Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Taneli-]

Toisaalta jos on perähikiältä ostanut sen kämpän esim. tuon 25v sitten = 1998 voi hyvinkin olla että saa omansa takaisin kun sen myy. Muualla ne hinnat ovat vain nousseet huomattavasti enempi.

Eli jos nyt laskee että on vaikka 1993 ostanut asunnon (eli 30v sitten) saanut niitä lapsia ja hoitanut ne eteenpäin ja nyt miettii asunnon vaihtamista voi hyvinkin olla että saa vähän tai sitten paljon enemmän siitä 30v vanhasta asunnosta minkä silloin ehkä jopa rakennutti tai osti ainakin uutena.

Yleensä asuntolaina on kuitenkin sen 25v joten pitäisi siihenkin suhteuttaa hieman asioita (eli jos lainaa on vaikka vielä sen 20v jäljellä niin joo, korot muuttuvat, hinnat muuttuvat, onko mitään väliä jos tietää että ainakin sen 20-25v vielä asuu samassa kämpässä?).
Toki löytyy joitakin henkilöitä jotka ottavat niitä lainoja useammin ja taisi olla että keskimääräinen Suomalainen muuttaa elämänsä aikana sen 7 kertaa.

Itse olen asunut 4 eri asunnossa siten että niistä teoriassa edes jotain maksanut (eka oli alivuokralaisena ja maksoin siitä yhden kahvipaketin kun muutin pois sen ekan kesän jälkeen). Jos lasketaan asunnot lapsesta saakka niin taitaa tulla 8 asuntoa täyteen.

Tosin nyt näyttää siltä että määrä on viimeisten 10 vuoden sisällä kasvanut:
"
Suomalainen muuttaa elämänsä aikana keskimäärin 13 kertaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutot ovat lisääntyneet.
22.11.2020
"

 

[pasi-ipa]

Onneksi sentään sen verran tietää että enää ensi kesänä ei korko kolminkertaistu.

Mistä sen tiedät?

 

[zepi]

Pointtinani on silti yrittää ymmärtää miksi joillekin voi olla ettei kaikki mikä tietty on täysin omalla vastuulla ehkä olekaan tullut tajutuksi vähän monimutkaisista papereista. Ja miten siitä voi sitten eskaloitua isompia ongelmia.

Vielä kun suuri osa ymmärtäisi, ettei tajua hölkäsen pöläystä kiinteistövarallisuuden hoitamisesta ja tajuaisi pysyä koko elämänsä vuokralla.

Tässä vielä auttaisi se, että omistusasuminen ja vuokra-asuminen asetettaisiin edes karkeasti samalle viivalle verotuksellisesti.

 

[Taneli-]

Tässä vielä auttaisi se, että omistusasuminen ja vuokra-asuminen asetettaisiin edes karkeasti samalle viivalle verotuksellisesti.

Tuo on aika mahdoton yhtälö, tai sanotaan että tosi moni älähtäisi siitä.
- Eli jos alettaisiin verottaa tai täysin poistettaisiin vero siitä että vuokralla asuva / omistusasuja vaihtaa asuntoa toiseen samalla asumismuodolla (vuokra/omistus) olevaan.
- Jos poistettaisiin asumistuki tai alettaisiin automaattisesti antamaan sitä myös omistusasujille vain neliömäärän mukaan / oletettujen asumiskulujen mukaan ja laskettaisiin myös mahdolliset asuntolainat (sen lyhentäminen kuukausittain) siihen mukaan..
- Jos verotuksellisesti katsottaisiin "omistukseksi" aina se asunto missä asuu, oli se sitten oma, vuokralla tai vanhempien. Tai sitten sitä ei katsottaisi ollenkaan omistukseksi missä asutaan..

Jne jne.

 

[kajakkivajakki]

Toisaalta jos on perähikiältä ostanut sen kämpän esim. tuon 25v sitten = 1998 voi hyvinkin olla että saa omansa takaisin kun sen myy. Muualla ne hinnat ovat vain nousseet huomattavasti enempi.

Eli jos nyt laskee että on vaikka 1993 ostanut asunnon (eli 30v sitten) saanut niitä lapsia ja hoitanut ne eteenpäin ja nyt miettii asunnon vaihtamista voi hyvinkin olla että saa vähän tai sitten paljon enemmän siitä 30v vanhasta asunnosta minkä silloin ehkä jopa rakennutti tai osti ainakin uutena.

Juuri 1993 oli kaikkein otollisin aika ostaa asunto tai rakennuttaa sellainen, kun -80 luvun lopun kuplasta hinnat oli pudonnut noin 50%

Mutta leikitään silti ajatuksella, tuolloin perheelle rakensi talon noin 300000 markalla.
Tuliterän Corollan sai pihaan noin 100000 markalla.

Rahan arvo huomioon ottaen nyt omaisuuden myynnillä pitäisi saada:

Asunnosta: 80 074,01 euroa
Corollasta: 26 691,34 euroa

Toinen on realistinen hinta, toinen utopistinen unelma vaikka molempia olisi huollettu ihanteellisesti

 

[love_doctor]

Varmaan samasta syystä miksi puhelinmyyjät onnistuvat kauppaamaan joillekin (usein vanhemmille) ihmisille kaikenlaisia kuukausitilauksia, tyyliin vitamiineja tai alusvaatteita, joista ei sitten myöhemmin pääse eroon kirveelläkään. Jotkut eivät vaan osaa itse arvioida onko joku tarjous kannattava vai ei, kunhan tarjoaja puhuu riittävän vakuuttavasti. Tälläiset ihmiset pääsevät aina eroon rahoistaan tavalla tai toisella.

Asia on kyllä niin, että monelle peruskansalaiselle asunnon budjetointi ja erinäisen kulujen laskeminen ylittää monella tavalla oman matemaattisen kyvykkyyden. Vielä jos mukaan otetaan ASP-lainat, Garantian lisävakuudet, korkotasot, korkosuojat, korkovähennykset, asunnon remontointitarpeet (esim. öljylämmityksen vaihto lämpöpumppuun) kotitalousvähennyksineen, taloyhtiön budjetti jne. niin kyllä kyseessä on aika monimutkainen kokonaisuus. Ihan jo se, että pistät matti meikäläisen laskemaan eri lainatyyppien kokonaiskustannukset laina-ajalta, niin kyky ylittyy jo ihan alkumetreillä. Onhan matematiikan osaamisen heikkenemisestä ollut vuosikausia eri juttuja kuten vaikkapa tämä. Jutussahan lukee, että peruskoulun lopussa "heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä". Eli ihan perus kertolaskua numeroilla 0-10 ei meinata osata.

Toinen mitä pitäisi osata on sitten kiinteistöihin ja asunto-osakeyhtiöihin sekä asunnon välitykseen liittyvä lainsäädäntö. Vielä vaikeampi tilanne on, jos pitäisi alkaa rakentaa itse.

Eipä silti, kyllä näissä on ihan hyvin arvosanoin matemaattisen aiheen maisteriksi / DI:ksi lukeneellakin jonkin verran perehtymistä. Välittäjät, pankit, omaisuuden myyjät jne. eivät kuitenkaan jaksa odotella vuosia, että ostajat opettelevat koulun penkillä perusasioita, jotta ovat kykeneviä käyttämään rahaa.

