Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Sixpounder]

Miten OP:lla voi olla noin hirvittävää heittoa marginaalissa? Meille tarjottiin huhtikuussa 0.38% marginaalia. Lopulta ostettiin asunto muualta kuin PK-seudulta niin marginaali nousi 0.4%

Vamaankin vain tapa ilmoittaa että eivät tarvitse uusia asiakkaita.

 

[Mikkos]

Miten OP:lla voi olla noin hirvittävää heittoa marginaalissa? Meille tarjottiin huhtikuussa 0.38% marginaalia. Lopulta ostettiin asunto muualta kuin PK-seudulta niin marginaali nousi 0.4%. Miten tuo marginaali määräytyy?

Asiakkaan maksukyvystä, asunnon sijainnista/arvosta ja pankin riskeistä.

 

[Boulder]

Marginaali on tosiaan käytännössä pankin riskilisä. Olen nyt viimeiset kolme erillistä marginaalien tarkistusta perustellut suoraan sillä, että pankin riskit on taas pienemmät kun joko lainapääomaa on lyhennetty hyvässä aikataulussa tai sitten tulot on kasvaneet. Joka kerralla lainaneuvoja on sanonut, että noilla perusteilla marginaalia pystyykin katsomaan alaspäin.

 

[Angus_McGyver]

Mikä ihme tuo nyt on kesälomien aikaan?

2 vkoa meni minullakin neuvotteluun OP:n kanssa ja nyt on mennyt jo toiset kaksi, eikä päätöstä ole kuulunut. Onneksi ei ole kiirettä mihinkään ja lainalupaus saatu jo kahdesta muusta pankista

Vuosi sitten kesäkuussa meni kontaktista puhelinneuvotteluun päivä ja tapaamiseen selvityksineen vajaa viikko. Muutenkin jäi hyvä fiilis kun pankkiukko vastasi aina heti puhelimeen ja sähköposteihin jos oli asiaa tai kysyttävää. Tämä siis keski-suomen OP:lla. Veikkaan toki että uudet asiakkaat on isosti priorisoitu vs jo OP:n asiakkaat.

 

[antti-x]

Ruotsi | Kiinteistöjätti SBB:n tappiot kasvoivat – osake jyrkässä laskussa

Kiinteistöyhtiö SBB:n osake lähti jyrkkään laskuun sen jälkeen, kun se julkaisi perjantaina osavuosikatsauksensa.

www.hs.fi

"SBB:n perjantaina julkaiseman osavuosikatsauksen mukaan yhtiö teki toisella vuosineljänneksellä tappiota 11,1 miljardia kruunua ennen veroja. Summa vastaa noin 964 miljoonaa euroa. Yhtiön saamat vuokratuotot laskivat 1,75 miljardiin kruunuun, eli noin 152 miljoonaan euroon."

Siis melko karua että kiinteistöyhtiö voi tehdä tappiota kuusi kertaa enemmän kuin saa vuokratuottoja samassa ajassa. Kuvittelisi että hommaa on aika mahdoton saada jotenkin kuiville.

 

[ssg]

Onko kellään kokemusta mitä verottaja tuumaa jos ostaa talon 50/50 yhteisellä lainalla ja toinen laittaa merkittävästi enemmän omaa pääomaa ilman avioliittoa? Pankkivirkailija kehotti tekemään jonkun lapun varmuuden vuoksi. Vissiin potentiaalisesti verottaja tulkitsee tuon lahjana.

 

[kilroy1]

Ruotsi | Kiinteistöjätti SBB:n tappiot kasvoivat – osake jyrkässä laskussa

Kiinteistöyhtiö SBB:n osake lähti jyrkkään laskuun sen jälkeen, kun se julkaisi perjantaina osavuosikatsauksensa.

www.hs.fi

"SBB:n perjantaina julkaiseman osavuosikatsauksen mukaan yhtiö teki toisella vuosineljänneksellä tappiota 11,1 miljardia kruunua ennen veroja. Summa vastaa noin 964 miljoonaa euroa. Yhtiön saamat vuokratuotot laskivat 1,75 miljardiin kruunuun, eli noin 152 miljoonaan euroon."

Siis melko karua että kiinteistöyhtiö voi tehdä tappiota kuusi kertaa enemmän kuin saa vuokratuottoja samassa ajassa. Kuvittelisi että hommaa on aika mahdoton saada jotenkin kuiville.

Kiinteistöyhtiöillä tappiot johtuvat usein laskennallisista arvon alenemisista joilla ei taas ole mitään tekemistä yrityksen kassavirran kanssa. Sitä tässä ei avattu, enkä viitsinyt lähteä tutkimaan.

Noususuhdanteessa kiinteistöjen laskennalliset arvot taas voivat nousta kovaakin vauhtia vaikka kassavirta olisi negatiivinen. Ja näissä on aina hyvä mahdollisuus huijata kuten case Orava osoitti..

 

[Sixpounder]

Onko kellään kokemusta mitä verottaja tuumaa jos ostaa talon 50/50 yhteisellä lainalla ja toinen laittaa merkittävästi enemmän omaa pääomaa ilman avioliittoa? Pankkivirkailija kehotti tekemään jonkun lapun varmuuden vuoksi. Vissiin potentiaalisesti verottaja tulkitsee tuon lahjana.

Vastaavanlaisessa tilanteessa tuli eilen kaupat tehtyä talosta. Ei ainakaan varainsiirtovero ilmoituksessa kysytty paljonko "omiaan" on taloon laittanut. Siinä vaiheessa se lappu voi olla tarpeen kun talo myydään, saat omasi varmasti takaisin. Mutta kannattaahan se vielä varmistaa.

