5.11.2023 klo 6.30
Lakea ilmoitti huimista vuokrankorotuksista – "Eihän kellään ole varaa maksaa sellaista vuokraa"
Kirsti Koski pitää Lakean esittämiä vuokrankorotuksia kohtuuttomina. Hän on jo keskustellut asiasta muiden asukkaiden kanssa ja ollut yhteydessä isännöitsijään. Kuva: Jarno Pellinen
Vaasa
Lakean puukerrostalossa Vaasan Melaniemessä asuva
Kirsti Koski sai maanantaina postia, joka sekoitti pasmat täysin. Lakea ilmoitti korotuksista, jotka nostavat hänen vuokraansa yli tuhannella eurolla kuukaudessa.
Vuodenvaihteen jälkeen vuokraan pitää löytyä yli 2000 euroa, kun tähän asti vuokra on ollut hieman alle tuhat euroa.
– Korotus on aivan käsittämätön. Eihän kellään ole varaa maksaa sellaista vuokraa joka kuukausi, eläkeläinen ihmettelee.
Koski asuu vuonna 2021 valmistuneessa Asunto Oy Vaasan Viherlehdossa Omaksi-vuokralaisena. Omaksi on Lakean kehittelemä rahoitusmalli, jossa asukas maksaa vuokran mukana rahoitusvuokraa, joka lyhentää yhtiölainaa. Rahoitusvuokra sisältää lyhennykset, korot ja kulut.
Lakea on pohjalaiskuntien omistama kiinteistöyhtiö. Suurimpia omistajia ovat Seinäjoki, Vaasa, Lapua ja Kokkola.
Korotus on aivan käsittämätön. Eihän kellään ole varaa maksaa sellaista vuokraa joka kuukausi.
Omaksi-talon asukas Kirsti Koski
Kirsti Kosken koti on 65 neliön kolmio. Se sijaitsee talon ylimmässä eli kuudennessa kerroksessa. Parvekkeelta näkisi ABB:lle, hänen vanhaan työpaikkaansa, ellei metsä olisi välissä.
Asunnon vuokra on ollut tänä vuonna 990 euroa. Siitä rahoitusvuokraa on 630 euroa ja hoitovuokraa 341 euroa. Lisäksi on ollut vesimaksu.
Nyt Lakean ilmoituksen mukaan Kosken rahoitusvuokra nousee vuoden alusta 1 656 euroon. Koko maksu pomppaa 2 015 euroon.
Miten näin suuri korotus on mahdollinen, Lakea Oy:n toimitusjohtaja
Timo Mantila?
– Korkohan on muuttunut ihan toisiin sfääreihin siitä, mitä ne ovat olleet. Siihen nämä vuokrantarkistukset perustuvat.
Korotusilmoituksia on lähetetty muidenkin Omaksi-kohteiden vuokralaisille. Yhtiölainat on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Joissakin taloyhtiöissä on korkosuojauksia, mutta uudemmissa ei.
Viherlehdon korontarkistuspäivä oli 11. heinäkuuta. Kokonaiskorko nousi 1,531 prosentista 4,865 prosenttiin.
Omaksi-sopimuksessa sanotaan, että vuokraa voidaan muuttaa vuosittaisen vuokrantarkistuksen yhteydessä, jos asunto-osakeyhtiön lainanhoitosuunnitelma, lainanlyhennyserät, korko tai muut lainanhoitokulut muuttuvat.
Kiinteistöalan itselleen laatimien suositusten mukaan korotus ei saa vuosittain ylittää 15 prosenttia muutoin kuin tilanteissa, joissa kohteessa tehdään sen arvoa merkittävästi nostavia korjauksia.
Omaksi-asunnoissa tilanne on Mantilan mukaan eri, vaikka asukkaat ovatkin vuokrasuhteessa Lakeaan.
