Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[psxgamer]

Edit: Tuplat

 

[qtba]

Artikkelin naisen ongelma taisi tosiaan olla se, että hän sai ostettua uuden kämpän "ilman lainaa" vanhasta rotiskosta saamillaan myyntituloilla. Pari vuotta se kuvio toimiikin hienosti, kun taloyhtiön oman lainan lyhennysvapaat rullaa.

Nyt on hyvä olla käsi ojossa, josko se kuuluisa joku muu tulisi kuittaamaan osan laskusta.

 

[antti-x]

Se että tässäkin tapauksessa voi "velattomana" olla sellaiset yhtiölainamenot että menee kaikki tulot asumiseen, kertoo osaltaan siitä että yhtiölainoihin ei kauheasti stressitestejä tehdä.

Toisaalta jos olisi hakenut edes pientä lainaa tuon asunnon ostoon, pankki olisi toivottavasti osannut kertoa miksi naisen ei kannata kyseistä asuntoa ostaa.

 

[latzka]

Luulisi siinä joidenkin kellojen kilkattavan, jos myy vanhan rotiskon jokseenkin hyvään hintaan ja muuttaa uudenkarheaan kohteeseen ~samalla rahalla.

 

[Ekaros]

Eikö jokaisessa ilmoituksessa ole se myynti ja velaton hinta. Eivätkö ihmiset ollenkaan mieti että mistä tuo jopa satojen tuhansien ero tulisi tuossa. Ilmaista rahaa ei yleensä ole ja jostain tämä on saatava niin mistä se vois tulla.

Tiedä kyllä yhtään missä ja miten ja kenen toimesta näitä pitäisi ihmisille kouluttaa. Varsinkin jos eläkeläisillä ei esim. ole mitään ymmärrystä.

 

[antti-x]

Jos ajatellaan että kyseessä on 120 tonnin yhtiölaina 25 vuoden maksuajalla niin lyhennysvapailla ja prosentin marginaalilla ja 0% euriborilla rahoitusvastike oli 100 euroa kuussa siihen asti että lyhennykset ja euriborin pomppaus osuivat samaan kohtaan. Lyhennyksiä tulee 400€ kuussa mikä oli varmaan kaikella logiikalla naisella tiedossa, siis oli ilmoitettu että sen verran tulee lisää kulua sitten kun lyhennykset alkaa.

Mutta samalla jos nousee lainan korko 4%, niin se tekee toiset 400 euroa nousua. Tätä 400 euroa ja ylikin pankkilainaa otettaessa stressitestataan, mutta jos on kyseessä yhtiölaina, niin ei tarvitse ostajalle varmaan edes kertoa erikseen mikä vaikutus korkojen nousulla käytännössä on. Ja tietty päälle on tullut hoitovastikkeen nousu, ehkä kaukolämmön nousut on vasta nyt pistetty vastikkeeseen, tonttivuokra ehkä nousee yms.

 

[shams]

Uudiskohteiden myynti- ja kauppamateriaaleissa kerrotaan ihan selkeästi mistä rahoitusvastike koostuu ja yhtiölainan tiedot, eli mikä Euribor ja marginaali. Jos joku ei ole siitä tajunnut että lainalla on korko niin ihan omaa huolimattomuutta tai typeryyttä. Välittäjällä tai rakennusliikkeellä ei ole tässä asiassa vastuuta.

 

[Grazer]

Se että tässäkin tapauksessa voi "velattomana" olla sellaiset yhtiölainamenot että menee kaikki tulot asumiseen, kertoo osaltaan siitä että yhtiölainoihin ei kauheasti stressitestejä tehdä.

Toisaalta jos olisi hakenut edes pientä lainaa tuon asunnon ostoon, pankki olisi toivottavasti osannut kertoa miksi naisen ei kannata kyseistä asuntoa ostaa.

Näinpä. Nollakorkojen aikaan toki ei välttämättä olisi jäänyt kiinni, koska ainakin itsellä 2017 lainaa hakiessa tarkastettiin vain oletetut tulevat vastikekulut (silloisilla nollakoroilla) lyhennys sisältäen että pysyykö talous tasapainossa.

Tuo oma ex-naapurini (25-v nainen) tosiaan kertoi minulle aikoinaan että oli isännöitsijältäkin kysellyt tuosta vastiketilisiirrossa olevasta "pääomavastike 1:stä" kun oli ihmetellyt että mikä tällainen "lisävastike" on. En muista millä tilanteen kuittasin, mutta mietin kyllä mielessäni että toivottavasti hänenkaltaisiaan ei ole taloyhtiössä enempää.

Syy kallistuneeseen vastikkeeseen on rahoitusvastikkeen mieletön nousu. Uusissa vastikelapuissa ei sitä suoraan lukenut, mutta tutkimalla laskun erittelyä tämä selvisi asukkaallekin, Ahola kertoo.

En tiedä millaisia vastikelappuja tuossa taloyhtiössä jaellaan, mutta meillä on aina ollut vain yksisivuinen tilisiirto, jossa varsin selvästi lukee omilla riveillään eri vastike- ja maksutyypit.

Meilläkin tullee ihan muikea nousu taas tänä vuonna korkokuluihin. Marginaalihan meillä on todella hyvä, vain 0,5 %. Viime kesänä korontarkistuksen myötä kokonaiskorko nousi tuon 0,5 % --> 1,5 % ja nyt kun katsoo 12 kk euriboria, niin heinäkuussa noussee tuosta 1,5 % --> 4,5 %. Onneksi sentään sen verran tietää että enää ensi kesänä ei korko kolminkertaistu. Kyllähän tuo yksiön hinnoillakin jo näkyy. Itselläni on/oli
-2018 sisäänmuuttaessa, hoitovastike 97 EUR, rahoitusvastike (vain korot) 33 EUR.
-2020 kun lyhennysvapaa päättyi, hoitovastike 97 EUR, rahoitusvastike 341 EUR
-2022 kesällä korontarkastuksen jälkeen, hoitovastike 110 EUR, rahoitusvastike 445 EUR
-2023 kesällä korontarkastuksen jälkeen hoitovastike 110 EUR, rahoitusvastike noussee arviolta johonkin 600 euroon.

Siinä mielessä itseni on helppo hallituksen puheenjohtajana vetää kesän yhtiökokous kun meillä siitä hyvä tilanne, että sopimuksia kilpailuttamalla saatiin hoitovastike pidettyä ennallaan ja alustavasti ei tarvitsisi kerätä edes sitä "normaalia" ylimääräistä vastiketta. Rahoitusvastikkeelle sen sijaan emme tuon enempää pysty tekemään kun marginaali kilpailutettu jo tappiin. Meillä onneksi osakkaat maksaneet pääomalainaa ihan hyvin pois. Tämä oli alunperin noin 10 miljoonan talo, 60-prosenttisesti lainoitettu ja nyt onneksi pääomalainaa jäljellä enää 2,6 milliä.

 

[kajakkivajakki]

Iltalehden artikkelissa oli tätä nykyistä inflaatio-kurjuutta hyvin paljastava käppyrä:

Asuntojen hintojen on uutisoitu kasvukeskuksissa painuneen vuoden 2019 tasolle, tuosta käppyrästä johtuen niiden pitäisi painua tuolle 2009 vuoden tasolle.
Laskuvaraa hinnoissa siis on vielä suuresti...

Vastaavan kokoisen montun kuromiseen mennyt tuolla öljykriisissä 7 vuotta, aivan pienessä ajassa ei kyllä tätä nykyistä monttua kurota umpeen kun työnantajat vastustaa henkeen ja vereen edes inflaatiota vastaavia palkankorotuksia.

 

[Taneli-]

Luulisi siinä joidenkin kellojen kilkattavan, jos myy vanhan rotiskon jokseenkin hyvään hintaan ja muuttaa uudenkarheaan kohteeseen ~samalla rahalla.

Eikö jokaisessa ilmoituksessa ole se myynti ja velaton hinta. Eivätkö ihmiset ollenkaan mieti että mistä tuo jopa satojen tuhansien ero tulisi tuossa. Ilmaista rahaa ei yleensä ole ja jostain tämä on saatava niin mistä se vois tulla.