 

[zepi]

Asia on kyllä niin, että monelle peruskansalaiselle asunnon budjetointi ja kulujen lasku ylittää monella tavalla oman matemaattisen kyvykkyyden. Vielä jos mukaan otetaan ASP-lainat, Garantian lisävakuudet, korkotasot, korkosuojat, korkovähennykset, asunnon remontointitarpeet (esim. öljylämmityksen vaihto lämpöpumppuun) kotitalousvähennyksineen, taloyhtiön budjetti jne. niin kyllä kyseessä on aika monimutkainen kokonaisuus. Ihan jo se, että pistät matti meikäläisen laskemaan eri lainatyyppien kokonaiskustannukset laina-ajalta, niin kyky ylittyy jo ihan alkumetreillä. Onhan matematiikan osaamisen heikkenemisestä ollut vuosikausia eri juttuja kuten vaikkapa tämä. Jutussahan lukee, että peruskoulun lopussa "heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä". Eli ihan perus kertolaskua numeroilla 0-10 ei meinata osata.

Toinen mitä pitäisi osata on sitten kiinteistöihin ja asunto-osakeyhtiöihin sekä asunnon välitykseen liittyvä lainsäädäntö. Vielä vaikeampi tilanne on, jos pitäisi alkaa rakentaa itse.

Eipä silti, kyllä näissä on ihan hyvin arvosanoin matemaattisen aiheen maisteriksi / DI:ksi lukeneellakin jonkin verran perehtymistä. Välittäjät, pankit, omaisuuden myyjät jne. eivät kuitenkaan jaksa odotella vuosia, että ostajat opettelevat koulun penkillä perusasioita, jotta ovat kykeneviä käyttämään rahaa.

Tämähän se ongelma pohjimmiltaan on - monet eivät yksinkertaisesti ole kyvykkäitä hoitaman sitä omistustaan tai ymmärtämään, että mitä he nyt ovat ylipäätään ostamassa.

Moni varmasti pystyisi oppimaan jos haluaisi, mutta jengi vetää läpi elämän ihan autopilotilla ottamatta lainkaan selvää mistään.

 

[pasi-ipa]

Asia on kyllä niin, että monelle peruskansalaiselle asunnon budjetointi ja erinäisen kulujen laskeminen ylittää monella tavalla oman matemaattisen kyvykkyyden.

Tämä on niin totta. Parempi neuvoa noudattamaan nyrkkisääntöjä, kuten älä ota lainaa yli 3x nettovuositulot ja pidä kuukausittaiset kokonaisasumiskustannukset alle kolmanneksessa nettokuukausituloista. Kertolasku ja ynnäys sujunee vielä useimmilta.

 

[zepi]

Tämä on niin totta. Parempi neuvoa noudattamaan nyrkkisääntöjä, kuten älä ota lainaa yli 3x nettovuositulot ja pidä kuukausittaiset kokonaisasumiskustannukset alle kolmanneksessa nettokuukausituloista. Kertolasku ja ynnäys sujunee vielä useimmilta.

Suuri ongelma näyttäisi myös oleva, ettei ostaja edes tajua koska on ottamassa lainaa ja paljonko (nämä taloyhtiölainat).

Vaikea noudattaa nyrkkisääntöä jos ei ymmärrä edes sitä että on ottamassa valtavaa lainaa.

--
Toinen on sitten se, ettei ymmärretä että asunnot vaativat remonttia ja sitten itketään kun putkiremppa ja sen mukana tuleva remppalaina nostavat vastiketta railakkaasti.

Pitäisi ymmärtää, että mitä vastuita siitä asioiden omistamisesta seuraa.

 

[love_doctor]

Suuri ongelma näyttäisi myös oleva, ettei ostaja edes tajua koska on ottamassa lainaa ja paljonko (nämä taloyhtiölainat).

Vaikea noudattaa nyrkkisääntöä jos ei ymmärrä edes sitä että on ottamassa valtavaa lainaa.

Näissäkin on se, että uusien kohteiden rakentaminen olisi ollut ihan jäissä jos ihmisille olisi laajemmin eritelty erilaisia skenaarioita yhtiölainasta ja potentiaaliset ostajat olisivat alkaneet peräänkuuluttaa vähäriskirempiä ehtoja. Asuntoesitteessä voi tietty yhtiölainan koostumus lukea eurolleen ja tarkka maksusuunnitelma X seuraavaksi vuodeksi. Harva myynti-ilmoitus kuitenkaan erittelee miten käy jos joku taloyhtiössä ei maksa vastikkeita tai miten yleinen korkotaso näkyy yhtiölainassa. Yhtiökokouksissakin voidaan käydä läpi lähinnä keskeisimpiä lukuja vuosibudjetin osalta, mutta ei aleta antaa joka osakkaalle henkilökohtaista talousneuvontaa, miten kannattaisi lainat maksaa. Ehkä tulevaisuudessa pitäisi, kun yksittäisten tumpeloiden takia muidenkin talous on vaarassa.

Tuossa muutama vuosi sitten oli noita mimmit sijoittaa -tyylisiä talousneroja some täynnä ja noita juttuja näki kun oli jotain nuoria ankkahuulia, joilla oli juuri sometuotoista kertynyttä käsirahaa ostaa kohteita. Sitten vaihtoivat kohteesta toiseen aina kun lyhennysvapaat alkoivat loppua koska vain tyhmä maksaa asumisesta ja mitäpä järkeä asua yli 2 vuotta vanhassa asunnossa kun asumisen trendit vaihtuvat ja uusia rakennettiin ihan kiimassa. Tietenkin koko 2-3 vuodelta piti saada tuntuvaa voittoa kun asunnon arvo tietenkin nousee siinä. Siinä sitten nikkaroi kasaan tietokirjoja kovan luokan sijoittamisesta mitä Dubain matkoilta ja boho-sisustuksen shoppailulta ehtii.

 

[Boulder]

Todella suuri osa ihmisistä ei ylipäätään osaa suunnitella raha-asioita kuukautta pidemmälle. Sitten kun yrität tällaiselle tapaukselle selittää myyntihinnan ja velattoman hinnan eron niin epätoivo valtaa pienen ihmisen mielen aika nopeasti.

 

[zepi]

Näissäkin on se, että uusien kohteiden rakentaminen olisi ollut ihan jäissä jos ihmisille olisi laajemmin eritelty erilaisia skenaarioita yhtiölainasta ja potentiaaliset ostajat olisivat alkaneet peräänkuuluttaa vähäriskirempiä ehtoja. Asuntoesitteessä voi tietty yhtiölainan koostumus lukea eurolleen ja tarkka maksusuunnitelma X seuraavaksi vuodeksi. Harva myynti-ilmoitus kuitenkaan erittelee miten käy jos joku taloyhtiössä ei maksa vastikkeita tai miten yleinen korkotaso näkyy yhtiölainassa. Yhtiökokouksissakin voidaan käydä läpi lähinnä keskeisimpiä lukuja vuosibudjetin osalta, mutta ei aleta antaa joka osakkaalle henkilökohtaista talousneuvontaa, miten kannattaisi lainat maksaa. Ehkä tulevaisuudessa pitäisi, kun yksittäisten tumpeloiden takia muidenkin talous on vaarassa.

Käsittääkseni tuo yhtiölainasekoilu on lähtenyt lapasesta lähinnä sen takia, että yhtiölaina on ollut 100%:sesti verovähennettävää asuntosijoittajille - myös lyhennyksen osalta. Se on tehnyt siitä äärettömän hyvän markkinointivaltin kun myydään kämppiä sijoittajille -> vain idiootti jättää tuon option tarjoamatta potentiaalisille ostajille kun gryndaa uuden taloyhtiön.