 

[Oksa]

Vastaavanlaisessa tilanteessa tuli eilen kaupat tehtyä talosta. Ei ainakaan varainsiirtovero ilmoituksessa kysytty paljonko "omiaan" on taloon laittanut. Siinä vaiheessa se lappu voi olla tarpeen kun talo myydään, saat omasi varmasti takaisin. Mutta kannattaahan se vielä varmistaa.

Sopiiko kysyä että mitkä on syyt tehdä näin? Jompikumpi tai molemmat ensiasunnon ostajia ja varainsiirtoveron säästön takia toinen ottaa tuollaisen riskin joka sitten voi realisoitua erotilanteessa?

 

[ssg]

Sopiiko kysyä että mitkä on syyt tehdä näin? Jompikumpi tai molemmat ensiasunnon ostajia ja varainsiirtoveron säästön takia toinen ottaa tuollaisen riskin joka sitten voi realisoitua erotilanteessa?

Pienempi laina, kattaa vakuudet, saa sellaisen asunnon kun haluaa. Yhdessä ollaan oltu 10+ vuotta niin melko pienet riskit mihinkään eroamiseen.

 

[Oksa]

Pienempi laina, kattaa vakuudet, saa sellaisen asunnon kun haluaa. Yhdessä ollaan oltu 10+ vuotta niin melko pienet riskit mihinkään eroamiseen.

Ymmärsin siis että omistusosuudet 50/50 vaikka toinen laittaa enemmän omaa rahaa? En ymmärrä miten liittyy lainasummaan, tai sitten ymmärsin väärin.

 

[JRan]

Onko kellään kokemusta mitä verottaja tuumaa jos ostaa talon 50/50 yhteisellä lainalla ja toinen laittaa merkittävästi enemmän omaa pääomaa ilman avioliittoa? Pankkivirkailija kehotti tekemään jonkun lapun varmuuden vuoksi. Vissiin potentiaalisesti verottaja tulkitsee tuon lahjana.

Vastaavanlaisessa tilanteessa tuli eilen kaupat tehtyä talosta. Ei ainakaan varainsiirtovero ilmoituksessa kysytty paljonko "omiaan" on taloon laittanut. Siinä vaiheessa se lappu voi olla tarpeen kun talo myydään, saat omasi varmasti takaisin. Mutta kannattaahan se vielä varmistaa.

Oikeasti huomion arvoinen juttu on se, että ongelmat ilmenee vasta, kun verottajan mielenkiinto herää mistään syystä ja se tekee tarkastuksen. Siihen asti verottaja ei tiedä asiasta yhtään mitään. Eli vaikka lahjoittaisin miljoonan jollekin, niin verottaja ei tiedä tästä yhtään mitään, mutta seuraamukset tulevat kenties jälkikäteen lahjan saajalle ja jos summa on merkittävä niin voi alkaa jo täyttämään veropetoksen tuntomerkit. Eli lahjan saajalla on velvollisuus ilmoittaa lahjasta ja maksaa siitä lahjavero, jos näin ei tee, niin tekee petoksen. Maksu tulee siis myös korkojen kera myöhemmin.

 

[JRan]

Tuplat

 

[renee]

Näinhän se menee, eli verottaja ei puutu asiaan, ellei sitä ala jostain syystä kiinnostaa. Sillä ei sinänsä ole merkitystä onko kyseessä avo- tai avioliitto, eli verotus on henkilökohtaista eikä avioliitto tarkoita sitä, että omaisuus olisi yhteistä.

 

[Rollerix]

Hyviä huomioita kaikilta, kiitoksia niistä. Katsellaan tosiaan uusien mittausten tulokset ja pohdimme sitten lisää, jos vähänkin näkyy korkeita kosteuslukemia niin sitten se on kyllä hei hei. Tarkistin maapohjan rakennuksen kohdalta, toinen puoli näyttäisi olevan saraturvetta, toinen karkeaa hietaa.

Riskirakenne tuo alapohja taitaa olla joka tapauksessa, oli siellä sitten hiekkaa tai sen ajan kriteerien soraa. Vähänkin vanhemmissa rakennuksissa ei toisaalta muunlaisia rakenteita tunnu olevankaan. Alapohjan remontti taitaa olla kyllä sellainen projekti että sen kokoluokan hinta-alennusta ei varmasti tule enkä itsekään sellaiseen lähtisi.

Oma mielipide heittelee jatkuvasti, välillä ajattelee että helpompaa vain antaa olla ja välillä taas muistaa miksi talosta alunperin lähdettiin tarjoamaan. Samalla myös miettii että täysin riskittömiä taloja ei ole oikeastaan vastaan tullut muuta kuin uudemmissa taloissa, ja niissä tarjonta on ollut todella heikkoa.

Talokuume on autokuumeeseen verrattava vakava tauti . Jos nyt jo tiedät, että pohja on rakennettu väärin, kannattaa minusta jatkaa etsintää. Vaikka uudet mittaukset olisivat "kuivia", se kertoo vain tämänhetkisen tilanteen, ja kun alta puuttuu kapillaarikatko, voi tilanne olla eri 1-10 vuoden kuluttua. Tai sitten on kuivaa aina, mutta sitähän emme tiedä. Se että ulkoseinän kohdalla oli kosteutta on jo sinänsä huono merkki.

 

[JRan]

Näinhän se menee, eli verottaja ei puutu asiaan, ellei sitä ala jostain syystä kiinnostaa. Sillä ei sinänsä ole merkitystä onko kyseessä avo- tai avioliitto, eli verotus on henkilökohtaista eikä avioliitto tarkoita sitä, että omaisuus olisi yhteistä.