Tiedä kyllä yhtään missä ja miten ja kenen toimesta näitä pitäisi ihmisille kouluttaa. Varsinkin jos eläkeläisillä ei esim. ole mitään ymmärrystä.

Ongelma tulee varmaan siinä että se rahan arvon nousu hämärtyy.

Eli jos olet aikoinasi ostanut ISON omakotitalon (tai no, ison ja ison, rintamamiestalo tjsp) ja maksanut siitä vaikka 100 000mk.
Sitten on tullut euro ja muistat oikein hyvin miten 6mk on 1€ (pyöristys) joten tiedät että jos saat myydessä vaikka 80 000€ (mikä on kuitenkin laskien noin 480 000mk, ei ne mummot ja papat oikeasti katso mitään indeksimuutoksia tjsp) ja sinulla on vaikka vuosikymmenien säästöjen tuloksena 40 000€ siihen päälle.

Sitten ostat "pikkuruisen" asunnon jostain keskustasta ja mietit jo siinä että kun maksoit aikoinasi päälle tuplasti suuremmasta, omalla tontillakin olevasta, rintamamiestalostasi sen 100 000mk ja nyt maksat vaikka 120 000€ eli 720 000mk niin onhan se ihan ryöstöhinta mutta no.. ..ainakin olet maksanut sen ja vastike on pienessä asunnossa sitten vaikka jotain 100€ pintaa ja joku mystinen rahoitus tms. mistä et oikein edes tiedä mitä on mutta vaikka 50€ minkä voit 1300€ eläkkeestä hyvin maksella.

Tietysti siinä tulee yllätyksenä sitten papalle tai mummolle kun ilmoitetaan että tuon päälle tulee vaikka 1000€ korotus mistä ei ostaessa se mukava mies mitään kertonut vaikka tarjosi pullakahvitkin kun nimeä pistit alle ja asunnon uutena ostit. Vaikka oli niin kovin pieni kerrostalokämppä ja päälle "7 kertaa suuremman summan rahaa" siitä maksoit kuin vanhasta isosta omakotitalostasi siellä kaupungin laitamailla.

 

[Atamon]

Uudiskohteiden myynti- ja kauppamateriaaleissa kerrotaan ihan selkeästi mistä rahoitusvastike koostuu ja yhtiölainan tiedot, eli mikä Euribor ja marginaali. Jos joku ei ole siitä tajunnut että lainalla on korko niin ihan omaa huolimattomuutta tai typeryyttä. Välittäjällä tai rakennusliikkeellä ei ole tässä asiassa vastuuta.

Jep jo aikanaan 2010/11 (En muista) katselin tarjousta uudesta asunnosta. Kyllähän se selkeästi kerrottiin siinä about 70 sivuisessa esitteessä. Luin läpi ja kiitos EI. Laman lapsena osaan Korkoni ja Kustannukseni.

 

[antti-x]

Uudiskohteiden myynti- ja kauppamateriaaleissa kerrotaan ihan selkeästi mistä rahoitusvastike koostuu ja yhtiölainan tiedot, eli mikä Euribor ja marginaali. Jos joku ei ole siitä tajunnut että lainalla on korko niin ihan omaa huolimattomuutta tai typeryyttä. Välittäjällä tai rakennusliikkeellä ei ole tässä asiassa vastuuta.

En sano että olisi vastuuta. Ei sen enempää kuin pankeilla jotka ennen 90-luvun lamaa tarjosivat muissa valuutoissa lainoja ja ottivat erilaisiin vekseleihin vanhemmilta ja tutuilta allekirjoituksia joista tuli kymmenien vuosien ongelmat. Olihan se toki kerrottu kaikki vastuut jo siinä vaiheessa ja kyllä jokaisen aikuisen ihmisen pitää olla täysin vastuussa siitä että tietää miten nämä kuviot toimii. Ihan 100% omaa syytä jos maksaa veljen konkurssia 30 vuotta tms.

Pointtinani on silti yrittää ymmärtää miksi joillekin voi olla ettei kaikki mikä tietty on täysin omalla vastuulla ehkä olekaan tullut tajutuksi vähän monimutkaisista papereista. Ja miten siitä voi sitten eskaloitua isompia ongelmia.

 

[shams]

Pointtinani on silti yrittää ymmärtää miksi joillekin voi olla ettei kaikki mikä tietty on täysin omalla vastuulla ehkä olekaan tullut tajutuksi vähän monimutkaisista papereista. Ja miten siitä voi sitten eskaloitua isompia ongelmia.

Varmaan samasta syystä miksi puhelinmyyjät onnistuvat kauppaamaan joillekin (usein vanhemmille) ihmisille kaikenlaisia kuukausitilauksia, tyyliin vitamiineja tai alusvaatteita, joista ei sitten myöhemmin pääse eroon kirveelläkään. Jotkut eivät vaan osaa itse arvioida onko joku tarjous kannattava vai ei, kunhan tarjoaja puhuu riittävän vakuuttavasti. Tälläiset ihmiset pääsevät aina eroon rahoistaan tavalla tai toisella.

 

[antti-x]

Varmaan samasta syystä miksi puhelinmyyjät onnistuvat kauppaamaan joillekin (usein vanhemmille) ihmisille kaikenlaisia kuukausitilauksia, tyyliin vitamiineja tai alusvaatteita, joista ei sitten myöhemmin pääse eroon kirveelläkään. Jotkut eivät vaan osaa itse arvioida onko joku tarjous kannattava vai ei, kunhan tarjoaja puhuu riittävän vakuuttavasti. Tälläiset ihmiset pääsevät aina eroon rahoistaan tavalla tai toisella.

Nyt vertaat sitten yhtiölainojen myyntiä -mahdoton purkaa alusvaatetilausten puhelinmyyntiin- ja edelleen olet sitä mieltä että mitään vastuuta tai korjattavaa kyseenalaisista kauppatavoista ei ole siellä myyjän päässä? Voi sen noinkin ajatella.

 

[shams]

Nyt vertaat sitten yhtiölainojen myyntiä -mahdoton purkaa alusvaatetilausten puhelinmyyntiin- ja edelleen olet sitä mieltä että mitään vastuuta tai korjattavaa kyseenalaisista kauppatavoista ei ole siellä myyjän päässä? Voi sen noinkin ajatella.

Pointtini on enemmän se että ehkä tuo hesarin jutun henkilö ei ole oikein kykenevä enää hoitamaan raha-asioitaan kunnolla, ja hänen olisi pitänyt pyytää joltain apua ja toista mielipidettä ennen nimen laittamista paperiin. Ei asunnon myyjältä voi oikein edellyttää tuollaista arviointia, varsinkin jos myyntimateriaalit ovat asianmukaiset ja sisältävät kaikki tarvittavat yksityiskohdat.

 

[antti-x]

Pointtini on enemmän se että ehkä tuo hesarin jutun henkilö ei ole oikein kykenevä enää hoitamaan raha-asioitaan kunnolla, ja hänen olisi pitänyt pyytää joltain apua ja toista mielipidettä ennen nimen laittamista paperiin. Ei asunnon myyjältä voi oikein edellyttää tuollaista arviointia, varsinkin jos myyntimateriaalit ovat asianmukaiset ja sisältävät kaikki tarvittavat yksityiskohdat.

Tuo on ihan totta. Ja toki tämä on asia siiinä miehessä mennyt ongelma, että todennäköisimmin uusia vastaavia kauppoja tehdään enää aika vähän jos ollenkaan, ja nyt realisoituu näitä pari vuotta sitten tehtyjä virheitä joku määrä X joka ei toivottavasti ole kauhean suuri.

 

[PornReindeer]

Pointtini on enemmän se että ehkä tuo hesarin jutun henkilö ei ole oikein kykenevä enää hoitamaan raha-asioitaan kunnolla, ja hänen olisi pitänyt pyytää joltain apua ja toista mielipidettä ennen nimen laittamista paperiin. Ei asunnon myyjältä voi oikein edellyttää tuollaista arviointia, varsinkin jos myyntimateriaalit ovat asianmukaiset ja sisältävät kaikki tarvittavat yksityiskohdat.