Omaksi ostajille noissa ei juuri ole järkeä. Usein ollut järkevämpää neuvotella pankista laina koko hinnalle ja maksaa yhtiölaina pois asunto ostettaessa.

-
Mulla valmistui sijoitusasunnossa juuri putkiremppa ja on kyllä selvitetty hyvin selvästi, että 12kk euribor + 0.4% marginaali on tulossa ja koron tarkastuspäivä on tämä ja tämä jne. Mutta olen varma, että osa omistajista saa silti sydärin kun se ensimmäinen laskutus tililtä heinäkuussa lähtee. 25v maksuajallakin tuo laina meinaan n. kaksinkertaistaa monella asumisen kuukausimenot - ei olla enää ihan hirveän kaukana siitä mitä vuokrakämpässä se vuokra on.

Se 12kk euribor on myös noussut 0.0% -> 3.95% sen jälkeen kun projekti päätettiin aloittaa mikä karkeasti kaksinkertaistaa sen rahoitusvastike-erän vs. mitä pari vuotta sitten saattoi arvella...

Todella suuri osa ihmisistä ei ylipäätään osaa suunnitella raha-asioita kuukautta pidemmälle. Sitten kun yrität tällaiselle tapaukselle selittää myyntihinnan ja velattoman hinnan eron niin epätoivo valtaa pienen ihmisen mielen aika nopeasti.

En minäkään juuri suunnittele - koska ei tarvitse ja ei siinä ole mitään suunnittelemista. Mutta olen kyllä hyvin perillä siitä, että mitä mikäkin maksaa ja mitä sieltä tililtä kk-tasolla menee.

Seuraavan kerran kun vaihdetaan asuntoa vaimon kanssa, niin pitää kyllä varmaan tehdä yhdessä excel ja vähän katsoa, että mitä haluamamme asiat oikeasti maksavat ja miten se suhteutuu tuloihin.

 

[love_doctor]

Toinen on sitten se, ettei ymmärretä että asunnot vaativat remonttia ja sitten itketään kun putkiremppa ja sen mukana tuleva remppalaina nostavat vastiketta railakkaasti.

Pitäisi ymmärtää, että mitä vastuita siitä asioiden omistamisesta seuraa.

Toki putkiremonteissa on se, että ne ovat tarpeettoman kalliita ja pitkiä Suomessa. SK:lla oli juttu aikoinaan, missä verrattiin Saksaan. Itse yhden putkiremontin ("nopea" sukitus) kävin läpi vuokrakämpässä viitisen vuotta sitten. Remppa tosiaan kesti sen 3 kk per rappu vaikka rapussa ei montaa asuntoa ollut, 9 kpl. Nyt sama tilanne kun rivitalossa kaavailtu putkiremonttia jossain vaiheessa ja vaikka yhdessä rakennuksessa on jotain 6 asuntoa, niin puhutaan myös 3 kuukaudesta per asunto. Kerrostalossa esim. poistivat ovia rempan ajaksi ja asunnon ulko-ovi sekä rappukäytävän ovi oli koko ajan auki ilman mitään kulunvalvontaa, eli jos joku olisi halunnut viedä omaisuutta sisältä, niin siittä vaan. Kun kohteessa kävi kiertelemässä, ukkoja ei pääosan aikaa näkynyt yhtään missään, ei rapuissa tai pihalla. Luottamus hommaan oli todella matala ja kun tein etätöitä kämpässä, huomasikin että ukot kävivät 15-30 min kääntymässä kämpässä jos ollenkaan. Usein oli vaan joku tarkastuskäynti, jossa pari ukkoa seisoi ja tuijotti putken aukkoa lattiassa. Mitään ei oikeasti tapahtunut. Kyllähän tuosta jonkin verran voisi niistää pois ajallisesti, mutta varmaan putkimiesten ansiotaso hiukan kärsisi.

 

[Nik97]

Toki putkiremonteissa on se, että ne ovat tarpeettoman kalliita ja pitkiä Suomessa

Täälläpäin ainakin aikatauluja koko ajan kiristetään ja kiristetään. Valitettavasti se näkyy myös laadussa. Ja laatu näkyy myös siinä että valitaan urakoitsijoita jotka käyttävät lähes 90%:sti ulkomaalaista työvoimaa. Asbestimääräyksetkin vaikuttavat täällä Suomessa noihin aikatauluihin ja kustannuksiin sekä myös tämä "uusi" kvartsipöly miltä pitäisi suojautua mutta käytännössä mahdoton suojautua.

Minusta näissä linjasaneerauksissa on perin erikoista että isomman kämpän omaava maksaa kovempaa hintaa vaikka saa tasan samat jutut mitä sinne yksiöön laitetaan.

 

[love_doctor]

Täälläpäin ainakin aikatauluja koko ajan kiristetään ja kiristetään. Valitettavasti se näkyy myös laadussa. Ja laatu näkyy myös siinä että valitaan urakoitsijoita jotka käyttävät lähes 90%:sti ulkomaalaista työvoimaa. Asbestimääräyksetkin vaikuttavat täällä Suomessa noihin aikatauluihin ja kustannuksiin sekä myös tämä "uusi" kvartsipöly miltä pitäisi suojautua mutta käytännössä mahdoton suojautua.

Tuo linkkaamani artikkeli avaa minusta aika hyvin sitä asiaa. Se juju lyhykäisyydessään oli, että riistakameralla dokumentoituna tilat olivat tyhjänä valtaosan ajasta ja logistiikka ja työn jaksotus kusee niin, että ei voida tehdä nopeammin. Se on ihan väärästä paikasta säästämistä jos heikkolaatuisia työukkoja haetaan tekemään kiireessä samat asiat huonommin. Tähän on esim. tietotekniikassa vähän analoginen tuo Amdahlin laki - eli jos työstä esim. 50% voi rinnakkaistaa, vaikka sinulla olisi supertehokas supertietokone, niin se työteho ei voi tehostua kuin korkeintaan kaksinkertaiseksi. Vastaavasti jos 90% voi rinnakkaistaa, työteho voi jopa 10-kertaistua. Tässä remppaamisessa ongelma on se, että jos riistakameralla tarkasteltuna vain 20% työajasta on tehokasta, niin tehostus on ihan minimaalista vaikka ukkoja olisi miljoona siellä työmaalla.

Minusta näissä linjasaneerauksissa on perin erikoista että isomman kämpän omaava maksaa kovempaa hintaa vaikka saa tasan samat jutut mitä sinne yksiöön laitetaan.

Ja hinta on ihan helvetillinen, jos esim. puhutaan 2000 eurosta per neliö (huom juttu 5 vuotta vanha ja hinnat vaan nousseet). Vanhan halvan kämpän myyntihinta voi olla 1700-2000 eur/neliö. Sitten putkiremppa 2000 eur/neliö. Vähän aikaa sitten puhuivat että itse rakentamiseen osallistumalla sai uuden kämpän rakennuskustannukset painettua reiluun 2000 euroon per neliö. Onhan se ihan tajuton hinta jos vaikka sukitetaan vanhat putket ja maksaa siitä saman kuin kokonaan uuden rakentaminen olisi. Eihän tuo tosiaan ole ihme jos maksaa paljon kun maksetaan 5 tunnista ja vain yhtenä tehdään töitä.