Tämä on juurikin näin, toki aviopuolisoilla on avio-oikeus erotessa (tai toisen puolison kuollessa) toistensa omaisuuteen, ellei sitä ei ole rajoitettu avioehdolla. Toki aviopuolisoilla myös yhteiseksi hankittu omaisuus voi olla myös vain toisen nimissä, mikä vielä sekoittaa pakkaa, koska se voi olla myös jossain tilanteissa vaan toisen omaisuutta (perinnöt, ennen avioliittoa hankittu omaisuus, jne.).

 

[kolistelija]

Pienempi laina, kattaa vakuudet, saa sellaisen asunnon kun haluaa. Yhdessä ollaan oltu 10+ vuotta niin melko pienet riskit mihinkään eroamiseen.

Mikään näistä asioista ei ole syy merkitä asunto 50/50 omistuksella, sillä se ei vaikuta mainittuihin asioihin millään tavalla yhteistä lainaa ottaessa.

Ainoa mihin se vaikuttaa on samat syyt miksi verottajaa kiinnostaa asia, eli varallisuutta siirretään ja saadaan mahdollinen ensiasunnon ostajan hyöty. Jos varainsiirtovero on syynä ja talous on niin tiukalla että se vaikuttaa noin voimakkaasti, pienentäisin budjettia.

 

[kuoris]

Jos varainsiirtovero on syynä ja talous on niin tiukalla että se vaikuttaa noin voimakkaasti, pienentäisin budjettia.

Miksi maksaa veroja jos ei tarvitse? No toki solidaarisuudesta. Itse olen ostanut kaksi asuntoa ja yhden kiinteistö oy:n osuuden ja en ole maksanut varainsiirtoveroa kuin toisesta asunnosta. Ja laillisesti on menty.

Etukäteen voi kysyä verottajalta jostain ”järjestelystä” mutta kannattaa muistaa ettei vastaus ole koskaan sitova.

 

[edup]

Miksi maksaa veroja jos ei tarvitse? No toki solidaarisuudesta. Itse olen ostanut kaksi asuntoa ja yhden kiinteistö oy:n osuuden ja en ole maksanut varainsiirtoveroa kuin toisesta asunnosta. Ja laillisesti on menty.

Etukäteen voi kysyä verottajalta jostain ”järjestelystä” mutta kannattaa muistaa ettei vastaus ole koskaan sitova.

On siellä se (maksullinen) ennakkoratkaisu minkä voi hakea, mikä on verottajaakin sitova.

 

[kolistelija]

Miksi maksaa veroja jos ei tarvitse? No toki solidaarisuudesta. Itse olen ostanut kaksi asuntoa ja yhden kiinteistö oy:n osuuden ja en ole maksanut varainsiirtoveroa kuin toisesta asunnosta. Ja laillisesti on menty.

Etukäteen voi kysyä verottajalta jostain ”järjestelystä” mutta kannattaa muistaa ettei vastaus ole koskaan sitova.

Ehkä tosiaan vedin hieman oikoreittejä kun ajattelin että ensimmäinen asunto tuskin on se viimeinen joka ostetaan ja että veroedun voi käyttää myöhemminkin.

Verojahan tuosta 50/50 järjestelystä pitäisi maksaa jos lahjoitettava osuus ylittää lahjaveron verottoman maksimin, ei kai se solidaarisuudesta ole kiinni, vaan moraalista ja kiinnijäämisen riskistä?

 

[tep]

Onkos 2000-luvun alun omakotitaloissa jotain tyypillisiä riskirakenteita tai muuta joka olisi otettava huomioon? Kuntotarkastuksessa ei ollut mitään erityisen suuria korjausehdotuksia tai puutteita. Kyseessä on tehdaselementeistä tehty tiiliverhoiltu talo sähköisellä lattialämmityksellä.

 

[Diegoo]

Kiinteistöyhtiöillä tappiot johtuvat usein laskennallisista arvon alenemisista joilla ei taas ole mitään tekemistä yrityksen kassavirran kanssa. Sitä tässä ei avattu, enkä viitsinyt lähteä tutkimaan.

Monesti lainoissa on sovittu loan to value ratiosta, tai jostain muista covenanteista, joiden kautta voi tulla kassavirtavaikutusta lainojen takaisnmaksusta. SBB tapauksessa näyttää, että kriisi johtuu laskennallisten tappioiden aiheuttamista lainasopimusten rikkomuksista. Käytännössä voi johtaa isojen omaisuuserien myyntiin.

 

[König]

Onkos 2000-luvun alun omakotitaloissa jotain tyypillisiä riskirakenteita tai muuta joka olisi otettava huomioon? Kuntotarkastuksessa ei ollut mitään erityisen suuria korjausehdotuksia tai puutteita. Kyseessä on tehdaselementeistä tehty tiiliverhoiltu talo sähköisellä lattialämmityksellä.

Varsinaisia riskirakenteita ei juurikaan ole. 2000 luvun taloissa ongelmat koostuvat enemmänkin rakennusvirheistä ja talon ikääntymisestä. Kannattaa lukaista "2000- ja 2010-lukujen pientalojen riskikohdat Suomessa": https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/24075/1609141571106844838.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mutta itse koen tuon sähköisen lattialämmityksen riskiksi. Et saa helpolla vaihdettua energiatehokkaampaan.

 

[tep]

Varsinaisia riskirakenteita ei juurikaan ole. 2000 luvun taloissa ongelmat koostuvat enemmänkin rakennusvirheistä ja talon ikääntymisestä. Kannattaa lukaista "2000- ja 2010-lukujen pientalojen riskikohdat Suomessa": https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/24075/1609141571106844838.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mutta itse koen tuon sähköisen lattialämmityksen riskiksi. Et saa helpolla vaihdettua energiatehokkaampaan.