Laki pyrkii estämään pahimmat kusetukset vaatimalla laskelmia koroista, pakottamalla peruutusoikeuksia saataville yms., mutta eipä nekään auta jos ostaja ei ymmärrä oli maksuissa tonni tai miljoona. Ja tuntuu että iso osa ihmisistä ei edes ymmärrä että se myyjä on myymässä, ei auttamassa sinua tekemään oikean päätöksen

 

[kajakkivajakki]

Kikkailin tuolla tilastokeskuksen sivuilla piirtelemässä käppyröitä tuohon palkansaajien reaaliansioon verrattuna.

PKS hinnat

Jos asuntojen hinnat palautuisi vuoden 2009 tasolle, hinnoista pitäisi leikkaantua tuo 31%

Tuosta kuvaajasta muuten näkyy selvästi se, että tuo reaali-indeksi jota usein käytetään perustelemaan ettei pks asunnot ole kuplaantuneet vaan hinnannousu on ollut vain maltillista.
Paskapuhetta, se ei kerro mitään muuta kuin sen että asuntojen hinnat ovat nousseet vain hieman nopeammin kuin kuluttajahintaideksi. Nyt kun se kh-indeksi on noussut nopeasti niin sen mukaan asunnot olisi halventuneet

Muu Suomi-hinnat:

Tuosta näkyy kuinka eritynyt Suomen asuntomarkkina on, vain 9% leikkauksella hintoihin koko 13 vuoden hintanousu on leikkautunut pois.
Reaalihintaindeksi on ollut jo pitkään laskeva eli kuluttajahinnat ovat nousseet nopeammin kuin asuntojen hinnat.

Kolmanneksi käppyräksi perähikiän asuntohinnat eli kaikki suuret kaupungit pois:

Hinnat olleet laskusuunnassa tuon datan olemassaolosta alkaen eli vuodesta 2015, joka nyt tuskin kellekään yllätyksenä tulee.

 

[Taneli-]

Toisaalta jos on perähikiältä ostanut sen kämpän esim. tuon 25v sitten = 1998 voi hyvinkin olla että saa omansa takaisin kun sen myy. Muualla ne hinnat ovat vain nousseet huomattavasti enempi.

Eli jos nyt laskee että on vaikka 1993 ostanut asunnon (eli 30v sitten) saanut niitä lapsia ja hoitanut ne eteenpäin ja nyt miettii asunnon vaihtamista voi hyvinkin olla että saa vähän tai sitten paljon enemmän siitä 30v vanhasta asunnosta minkä silloin ehkä jopa rakennutti tai osti ainakin uutena.

Yleensä asuntolaina on kuitenkin sen 25v joten pitäisi siihenkin suhteuttaa hieman asioita (eli jos lainaa on vaikka vielä sen 20v jäljellä niin joo, korot muuttuvat, hinnat muuttuvat, onko mitään väliä jos tietää että ainakin sen 20-25v vielä asuu samassa kämpässä?).
Toki löytyy joitakin henkilöitä jotka ottavat niitä lainoja useammin ja taisi olla että keskimääräinen Suomalainen muuttaa elämänsä aikana sen 7 kertaa.

Itse olen asunut 4 eri asunnossa siten että niistä teoriassa edes jotain maksanut (eka oli alivuokralaisena ja maksoin siitä yhden kahvipaketin kun muutin pois sen ekan kesän jälkeen). Jos lasketaan asunnot lapsesta saakka niin taitaa tulla 8 asuntoa täyteen.

Tosin nyt näyttää siltä että määrä on viimeisten 10 vuoden sisällä kasvanut:
"
Suomalainen muuttaa elämänsä aikana keskimäärin 13 kertaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutot ovat lisääntyneet.
22.11.2020
"

 

[pasi-ipa]

Onneksi sentään sen verran tietää että enää ensi kesänä ei korko kolminkertaistu.

Mistä sen tiedät?

 

[zepi]

Pointtinani on silti yrittää ymmärtää miksi joillekin voi olla ettei kaikki mikä tietty on täysin omalla vastuulla ehkä olekaan tullut tajutuksi vähän monimutkaisista papereista. Ja miten siitä voi sitten eskaloitua isompia ongelmia.

Vielä kun suuri osa ymmärtäisi, ettei tajua hölkäsen pöläystä kiinteistövarallisuuden hoitamisesta ja tajuaisi pysyä koko elämänsä vuokralla.

Tässä vielä auttaisi se, että omistusasuminen ja vuokra-asuminen asetettaisiin edes karkeasti samalle viivalle verotuksellisesti.

 

[Taneli-]

Tässä vielä auttaisi se, että omistusasuminen ja vuokra-asuminen asetettaisiin edes karkeasti samalle viivalle verotuksellisesti.

Tuo on aika mahdoton yhtälö, tai sanotaan että tosi moni älähtäisi siitä.
- Eli jos alettaisiin verottaa tai täysin poistettaisiin vero siitä että vuokralla asuva / omistusasuja vaihtaa asuntoa toiseen samalla asumismuodolla (vuokra/omistus) olevaan.
- Jos poistettaisiin asumistuki tai alettaisiin automaattisesti antamaan sitä myös omistusasujille vain neliömäärän mukaan / oletettujen asumiskulujen mukaan ja laskettaisiin myös mahdolliset asuntolainat (sen lyhentäminen kuukausittain) siihen mukaan..
- Jos verotuksellisesti katsottaisiin "omistukseksi" aina se asunto missä asuu, oli se sitten oma, vuokralla tai vanhempien. Tai sitten sitä ei katsottaisi ollenkaan omistukseksi missä asutaan..

Jne jne.

 

[kajakkivajakki]

Toisaalta jos on perähikiältä ostanut sen kämpän esim. tuon 25v sitten = 1998 voi hyvinkin olla että saa omansa takaisin kun sen myy. Muualla ne hinnat ovat vain nousseet huomattavasti enempi.

Eli jos nyt laskee että on vaikka 1993 ostanut asunnon (eli 30v sitten) saanut niitä lapsia ja hoitanut ne eteenpäin ja nyt miettii asunnon vaihtamista voi hyvinkin olla että saa vähän tai sitten paljon enemmän siitä 30v vanhasta asunnosta minkä silloin ehkä jopa rakennutti tai osti ainakin uutena.

Juuri 1993 oli kaikkein otollisin aika ostaa asunto tai rakennuttaa sellainen, kun -80 luvun lopun kuplasta hinnat oli pudonnut noin 50%

Mutta leikitään silti ajatuksella, tuolloin perheelle rakensi talon noin 300000 markalla.
Tuliterän Corollan sai pihaan noin 100000 markalla.

Rahan arvo huomioon ottaen nyt omaisuuden myynnillä pitäisi saada:

Asunnosta: 80 074,01 euroa
Corollasta: 26 691,34 euroa

Toinen on realistinen hinta, toinen utopistinen unelma vaikka molempia olisi huollettu ihanteellisesti

 

[love_doctor]

Varmaan samasta syystä miksi puhelinmyyjät onnistuvat kauppaamaan joillekin (usein vanhemmille) ihmisille kaikenlaisia kuukausitilauksia, tyyliin vitamiineja tai alusvaatteita, joista ei sitten myöhemmin pääse eroon kirveelläkään. Jotkut eivät vaan osaa itse arvioida onko joku tarjous kannattava vai ei, kunhan tarjoaja puhuu riittävän vakuuttavasti. Tälläiset ihmiset pääsevät aina eroon rahoistaan tavalla tai toisella.

Asia on kyllä niin, että monelle peruskansalaiselle asunnon budjetointi ja erinäisen kulujen laskeminen ylittää monella tavalla oman matemaattisen kyvykkyyden. Vielä jos mukaan otetaan ASP-lainat, Garantian lisävakuudet, korkotasot, korkosuojat, korkovähennykset, asunnon remontointitarpeet (esim. öljylämmityksen vaihto lämpöpumppuun) kotitalousvähennyksineen, taloyhtiön budjetti jne. niin kyllä kyseessä on aika monimutkainen kokonaisuus. Ihan jo se, että pistät matti meikäläisen laskemaan eri lainatyyppien kokonaiskustannukset laina-ajalta, niin kyky ylittyy jo ihan alkumetreillä. Onhan matematiikan osaamisen heikkenemisestä ollut vuosikausia eri juttuja kuten vaikkapa tämä. Jutussahan lukee, että peruskoulun lopussa "heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä". Eli ihan perus kertolaskua numeroilla 0-10 ei meinata osata.