 

[Boulder]

En minäkään juuri suunnittele - koska ei tarvitse ja ei siinä ole mitään suunnittelemista. Mutta olen kyllä hyvin perillä siitä, että mitä mikäkin maksaa ja mitä sieltä tililtä kk-tasolla menee.

Tämä on sitä suunnittelua, mitä tuossa tarkoitin. Pitää tietää, minkä verran rahaa on käytettävissä ja mihin sitä kuluu ja onko tulossa eteen jotain sellaista, johon on syytä varautua (vaikka noi lyhennysvapaiden päättymiset tai taloyhtiön yhtiökokous ja vastikkeiden tarkastus). Tietysti jos tulot on luokkaa "riittävästi" niin tarkemman seurannan tarve on pienempi, mutta pieni- tai keskituloisen on aika tärkeä olla tietoinen omasta tilanteestaan.

 

[Ernomies]

Toki putkiremonteissa on se, että ne ovat tarpeettoman kalliita ja pitkiä Suomessa. SK:lla oli juttu aikoinaan, missä verrattiin Saksaan. Itse yhden putkiremontin ("nopea" sukitus) kävin läpi vuokrakämpässä viitisen vuotta sitten. Remppa tosiaan kesti sen 3 kk per rappu vaikka rapussa ei montaa asuntoa ollut, 9 kpl. Nyt sama tilanne kun rivitalossa kaavailtu putkiremonttia jossain vaiheessa ja vaikka yhdessä rakennuksessa on jotain 6 asuntoa, niin puhutaan myös 3 kuukaudesta per asunto. Kerrostalossa esim. poistivat ovia rempan ajaksi ja asunnon ulko-ovi sekä rappukäytävän ovi oli koko ajan auki ilman mitään kulunvalvontaa, eli jos joku olisi halunnut viedä omaisuutta sisältä, niin siittä vaan. Kun kohteessa kävi kiertelemässä, ukkoja ei pääosan aikaa näkynyt yhtään missään, ei rapuissa tai pihalla. Luottamus hommaan oli todella matala ja kun tein etätöitä kämpässä, huomasikin että ukot kävivät 15-30 min kääntymässä kämpässä jos ollenkaan. Usein oli vaan joku tarkastuskäynti, jossa pari ukkoa seisoi ja tuijotti putken aukkoa lattiassa. Mitään ei oikeasti tapahtunut. Kyllähän tuosta jonkin verran voisi niistää pois ajallisesti, mutta varmaan putkimiesten ansiotaso hiukan kärsisi.

Olet tehnyt tarkkoja havaintoja:

Riistakamera paljasti putkiremonttien kipukohdan – "80 % ajasta meni hukkaan"

OMA RAHA Helsingissä yritetään perinteisen putkiremontin Suomen ennätystä. Toteuttajafirman johtaja sanoo, että remonteissa olisi paljon parannettavaa.

www.vantaansanomat.fi

"Kylpyhuoneet olivat tyhjillään 80 prosenttia remonttiajasta."

 

[Joergen]

Onko kukaan OP:stä tiedustellut sijoituslainan marginaalin ja/tai koron vaihtoa. Hankin lainan miinuskorkojen aikaan ja marginaali on 1,5%, eli nyt 5,5% korolla jos haluaisin pitää vanhan viimeisen erän maksupäivän, täytyy maksaa tasaerän päälle noin 250e/kk eli 3000e lisälyhennys vuodessa, tai lyhentää kertaeränä esim. 15ke:llä. Eihän tuo paha ole mutta alkaa näyttää tuo pankin siivu jo hieman paksulta.

 

[pokkus]

Juuri 1993 oli kaikkein otollisin aika ostaa asunto tai rakennuttaa sellainen, kun -80 luvun lopun kuplasta hinnat oli pudonnut noin 50%

Espoossa on näkynyt ihan muutamia asuntoja tässä viimeisen parin kuukauden aikana, joissa pyynnit on palannut sinne ~2018-2019 tasoon. Yhdessä taloyhtiössä, jota ollaan seurattu niin toteutunut kauppahinta/m2 on tippunut noin 14% yhden vuoden aikana siitä kun korot lähti nousuun.

Laskevissa markkinoissa ensiasunnon ostaja on selkeä voittaja. Pienempään/halvempaan vaihtava todennäköisesti häviää ja suurempaan/kalliimpaan taas voittaa.

Mutta jos se unelma-asunto löytyy just nyt ja jää miettimään että odottaako vielä laskevissa markkinoissa halvempia hintoja niin kannattaa kuitenkin laskea, että jo oman asunnon omistajan näkökulmasta ei kuitenkaan puhuta välttämättä kovin suurista eroista.

Esimerkiksi nyt oman asunnon hinta olisi 350ke ja uusi isompi 450ke eli yksinkertaistettuna eroa tasan 100ke. Vuodessa hinnat tippuisi 20% ja silloin oman arvo on 280ke ja uuden 360ke eli eroa 80ke. 20%:n arvonpudotus toisi vain 20ke "säästön" joka on ainakin pk-seudulla melko pieni raha asuntomarkkinoilla. Huomattavasti isompi säästö se on sille ensiasunnon ostajalle joka nettoaa 90ke.

 

[Taneli-]

Lisäksi se "oma unelma asunto" voisi hyvinkin olla myyty siinä vuoden odottelun aikana. Eli jos oikeasti on etsimässä ja etsinyt pidempään sitä juuri sopivaa asuntoa itselle ja perheelle sekä tietää siinä pidemmänkin ajan asuvan niin kannattaa se ostaa kun sellaisen löytää.

Otaksuen siis että rahoitus on kunnossa.

 

[Boulder]

Onko kukaan OP:stä tiedustellut sijoituslainan marginaalin ja/tai koron vaihtoa. Hankin lainan miinuskorkojen aikaan ja marginaali on 1,5%, eli nyt 5,5% korolla jos haluaisin pitää vanhan viimeisen erän maksupäivän, täytyy maksaa tasaerän päälle noin 250e/kk eli 3000e lisälyhennys vuodessa, tai lyhentää kertaeränä esim. 15ke:llä. Eihän tuo paha ole mutta alkaa näyttää tuo pankin siivu jo hieman paksulta.

Loppuvuodesta tarkistutin kahteen lainaan marginaalin, 0,2 %-yksikköä lähti ihan vaan tulot ja menot katsastaen neuvottelupuhelussa. Aiemmin laittelin tähän ketjuun, että omaan remonttilainaan tällä viikolla tarkistus 0,3 %-yksikköä alaspäin ja vaihto 3kk euriboriin ilman mitään varsinaista neuvottelua.

 

[SheikYerbouti]

Onko Oikotielle tai Etuoveen mitään kikkaa tehdä hakuja tai lajitella tuloksia sen perusteella, että minkä kohteen hinta on juuri muuttunut? Kaikista muutoksista ei tule mailiin ilmoitusta, vaikka hintamuutoskohde olisikin suosikki-listalla tai jossain hakuvahdissa.

 

[Mstislav]

En nyt ota sen enempää kantaa tuohon aikaisemmin mainittuun HS:n artikkeliin, - vaan mielumminkin pohtisin sitä, miten / miksi tilanteeseen on päädytty ?

Jätän myös pois 90-luvun laman, 0-korkojen ajanjakson, CoVid-19, energian hinnannousun ja inflaation, koska kaikkia niitä on jo käsitelty, joten raapaisen nyt vain rakenteita.