Täytyypä lukaista.

Ei tuota riskinä voi pitää, huonona ominaisuutena lähinnä. Mikähän noiden vastusten keskimääräinen käyttöikä mahtaa olla?

 

[jefreitteri]

Täytyypä lukaista.

Ei tuota riskinä voi pitää, huonona ominaisuutena lähinnä. Mikähän noiden vastusten keskimääräinen käyttöikä mahtaa olla?

Noin 50 vuotta. Toki voi kestää pidempäänkin.

 

[mikkot]

Kannattaa ottaa huomioon, että se 2000-luvun alun pakettitalo lämpenee kylppäriä lukuunottamatta luultavasti pelkällä modernilla ilpillä, jos pohja ei ole umpisurkea. Eihän se lattialämmitystä mukavuudessa voita, mutta ei taida olla mikään vaihtoehtoinen investointi finanssipuolelta perusteltavissa, mikäli neliöitä on kohtuullinen määrä. Ja koskee siis myös tapauksia, joissa sähkölämmitetään lattian vesikiertoa.

 

[kolistelija]

Lattialämmityksen mukavuutta liioitellaan mielestäni aika paljon. Modernissa eristetyssä talossa alkaa lattia tuntumään lämpimältä vasta oikein reippailla pakkasilla, kun riittää että kierrossa pyörii luokkaa 25 asteinen vesi.

Esim. meillä maalämpöpumppu lämmittää veden n. 30 asteiseksi (on/off laite) kun ulkona on -20. Lattia lämpenee sillon n. 25 asteiseksi ja tuntuu edelleen viileältä jalanpohjille. Pikkupakkasilla ja kesällä tekee mieli olla villasukissa (laattalattia).

 

[Nik97]

Lattialämmityksen mukavuutta liioitellaan mielestäni aika paljon. Modernissa eristetyssä talossa alkaa lattia tuntumään lämpimältä vasta oikein reippailla pakkasilla, kun riittää että kierrossa pyörii luokkaa 25 asteinen vesi.

Esim. meillä maalämpöpumppu lämmittää veden n. 30 asteiseksi (on/off laite) kun ulkona on -20. Lattia lämpenee sillon n. 25 asteiseksi ja tuntuu edelleen viileältä jalanpohjille. Pikkupakkasilla ja kesällä tekee mieli olla villasukissa (laattalattia).

Ei kai lattialämmityksen kuulu tuntua jääkylmältä jalalle. Itse asetin automixin khh:n ja kylppärin/saunan osalta niin että kiertoon menee hiukan alle 30 asteinen vesi ja jalan alla tuntuu aika neutraalilta. Ennen kuin tein tuon säädön ja ilmat lämpeni niin kiertoon meni ehkä se 20 asteinen vesi koska luonnollisesti lämmitystä ei tarvittu ja sillon oli lattiat epämukavan kylmiä.

 

[kolistelija]

Ei kai lattialämmityksen kuulu tuntua jääkylmältä jalalle. Itse asetin automixin khh:n ja kylppärin/saunan osalta niin että kiertoon menee hiukan alle 30 asteinen vesi ja jalan alla tuntuu aika neutraalilta. Ennen kuin tein tuon säädön ja ilmat lämpeni niin kiertoon meni ehkä se 20 asteinen vesi koska luonnollisesti lämmitystä ei tarvittu ja sillon oli lattiat epämukavan kylmiä.

Kosteiden tilojen mukavuuslämmitys on ihan eri asia kuin koko talon lämmittäminen.

 

[Nik97]

Kosteiden tilojen mukavuuslämmitys on ihan eri asia kuin koko talon lämmittäminen.

Nojoo totta. En tietystikään koko talon lattialämmitystä muuttanut.

 

[hypodermic]

Lattialämmityksen mukavuutta liioitellaan mielestäni aika paljon. Modernissa eristetyssä talossa alkaa lattia tuntumään lämpimältä vasta oikein reippailla pakkasilla, kun riittää että kierrossa pyörii luokkaa 25 asteinen vesi.

Esim. meillä maalämpöpumppu lämmittää veden n. 30 asteiseksi (on/off laite) kun ulkona on -20. Lattia lämpenee sillon n. 25 asteiseksi ja tuntuu edelleen viileältä jalanpohjille. Pikkupakkasilla ja kesällä tekee mieli olla villasukissa (laattalattia).

Tämä on totta, meillä 2010-luvun talo jossa vesikiertoinen lattialämmitys maalämmöllä (Lämpöässä). Lämpökäyrässä muistaakseni juurikin tuo 30C kun ulkolämpötila -20. Oletusarvoja (tai edellisen omistajan) olen säätänyt käyrästä aika reilusti alaspäin, kun männä talvenakin sisällä oli käytännössä aina se 21-22 astetta. Takkaa ei tullut mieleenkään lämmittää, toki talvikin oli leuto. Nyt kun ulkona on 20 lämmintä, on käyrässä muistaakseni arvona 19C. Ison eteisen laattalattia tietysti tuntuu kylmältä, mutta eipä tuota laminaattiakaan voi lämpimäksi sanoa. Makuasioita ja tottumuksia toki myös nälä.

Märkätiloille on oma piirinsä, jonka lämpötiloja olen ajatellut nostaa hieman juurikin mukavuuden vuoksi. Siihen menee nyt 20 asteen kelillä 24 asteinen vesi.