Toinen mitä pitäisi osata on sitten kiinteistöihin ja asunto-osakeyhtiöihin sekä asunnon välitykseen liittyvä lainsäädäntö. Vielä vaikeampi tilanne on, jos pitäisi alkaa rakentaa itse.

Eipä silti, kyllä näissä on ihan hyvin arvosanoin matemaattisen aiheen maisteriksi / DI:ksi lukeneellakin jonkin verran perehtymistä. Välittäjät, pankit, omaisuuden myyjät jne. eivät kuitenkaan jaksa odotella vuosia, että ostajat opettelevat koulun penkillä perusasioita, jotta ovat kykeneviä käyttämään rahaa.

 

[zepi]

Asia on kyllä niin, että monelle peruskansalaiselle asunnon budjetointi ja kulujen lasku ylittää monella tavalla oman matemaattisen kyvykkyyden. Vielä jos mukaan otetaan ASP-lainat, Garantian lisävakuudet, korkotasot, korkosuojat, korkovähennykset, asunnon remontointitarpeet (esim. öljylämmityksen vaihto lämpöpumppuun) kotitalousvähennyksineen, taloyhtiön budjetti jne. niin kyllä kyseessä on aika monimutkainen kokonaisuus. Ihan jo se, että pistät matti meikäläisen laskemaan eri lainatyyppien kokonaiskustannukset laina-ajalta, niin kyky ylittyy jo ihan alkumetreillä. Onhan matematiikan osaamisen heikkenemisestä ollut vuosikausia eri juttuja kuten vaikkapa tämä. Jutussahan lukee, että peruskoulun lopussa "heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä". Eli ihan perus kertolaskua numeroilla 0-10 ei meinata osata.

Toinen mitä pitäisi osata on sitten kiinteistöihin ja asunto-osakeyhtiöihin sekä asunnon välitykseen liittyvä lainsäädäntö. Vielä vaikeampi tilanne on, jos pitäisi alkaa rakentaa itse.

Eipä silti, kyllä näissä on ihan hyvin arvosanoin matemaattisen aiheen maisteriksi / DI:ksi lukeneellakin jonkin verran perehtymistä. Välittäjät, pankit, omaisuuden myyjät jne. eivät kuitenkaan jaksa odotella vuosia, että ostajat opettelevat koulun penkillä perusasioita, jotta ovat kykeneviä käyttämään rahaa.

Tämähän se ongelma pohjimmiltaan on - monet eivät yksinkertaisesti ole kyvykkäitä hoitaman sitä omistustaan tai ymmärtämään, että mitä he nyt ovat ylipäätään ostamassa.

Moni varmasti pystyisi oppimaan jos haluaisi, mutta jengi vetää läpi elämän ihan autopilotilla ottamatta lainkaan selvää mistään.

 

[pasi-ipa]

Asia on kyllä niin, että monelle peruskansalaiselle asunnon budjetointi ja erinäisen kulujen laskeminen ylittää monella tavalla oman matemaattisen kyvykkyyden.

Tämä on niin totta. Parempi neuvoa noudattamaan nyrkkisääntöjä, kuten älä ota lainaa yli 3x nettovuositulot ja pidä kuukausittaiset kokonaisasumiskustannukset alle kolmanneksessa nettokuukausituloista. Kertolasku ja ynnäys sujunee vielä useimmilta.

 

[zepi]

Tämä on niin totta. Parempi neuvoa noudattamaan nyrkkisääntöjä, kuten älä ota lainaa yli 3x nettovuositulot ja pidä kuukausittaiset kokonaisasumiskustannukset alle kolmanneksessa nettokuukausituloista. Kertolasku ja ynnäys sujunee vielä useimmilta.

Suuri ongelma näyttäisi myös oleva, ettei ostaja edes tajua koska on ottamassa lainaa ja paljonko (nämä taloyhtiölainat).

Vaikea noudattaa nyrkkisääntöä jos ei ymmärrä edes sitä että on ottamassa valtavaa lainaa.

--
Toinen on sitten se, ettei ymmärretä että asunnot vaativat remonttia ja sitten itketään kun putkiremppa ja sen mukana tuleva remppalaina nostavat vastiketta railakkaasti.

Pitäisi ymmärtää, että mitä vastuita siitä asioiden omistamisesta seuraa.

 

[love_doctor]

Suuri ongelma näyttäisi myös oleva, ettei ostaja edes tajua koska on ottamassa lainaa ja paljonko (nämä taloyhtiölainat).

Vaikea noudattaa nyrkkisääntöä jos ei ymmärrä edes sitä että on ottamassa valtavaa lainaa.

Näissäkin on se, että uusien kohteiden rakentaminen olisi ollut ihan jäissä jos ihmisille olisi laajemmin eritelty erilaisia skenaarioita yhtiölainasta ja potentiaaliset ostajat olisivat alkaneet peräänkuuluttaa vähäriskirempiä ehtoja. Asuntoesitteessä voi tietty yhtiölainan koostumus lukea eurolleen ja tarkka maksusuunnitelma X seuraavaksi vuodeksi. Harva myynti-ilmoitus kuitenkaan erittelee miten käy jos joku taloyhtiössä ei maksa vastikkeita tai miten yleinen korkotaso näkyy yhtiölainassa. Yhtiökokouksissakin voidaan käydä läpi lähinnä keskeisimpiä lukuja vuosibudjetin osalta, mutta ei aleta antaa joka osakkaalle henkilökohtaista talousneuvontaa, miten kannattaisi lainat maksaa. Ehkä tulevaisuudessa pitäisi, kun yksittäisten tumpeloiden takia muidenkin talous on vaarassa.

Tuossa muutama vuosi sitten oli noita mimmit sijoittaa -tyylisiä talousneroja some täynnä ja noita juttuja näki kun oli jotain nuoria ankkahuulia, joilla oli juuri sometuotoista kertynyttä käsirahaa ostaa kohteita. Sitten vaihtoivat kohteesta toiseen aina kun lyhennysvapaat alkoivat loppua koska vain tyhmä maksaa asumisesta ja mitäpä järkeä asua yli 2 vuotta vanhassa asunnossa kun asumisen trendit vaihtuvat ja uusia rakennettiin ihan kiimassa. Tietenkin koko 2-3 vuodelta piti saada tuntuvaa voittoa kun asunnon arvo tietenkin nousee siinä. Siinä sitten nikkaroi kasaan tietokirjoja kovan luokan sijoittamisesta mitä Dubain matkoilta ja boho-sisustuksen shoppailulta ehtii.

 

[Boulder]

Todella suuri osa ihmisistä ei ylipäätään osaa suunnitella raha-asioita kuukautta pidemmälle. Sitten kun yrität tällaiselle tapaukselle selittää myyntihinnan ja velattoman hinnan eron niin epätoivo valtaa pienen ihmisen mielen aika nopeasti.

 

[zepi]

Näissäkin on se, että uusien kohteiden rakentaminen olisi ollut ihan jäissä jos ihmisille olisi laajemmin eritelty erilaisia skenaarioita yhtiölainasta ja potentiaaliset ostajat olisivat alkaneet peräänkuuluttaa vähäriskirempiä ehtoja. Asuntoesitteessä voi tietty yhtiölainan koostumus lukea eurolleen ja tarkka maksusuunnitelma X seuraavaksi vuodeksi. Harva myynti-ilmoitus kuitenkaan erittelee miten käy jos joku taloyhtiössä ei maksa vastikkeita tai miten yleinen korkotaso näkyy yhtiölainassa. Yhtiökokouksissakin voidaan käydä läpi lähinnä keskeisimpiä lukuja vuosibudjetin osalta, mutta ei aleta antaa joka osakkaalle henkilökohtaista talousneuvontaa, miten kannattaisi lainat maksaa. Ehkä tulevaisuudessa pitäisi, kun yksittäisten tumpeloiden takia muidenkin talous on vaarassa.