Pankkiliiketoiminnan kivijalka ja perustulonlähde on aina ollut -ja tulee olemaan rahan antolainaus, - tämä on muuten maailman toiseksi vanhin "ammatti".
Pankeissa työskentelee kassaneitien -ja pankkineuvojien lisäksi oikeasti kovapalkkainen ekonomistien armeija, joiden päätehtävänä on voiton maksimointi.
Pankkien rahoitusosastoilla luodaan koko ajan uusia rahoitusmuotoja / instrumentteja kuhunkin tarpeeseen sopiviksi, jotka markkinointiosasto sitten vie eteenpäin kuluttajille.

Suomessa pankkimaailma on aina vähän jälkijunassa verrattuna USA:n vastaavaan, kiitos siitä jäyhän luterilaisen kansanluonteen, -ja ehkä juuri siksi täällä onkin vältytty kaikkein pahimmilta ylilyönneiltä / hassutuksilta,
mutta sieltä ne opit ovat konsulttien myötämielisellä avustuksella aina hiljalleen velkavipuineen päivineen tänne asti löytäneet.

Asuntokaupassa varsinkin uudiskohteiden osalta alkoi 5-6 vuotta sitten trendi, jolla poskettoman korkeiksi kohonneet asuntojen hinnat saatiin karkkipaperiin käärittyinä markkinoitua kuluttajille.
Tämä näytti hyvältä, koska asunnon hinta saatiin vaikuttamaan kohtuulliselta, koska suurin osa asunnon velattomasta hinnasta olikin nyt hilattu yhtiölainen puolelle. Myös asuntoyhtiöiden rakennuttaminen vuokratonteille kiihtyi samoista syistä.
Pankit näkivät tämän -ja siitä muodostuvat mahdolliset riskit, mutta ei ihmisiä voi estää toteuttamasta haaveitaan, - ei se ole pankkien tehtävä.

Näissäkin on se, että uusien kohteiden rakentaminen olisi ollut ihan jäissä jos ihmisille olisi laajemmin eritelty erilaisia skenaarioita yhtiölainasta ja potentiaaliset ostajat olisivat alkaneet peräänkuuluttaa vähäriskirempiä ehtoja. Asuntoesitteessä voi tietty yhtiölainan koostumus lukea eurolleen ja tarkka maksusuunnitelma X seuraavaksi vuodeksi. Harva myynti-ilmoitus kuitenkaan erittelee miten käy jos joku taloyhtiössä ei maksa vastikkeita tai miten yleinen korkotaso näkyy yhtiölainassa. Yhtiökokouksissakin voidaan käydä läpi lähinnä keskeisimpiä lukuja vuosibudjetin osalta, mutta ei aleta antaa joka osakkaalle henkilökohtaista talousneuvontaa, miten kannattaisi lainat maksaa. Ehkä tulevaisuudessa pitäisi, kun yksittäisten tumpeloiden takia muidenkin talous on vaarassa.

Suuri ongelma näyttäisi myös oleva, ettei ostaja edes tajua koska on ottamassa lainaa ja paljonko (nämä taloyhtiölainat).
Vaikea noudattaa nyrkkisääntöä jos ei ymmärrä edes sitä että on ottamassa valtavaa lainaa.

Tämähän se ongelma pohjimmiltaan on - monet eivät yksinkertaisesti ole kyvykkäitä hoitaman sitä omistustaan tai ymmärtämään, että mitä he nyt ovat ylipäätään ostamassa.

Naulan kantaan, tältähän se on sivustakatsottuna vaikuttanut.

Tuossa muutama vuosi sitten oli noita mimmit sijoittaa -tyylisiä talousneroja some täynnä ja noita juttuja näki kun oli jotain nuoria ankkahuulia, joilla oli juuri sometuotoista kertynyttä käsirahaa ostaa kohteita. Sitten vaihtoivat kohteesta toiseen aina kun lyhennysvapaat alkoivat loppua koska vain tyhmä maksaa asumisesta ja mitäpä järkeä asua yli 2 vuotta vanhassa asunnossa kun asumisen trendit vaihtuvat ja uusia rakennettiin ihan kiimassa. Tietenkin koko 2-3 vuodelta piti saada tuntuvaa voittoa kun asunnon arvo tietenkin nousee siinä. Siinä sitten nikkaroi kasaan tietokirjoja kovan luokan sijoittamisesta mitä Dubain matkoilta ja boho-sisustuksen shoppailulta ehtii.

Olen myös törmännyt tähän, -ja suoraan sanottuna ihmetellyt miten paljon puuta heinää voi podcastissa suoltaa ? Nyttemmin on tainnut mimmien toiminta jo lopahtaa ...
Jotenkin tämä vain vaikuttaa 90-luvun lopun IT-kuplan toisinnolle (IT-kuplaksi kutsutaan tietotekniikan alan 1990-luvun lopulla kokemaa taloudellista yliarvostusta ja sitä seurannutta romahdusta. Wikipedia),
josta jäi parhaiten mieleen se sopuli-ilmiö, kun mökin mummokin oli jonottamassa rahat käsilaukussa korttelin kulman taakse yltävässä jonossa merkitäkseen IT-firman osakkeita samaan aikaan kun yhtiön "johto" vielä peltihallissa mietti nauraen, mikä yhtiön nimeksi tulisi ?

Siitä syntyi Notareal niminen yhtiö.


Jatkan tuonnempana vielä aiheesta.

 

[kolistelija]

En nyt ota sen enempää kantaa tuohon aikaisemmin mainittuun HS:n artikkeliin, - vaan mielumminkin pohtisin sitä, miten / miksi tilanteeseen on päädytty ?

Jätän myös pois 90-luvun laman, 0-korkojen ajanjakson, CoVid-19, energian hinnannousun ja inflaation, koska kaikkia niitä on jo käsitelty, joten raapaisen nyt vain rakenteita.



Pankkiliiketoiminnan kivijalka ja perustulonlähde on aina ollut -ja tulee olemaan rahan antolainaus, - tämä on muuten maailman toiseksi vanhin "ammatti".
Pankeissa työskentelee kassaneitien -ja pankkineuvojien lisäksi oikeasti kovapalkkainen ekonomistien armeija, joiden päätehtävänä on voiton maksimointi.
Pankkien rahoitusosastoilla luodaan koko ajan uusia rahoitusmuotoja / instrumentteja kuhunkin tarpeeseen sopiviksi, jotka markkinointiosasto sitten vie eteenpäin kuluttajille.

Suomessa pankkimaailma on aina vähän jälkijunassa verrattuna USA:n vastaavaan, kiitos siitä jäyhän luterilaisen kansanluonteen, -ja ehkä juuri siksi täällä onkin vältytty kaikkein pahimmilta ylilyönneiltä / hassutuksilta,
mutta sieltä ne opit ovat konsulttien myötämielisellä avustuksella aina hiljalleen velkavipuineen päivineen tänne asti löytäneet.

Asuntokaupassa varsinkin uudiskohteiden osalta alkoi 5-6 vuotta sitten trendi, jolla poskettoman korkeiksi kohonneet asuntojen hinnat saatiin karkkipaperiin käärittyinä markkinoitua kuluttajille.
Tämä näytti hyvältä, koska asunnon hinta saatiin vaikuttamaan kohtuulliselta, koska suurin osa asunnon velattomasta hinnasta olikin nyt hilattu yhtiölainen puolelle. Myös asuntoyhtiöiden rakennuttaminen vuokratonteille kiihtyi samoista syistä.
Pankit näkivät tämän -ja siitä muodostuvat mahdolliset riskit, mutta ei ihmisiä voi estää toteuttamasta haaveitaan, - ei se ole pankkien tehtävä.

