen lainaan x" kunhan tarvittava summa on lainanhoitotilillä. Mutta toki Nordean systeemi varmaan on kätevämpi.
 
Viimeksi muokattu:
Ottamatta nyt sitten kantaa tuohon että paljonko joutuu säätämään aspan kanssa, niin käsittääkseni lain mukaan asuntolainoissa, joissa on 12kk tai lyhyempi korko, ei saa periä mitään lisämaksuja, jos tekee ylimääräisiä lyhennyksiä.

Näinhän se on joo. Ylimääräistä voi aina maksaa ja ennenaikaisesta takaisinmaksusta ei voi velottaa ekstraa asiakkaalta, mutta tuossa Nordean systeemmissä on muitakin puolia, kuten ne itse kliksuteltavat lyhennysjoustot ja lisälyhennykset noita voi hallinnoida verkkopankista vähän joustavammin kuin keskivertopankin kanssa.

Pankeilla on sitten eri tapoja ja voi vaihdella lainankin mukaan miten noita ylimääräisiä lyhennyksiä käsitellään (ennakkomaksu vai lisälyhennys) ja miten helppoa tai vaikeaa niiden tekeminen on, niin sinänsä käsitän että jollekin tuo voi olla ihan relevantti syy olla nimenomaan Nordean asiakas.
 
Enkä toisaalta itse ole törmännyt missään pankissa kovin suureen vaivaan jos haluaa lyhentää sovittua nopeammin - viesti vaan aspaan että "haluan tehdä nnn € ylimääräisen lyhennyksen lainaan x" kunhan tarvittava summa on lainanhoitotilillä. Mutta toki Nordean systeemi varmaan on kätevämpi.

Ainakin OP:lla lainan numero on "pankkitilin numero", johon voi tehdä normaalin maksun niin laina lyhenee.
 
Tässä kohtaa kannattaa vaihtaa 3kk euriboriin jos mahdollista. 12kk on 6kk ja 3kk yläpuolella, ja koronlaskut on nyt nähty.
Tällä taktiikalla meni itse, maanantaina oli korontarkistuspäivä niin siirryin 3kk euriboriin.
Harmi kun olin estynyt jo viime vuonna tekemästä, ja 2 vuotta sitten en saanut pankilta vastausta verkkoviestiin.
 
Ainakin OP:lla lainan numero on "pankkitilin numero", johon voi tehdä normaalin maksun niin laina lyhenee.
Jos sen tekee muualta kuin OP:n verkkopankista, niin jää epäselväksi tulkitaanko se ylimääräiseksi lyhennykseksi vai ennakkolyhennykseksi (jälkimmäisiä ainakaan itseäni ei hirveästi kiinnosta tehdä). Eli siis jos vaikka osakekauppaa tekee muualla kuin OP:ssa ja haluaa myydä osakkeita ja maksaa niillä asuntolainaa, niin ei välttämätät kannata maksaa suoraan sille lainatilille vaan ensin omalle OP:n tilille ja sieltä sitten lainaan.

OP:n omasta verkkopankista valinnan saa tosiaan ilmeisesti tehtyä suoraan:

Näin teet ylimääräisen lyhennyksen tai ennakkolyhennyksen:​

  1. Kirjaudu op.fi-palveluun. Omissa laina-asioissa valitse lyhennettävä laina ja ota talteen luoton numero.
  2. Siirry Rahat-osiossa Päivittäisiin raha-asioihin. Tee uusi maksu ja syötä luoton numero kenttään, jossa pyydetään saajan tilinumeroa. Valitse haluamasi lyhennystapa.
  3. Täytä maksun tiedot ja hyväksy maksu. Veloitus näkyy tililläsi ja hyvitys lainassasi viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Vielä molemmin tavoin eli maksaa eriä etukäteen tai pääomasta pois. Kumpikaan ei kyllä lyhennä aikaa ymmärtääkseni.
Riippuu lainan tyypistä.
Jos on laina jossa muutokset (esim. korkoihin) ei muuta maksettavaa määrää vaan lainan pituutta, niin silloin myös lisälyhennykset muuttaa pituutta.
Jos on laina, jossa vastaavat muutokset ei muuta pituutta vaan kuukausittain maksettavaa erää, niin silloin myös lisälyhennykset ei muuta pituutta vaan maksettavaa erää.
 