Käsittääkseni tuo yhtiölainasekoilu on lähtenyt lapasesta lähinnä sen takia, että yhtiölaina on ollut 100%:sesti verovähennettävää asuntosijoittajille - myös lyhennyksen osalta. Se on tehnyt siitä äärettömän hyvän markkinointivaltin kun myydään kämppiä sijoittajille -> vain idiootti jättää tuon option tarjoamatta potentiaalisille ostajille kun gryndaa uuden taloyhtiön.

Omaksi ostajille noissa ei juuri ole järkeä. Usein ollut järkevämpää neuvotella pankista laina koko hinnalle ja maksaa yhtiölaina pois asunto ostettaessa.

-
Mulla valmistui sijoitusasunnossa juuri putkiremppa ja on kyllä selvitetty hyvin selvästi, että 12kk euribor + 0.4% marginaali on tulossa ja koron tarkastuspäivä on tämä ja tämä jne. Mutta olen varma, että osa omistajista saa silti sydärin kun se ensimmäinen laskutus tililtä heinäkuussa lähtee. 25v maksuajallakin tuo laina meinaan n. kaksinkertaistaa monella asumisen kuukausimenot - ei olla enää ihan hirveän kaukana siitä mitä vuokrakämpässä se vuokra on.

Se 12kk euribor on myös noussut 0.0% -> 3.95% sen jälkeen kun projekti päätettiin aloittaa mikä karkeasti kaksinkertaistaa sen rahoitusvastike-erän vs. mitä pari vuotta sitten saattoi arvella...

Todella suuri osa ihmisistä ei ylipäätään osaa suunnitella raha-asioita kuukautta pidemmälle. Sitten kun yrität tällaiselle tapaukselle selittää myyntihinnan ja velattoman hinnan eron niin epätoivo valtaa pienen ihmisen mielen aika nopeasti.

En minäkään juuri suunnittele - koska ei tarvitse ja ei siinä ole mitään suunnittelemista. Mutta olen kyllä hyvin perillä siitä, että mitä mikäkin maksaa ja mitä sieltä tililtä kk-tasolla menee.

Seuraavan kerran kun vaihdetaan asuntoa vaimon kanssa, niin pitää kyllä varmaan tehdä yhdessä excel ja vähän katsoa, että mitä haluamamme asiat oikeasti maksavat ja miten se suhteutuu tuloihin.

 

[love_doctor]

Toinen on sitten se, ettei ymmärretä että asunnot vaativat remonttia ja sitten itketään kun putkiremppa ja sen mukana tuleva remppalaina nostavat vastiketta railakkaasti.

Pitäisi ymmärtää, että mitä vastuita siitä asioiden omistamisesta seuraa.

Toki putkiremonteissa on se, että ne ovat tarpeettoman kalliita ja pitkiä Suomessa. SK:lla oli juttu aikoinaan, missä verrattiin Saksaan. Itse yhden putkiremontin ("nopea" sukitus) kävin läpi vuokrakämpässä viitisen vuotta sitten. Remppa tosiaan kesti sen 3 kk per rappu vaikka rapussa ei montaa asuntoa ollut, 9 kpl. Nyt sama tilanne kun rivitalossa kaavailtu putkiremonttia jossain vaiheessa ja vaikka yhdessä rakennuksessa on jotain 6 asuntoa, niin puhutaan myös 3 kuukaudesta per asunto. Kerrostalossa esim. poistivat ovia rempan ajaksi ja asunnon ulko-ovi sekä rappukäytävän ovi oli koko ajan auki ilman mitään kulunvalvontaa, eli jos joku olisi halunnut viedä omaisuutta sisältä, niin siittä vaan. Kun kohteessa kävi kiertelemässä, ukkoja ei pääosan aikaa näkynyt yhtään missään, ei rapuissa tai pihalla. Luottamus hommaan oli todella matala ja kun tein etätöitä kämpässä, huomasikin että ukot kävivät 15-30 min kääntymässä kämpässä jos ollenkaan. Usein oli vaan joku tarkastuskäynti, jossa pari ukkoa seisoi ja tuijotti putken aukkoa lattiassa. Mitään ei oikeasti tapahtunut. Kyllähän tuosta jonkin verran voisi niistää pois ajallisesti, mutta varmaan putkimiesten ansiotaso hiukan kärsisi.

 

[Nik97]

Toki putkiremonteissa on se, että ne ovat tarpeettoman kalliita ja pitkiä Suomessa

Täälläpäin ainakin aikatauluja koko ajan kiristetään ja kiristetään. Valitettavasti se näkyy myös laadussa. Ja laatu näkyy myös siinä että valitaan urakoitsijoita jotka käyttävät lähes 90%:sti ulkomaalaista työvoimaa. Asbestimääräyksetkin vaikuttavat täällä Suomessa noihin aikatauluihin ja kustannuksiin sekä myös tämä "uusi" kvartsipöly miltä pitäisi suojautua mutta käytännössä mahdoton suojautua.

Minusta näissä linjasaneerauksissa on perin erikoista että isomman kämpän omaava maksaa kovempaa hintaa vaikka saa tasan samat jutut mitä sinne yksiöön laitetaan.

 

[love_doctor]

Täälläpäin ainakin aikatauluja koko ajan kiristetään ja kiristetään. Valitettavasti se näkyy myös laadussa. Ja laatu näkyy myös siinä että valitaan urakoitsijoita jotka käyttävät lähes 90%:sti ulkomaalaista työvoimaa. Asbestimääräyksetkin vaikuttavat täällä Suomessa noihin aikatauluihin ja kustannuksiin sekä myös tämä "uusi" kvartsipöly miltä pitäisi suojautua mutta käytännössä mahdoton suojautua.

Tuo linkkaamani artikkeli avaa minusta aika hyvin sitä asiaa. Se juju lyhykäisyydessään oli, että riistakameralla dokumentoituna tilat olivat tyhjänä valtaosan ajasta ja logistiikka ja työn jaksotus kusee niin, että ei voida tehdä nopeammin. Se on ihan väärästä paikasta säästämistä jos heikkolaatuisia työukkoja haetaan tekemään kiireessä samat asiat huonommin. Tähän on esim. tietotekniikassa vähän analoginen tuo Amdahlin laki - eli jos työstä esim. 50% voi rinnakkaistaa, vaikka sinulla olisi supertehokas supertietokone, niin se työteho ei voi tehostua kuin korkeintaan kaksinkertaiseksi. Vastaavasti jos 90% voi rinnakkaistaa, työteho voi jopa 10-kertaistua. Tässä remppaamisessa ongelma on se, että jos riistakameralla tarkasteltuna vain 20% työajasta on tehokasta, niin tehostus on ihan minimaalista vaikka ukkoja olisi miljoona siellä työmaalla.

Minusta näissä linjasaneerauksissa on perin erikoista että isomman kämpän omaava maksaa kovempaa hintaa vaikka saa tasan samat jutut mitä sinne yksiöön laitetaan.

Ja hinta on ihan helvetillinen, jos esim. puhutaan 2000 eurosta per neliö (huom juttu 5 vuotta vanha ja hinnat vaan nousseet). Vanhan halvan kämpän myyntihinta voi olla 1700-2000 eur/neliö. Sitten putkiremppa 2000 eur/neliö. Vähän aikaa sitten puhuivat että itse rakentamiseen osallistumalla sai uuden kämpän rakennuskustannukset painettua reiluun 2000 euroon per neliö. Onhan se ihan tajuton hinta jos vaikka sukitetaan vanhat putket ja maksaa siitä saman kuin kokonaan uuden rakentaminen olisi. Eihän tuo tosiaan ole ihme jos maksaa paljon kun maksetaan 5 tunnista ja vain yhtenä tehdään töitä.

 

[Boulder]

En minäkään juuri suunnittele - koska ei tarvitse ja ei siinä ole mitään suunnittelemista. Mutta olen kyllä hyvin perillä siitä, että mitä mikäkin maksaa ja mitä sieltä tililtä kk-tasolla menee.