Persaukisenhan on hyvin vaikea ostaa asuntoa maksamatta koko velatonta hintaa kerralla. Jos pankissa ei jotenkin pahasti mokata, lasketaan se asunnon velkaosuus käytetyksi vakuudeksi, eli osake ei käy vakuudeksi ellei sitä maksa pois. Vaaditaan siis vähintään sen verran muuta vakuutta jotta kauppa onnistuu (tai käteistä). Aika harvinainen tapaus on sellainen henkilö joka voi asunnon tuolla tavalla ostaa, siten että saisi itsensä taloudellisesti kuseen sen yhtiölainaosuuden kanssa. Sijoittajat taitaa olla pääkohderyhmä tuolle järjestelylle.

Tonttiosuudesta olen samaa mieltä, mutta siinäkin osa pankeista katsoi sen vakuusvajeeksi ellei sitä ostanut kun aikoinaan tuli neuvoteltua lainaa ja stressitestiin sisältyi tietenkin tonttivuokra. Suurin syy tontin ostamattomuuteen on se ettei siitä aina saa omiaan takaisin, koska löytyy tolloja ostajia jotka vertailevat kahta samanlaista asuntoa pelkästään hinnan perusteella ja eivät tajua että toisessa voi olla tonttiosuus ostamatta. Sama ilmiö toistuu ainakin tässä pientaloalueella jossa asun: omalla tontilla olevat maksavat saman verran kuin vuokratontilla olevat (tontit n. 65-100 k€ ja vuosivuokra n. 4000-6000 €)

 

[Filindel]

Jotenkin tämä vain vaikuttaa 90-luvun lopun IT-kuplan toisinnolle (IT-kuplaksi kutsutaan tietotekniikan alan 1990-luvun lopulla kokemaa taloudellista yliarvostusta ja sitä seurannutta romahdusta. Wikipedia),
josta jäi parhaiten mieleen se sopuli-ilmiö, kun mökin mummokin oli jonottamassa rahat käsilaukussa korttelin kulman taakse yltävässä jonossa merkitäkseen IT-firman osakkeita samaan aikaan kun yhtiön "johto" vielä peltihallissa mietti nauraen, mikä yhtiön nimeksi tulisi ?

Siitä syntyi Notareal niminen yhtiö.

Notarealilla ei kyllä hirveästi ole IT-kuplan kanssa tekemistä, kun se perustettiin jo 80-luvulla, oli konkurssissa jo ennen kuplaa eikä toiminut IT- vaan kiinteistöalalla. Eikä se listautunut pörssiin, joten sen osakkeita eivät ole mökin mummot olleet jonottamassa.

 

[hkultala]

Tuosta oman asunnon verottomasta myynnistä..

Siinä on ehdot, että pitää olla omistanut se vähintään 2 vuotta, ja pitää olla asunut siinä yli 2 vuotta.

Pitääkö näiden olla tapahtunut samaan aikaan?

Sain oman vanhan asuntoni omaksi vasta sen jälkeen, kun olin jo muuttanut siitä pois. Sitä ennen, kun asunto ei ollut omani, asuin siinä yli 2 vuotta.

Toki saadessani makselin siitä jo lahjaverot sellaisesta arvosta että myyntivoittoa ei juuri pitäisi tulla, mutta jos pidänkin asuntoa pitkään ja se taas nostaa arvoaan, sitten myyntivoittovero on ajankohtainen.

 

[jinx1980]

Tuosta oman asunnon verottomasta myynnistä..

Siinä on ehdot, että pitää olla omistanut se vähintään 2 vuotta, ja pitää olla asunut siinä yli 2 vuotta.

Pitääkö näiden olla tapahtunut samaan aikaan?

Sain oman vanhan asuntoni omaksi vasta sen jälkeen, kun olin jo muuttanut siitä pois. Sitä ennen, kun asunto ei ollut omani, asuin siinä yli 2 vuotta.

Toki saadessani makselin siitä jo lahjaverot sellaisesta arvosta että myyntivoittoa ei juuri pitäisi tulla, mutta jos pidänkin asuntoa pitkään ja se taas nostaa arvoaan, sitten myyntivoittovero on ajankohtainen.

Pitää toteutua yhtäaikaa eli perityssä/lahjaksi saadussa lapsuuden kodissa tämä ei toteudu.

 

[null0]

Onkohan pankeilla/lainasopimuksissa automaattisesti pykälä mikä estää lyhennysvapaan ottamisen korkokatollisessa lainassa silloin kun tämä katto rajaa korkoa?

Tiedän, että lyhennysvapaa on mahollinen ainakin silloin kun korot on kattoa alempana. Ja ymmärrän toki, että nämä on pankki-/tapauskohtaisia. Onko jollain kokemuksia tai parempaa tietoa?
Eli onko ylipäänsä mahdollista, että ottaa lyhennysvapaata ja laittaa tuon lyhennyksen verran esimerkiksi sweeaan? Lainan korko 1,7% ja swea antaa nyt 2,75%(miinus verot tietysti)
Kyseessä ei ikävä kyllä ole oma laina niin en pääse nyt ehtoja tarkastamaan.

 

[antti-x]

Onkohan pankeilla/lainasopimuksissa automaattisesti pykälä mikä estää lyhennysvapaan ottamisen korkokatollisessa lainassa silloin kun tämä katto rajaa korkoa?

Tiedän, että lyhennysvapaa on mahollinen ainakin silloin kun korot on kattoa alempana. Ja ymmärrän toki, että nämä on pankki-/tapauskohtaisia. Onko jollain kokemuksia tai parempaa tietoa?
Eli onko ylipäänsä mahdollista, että ottaa lyhennysvapaata ja laittaa tuon lyhennyksen verran esimerkiksi sweeaan? Lainan korko 1,7% ja swea antaa nyt 2,75%(miinus verot tietysti)
Kyseessä ei ikävä kyllä ole oma laina niin en pääse nyt ehtoja tarkastamaan.

En usko että systemaattisesti on pykälää mutta ei myöskään koskaan ole yleensä automaattista pakkoa myöntää lyhennysvapaata. Ainakaan velkaehtoihin koskematta tai ilman palvelumaksua. Ja lähdeveron jälkeen 2,75% muuttuu 1,925%, en tuolla erotuksella itse lähtisi hakemaan marginaalista voittoa, joka menee lähes varmasti pelkkään palvelumaksuun ekalta vuodelta.

 

[null0]

En usko että systemaattisesti on pykälää mutta ei myöskään koskaan ole yleensä automaattista pakkoa myöntää lyhennysvapaata. Ainakaan velkaehtoihin koskematta tai ilman palvelumaksua. Ja lähdeveron jälkeen 2,75% muuttuu 1,925%, en tuolla erotuksella itse lähtisi hakemaan marginaalista voittoa, joka menee lähes varmasti pelkkään palvelumaksuun ekalta vuodelta.

Eipä sillä voittoa haeta vaan taloudellista likviditeettiä. Noin halpaa rahaa kun ei nyt ole tarjolla niin ennemmin kasvattaa omaa puskuria, ettei tarpeen tullen joudu ottamaan kalliimpaa lainaa.