– Ne perustuvat siihen, että asukas maksaa asuntoa itselleen. Kaikki se, miten laina lyhentyy, kertyy asukkaan hyväksi myöhempää lunastusta varten.
Kaikki asuntoon kohdistuvat kustannukset ovat asukkaan vastattavaa. Ne eivät Mantilan mukaan kuulu Lakean vastattaviksi.
– Jos asukkaalla olisi oma laina, se käyttäytyisi ihan samalla tavalla, Mantila sanoo.
"Laskin, että pärjään"
Lakea lanseerasi Omaksi-rahoitusmallin vuonna 2013 ja on sen jälkeen rakennuttanut kohteita eri puolille Suomea. Yhtiölainoilla on valtion takaus.
Lakea on markkinoinut mallia rahoitusmuotona, jossa ihminen pääsee kiinni omaan kotiin ilman isoja alkusäästöjä ja lainaa. Asukas maksaa aluksi Omaksi-maksun, joka on 7 prosenttia asunnon hinnasta. Loput on yhtiölainaa, jota asukas lyhentää vuokrassaan.
Parvekkeen lasi ei mene kunnolla kiinni. Tuuli saattaa paiskata sen auki. Kirsti Koski on toivonut, että se saataisiin kuntoon osana takuukorjauksia.Kuva: Jarno Pellinen
Kahdenkymmenen vuoden asumisen jälkeen asunnon voi lunastaa omaksi sillä summalla, joka on vielä lainasta jäljellä. Kirsti Koskella hetki häämöttää vuonna 2041. Sopimuksen mukainen lunastushinta on silloin 105 440 euroa. Kolmion alkuperäinen hinta oli 252 000 euroa.
Jos asuntoa ei lunasta, asukas saa Omaksi-maksun takaisin indeksillä korotettuna, mutta ei vuokran mukana maksamiaan lainaosuuksia. Sama tapahtuu, jos asukas muuttaa pois kesken kaiken.
Kirsti Koski ajatteli syksyllä 2020 sopimusta tehdessään, että malli sopii hänelle, kun hän oli jäämässä eläkkeelle.
– Laskin, että pärjään eikä tarvitse joka senttiä laittaa.
Nyt hän soimaa itseään, kun ei hoksannut, miten tilanne voi muuttua.
– Kyllähän ne myyjät osaavat puhua. Itse täytyy katsoa peiliin, että tyhmä on ollut. Minun olisi pitänyt hoksata, etten saa rahoja pois, vaikka olisin kymmenen vuotta lyhentänyt.
Mitä ne tekevät sellaisten asukkaiden kanssa, joilla ei ole varaa maksaa?
Omaksi-talon asukas Kirsti Koski
Kirsti Koskella on mielessä paljon kysymyksiä, joihin hän haluaisi saada vastauksia.
Ekonomin koulutuksen saanut Koski haluaa nähdä kirjanpidon virallisen tuloslaskelman ja taseen, että asukkaat saisivat tietää edes jäljellä olevan lainamäärän.
– Vaikka me emme ole vielä osakkaita vaan vielä vuokralaisia, pitäisihän meille näyttää ne. Paljonko Lakealla on velkaa ja paljonko siitä kohdistuu minun kämppääni?
Hän ei tiedä, onko asukkailla asiassa mitään sananvaltaa.
– Mitä ne tekevät sellaisten asukkaiden kanssa, joilla ei ole varaa maksaa?
Asukaskokous peruttiin
Lakean Mantila on tietoinen asukkaiden järkytyksestä. Yhteydenottoja on hänen mukaansa tullut.
Mantila on myös Asunto Oy Vaasan Viherlehdon hallituksen puheenjohtaja. Talolla piti olla 31. lokakuuta asukaskokous, mutta se peruttiin. Esityslistalla olisi ollut vuoden 2024 vuokrat sekä arvio vuoden 2023 hoito- ja rahoituskuluista.
Mantila ei lupaa vielä mitään muuta kuin että vaihtoehoja selvitetään.
– Tarvitsemme vielä aikaa laskelmiin, mitä pystymme esittämään. Haluaisimme, että asukkaat pystyisivät maksamaan, mutta koronnousuille emme voi mitään, hän sanoo.
Tilannetta pahentaa poikkeuksellisen suuri, 93 prosentin yhtiölaina. Normaaleissa vapaarahoitteisissa kohteissa yhtiölainan osuus on tavallisesti 60 prosenttia.
– Niissäkin rahoitusvastikkeet ovat nousseet satoja euroja, Mantila sanoo.
Kuten vapaarahoitteisissa kohteissa, myös Omaksi-kohteissa korkojen muutokset vaikuttavat myös alaspäin. Jos korkotaso tästä laskee, myös vuokrat laskevat riippuen siitä, mihin vuoden hetkeen koron tarkistuspäivä osuu.
Pyrimme siihen, että kaikki pärjäisivät tässä vaikeassa tilanteessa.
Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila
Tänä vuonna hetki korontarkistuspäivä osui huonoon hetkeen. Lakea on hakenut rahoittajilta lyhennysvapaita kaikkiin Omaksi-taloihin. Omaksi-asukas ei voi yksin sopia muutoksista lyhennysohjelmaansa, koska laina on taloyhtiön.
Näistä asioista on Mantilan mukaan tarkoitus keskustalla asukaskokouksissa.
– Pyrimme siihen, että kaikki pärjäisivät tässä vaikeassa tilanteessa, Mantila sanoo.
Entä jos asukas ei selvidy vuokrista?
– Asukkaalla on oikeus irtisanoa sopimus. Hänellä on myös oikeus myydä sen eteenpäin, mutta asuntomarkkina tiedetään. Se on tällä hetkellä hankalassa vaiheessa.
Vaikuttaa silta, että mallista on tullut asukkaalle loukku?
– Minun mielestäni niin ei ole. Asunnosta pääsee irti, ja sopimusmallissa sanotaan, että siitä maksetaan se seitsemän prosenttia takaisin.
Lakea varautuu hänen mukaansa siihen, että se joutuu maksamaan Omaksi-maksuja takaisin.
Asuntokauppa ei käy
Lakean yli kahdestakymmenestä Omaksi-kohteesta neljä on Vaasassa ja kaksi Seinäjoella.
Kuluva vuosi ei ole ollut Lakealle helppo kuten ei rakennusalalle muutenkaan. Lakea kävi keväällä muutosneuvottelut ja henkilöstöä lomautettiin.
Kesällä omistajakunnat yrittivät järjestellä yhtiön omistusta uudelleen. Neuvotteluja käytiin kolmen kiinteistöyrityksen konsortion kanssa, mutta kauppa ei toteutunut.
Haastavia aikoja eletään.
Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila
Mikä on Lakean tilanne tällä hetkellä?
– Haastavia aikoja eletään. Pyrimme saamaan uusia rakennushankkeita käyntiin ensi vuoden keväälle, mutta aika vähän uskaltaa budjetoida mitään. Ei oikein kauppa käy, Mantila sanoo.
Viherlehdon viereen syksyllä valmistuneesta vapaarahoitteisesta Asunto Oy Vaasan Sammallehdosta on myymättä kymmenen asuntoa. Asuntoja on kaupiteltu sijoittajille alennuksella, mutta suurta ryntäystä ei Mantilan mukaan ole ollut.
Lakean liikevaihto oli vuonna 2022 noin 30 miljoonaa euroa. Liiketulos painui noin 100 000 euroa miinukselle. Vielä kahtena edellisenä vuotena liiketulos oli suunnilleen samansuuruisella liikevaihdolla yli viisi miljoonaa plussalla.
Lakean hallituksen puheenjohtaja on Seinäjoen kaupunginjohtaja
Jaakko Kiiskilä.
yle.fi