Tämä on sitä suunnittelua, mitä tuossa tarkoitin. Pitää tietää, minkä verran rahaa on käytettävissä ja mihin sitä kuluu ja onko tulossa eteen jotain sellaista, johon on syytä varautua (vaikka noi lyhennysvapaiden päättymiset tai taloyhtiön yhtiökokous ja vastikkeiden tarkastus). Tietysti jos tulot on luokkaa "riittävästi" niin tarkemman seurannan tarve on pienempi, mutta pieni- tai keskituloisen on aika tärkeä olla tietoinen omasta tilanteestaan.

 

[Ernomies]

Toki putkiremonteissa on se, että ne ovat tarpeettoman kalliita ja pitkiä Suomessa. SK:lla oli juttu aikoinaan, missä verrattiin Saksaan. Itse yhden putkiremontin ("nopea" sukitus) kävin läpi vuokrakämpässä viitisen vuotta sitten. Remppa tosiaan kesti sen 3 kk per rappu vaikka rapussa ei montaa asuntoa ollut, 9 kpl. Nyt sama tilanne kun rivitalossa kaavailtu putkiremonttia jossain vaiheessa ja vaikka yhdessä rakennuksessa on jotain 6 asuntoa, niin puhutaan myös 3 kuukaudesta per asunto. Kerrostalossa esim. poistivat ovia rempan ajaksi ja asunnon ulko-ovi sekä rappukäytävän ovi oli koko ajan auki ilman mitään kulunvalvontaa, eli jos joku olisi halunnut viedä omaisuutta sisältä, niin siittä vaan. Kun kohteessa kävi kiertelemässä, ukkoja ei pääosan aikaa näkynyt yhtään missään, ei rapuissa tai pihalla. Luottamus hommaan oli todella matala ja kun tein etätöitä kämpässä, huomasikin että ukot kävivät 15-30 min kääntymässä kämpässä jos ollenkaan. Usein oli vaan joku tarkastuskäynti, jossa pari ukkoa seisoi ja tuijotti putken aukkoa lattiassa. Mitään ei oikeasti tapahtunut. Kyllähän tuosta jonkin verran voisi niistää pois ajallisesti, mutta varmaan putkimiesten ansiotaso hiukan kärsisi.

Olet tehnyt tarkkoja havaintoja:

Riistakamera paljasti putkiremonttien kipukohdan – "80 % ajasta meni hukkaan"

OMA RAHA Helsingissä yritetään perinteisen putkiremontin Suomen ennätystä. Toteuttajafirman johtaja sanoo, että remonteissa olisi paljon parannettavaa.

www.vantaansanomat.fi

"Kylpyhuoneet olivat tyhjillään 80 prosenttia remonttiajasta."

 

[Joergen]

Onko kukaan OP:stä tiedustellut sijoituslainan marginaalin ja/tai koron vaihtoa. Hankin lainan miinuskorkojen aikaan ja marginaali on 1,5%, eli nyt 5,5% korolla jos haluaisin pitää vanhan viimeisen erän maksupäivän, täytyy maksaa tasaerän päälle noin 250e/kk eli 3000e lisälyhennys vuodessa, tai lyhentää kertaeränä esim. 15ke:llä. Eihän tuo paha ole mutta alkaa näyttää tuo pankin siivu jo hieman paksulta.

 

[pokkus]

Juuri 1993 oli kaikkein otollisin aika ostaa asunto tai rakennuttaa sellainen, kun -80 luvun lopun kuplasta hinnat oli pudonnut noin 50%

Espoossa on näkynyt ihan muutamia asuntoja tässä viimeisen parin kuukauden aikana, joissa pyynnit on palannut sinne ~2018-2019 tasoon. Yhdessä taloyhtiössä, jota ollaan seurattu niin toteutunut kauppahinta/m2 on tippunut noin 14% yhden vuoden aikana siitä kun korot lähti nousuun.

Laskevissa markkinoissa ensiasunnon ostaja on selkeä voittaja. Pienempään/halvempaan vaihtava todennäköisesti häviää ja suurempaan/kalliimpaan taas voittaa.

Mutta jos se unelma-asunto löytyy just nyt ja jää miettimään että odottaako vielä laskevissa markkinoissa halvempia hintoja niin kannattaa kuitenkin laskea, että jo oman asunnon omistajan näkökulmasta ei kuitenkaan puhuta välttämättä kovin suurista eroista.

Esimerkiksi nyt oman asunnon hinta olisi 350ke ja uusi isompi 450ke eli yksinkertaistettuna eroa tasan 100ke. Vuodessa hinnat tippuisi 20% ja silloin oman arvo on 280ke ja uuden 360ke eli eroa 80ke. 20%:n arvonpudotus toisi vain 20ke "säästön" joka on ainakin pk-seudulla melko pieni raha asuntomarkkinoilla. Huomattavasti isompi säästö se on sille ensiasunnon ostajalle joka nettoaa 90ke.

 

[Taneli-]

Lisäksi se "oma unelma asunto" voisi hyvinkin olla myyty siinä vuoden odottelun aikana. Eli jos oikeasti on etsimässä ja etsinyt pidempään sitä juuri sopivaa asuntoa itselle ja perheelle sekä tietää siinä pidemmänkin ajan asuvan niin kannattaa se ostaa kun sellaisen löytää.

Otaksuen siis että rahoitus on kunnossa.

 

[Boulder]

Onko kukaan OP:stä tiedustellut sijoituslainan marginaalin ja/tai koron vaihtoa. Hankin lainan miinuskorkojen aikaan ja marginaali on 1,5%, eli nyt 5,5% korolla jos haluaisin pitää vanhan viimeisen erän maksupäivän, täytyy maksaa tasaerän päälle noin 250e/kk eli 3000e lisälyhennys vuodessa, tai lyhentää kertaeränä esim. 15ke:llä. Eihän tuo paha ole mutta alkaa näyttää tuo pankin siivu jo hieman paksulta.

Loppuvuodesta tarkistutin kahteen lainaan marginaalin, 0,2 %-yksikköä lähti ihan vaan tulot ja menot katsastaen neuvottelupuhelussa. Aiemmin laittelin tähän ketjuun, että omaan remonttilainaan tällä viikolla tarkistus 0,3 %-yksikköä alaspäin ja vaihto 3kk euriboriin ilman mitään varsinaista neuvottelua.

 

[SheikYerbouti]

Onko Oikotielle tai Etuoveen mitään kikkaa tehdä hakuja tai lajitella tuloksia sen perusteella, että minkä kohteen hinta on juuri muuttunut? Kaikista muutoksista ei tule mailiin ilmoitusta, vaikka hintamuutoskohde olisikin suosikki-listalla tai jossain hakuvahdissa.

 

[Mstislav]

En nyt ota sen enempää kantaa tuohon aikaisemmin mainittuun HS:n artikkeliin, - vaan mielumminkin pohtisin sitä, miten / miksi tilanteeseen on päädytty ?

Jätän myös pois 90-luvun laman, 0-korkojen ajanjakson, CoVid-19, energian hinnannousun ja inflaation, koska kaikkia niitä on jo käsitelty, joten raapaisen nyt vain rakenteita.



Pankkiliiketoiminnan kivijalka ja perustulonlähde on aina ollut -ja tulee olemaan rahan antolainaus, - tämä on muuten maailman toiseksi vanhin "ammatti".
Pankeissa työskentelee kassaneitien -ja pankkineuvojien lisäksi oikeasti kovapalkkainen ekonomistien armeija, joiden päätehtävänä on voiton maksimointi.
Pankkien rahoitusosastoilla luodaan koko ajan uusia rahoitusmuotoja / instrumentteja kuhunkin tarpeeseen sopiviksi, jotka markkinointiosasto sitten vie eteenpäin kuluttajille.

Suomessa pankkimaailma on aina vähän jälkijunassa verrattuna USA:n vastaavaan, kiitos siitä jäyhän luterilaisen kansanluonteen, -ja ehkä juuri siksi täällä onkin vältytty kaikkein pahimmilta ylilyönneiltä / hassutuksilta,
mutta sieltä ne opit ovat konsulttien myötämielisellä avustuksella aina hiljalleen velkavipuineen päivineen tänne asti löytäneet.