 

[antti-x]

Eipä sillä voittoa haeta vaan taloudellista likviditeettiä. Noin halpaa rahaa kun ei nyt ole tarjolla niin ennemmin kasvattaa omaa puskuria, ettei tarpeen tullen joudu ottamaan kalliimpaa lainaa.

Ihan ymmärrettävää. Mutta nyt kun asiaa vielä hetken mietin niin voisi kuvitella että pankki ei lähde lykkäystä helposti antamaan jos se ei jonkin sopimuksen mukaan siihen ole velvoitettu. Pankeilla voi olla maksimissaan tietty määrä luottoja suhteessa talletuksiin, taseesee tms. ja pankin etujen mukaista on tietty maksimoida luotoista saatavat tulot. Siinä tilanteessa matalimmalla korolla olevien luottojen määrää tuskin kasvatetaan lykkäyksiä myöntämällä. Pankki ei tee tuollakaan korolla varmaan tappiota, mutta voiton maksimointiin se on velvoitettu omistajien etua valvoessaan. Tässä ei varmaan myöskään ole riskiä pankilla että siirtäisit asiakkuuden muualle.

Mutta eipä kysyminen mitään maksa

 

[null0]

Ihan ymmärrettävää. Mutta nyt kun asiaa vielä hetken mietin niin voisi kuvitella että pankki ei lähde lykkäystä helposti antamaan jos se ei jonkin sopimuksen mukaan siihen ole velvoitettu. Pankeilla voi olla maksimissaan tietty määrä luottoja suhteessa talletuksiin, taseesee tms. ja pankin etujen mukaista on tietty maksimoida luotoista saatavat tulot. Siinä tilanteessa matalimmalla korolla olevien luottojen määrää tuskin kasvatetaan lykkäyksiä myöntämällä. Pankki ei tee tuollakaan korolla varmaan tappiota, mutta voiton maksimointiin se on velvoitettu omistajien etua valvoessaan. Tässä ei varmaan myöskään ole riskiä pankilla että siirtäisit asiakkuuden muualle.

Mutta eipä kysyminen mitään maksa

Ei ole tosiaan pankin edun mukaista hyväksyä tuossa tilanteessa lyhennysvapaata, mutta kannattaahan se kysyä. Ei olisi eka kerta kuitenkaan kun virkailija toimii pankin edun vastaisesti

 

[TommiZeliard]

Tuosta oman asunnon verottomasta myynnistä..

Siinä on ehdot, että pitää olla omistanut se vähintään 2 vuotta, ja pitää olla asunut siinä yli 2 vuotta.

Pitääkö näiden olla tapahtunut samaan aikaan?

Sain oman vanhan asuntoni omaksi vasta sen jälkeen, kun olin jo muuttanut siitä pois. Sitä ennen, kun asunto ei ollut omani, asuin siinä yli 2 vuotta.

Toki saadessani makselin siitä jo lahjaverot sellaisesta arvosta että myyntivoittoa ei juuri pitäisi tulla, mutta jos pidänkin asuntoa pitkään ja se taas nostaa arvoaan, sitten myyntivoittovero on ajankohtainen.

Valitettavasti pitää olla "omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona".

Tuloverolaki 48 § 1 momentti:
48 §
Verovapaat luovutusvoitot
Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa

1) vähintään kahden vuoden ajan omistamansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen tai sen osan, jota hän on omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona (oman asunnon luovutusvoitto);

Tuloverolaki 1535/1992 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

finlex.fi

 

[antti-x]

Hesarissa oli tällä kertaa juttua asumistuen saamisesta omistusasunnoille. Toistaiseksi summat on pieniä mutta veikkaan että aika dramaattista muutosta on luvassa. Kelan laskuriin kun veikkasin tulot ja omaisuuden arvon niin esimerkiksi Hesarin sunnuntain jutussa ollut eläkeläinen saisi pari sataa kuussa asumistukea. Ja käytännössä kuka tahansa pienituloinen jolla on isot vastikemenot, voi saada tukea. Ei väliä vaikka olisi rahoitusvastike kyseessä.

Laskurit

Laskureiden avulla voit arvioida mahdollisuutesi saada Kelan tukea, tuen määrän ja maksuajan.

www.kela.fi

 

[Kvarkki]

Hesarissa oli tällä kertaa juttua asumistuen saamisesta omistusasunnoille. Toistaiseksi summat on pieniä mutta veikkaan että aika dramaattista muutosta on luvassa. Kelan laskuriin kun veikkasin tulot ja omaisuuden arvon niin esimerkiksi Hesarin sunnuntain jutussa ollut eläkeläinen saisi pari sataa kuussa asumistukea. Ja käytännössä kuka tahansa pienituloinen jolla on isot vastikemenot, voi saada tukea. Ei väliä vaikka olisi rahoitusvastike kyseessä.

Laskurit

Laskureiden avulla voit arvioida mahdollisuutesi saada Kelan tukea, tuen määrän ja maksuajan.

www.kela.fi

Ei helvetti Kyllä pitäisi ehdottomasti sentään olla rajattu rahoitus ulos hommasta.

 

[JRan]

Ei helvetti Kyllä pitäisi ehdottomasti sentään olla rajattu rahoitus ulos hommasta.

Juu todellakin ja mielellään koko omistusasuminen siis ihan kaikki vastikkeet. Pitäisi varmaan itsekin alkaa tutkia vaihtoehtoja, että saisiko jotain jostain.

 

[null0]

SP-ryhmä ennustaa hintojen kääntyvän nousuun jo loppuvuodesta. Tämä ei sinänsä olisi lainkaan yllättävää.

Asunnot | Asuntomarkkinoilla voi olla edessä käänne – Sp-ryhmä povaa hintojen kääntyvän loppuvuodesta nousuun

Asuntomarkkinoiden nousu kuopasta on alkamassa, arvioi Säästöpankkiryhmä asuntomarkkinaennusteessaan.

www.hs.fi

 

[TuplaKettu]

Nyt alkaa olla hyvä aika vaihtaa Euriboria lyhyempään tai sitten meillä vaan kävi tuuri. Soitin Nordeaan, että saisiko 12kk Euriborin vaihdettua 3kk. Virkailija vastasi, että onnistuu ja heti perään sanoi, että marginaali voitaisiin tarkistaa 0,5% -> 0,4%. Muutoskulu 250€ tuosta kuitenkin menee. Oma suunnitelma oli, että en hiisku Euriborista mitään, ettei se ainakaan ylöspäin nousisi, mutta iloinen yllätys kyllä.

 

[Ernomies]

Ei helvetti Kyllä pitäisi ehdottomasti sentään olla rajattu rahoitus ulos hommasta.

Juu todellakin ja mielellään koko omistusasuminen siis ihan kaikki vastikkeet. Pitäisi varmaan itsekin alkaa tutkia vaihtoehtoja, että saisiko jotain jostain.

Jaa, sittenkö se onkin OK jos asumistuki menee vuokralordille joka lyhentää sillä lainaa?

Näissä viesteissä tiivistyy suomalainen kaksinaismoralismi parhaimmillaan.

 

[KiLLPaTRiCK]

SP-ryhmä ennustaa hintojen kääntyvän nousuun jo loppuvuodesta. Tämä ei sinänsä olisi lainkaan yllättävää.