 

[Grizzle]

Varsinaisia riskirakenteita ei juurikaan ole. 2000 luvun taloissa ongelmat koostuvat enemmänkin rakennusvirheistä ja talon ikääntymisestä. Kannattaa lukaista "2000- ja 2010-lukujen pientalojen riskikohdat Suomessa": https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/24075/1609141571106844838.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteissä Aamulehti

 

[saami]

Varsinaisia riskirakenteita ei juurikaan ole. 2000 luvun taloissa ongelmat koostuvat enemmänkin rakennusvirheistä ja talon ikääntymisestä. Kannattaa lukaista "2000- ja 2010-lukujen pientalojen riskikohdat Suomessa": https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/24075/1609141571106844838.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mutta itse koen tuon sähköisen lattialämmityksen riskiksi. Et saa helpolla vaihdettua energiatehokkaampaan.

Kyllä minusta ILPillä saat tuon vaihdettua halvalla energiatehokkaaksi.

Nimimerkillä Oulun alueella 170m2 kahdessa kerroksessa 2000 luvun lopulla valmistunut talo, jossa sähköinen lattialämmitys kauttaaltaan. Viime talvi tuli poltettua puuta varaavassa takassa reilu kympin pakkasilla päivittäin ennakoiden ja pienemmillä kahden päivän välein. Lisäksi kaksi ilppiä lämmitti talon poislukien kylpyhuoneen. ~13000kWh vuoteen sähköä ja saunottiinki 2-3x/vk. Ja neljähenkinen perhe. Voisin sanoa, että pienellä kulutuksella mentiin. Kiitos ILPppien ja takan

Takan lämpö ei edes yläkertaan mene muualtako ilmanvaihdon kautta.

Turhaan porukkaa on haukuttu on sähkölämmitteisistä taloista… Toki siinä on hyvä olla aina se takka/leivari kaverina.

Talven pahin sähköhinnan takia oleva lasku oli, 350e joka olisi normihinnoilla ollut jotain vajaan 200e luokkaa, mutta näistäkin tuli vähennykset sitten ja mentiin kuukausi ilmaiseksi ja toinen kuukausi puoleen hintaan.

 

[kolistelija]

Kyllä minusta ILPillä saat tuon vaihdettua halvalla energiatehokkaaksi.

Nimimerkillä Oulun alueella 170m2 kahdessa kerroksessa 2000 luvun lopulla valmistunut talo, jossa sähköinen lattialämmitys kauttaaltaan. Viime talvi tuli poltettua puuta varaavassa takassa reilu kympin pakkasilla päivittäin ennakoiden ja pienemmillä kahden päivän välein. Lisäksi kaksi ilppiä lämmitti talon poislukien kylpyhuoneen. ~13000kWh vuoteen sähköä ja saunottiinki 2-3x/vk. Ja neljähenkinen perhe. Voisin sanoa, että pienellä kulutuksella mentiin. Kiitos ILPppien ja takan

Takan lämpö ei edes yläkertaan mene muualtako ilmanvaihdon kautta.

Turhaan porukkaa on haukuttu on sähkölämmitteisistä taloista… Toki siinä on hyvä olla aina se takka/leivari kaverina.

Talven pahin sähköhinnan takia oleva lasku oli, 350e joka olisi normihinnoilla ollut jotain vajaan 200e luokkaa, mutta näistäkin tuli vähennykset sitten ja mentiin kuukausi ilmaiseksi ja toinen kuukausi puoleen hintaan.

Mitä jos puulla olisi hintana esim. 85 euroa per heittomotti? Kai tuossa jo useampi motti meni talven aikana? Paljonko kuluisi jos takka olisi kylmänä ympäri vuoden?

Mielestäni tuo ei ole kovinkaan pieni kulutus jos puuta poltetaan aina kun lämmitystarvetta on paljon.

Oikeasti energiatehokas talo pääsee 10000kWh/vuosi tai jopa sen alle ilman puunpolttoa. Tässä on kuitenkin mahdoton verrata ellei laske paljonko takasta on irrotettu energiaa.

Vaikka vähän päärynää verrataan omenaan, niin täällä etelässä naapurin samankokoinen moderni maalämpötalo (+autotalli) käyttää n. 7000-8000 kWh/vuosi polttamatta takkaa.
Meidän talo (mlp, 186 neliöä ja n. 20 neliön sähkölämmitetty varasto) kuluttaa n. 11000 kWh, josta varasto käyttää yli 2000 kWh. Tuosta saisi n. 1000 kWh pois pelkästään modernimmalla maalämpöpumpulla.

 

[Anagonda]

Meillä ainakin vanha niben maalämpöpumppu (oliko vm 2011?) kuluttaa idlenä 50wattia. Eli näin kesällä vaikka pumppu ei käy ollenkaan menee 1,2kwh/vrk. Rokottaa aika paljon COP lukua jos nämä idle tunnit laskee mukaan.
Ongelman saisi korjattua hankkimalla invertteripumpun. Noissa vanhoissa, kontaktoriohjatuissa on siis kompuran lämmitin aina päällä joka vie tuon 50w. Sitä ei voi ohittaa, koska sitten riskinä että kylmäaineet viilenee liikaa ja vuotavat laakereiden/tiivisteiden läpi.
On siis todellista, että pumpun päivittämällä voi saada ihan ok säästöjä vuositasolla.

edit: Hyi s******** mitä nykyään maalämpöpumput maksaa. 2011 12kw nibe maksoi 5300e. Nyt vastaava nopeella vilaisulla 11 970e. Eli yli tuplan! Uusi kompura maksaa 1500e, joten on tossa pöntössä ainakin ilmalla hintaa. 1,2kwh/vrk säästöllä ei ihan heti eroa makseta.