Asuntokaupassa varsinkin uudiskohteiden osalta alkoi 5-6 vuotta sitten trendi, jolla poskettoman korkeiksi kohonneet asuntojen hinnat saatiin karkkipaperiin käärittyinä markkinoitua kuluttajille.
Tämä näytti hyvältä, koska asunnon hinta saatiin vaikuttamaan kohtuulliselta, koska suurin osa asunnon velattomasta hinnasta olikin nyt hilattu yhtiölainen puolelle. Myös asuntoyhtiöiden rakennuttaminen vuokratonteille kiihtyi samoista syistä.
Pankit näkivät tämän -ja siitä muodostuvat mahdolliset riskit, mutta ei ihmisiä voi estää toteuttamasta haaveitaan, - ei se ole pankkien tehtävä.

Näissäkin on se, että uusien kohteiden rakentaminen olisi ollut ihan jäissä jos ihmisille olisi laajemmin eritelty erilaisia skenaarioita yhtiölainasta ja potentiaaliset ostajat olisivat alkaneet peräänkuuluttaa vähäriskirempiä ehtoja. Asuntoesitteessä voi tietty yhtiölainan koostumus lukea eurolleen ja tarkka maksusuunnitelma X seuraavaksi vuodeksi. Harva myynti-ilmoitus kuitenkaan erittelee miten käy jos joku taloyhtiössä ei maksa vastikkeita tai miten yleinen korkotaso näkyy yhtiölainassa. Yhtiökokouksissakin voidaan käydä läpi lähinnä keskeisimpiä lukuja vuosibudjetin osalta, mutta ei aleta antaa joka osakkaalle henkilökohtaista talousneuvontaa, miten kannattaisi lainat maksaa. Ehkä tulevaisuudessa pitäisi, kun yksittäisten tumpeloiden takia muidenkin talous on vaarassa.

Suuri ongelma näyttäisi myös oleva, ettei ostaja edes tajua koska on ottamassa lainaa ja paljonko (nämä taloyhtiölainat).
Vaikea noudattaa nyrkkisääntöä jos ei ymmärrä edes sitä että on ottamassa valtavaa lainaa.

Tämähän se ongelma pohjimmiltaan on - monet eivät yksinkertaisesti ole kyvykkäitä hoitaman sitä omistustaan tai ymmärtämään, että mitä he nyt ovat ylipäätään ostamassa.

Naulan kantaan, tältähän se on sivustakatsottuna vaikuttanut.

Tuossa muutama vuosi sitten oli noita mimmit sijoittaa -tyylisiä talousneroja some täynnä ja noita juttuja näki kun oli jotain nuoria ankkahuulia, joilla oli juuri sometuotoista kertynyttä käsirahaa ostaa kohteita. Sitten vaihtoivat kohteesta toiseen aina kun lyhennysvapaat alkoivat loppua koska vain tyhmä maksaa asumisesta ja mitäpä järkeä asua yli 2 vuotta vanhassa asunnossa kun asumisen trendit vaihtuvat ja uusia rakennettiin ihan kiimassa. Tietenkin koko 2-3 vuodelta piti saada tuntuvaa voittoa kun asunnon arvo tietenkin nousee siinä. Siinä sitten nikkaroi kasaan tietokirjoja kovan luokan sijoittamisesta mitä Dubain matkoilta ja boho-sisustuksen shoppailulta ehtii.

Olen myös törmännyt tähän, -ja suoraan sanottuna ihmetellyt miten paljon puuta heinää voi podcastissa suoltaa ? Nyttemmin on tainnut mimmien toiminta jo lopahtaa ...
Jotenkin tämä vain vaikuttaa 90-luvun lopun IT-kuplan toisinnolle (IT-kuplaksi kutsutaan tietotekniikan alan 1990-luvun lopulla kokemaa taloudellista yliarvostusta ja sitä seurannutta romahdusta. Wikipedia),
josta jäi parhaiten mieleen se sopuli-ilmiö, kun mökin mummokin oli jonottamassa rahat käsilaukussa korttelin kulman taakse yltävässä jonossa merkitäkseen IT-firman osakkeita samaan aikaan kun yhtiön "johto" vielä peltihallissa mietti nauraen, mikä yhtiön nimeksi tulisi ?

Siitä syntyi Notareal niminen yhtiö.


Jatkan tuonnempana vielä aiheesta.

 

[kolistelija]

En nyt ota sen enempää kantaa tuohon aikaisemmin mainittuun HS:n artikkeliin, - vaan mielumminkin pohtisin sitä, miten / miksi tilanteeseen on päädytty ?

Jätän myös pois 90-luvun laman, 0-korkojen ajanjakson, CoVid-19, energian hinnannousun ja inflaation, koska kaikkia niitä on jo käsitelty, joten raapaisen nyt vain rakenteita.



Pankkiliiketoiminnan kivijalka ja perustulonlähde on aina ollut -ja tulee olemaan rahan antolainaus, - tämä on muuten maailman toiseksi vanhin "ammatti".
Pankeissa työskentelee kassaneitien -ja pankkineuvojien lisäksi oikeasti kovapalkkainen ekonomistien armeija, joiden päätehtävänä on voiton maksimointi.
Pankkien rahoitusosastoilla luodaan koko ajan uusia rahoitusmuotoja / instrumentteja kuhunkin tarpeeseen sopiviksi, jotka markkinointiosasto sitten vie eteenpäin kuluttajille.

Suomessa pankkimaailma on aina vähän jälkijunassa verrattuna USA:n vastaavaan, kiitos siitä jäyhän luterilaisen kansanluonteen, -ja ehkä juuri siksi täällä onkin vältytty kaikkein pahimmilta ylilyönneiltä / hassutuksilta,
mutta sieltä ne opit ovat konsulttien myötämielisellä avustuksella aina hiljalleen velkavipuineen päivineen tänne asti löytäneet.

Asuntokaupassa varsinkin uudiskohteiden osalta alkoi 5-6 vuotta sitten trendi, jolla poskettoman korkeiksi kohonneet asuntojen hinnat saatiin karkkipaperiin käärittyinä markkinoitua kuluttajille.
Tämä näytti hyvältä, koska asunnon hinta saatiin vaikuttamaan kohtuulliselta, koska suurin osa asunnon velattomasta hinnasta olikin nyt hilattu yhtiölainen puolelle. Myös asuntoyhtiöiden rakennuttaminen vuokratonteille kiihtyi samoista syistä.
Pankit näkivät tämän -ja siitä muodostuvat mahdolliset riskit, mutta ei ihmisiä voi estää toteuttamasta haaveitaan, - ei se ole pankkien tehtävä.

Persaukisenhan on hyvin vaikea ostaa asuntoa maksamatta koko velatonta hintaa kerralla. Jos pankissa ei jotenkin pahasti mokata, lasketaan se asunnon velkaosuus käytetyksi vakuudeksi, eli osake ei käy vakuudeksi ellei sitä maksa pois. Vaaditaan siis vähintään sen verran muuta vakuutta jotta kauppa onnistuu (tai käteistä). Aika harvinainen tapaus on sellainen henkilö joka voi asunnon tuolla tavalla ostaa, siten että saisi itsensä taloudellisesti kuseen sen yhtiölainaosuuden kanssa. Sijoittajat taitaa olla pääkohderyhmä tuolle järjestelylle.

Tonttiosuudesta olen samaa mieltä, mutta siinäkin osa pankeista katsoi sen vakuusvajeeksi ellei sitä ostanut kun aikoinaan tuli neuvoteltua lainaa ja stressitestiin sisältyi tietenkin tonttivuokra. Suurin syy tontin ostamattomuuteen on se ettei siitä aina saa omiaan takaisin, koska löytyy tolloja ostajia jotka vertailevat kahta samanlaista asuntoa pelkästään hinnan perusteella ja eivät tajua että toisessa voi olla tonttiosuus ostamatta. Sama ilmiö toistuu ainakin tässä pientaloalueella jossa asun: omalla tontilla olevat maksavat saman verran kuin vuokratontilla olevat (tontit n. 65-100 k€ ja vuosivuokra n. 4000-6000 €)

 

[Filindel]

Jotenkin tämä vain vaikuttaa 90-luvun lopun IT-kuplan toisinnolle (IT-kuplaksi kutsutaan tietotekniikan alan 1990-luvun lopulla kokemaa taloudellista yliarvostusta ja sitä seurannutta romahdusta. Wikipedia),
josta jäi parhaiten mieleen se sopuli-ilmiö, kun mökin mummokin oli jonottamassa rahat käsilaukussa korttelin kulman taakse yltävässä jonossa merkitäkseen IT-firman osakkeita samaan aikaan kun yhtiön "johto" vielä peltihallissa mietti nauraen, mikä yhtiön nimeksi tulisi ?

Siitä syntyi Notareal niminen yhtiö.

Notarealilla ei kyllä hirveästi ole IT-kuplan kanssa tekemistä, kun se perustettiin jo 80-luvulla, oli konkurssissa jo ennen kuplaa eikä toiminut IT- vaan kiinteistöalalla. Eikä se listautunut pörssiin, joten sen osakkeita eivät ole mökin mummot olleet jonottamassa.

 

[hkultala]

Tuosta oman asunnon verottomasta myynnistä..

Siinä on ehdot, että pitää olla omistanut se vähintään 2 vuotta, ja pitää olla asunut siinä yli 2 vuotta.

Pitääkö näiden olla tapahtunut samaan aikaan?

Sain oman vanhan asuntoni omaksi vasta sen jälkeen, kun olin jo muuttanut siitä pois. Sitä ennen, kun asunto ei ollut omani, asuin siinä yli 2 vuotta.

Toki saadessani makselin siitä jo lahjaverot sellaisesta arvosta että myyntivoittoa ei juuri pitäisi tulla, mutta jos pidänkin asuntoa pitkään ja se taas nostaa arvoaan, sitten myyntivoittovero on ajankohtainen.

 

[jinx1980]

Tuosta oman asunnon verottomasta myynnistä..

Siinä on ehdot, että pitää olla omistanut se vähintään 2 vuotta, ja pitää olla asunut siinä yli 2 vuotta.

Pitääkö näiden olla tapahtunut samaan aikaan?

Sain oman vanhan asuntoni omaksi vasta sen jälkeen, kun olin jo muuttanut siitä pois. Sitä ennen, kun asunto ei ollut omani, asuin siinä yli 2 vuotta.

Toki saadessani makselin siitä jo lahjaverot sellaisesta arvosta että myyntivoittoa ei juuri pitäisi tulla, mutta jos pidänkin asuntoa pitkään ja se taas nostaa arvoaan, sitten myyntivoittovero on ajankohtainen.

Pitää toteutua yhtäaikaa eli perityssä/lahjaksi saadussa lapsuuden kodissa tämä ei toteudu.

 

[null0]

Onkohan pankeilla/lainasopimuksissa automaattisesti pykälä mikä estää lyhennysvapaan ottamisen korkokatollisessa lainassa silloin kun tämä katto rajaa korkoa?

Tiedän, että lyhennysvapaa on mahollinen ainakin silloin kun korot on kattoa alempana. Ja ymmärrän toki, että nämä on pankki-/tapauskohtaisia. Onko jollain kokemuksia tai parempaa tietoa?
Eli onko ylipäänsä mahdollista, että ottaa lyhennysvapaata ja laittaa tuon lyhennyksen verran esimerkiksi sweeaan? Lainan korko 1,7% ja swea antaa nyt 2,75%(miinus verot tietysti)
Kyseessä ei ikävä kyllä ole oma laina niin en pääse nyt ehtoja tarkastamaan.

 

[antti-x]

Onkohan pankeilla/lainasopimuksissa automaattisesti pykälä mikä estää lyhennysvapaan ottamisen korkokatollisessa lainassa silloin kun tämä katto rajaa korkoa?

Tiedän, että lyhennysvapaa on mahollinen ainakin silloin kun korot on kattoa alempana. Ja ymmärrän toki, että nämä on pankki-/tapauskohtaisia. Onko jollain kokemuksia tai parempaa tietoa?
Eli onko ylipäänsä mahdollista, että ottaa lyhennysvapaata ja laittaa tuon lyhennyksen verran esimerkiksi sweeaan? Lainan korko 1,7% ja swea antaa nyt 2,75%(miinus verot tietysti)
Kyseessä ei ikävä kyllä ole oma laina niin en pääse nyt ehtoja tarkastamaan.

En usko että systemaattisesti on pykälää mutta ei myöskään koskaan ole yleensä automaattista pakkoa myöntää lyhennysvapaata. Ainakaan velkaehtoihin koskematta tai ilman palvelumaksua. Ja lähdeveron jälkeen 2,75% muuttuu 1,925%, en tuolla erotuksella itse lähtisi hakemaan marginaalista voittoa, joka menee lähes varmasti pelkkään palvelumaksuun ekalta vuodelta.

 

[null0]

En usko että systemaattisesti on pykälää mutta ei myöskään koskaan ole yleensä automaattista pakkoa myöntää lyhennysvapaata. Ainakaan velkaehtoihin koskematta tai ilman palvelumaksua. Ja lähdeveron jälkeen 2,75% muuttuu 1,925%, en tuolla erotuksella itse lähtisi hakemaan marginaalista voittoa, joka menee lähes varmasti pelkkään palvelumaksuun ekalta vuodelta.

Eipä sillä voittoa haeta vaan taloudellista likviditeettiä. Noin halpaa rahaa kun ei nyt ole tarjolla niin ennemmin kasvattaa omaa puskuria, ettei tarpeen tullen joudu ottamaan kalliimpaa lainaa.

 

[antti-x]

Eipä sillä voittoa haeta vaan taloudellista likviditeettiä. Noin halpaa rahaa kun ei nyt ole tarjolla niin ennemmin kasvattaa omaa puskuria, ettei tarpeen tullen joudu ottamaan kalliimpaa lainaa.

Ihan ymmärrettävää. Mutta nyt kun asiaa vielä hetken mietin niin voisi kuvitella että pankki ei lähde lykkäystä helposti antamaan jos se ei jonkin sopimuksen mukaan siihen ole velvoitettu. Pankeilla voi olla maksimissaan tietty määrä luottoja suhteessa talletuksiin, taseesee tms. ja pankin etujen mukaista on tietty maksimoida luotoista saatavat tulot. Siinä tilanteessa matalimmalla korolla olevien luottojen määrää tuskin kasvatetaan lykkäyksiä myöntämällä. Pankki ei tee tuollakaan korolla varmaan tappiota, mutta voiton maksimointiin se on velvoitettu omistajien etua valvoessaan. Tässä ei varmaan myöskään ole riskiä pankilla että siirtäisit asiakkuuden muualle.

Mutta eipä kysyminen mitään maksa

 

[null0]

Ihan ymmärrettävää. Mutta nyt kun asiaa vielä hetken mietin niin voisi kuvitella että pankki ei lähde lykkäystä helposti antamaan jos se ei jonkin sopimuksen mukaan siihen ole velvoitettu. Pankeilla voi olla maksimissaan tietty määrä luottoja suhteessa talletuksiin, taseesee tms. ja pankin etujen mukaista on tietty maksimoida luotoista saatavat tulot. Siinä tilanteessa matalimmalla korolla olevien luottojen määrää tuskin kasvatetaan lykkäyksiä myöntämällä. Pankki ei tee tuollakaan korolla varmaan tappiota, mutta voiton maksimointiin se on velvoitettu omistajien etua valvoessaan. Tässä ei varmaan myöskään ole riskiä pankilla että siirtäisit asiakkuuden muualle.

Mutta eipä kysyminen mitään maksa

Ei ole tosiaan pankin edun mukaista hyväksyä tuossa tilanteessa lyhennysvapaata, mutta kannattaahan se kysyä. Ei olisi eka kerta kuitenkaan kun virkailija toimii pankin edun vastaisesti