Asunnot | Asuntomarkkinoilla voi olla edessä käänne – Sp-ryhmä povaa hintojen kääntyvän loppuvuodesta nousuun

Asuntomarkkinoiden nousu kuopasta on alkamassa, arvioi Säästöpankkiryhmä asuntomarkkinaennusteessaan.

www.hs.fi

Vaikea uskoa. Ei näihin korkoihin ole monella varaa. Itse uskon, että sakkaa vielä pahemmin, mutta se on vain arvaus. Katsotaan kumpi on oikeassa.
(en minä arvannut oikein koronankaan vaikutusta hintoihin)

 

[JRan]

Jaa, sittenkö se onkin OK jos asumistuki menee vuokralordille joka lyhentää sillä lainaa?

Näissä viesteissä tiivistyy suomalainen kaksinaismoralismi parhaimmillaan.

Kumpikaan minä tai @Kvarkki ei taidettu sanoa, että tämäkään olisi sen parempi, vai?

Rajaisin ITSE myös tämän pois ja kaiken muun paitsi valtion ja kuntien kämpät. Näissä meidän raha kiertäisi sentään "oikeasta taskusta vasempaan" ja aloittaa uuden kierroksen.

Oikeastaan poistaisin koko asumistukijärjestelmän ja jokainen sentti peritään korkoineen takautuvasti takaisin myös sieltä vuokralordien lainan lyhennyksistä.

Itse keksisin näille rahoille(ni) muutakin käyttöä, kun tukea omistusasujaa tai asuntosijoittajaa.

Edit: lisäys.

 

[Taneli-]

Jos korot pysyvät ennustusten mukaan 4% ja päälle vuoden 2023 ja 2024 loppuun en usko asuntojen hintojen kääntyvän nousuun koska ostajien määrä tuskin raketoi. Eli jos ei ole ostajia en näkisi että hinnatkaan nousevat.

Tosin arvioita on että tavoitetaso saavutettaisiin 2024 viimeisellä neljänneksellä (jonka jälkeen korkoja voisi alkaa laskemaan)

Sen näkee sitten. Tosin tuskin ainakaan tämän vuoden aikana korot paljoa jos yhtään laskevat.

 

[shams]

Tuollainen uutisointi voi ainakin olla itseään toteuttava ennustus. Jos ihmiset alkavat laajemmin uskoa että käänne on lähellä niin voi tulla FOMO-ilmiö ja kauppoja alkaa taas syntyä, kun halutaan ostaa "pohjalta".

 

[renee]

Ei asunnon tarve, patoutunut kysyntä tai psykologia piristä asuntokauppaa ja käännä hintoja nousuun, jos ostajilla ei ole rahaa. Toki Nordea on oikeassa sen suhteen, että palkat ovat nousseet ja inflaatio hidastunut, mutta toisaalta inflaation ja korkojen vaikutukset eivät ole vielä realisoituneet täysimääräisesti.

 

[love_doctor]

Ei asunnon tarve, patoutunut kysyntä tai psykologia piristä asuntokauppaa ja käännä hintoja nousuun, jos ostajilla ei ole rahaa. Toki Nordea on oikeassa sen suhteen, että palkat ovat nousseet ja inflaatio hidastunut, mutta toisaalta inflaation ja korkojen vaikutukset eivät ole vielä realisoituneet täysimääräisesti.

Eikös indeksikorotukset ole monella olleet alle inflaation eli ostovoima on käytännössä vaan laskenut?

 

[antti-x]

Itse uskon kysynnän alkavan purkautua heti, kun korot ovat olleet useamman kuukauden laskusuunnassa.

Itse veikkaan että käänne ei välttämättä vaadi montaa kuukautta mutta selkeän signaalin kuitenkin siitä että vähintään 3kk euribor kääntyy vakaasti laskuun. Niin kauan kuin on olemassa selkeämpi riski pitkään vielä nykyistä korkeammalla olevista koroista, niin tuskin asuntokauppa kiinnostaa entiseen tapaan.

 

[Ekaros]

Itse en usko hintojen nousuun ennen kuin euriborista katoaa se pari prosenttia. Loppupeleissä se kokonaishinta kuussa on se tärkein kriteeri. Ja korot 1->4% muutavat tätä paljon enemmän kuin mitkään indeksikorotukset. Monesti ostetaan lähelle se kallein mitä saadaan, ja nyt samalla kuukausi erällä saa vähemmän koska korkoihin menee paljon enemmän.

 

[Anagonda]

Nyt alkaa olla hyvä aika vaihtaa Euriboria lyhyempään tai sitten meillä vaan kävi tuuri. Soitin Nordeaan, että saisiko 12kk Euriborin vaihdettua 3kk. Virkailija vastasi, että onnistuu ja heti perään sanoi, että marginaali voitaisiin tarkistaa 0,5% -> 0,4%. Muutoskulu 250€ tuosta kuitenkin menee. Oma suunnitelma oli, että en hiisku Euriborista mitään, ettei se ainakaan ylöspäin nousisi, mutta iloinen yllätys kyllä.

Kuinka tuonne soitit? Koitin nettipankista etsiä yhteydenottopyyntöä ja jouduin vaan johonkin mystiselle lainanhaku sivulle.
Et sattunut kysyä saako 1kk euriboria? Meillä nyt 6kk niin 6->3kk muutos 250e kululla ei ehkä kannata.

EDIT: Laskinpa 30.5. euriborilla eron niin 6kk vs 3kk ero on huimat 18,87e/kk. Onhan se halvempi, mutta 250e on vähän turhan kova muutoshinta mielestäni. Toisaalta lainaa on jäljellä 15v joten ehtiihän se säästää.

 

[KiLLPaTRiCK]

Tuossa asunnon ostamiseen ja omistamiseen liittyvää hauskaa lukemista:

Yksi koko ei sovi kaikille

Lähes kaikki ihmiset ymmärtävät, että koon 52 puku (lakkiaispukuni) ei mahdu koon 58 miehille (juuri Stockalta hakemani). Kun hauis ei mahdu enää hihaan, olisi ainakin syytä ostaa isompi. Toivepukuja voi sitten säilyttää kaapissa niin kauan kuin uskoa ja toivoa riittää.

www.sijoitustieto.fi

 

[Taneli-]

Tuossa asunnon ostamiseen ja omistamiseen liittyvää hauskaa lukemista:

Yksi koko ei sovi kaikille

Lähes kaikki ihmiset ymmärtävät, että koon 52 puku (lakkiaispukuni) ei mahdu koon 58 miehille (juuri Stockalta hakemani). Kun hauis ei mahdu enää hihaan, olisi ainakin syytä ostaa isompi. Toivepukuja voi sitten säilyttää kaapissa niin kauan kuin uskoa ja toivoa riittää.

www.sijoitustieto.fi

Ihan asiaahan tuo kirjoittaa. Tosin itse en henkilökohtaisesti kanittaisi enkä toivottavasti koskaan tule niin tekemäänkään, omistusasuntoa ja sijoita rahoja osakesijoituksiin. Mutta jos uskoa itseen (sekä osakkeisiin) riittää niin jokainen tyylillään.

Kun kuitenkin ollaan asunnon ostamis ja asuntolaina ketjussa voidaan otaksua että suurin osa joko on ottanut sen asuntolainan tai sellaista suunnittelee ja myös että henkilöllä on se asunto tai sellaista suunnittelee hankkivansa.
Toisaalta varmaan tämän linkin myös laitoit pörssikeskusteluihin ja ehkä FIRE ketjuun myös joten se siitä...