Viimeksi muokattu:
Jos sen tekee muualta kuin OP:n verkkopankista, niin jää epäselväksi tulkitaanko se ylimääräiseksi lyhennykseksi vai ennakkolyhennykseksi (jälkimmäisiä ainakaan itseäni ei hirveästi kiinnosta tehdä).
OP:n tapauksessa lienee helpoin tehdä se mobiilisovelluksen kautta. Saat hyvin selkeästi kolme eri vaihtoehtoa (ylimääräinen lyhennys, ennakkolyhennys, maksusuunnitelman mukainen erä ennakkoon), jonka lisäksi tarvitsee naputella vain summa.
 
@latzka varmaan monellakin pankilla on mahdollista lyhentää verkko- tai mobiilipankeissaan lainoja. Kommentoin lähinnä tuota Ekaroksen viestiä että laina on ihan vaan normaali tili, johon voi tehdä ihan vaan normaalin tilisiirron.
 
@latzka varmaan monellakin pankilla on mahdollista lyhentää verkko- tai mobiilipankeissaan lainoja. Kommentoin lähinnä tuota Ekaroksen viestiä että laina on ihan vaan normaali tili, johon voi tehdä ihan vaan normaalin tilisiirron.
Juu, lähinnä ihmetytti koko keskustelu, jossa lainan lyhentely muualla kuin Nordealla olisi erityisen hankalaa, maksullista tai että se vaatisi jotain manuaalisten tilisiirtojen tekemistä ilman tietoa, että onko kyseessä millainen lyhennys. Eiköhän jokainen pankki tuon nykyään tarjoa ihan parillla klikkauksella normilainoihin ilman mitään aspakonsultointeja.
 
Euribor 12 kk ottanut viime päivinä taas nousua:
euribor 12.jpg

Oma tarkistuspäivä lähenee eli jyrkkä lasku olisi toivottavaa. Nykyinen viitekorko 3,63 % eli tuohon nähden on laskua sentään luvassa.
Syynä on se, että Trumpin laukaisema kauppasota näyttää laantumisen merkkejä. Kuukauden päästä tilanne voi olla taas toinen...
 
Ma olen Dansken asunolainassa joku 10 vuotta edella maksusuunnitelmaa ja moneen vuoteen ei ole mennyt kuin korot automaattisesti tililta. Missaan kohtaa ei ole pankista kyselty mitaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ma olen Dansken asunolainassa joku 10 vuotta edella laskusuunnitelmaa ja moneen vuoteen ei ole mennyt kuin korot automaattisesti tililta. Missaan kohtaa ei ole pankista kyselty mitaan.
Tarkoittaako tuo, että korot juoksee samalla tavalla kuin ennenkin ja olet vaan maksanut lyhennyksiä etukäteen sen sijaan, että ylimääräiset lyhennykset olisivat lyhentäneet suoraan lainapääomaa?
 
Tarkoittaako tuo, että korot juoksee samalla tavalla kuin ennenkin ja olet vaan maksanut lyhennyksiä etukäteen sen sijaan, että ylimääräiset lyhennykset olisivat lyhentäneet suoraan lainapääomaa?
Kyllähän se lainapääoma pienenee riippumatta siitä kummasta päästä sitä maksaa pois, eli vaikka viimeisen erän maksupäivä ei muutu jos maksaa lähimpänä olevia lyhennyksiä etukäteen vaikka 50 000 eurolla (ja lainaa on sitä enemmän) niin kyllä se pääoma josta korot lasketaan on heti sen 50 000€ pienempi.

Seuraavien erien maksaminen etukäteen on vain siitä kivempi kun ylimääräinen lyhennys lainan loppupäästä, että ei tosiaan ole pakko lyhentää esim. 10 vuoteen kuten tuossa chrisekhin tapauksessa, mikä tuo vapautta ja stressinsietokykyä talouteen.
 