 

[kolistelija]

Meillä ainakin vanha niben maalämpöpumppu (oliko vm 2011?) kuluttaa idlenä 50wattia. Eli näin kesällä vaikka pumppu ei käy ollenkaan menee 1,2kwh/vrk. Rokottaa aika paljon COP lukua jos nämä idle tunnit laskee mukaan.
Ongelman saisi korjattua hankkimalla invertteripumpun. Noissa vanhoissa, kontaktoriohjatuissa on siis kompuran lämmitin aina päällä joka vie tuon 50w. Sitä ei voi ohittaa, koska sitten riskinä että kylmäaineet viilenee liikaa ja vuotavat laakereiden/tiivisteiden läpi.
On siis todellista, että pumpun päivittämällä voi saada ihan ok säästöjä vuositasolla.

Meidän vanhan Viessmannin (2013) pelkät kiertopumput kuluttavat n. 260 W. Itse pumppu ei käytä kuin muutaman watin (4,6 W tällä hetkellä), mutta nuo kiertopumppujen hukkakulutukset saisi alle puoleen päivittämällä ne uudempiin. Harmi vaan että en tajunnu pyytää huoltoukkoa vaihtamaan taloudellisempaan kun lämmityskierron pumppu taannoin hajosi. En muista tarkkoja lukemia, mutta muistaakseni vastaavilla spekseillä olevat modernit pumput kuluttaisivat yhteensä n. 80 W. Onneksi eivät sentään pyöri 24/7 kesällä, vaan pelkästään kun käyttövettä tehdään tai jos ulkolämpötila tippuu pidemmäksi ajaksi alle 16 asteen.

 

[saami]

Mitä jos puulla olisi hintana esim. 85 euroa per heittomotti? Kai tuossa jo useampi motti meni talven aikana? Paljonko kuluisi jos takka olisi kylmänä ympäri vuoden?

Mielestäni tuo ei ole kovinkaan pieni kulutus jos puuta poltetaan aina kun lämmitystarvetta on paljon.

Oikeasti energiatehokas talo pääsee 10000kWh/vuosi tai jopa sen alle ilman puunpolttoa. Tässä on kuitenkin mahdoton verrata ellei laske paljonko takasta on irrotettu energiaa.

Vaikka vähän päärynää verrataan omenaan, niin täällä etelässä naapurin samankokoinen moderni maalämpötalo (+autotalli) käyttää n. 7000-8000 kWh/vuosi polttamatta takkaa.
Meidän talo (mlp, 186 neliöä ja n. 20 neliön sähkölämmitetty varasto) kuluttaa n. 11000 kWh, josta varasto käyttää yli 2000 kWh. Tuosta saisi n. 1000 kWh pois pelkästään modernimmalla maalämpöpumpulla.

Puuta meni n. ~2,5-3,5 mottia. Puut onneksi omista metistä, tekemisen vaivalla saanut ne itselle.

Mitä nyt Joulun aikaan oltiin anoppilassa ja pakkasia en nyt tähän hätään muista, mutta idlenä talo ja 19c asteeseen pumput säädetty meni jotain ~20-30kw/h päivää. Pumput ovat vanhalla aineella, joten hyötysuhde vähän huonompi mitä uudemmissa pumpuissa.

Päärynää kyllä verrataan hieman omenaan, mutta aina kaikki laskelmat on hyviä ja jotain suuntaa voi antaa. Entisillä omimstajilla meni jotain 22000kWh vuoteen, joten olen aika tyytyväinen meidän suoritukseen vaikka ei pidetty mitään ihmeempiä säästötalkoita.

Jos nyt tästä lähtee vertailemaan maalämmön hintaa tai kun siitä joku porsii, niin sillä hinnalla saa aikamonta mottia puuta/sähköä ostettua.

 

[BongisKhan]

Onhan se suorasähkölämmitteinen kämppä siinä mielessä vähän riski, että VILP ja MLP-rempat on niin kalliita, etteivät oikein ikinä maksa itseään takaisin kun pitäisi rakentaa myös vesikierto.

Toisaalta moderneilla ilmalämpöpumpuilla saa jo erittäin hyvin karsittua niitä lämmityskustannuksia. Itsellä 190 neliöinen vm 1991 Siporex-talo Uudellamaalla, jossa sain leikattua kokonaissähkönkulutuksen 30 000 -> 16 500 kWh kahdella ilmalämpöpumpulla. Asennuksineen hintaa tuli 4200€ ja maksan sähköstä tällä hetkellä 19 snt/kWh (sis. siirto ja vero). Tästä voidaan nopeasti laskea, että pumput maksavat itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa, jonka jälkee alkaa oikeaa säästöä kertymään.

Jos tähän olisi lähtenyt laittamaan maalämpöä, niin rempan kokonaishinta olisi varmaan lähempänä 50 t€ (jos sen 25 t€ pumppurempan lisäksi repisi kaikki lattiat auki ja laittaisi vesiputket). Sanotaan, että jos tuolla olisi saanut vuosikulutuksen pudotettua vaikka 8000 kWh:iin ja energian hinta pysyisi samana, niin kestäisi lähes 12 vuotta ennen kuin systeemi tuottaisi senttiäkään säästöä. Vieläkin pidempään, jos/kun sähkön hinta toivottavasti tuosta laskee.

Toki se MLP remppa kohottaisi asunnon arvoa aika merkittävästi, mutta toisaalta tuskin kuitenkaan edes tuon remonttikustannuksen vertaa.