Tarkoittaako tuo, että korot juoksee samalla tavalla kuin ennenkin ja olet vaan maksanut lyhennyksiä etukäteen sen sijaan, että ylimääräiset lyhennykset olisivat lyhentäneet suoraan lainapääomaa?
Kyllä se taitaa aina mennä niin, että jos tekee lyhennyksen tavalla tai toisella (ylimääräinen lyhennys tai ennakkolyhennys), niin se vähentää lainapääomaa heti, eli korkoja ei tarvitse maksaa kuin olemassaolevasta pääomasta. Eihän siinä muuten oikeen mitään järkeä olisi.
 
Kyllähän se lainapääoma pienenee riippumatta siitä kummasta päästä sitä maksaa pois, eli vaikka viimeisen erän maksupäivä ei muutu jos maksaa lähimpänä olevia lyhennyksiä etukäteen vaikka 50 000 eurolla (ja lainaa on sitä enemmän) niin kyllä se pääoma josta korot lasketaan on heti sen 50 000€ pienempi.

Seuraavien erien maksaminen etukäteen on vain siitä kivempi kun ylimääräinen lyhennys lainan loppupäästä, että ei tosiaan ole pakko lyhentää esim. 10 vuoteen kuten tuossa chrisekhin tapauksessa, mikä tuo vapautta ja stressinsietokykyä talouteen.
Kyllä se taitaa aina mennä niin, että jos tekee lyhennyksen tavalla tai toisella (ylimääräinen lyhennys tai ennakkolyhennys), niin se vähentää lainapääomaa heti, eli korkoja ei tarvitse maksaa kuin olemassaolevasta pääomasta. Eihän siinä muuten oikeen mitään järkeä olisi.


Okei, hyvä että menee niin.

Joskus oli autolainaa ja maksoin sen etukäteen pois niin etukäteislyhennys olisi siinä mennyt oletuksena niin, että olisin maksanut kuukausieriä ennakkoon eikä pääoma olisi lyhentynyt ollenkaan vaan korkoja olisi laskutettu lyhentämättömän pääoman mukaan, kun halusi lyhentää lainaa pääomasta niin piti täyttää jotkut paperit, onnistui kyllä helposti mutta jos ilmoittamatta olisi lyhentänyt niin olisi tullut kalliiksi.
 
Okei, hyvä että menee niin.

Joskus oli autolainaa ja maksoin sen etukäteen pois niin etukäteislyhennys olisi siinä mennyt oletuksena niin, että olisin maksanut kuukausieriä ennakkoon eikä pääoma olisi lyhentynyt ollenkaan vaan korkoja olisi laskutettu lyhentämättömän pääoman mukaan, kun halusi lyhentää lainaa pääomasta niin piti täyttää jotkut paperit, onnistui kyllä helposti mutta jos ilmoittamatta olisi lyhentänyt niin olisi tullut kalliiksi.
Voi se toki joillakin pankeilla tai lainatyypeillä edelleen mennä eri tavalla. Jos on kiinteitä korkoja tms. sovittuna euriborien sijaan niin ylimääräinen lyhentäminen vapaasti miten sattuu saattaa hyvinkin olla rajoitetumpaa kaikilla pankeilla.
 
Asuntolainassahan monet luulee että ylimääräiset lyhennykset muuttaa kuukausisummaa, mutta näinhän se ei taida olla. Käsittääkseni vain laina-aika lyhenee mutta se mitä kuussa maksat pysyy samana. Jos haluaa että laina-aika pysyy samana, mutta kuukausierät pienenee niin silloin on kysessä lainan uudelleen järjestely ja se yleensä maksaa. Korjatkaa jos olen väärässä. Tosin voi olla pankkikohtaistakin.
 
Asuntolainassahan monet luulee että ylimääräiset lyhennykset muuttaa kuukausisummaa, mutta näinhän se ei taida olla. Käsittääkseni vain laina-aika lyhenee mutta se mitä kuussa maksat pysyy samana. Jos haluaa että laina-aika pysyy samana, mutta kuukausierät pienenee niin silloin on kysessä lainan uudelleen järjestely ja se yleensä maksaa. Korjatkaa jos olen väärässä. Tosin voi olla pankkikohtaistakin.
Edit: Poistin virheellisen kommentin kun kerran pankit ei ilmeisesti noudatakaan yhtenäisiä systeemejä.