Eli kyllä se suorasähkölämmitys*on* tietyllä tavalla riski, mutta toisaalta myös massiivisen liioiteltu sellainen, koska pari ILPiä auttaa jo todella paljon lähes kämpässä kuin kämpässä ja muitakin kustannustehokkaita energiaremontteja löytyy.

 

[saami]

Onhan se suorasähkölämmitteinen kämppä siinä mielessä vähän riski, että VILP ja MLP-rempat on niin kalliita, etteivät oikein ikinä maksa itseään takaisin kun pitäisi rakentaa myös vesikierto.

Toisaalta moderneilla ilmalämpöpumpuilla saa jo erittäin hyvin karsittua niitä lämmityskustannuksia. Itsellä 190 neliöinen vm 1991 Siporex-talo Uudellamaalla, jossa sain leikattua kokonaissähkönkulutuksen 30 000 -> 16 500 kWh kahdella ilmalämpöpumpulla. Asennuksineen hintaa tuli 4200€ ja maksan sähköstä tällä hetkellä 19 snt/kWh (sis. siirto ja vero). Tästä voidaan nopeasti laskea, että pumput maksavat itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa, jonka jälkee alkaa oikeaa säästöä kertymään.

Jos tähän olisi lähtenyt laittamaan maalämpöä, niin rempan kokonaishinta olisi varmaan lähempänä 50 t€ (jos sen 25 t€ pumppurempan lisäksi repisi kaikki lattiat auki ja laittaisi vesiputket). Sanotaan, että jos tuolla olisi saanut vuosikulutuksen pudotettua vaikka 8000 kWh:iin ja energian hinta pysyisi samana, niin kestäisi lähes 12 vuotta ennen kuin systeemi tuottaisi senttiäkään säästöä. Vieläkin pidempään, jos/kun sähkön hinta toivottavasti tuosta laskee.

Toki se MLP remppa kohottaisi asunnon arvoa aika merkittävästi, mutta toisaalta tuskin kuitenkaan edes tuon remonttikustannuksen vertaa.

Eli kyllä se suorasähkölämmitys*on* tietyllä tavalla riski, mutta toisaalta myös massiivisen liioiteltu sellainen, koska pari ILPiä auttaa jo todella paljon lähes kämpässä kuin kämpässä ja muitakin kustannustehokkaita energiaremontteja löytyy.

Näin. Toki jos rakentaisin talon itselle niin kyllä sinne maalämpö valikoituisi.

Mutta paljon huoltovarmempi 10-20v vanha suorasähkö versus maalämpö. Puhumattakaan kaukolämmöstä jota en ikinä laittaisi okt. Enitenhän sähköä meillä kuluu lämpimään veteen…

 

[sivusilmin]

Kaukolämpö on huolettomin. Lämmönjakolaitteiston uusinta kerran kahteenkymmeneen vuoteen ja muuten vaan nautitaan mukavuudesta. Hintahan riippuu sitten kovasti alueesta.

 

[elmo]

Näin. Toki jos rakentaisin talon itselle niin kyllä sinne maalämpö valikoituisi.

Mutta paljon huoltovarmempi 10-20v vanha suorasähkö versus maalämpö. Puhumattakaan kaukolämmöstä jota en ikinä laittaisi okt. Enitenhän sähköä meillä kuluu lämpimään veteen…

Meinaatko, että kaukolämmöllä ei voi lämmittää käyttövettä vai mikä kommentti toi oli?

Ei ole kaukolämpöä, mutta ihan validi vaihtoehto se kyllä on. Toki jossain hesessä taitaa olla aika rahastusta, mutta suuressa osassa maata noi pyörii ihan huokeasti.

 

[Anagonda]

Kaukolämpö on kyllä hyvä, mutta ainakin itseä kauhistaa se että olet sitten siinä toimittajassa kiinni. Jos päättävät nostaa hinnat taivaisiin kuten ehkä vuosi sitten hesessä niin siinähän olet sitten jumissa.

 

[saami]

Meinaatko, että kaukolämmöllä ei voi lämmittää käyttövettä vai mikä kommentti toi oli?

Ei ole kaukolämpöä, mutta ihan validi vaihtoehto se kyllä on. Toki jossain hesessä taitaa olla aika rahastusta, mutta suuressa osassa maata noi pyörii ihan huokeasti.

Ei, en tarkoittanut.

Mitä tuli katseltua asuntoja silloin niin jossain perus ~2010 luvun okt 120m2 + 30m2 talli oli kaukolämpökulut Oulun alueella n. 150e/k. Mielestäni isot ja siitä irtaantuminen vielä enemmän...

 

[pasi-ipa]

Kaukolämpö on kyllä hyvä, mutta ainakin itseä kauhistaa se että olet sitten siinä toimittajassa kiinni. Jos päättävät nostaa hinnat taivaisiin kuten ehkä vuosi sitten hesessä niin siinähän olet sitten jumissa.

Helppo siitä sopparista on irtautua. Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä mahdollistaa aika kivuttoman siirtymän muihin lämmönlähteisiin.

 

[JRan]

Mitä jos puulla olisi hintana esim. 85 euroa per heittomotti? Kai tuossa jo useampi motti meni talven aikana? Paljonko kuluisi jos takka olisi kylmänä ympäri vuoden?

Mielestäni tuo ei ole kovinkaan pieni kulutus jos puuta poltetaan aina kun lämmitystarvetta on paljon.

Oikeasti energiatehokas talo pääsee 10000kWh/vuosi tai jopa sen alle ilman puunpolttoa. Tässä on kuitenkin mahdoton verrata ellei laske paljonko takasta on irrotettu energiaa.

Vaikka vähän päärynää verrataan omenaan, niin täällä etelässä naapurin samankokoinen moderni maalämpötalo (+autotalli) käyttää n. 7000-8000 kWh/vuosi polttamatta takkaa.
Meidän talo (mlp, 186 neliöä ja n. 20 neliön sähkölämmitetty varasto) kuluttaa n. 11000 kWh, josta varasto käyttää yli 2000 kWh. Tuosta saisi n. 1000 kWh pois pelkästään modernimmalla maalämpöpumpulla.

Kyllä päärynää verrataan omenaan. Etelä-Suomi vs Oulun korkeus ei ole kyllä noin suoraan verrattavissa, keskilämpötilat on hyvinkin erilaiset. Asiaan vaikuttaa myös moni muukin seikka, itsellä esim. omassa kodissa huonekorkeus lähes koko talossa 3,5-5 metriä, joten lämmitettävien kuutioinen määrä on jotain ihan muuta kuin vastaavan kokoisessa 2,5 metriä korkeassa talossa. Toki muutenkin pitäisi seurata sen lämmittämiseen käytetyn laitteen energian kulutusta, eikä kaikkia kilowatteja. Jos nämä luvut oli pelkkää lämmitystä, niin kuulostaa suht normilta.

Meinaan neljäkin henkilöä voi saada helposti kulumaan 6000-10000kWh/vuosi sen lämmityksen lisäksi, jos viilentää kämppää parilla ilp:illä, saunoo muutaman kerran viikossa, katsoo TV:tä, pesee pyykkiä päivittäin, käyttää kuivausrumpua, tiskari pyörii kerran päivässä, omistaa vähän reilumman kokoisen jääkaapin ja pakastimen, käyttää uunia, muutama pöytä pc aina päällä jne.

 

[JRan]

Helppo siitä sopparista on irtautua. Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä mahdollistaa aika kivuttoman siirtymän muihin lämmönlähteisiin.

Kulut voi vaan joskus olla yllättävän kovat:

HS: Helsinkiläinen Antti Maarela irtisanoi kaukolämmön – energiayhtiöltä tuli 5 300 euron irtautumislasku

Helsinkiläisperhe koki ikävän yllätyksen, kun se päätti irtautua kaukolämmöstä.

www.is.fi

 

[sivusilmin]

Kulut voi vaan joskus olla yllättävän kovat:

HS: Helsinkiläinen Antti Maarela irtisanoi kaukolämmön – energiayhtiöltä tuli 5 300 euron irtautumislasku

Helsinkiläisperhe koki ikävän yllätyksen, kun se päätti irtautua kaukolämmöstä.

www.is.fi

Viime viikolla kuluttajariitalautakunta ilmoitti pitävänsä Helenin hinnoittelua kohtuuttomana.

 

[Eldmor]

Kulut voi vaan joskus olla yllättävän kovat:

HS: Helsinkiläinen Antti Maarela irtisanoi kaukolämmön – energiayhtiöltä tuli 5 300 euron irtautumislasku

Helsinkiläisperhe koki ikävän yllätyksen, kun se päätti irtautua kaukolämmöstä.

www.is.fi

Nythän tuo on selvästi hinnoiteltu kuluttaja-asiakkaille:

 

[JRan]

Nythän tuo on selvästi hinnoiteltu kuluttaja-asiakkaille:

Näköjään, toki jos katsoo listaa mitä toi vaatii (voi vaatia), niin toisaalta se 5300€ kuulostaa ihan kohtuulliselta. Kuluttajariitalautakuntako oikeasti määrittää sen mitä ton listan työt maksaa. Heillähän ei ole oikeasti mitään valtaa, jos kuluttajansuojalakia ei ole rikottu ja homma ei mene oikeuteen. Siihen asti heidän juttunsa on vain suosituksia. Tai ainakin näin kertoo heidän kotisivunsa.

 

[pokkus]

Ei ole kaukolämpöä, mutta ihan validi vaihtoehto se kyllä on. Toki jossain hesessä taitaa olla aika rahastusta, mutta suuressa osassa maata noi pyörii ihan huokeasti.

Eri lämmitysmuotojen soveltuvuus on aina vähän käyttökohteesta ja tuurista kiinni. Voisi yleistää, että maalämpö on yleisesti paras, mutta huonolla tuurilla se saattaa muuttua huonoksi vaihtoehdoksi laitteiston hajotessa takuun ulkopuolella, jolloin korjauskustannukset voivat olla todella kalliit. Tämmöisessä kohtaa se melko huoleton sähkölämmitys tai kaukolämpö olisi voinut olla parempi vaihtoehto, koska niissä ei juuri huollettavaa ole ja hajoamiset harvinaisia.

Kaukolämmön etuja on esim. huolettomuus, "loputon" lämmin vesi ja edulliset huoltokulut. Huonoina puolina sidonnaisuus toimittajaan ja heidän hinnoitteluun sekä tätä myöden todennäköisesti myös kalliimmat hinnat lämmitykselle. Isoissa yhtiöissä kaukolämpö on minusta edelleen ihan validi vaihtoehto, koska se on huoltovapaampi kuin muut lämmitysmuodot ja yleisesti se on suht helppo päivittää muihin lämmitysmuotoihin tulevaisuudessa. Tulevassa asunnossa on kaukolämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä ja mikä parasta niin jokaisessa asunnossa lämmityskulut tasataan vuosittain oman käytön mukaan. Eli omilla toimilla voi vielä saada säästöä, jos yhtiössä sattuu olemaan ihmisiä, jotka vähän välittävät lämmityksestä ja siinä mahdollisesta säästämisestä.