Eli riippuu ilmeisesti pankista, mutta ainakin Hypolla:

Jos se on perus annuiteettilaina, niin ylimääräiset lyhennykset nimenomaan pienentää kuukausisummaa, eli laina tulee samana kuukautena edelleen maksetuksi kuin alkuperinkin. (Paitsi jos lyhentää koko jäljellä olevan summan ja kertyneen koron, jolloin tietenkin laina päättyy heti)

Jos on tasalyhennys tai kiinteä tasaerä, niin silloin ylimääräinen lyhennys lyhentää lainan kestoa ja kiinteän tasaerän tapauksessa se pysyy samana tai tasalyhennyksen tapauksessa kuukausierä pienenee hieman, koska korko pienenee.
 
Viimeksi muokattu:
No jos se on perus annuiteettilaina, niin silloin ylimääräiset lyhennykset normaalisti nimenomaan pienentää kuukausisummaa, eli laina tulee samana kuukautena edelleen maksetuksi kuin alkuperinkin.

Jos on tasalyhennys tai kiinteä tasaerä, niin silloin ylimääräinen lyhennys normaalisti lyhentää lainan kestoa ja kiinteän tasaerän tapauksessa se pysyy samana tai tasalyhennyksen tapauksessa kuukausierä pienenee hieman, koska korko pienenee.

Olen siinä käsityksessä että valtaosa asuntolainoista on annuiteettilainoja, joten ei ole kyse siitä että "monet luulee" vaan "useimmilla niin tapahtuu".

Ja tosiaan eri tavallakin voi mennä, mutta sanoisin että kyse ei ole niinkään että "mikä pankki" vaan "mikä lainatyyppi".
Paitsi että ainakin Nordealla ylimääräiset lyhennykset normaaliin annuiteettilainaan lyhentävät laina-aikaa, ja näin on ollut ainakin yli 20 vuotta. Tästä on ollut täälläkin useampaan kertaan puhetta :)
 
Toisaalta ennakkolyhennyksellä jos maksaa nyt ensin esim 20% lainasta, vaikka seuraavien 4 vuoden lyhennykset jos lainaa on tasalyhennyksellä 20v, niin sitten voi jatkaa itse lasketulla 20% pienemmällä lyhennyksellä kuukausittain jolloin voi maksaa lainan loppuajan kyllä sitä 20% pienempää lyhennystä. Vaatii vain sitä että itse maksaa sen lasketun lyhennyksen joka kuukausi.
 
Paitsi että ainakin Nordealla ylimääräiset lyhennykset normaaliin annuiteettilainaan lyhentävät laina-aikaa, ja näin on ollut ainakin yli 20 vuotta. Tästä on ollut täälläkin useampaan kertaan puhetta :)
Ok no olin sitten väärässä. Eli lainatyypin lisäksi pankki vaikuttaa. Ja toki varmasti on periaatteessa mahdollista että samassa pankissakin on useampaa käytäntöä.
 
Ok no olin sitten väärässä. Eli lainatyypin lisäksi pankki vaikuttaa. Ja toki varmasti on periaatteessa mahdollista että samassa pankissakin on useampaa käytäntöä.
Tuo annuiteetti on varmaan käytäntöjen kannalta kaikkein sekavin sen osalta miten se oikeasti käyttäytyy esim. ylimääräisen lyhennyksen kanssa ja kuinka huonosti sen käytännön käyttäytymisestä pankkien toimesta infotaan. Muistaakseni joku muukin pankki (pankit?) mainittiin täällä toimivan samalla tavalla kuin Nordea, mutta en muista varmasti. Nordean osalta on ollut 3 annuiteettilainaa yli 20 vuoden aikana ihan omakohtaisestikin, niin sen tiedän miten siellä menee :)
 
Se on jo hinnoiteltu euriborien sisään.
Osin on, osin ei. Odotukset ovat myös sen puolella, että syyskuussa lasketaan myös, jolloin ohjauskorko olisi 1,75 %. Siihen tällä hetkellä laskujen ennakoidaan loppuvan, mutta kaikki riippuu lopulta tilanteesta silloin muutaman kuukauden kuluttua. Tällä hetkellä hyvät syyt korkojen pitämiseksi yhtään liian kireällä ovat EU-alueen osalta aika vähissä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 190
Viestejä
4 769 491
Jäsenet
77 587
Uusin jäsen
Vihatsu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom