Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Jyrgen]

@Jyrgen, joo, selvästi Danske 3kk olisi oma valinta, toisena sit tuo OP 3kk. Uskoisin että tuon 1140e saisi ainakin puolitettua kun vielä kerran kysyy ja toteaa tilanteen missä ollaan. Mutta noista Danske, se oli oma aiempi pankki ja olin tyytyväinen.

OP nokitti heti 0,48% + 300e toimitusmaksu. En usko, että Danske tuohon enää pystyy. OPn tarjous on jo ehkä parempi mitä osasin odottaakaan.

 

[DaKyy]

Op yllätti surkealla tarjouksella
Odotin saavani 0,6 marginaalin ja edes 6kk Euriborin, mutta sieltä pullahtikin 12kk Eb ja maltillinen 0,87% marginaali

Ilmeisesti 1 ja 1/2 henkilön talous ei ole kauhean houkutteleva kohde, laina 180k / 25v, vakuudet 250k saakka. Pitääkö tässä lisää vakuuksia hommata vai mitä ehmettiä tämmöisellä tarjouksella haetaan takaa. Varsinkin kun kerroin että nykyinen marginaali 0,6%... Eivät vissiin halua meikäläistä asiakkaaksi. Lupasivat soitella perään, mutta vähän kyllä ihmettelen tätä tarjousta.

 

[kibe]

Op yllätti surkealla tarjouksella
Odotin saavani 0,6 marginaalin ja edes 6kk Euriborin, mutta sieltä pullahtikin 12kk Eb ja maltillinen 0,87% marginaali

Ilmeisesti 1 ja 1/2 henkilön talous ei ole kauhean houkutteleva kohde, laina 180k / 25v, vakuudet 250k saakka. Pitääkö tässä lisää vakuuksia hommata vai mitä ehmettiä tämmöisellä tarjouksella haetaan takaa. Varsinkin kun kerroin että nykyinen marginaali 0,6%... Eivät vissiin halua meikäläistä asiakkaaksi. Lupasivat soitella perään, mutta vähän kyllä ihmettelen tätä tarjousta.

No miksi välttämättä haluat pankin joka ei halua sinua?

 

[DaKyy]

No miksi välttämättä haluat pankin joka ei halua sinua?

Tottumiskysymyksiä varmasti. Nykyisellään laina HB:n puolella, jonka "verkkopankki" on jäänyt toteutukseltaan jonnekin 2000-luvun alkutaipaleelle. Op:n asiakkaana tullut oltua muutama vuosikymmen ja en ole päivittäis-asiointia sieltä siirtänyt pois tuon vuoksi. Lisäksi vakuutukset pääosin Op:lla kun on edullisin ollut.

HB:n tilanne Suomessa askarruttaa, ja tietysti haluaisi pyristellä tuosta 12kk eb:sta irti. No, katsotaan mitä neuvottelu tuo tullessaan. Täytynee kuitenkin laittaa verkot vesille muidenkin osalta, viimeksi tosin tuli nihkeästi tarjouksia minkä takia HB:n tarjoukseen tuli tartuttua. Yhden aikuisen talous tietty ei ole pankille houkutteleva lainoitettava, varsinkin kun vuositulot alle 55k.

 

[Paolo Pastarino]

Tekee gutaa ostovoimalle 4 % korot ja suomipalkankorotukset 1-2 %, no kai tästäkin selvitään.

Teollisuusliitto hylkäsi 3% korotuksen per vuosi. Tänään tuli uusi sovintoehdotus, joka on luultavasti vähintään 4% per vuosi. Kannattaisi miettiä, mitä lukemia heittelet, jos pyrit olemaan uskottava.

 

[samsungaaja]

Teollisuusliitto hylkäsi 3% korotuksen per vuosi. Tänään tuli uusi sovintoehdotus, joka on luultavasti vähintään 4% per vuosi. Kannattaisi miettiä, mitä lukemia heittelet, jos pyrit olemaan uskottava.

Niin no palkanalennus sekin tällä inflaatiolla.

 

[Paolo Pastarino]

Niin no palkanalennus sekin tällä inflaatiolla.

Haluaisitko mieluummin 0% vai 4% lisää palkkaa?

 

[Teräsmiäs]

Haluaisitko mieluummin 0% vai 4% lisää palkkaa?

0% koska nämä työtaistelut on aivan turhia tässä Inflaatio vaiheessa.
Palkkainflaatio on se jota tässä kohtaan kukaan ei halua.

Lisää liksaa tässä kohtaa automaattisesti tarkoittaa sitä että rahaa käytetään inflaation ruokkimiseen.

Jos kestettäisiin nyt Inflaatio EKP takia ja palkankorotukset vasta kun Inflaatio on taklattu.

 

[Teräsmiäs]

Edit: tuplat

 

[Ja558]

Jos kestettäisiin nyt Inflaatio EKP takia ja palkankorotukset vasta kun Inflaatio on taklattu.

Ja uskot ihan vilpittömästi tämän tapahtuvan?

 

[Teräsmiäs]

Ja uskot ihan vilpittömästi tämän tapahtuvan?

No ei tämä uskon asia ole mutta fakta on se että palkankorotukset ruokkivat Inflaatiota.
Sano mitä sanot

 

[samsungaaja]

No ei tämä uskon asia ole mutta fakta on se että palkankorotukset ruokkivat Inflaatiota.
Sano mitä sanot

Jännästi eläkkeiden korotukset vuoden alusta eivät ruokkineet inflaatiota.. eläkeläisiäkin muutama Suomessa kuitenkin on. Toinen juttu että ikinä ei ole oikea aika palkankorotuksille.

 

[ChatGPT]

No ei tämä uskon asia ole mutta fakta on se että palkankorotukset ruokkivat Inflaatiota.
Sano mitä sanot

Ei tuo väittämäsi nyt välttämättä ihan faktaa ole. Tästäkin aiheesta on erilaisia näkemyksiä, esim. tässä:

Onko hinta-palkka-kierrettä sittenkään olemassa? - Inderes

Kuluvan vuoden aikana inflaatiokeskustelu on käsitellyt korkeiden lukujen lisäksi myös inflaation vaikutuksia ja etenkin keskuspankkien puheissa on kannettu huolta hinta-palkka-spiraalista, ...

www.inderes.fi

 

[Boulder]

Itse olen tulkinnut tuon palkankorotus -> inflaatio aina sen kautta, että tuotteiden ja palveluiden hintaa on voitu nostaa kaupoissa kun katsotaan, että ostovoimaa tulee lisää. Toisaalta myös pienet, ehkä 1-2 henkeä työllistävät, alhaisen katteen palvelualan yritykset joutuvat usein viemään palkankorotukset hintoihin pitääkseen kannattavuuden edes jotenkin kuosissa. Se tulee siis mielestäni vähän huomaamatta. (En lukenut Inderesin artikkelia, joten saatan toistaa).

 

[ChatGPT]

Itse olen tulkinnut tuon palkankorotus -> inflaatio aina sen kautta, että tuotteiden ja palveluiden hintaa on voitu nostaa kaupoissa kun katsotaan, että ostovoimaa tulee lisää.

Hinnat kyllä asettuu kilpailun myötä. Toki nythän ei ole edes ostovoima lisääntymässä, vaan sehän on alentunut aiemmasta. Tässähän on se, että hinnat on noussut jo ennen palkankorotuksia = ostovoima alentunut. Palkkoja pitää siis nostaa jotta ostovoima säilyisi edes ennallaan. No jos niitä palkkoja nyt nostetaan, edes lähelle nykyisen inflaation, niin en jotenkin ymmärrä kuinka se voisi nostaa lisää inflaatiota kun ostovoima ei ole sen kummempi kuin aiemmin, tod.näk. jopa heikompi?

 

[Pesari]

Kuulostaa vähän työnantajan puheilta ettei palkkoja kannata korottaa eihän sille koskaan ole oikeaa hetkeä.

 

[Ja558]

No ei tämä uskon asia ole mutta fakta on se että palkankorotukset ruokkivat Inflaatiota.
Sano mitä sanot

Ja kilpailukykyongelmat on korjattu jos palkkoja ei nosteta ollenkaan?

 

[Teräsmiäs]

Ja kilpailukykyongelmat on korjattu jos palkkoja ei nosteta ollenkaan?

Miten otat kilpailukykyongelmat tähän? Firmat maksavat enemmän palkkaa, jotenka se syö yritysten tulosta.

 

[Collusion]

Pankki tarjosi asuntolainan viitekoron vaihtoa Euribor 12kk -> 3kk 200e euron käsittelymaksulla. Jäljellä olevan lainan määrä n. 114k€ ja maksuaikaa jäljellä n. 16 vuotta.

Eikös tämä ole aika no-brainer?

 

[Taneli-]

Itse ainakin hyväksyisin, tuon 200€ säästää aika nopeasti takaisin.

 

[uusikone]

Pankki tarjosi asuntolainan viitekoron vaihtoa Euribor 12kk -> 3kk 200e euron käsittelymaksulla. Jäljellä olevan lainan määrä n. 114k€ ja maksuaikaa jäljellä n. 16 vuotta.

Eikös tämä ole aika no-brainer?

Mikä pankki jos saa kysyä? Hyväksyisin myös ja itse kysymässä omalta pankilta samaa.

 

[Collusion]

Mikä pankki jos saa kysyä? Hyväksyisin myös ja itse kysymässä omalta pankilta samaa.

S-Pankki

 

[Svaiski]

Pankki tarjosi asuntolainan viitekoron vaihtoa Euribor 12kk -> 3kk 200e euron käsittelymaksulla. Jäljellä olevan lainan määrä n. 114k€ ja maksuaikaa jäljellä n. 16 vuotta.

Eikös tämä ole aika no-brainer?

Sangen hyvä tarjous jopa, itsellä Danskessa nousi marginaali 0,5 -> 0,7 kun vaihtoi 12kk -> 3kk ja 100€ halusivat muutoksesta. Kilpailutin paikallisella OP pankilla tuota ja ne pääsi samoihin marginaaleihin 3kk euriborin kanssa, mutta olisivat olleet vailla 740€ lainan avauksesta yms.

 

[turaukko]

Itsellä vielä n. 50k€ lainaa OP:lla. 3kk euribor ollut alusta asti, marginaali oli 0.7. Laitoin pari viikkoa sitten pankkiin viestin, että voisiko marginaalia tarkistaa. Sain marginaaliin muutoksen 0.7->0.5 ja ilman kuluja tai muutoksia muihin lainaehtoihin. Itsellä on pankissa vähän säästöjä ja jonkin verran rahastoja, en tiedä vaikuttivatko ne. Jos olisivat ottaneet muutoksesta maksun niin olisi pitänyt tarkkaan laskea, että olisiko kannattavaa muuttaa marginaalia, kun maksuaikaa on enää muutama vuosi

 

[Saadisti]

No eihän tuossa 1kk ja 3kk välillä nyt ole pitkässä juoksussa kuin keskimäärin 0,1 %-yks eroa, näin nousun aikana 3kk on jopa edullisempi kun huomioi että se on alkupäivästä 2kk pidempään voimassa.

Eli jos saa marginaalia yli 0,1 %-yks tiputettua niin voisi kannattaa vaikka joutuisi vaihtamaan 1kk->3kk. Onko se sitten "aika paljon" vai ei, en tiedä.

Millä aikavälillä olet päässyt 0,1 %-yks tulokseen?

Viime aikoina ollut kyllä merkittävästi suurempi ero.

 

[Hattu47]

Asuntolainaa 22v ja 240 000 jäljellä. Korontarkistus oli viikko sitten 12kk euriborilla eli se maksimi mihin ehti nousta.
Pankki suostuisi vaihtamaan 3kk euriboriin nostamalla marginaalia. Millainen marginaalin nosto 0,45 ylöspäin olisi vielä Ok?

 

[eddye]

Millä aikavälillä olet päässyt 0,1 %-yks tulokseen?

Viime aikoina ollut kyllä merkittävästi suurempi ero.

Eri tyyppi hyppää nyt keskusteluun, mutta itse sain myös suurinpiirtein tuon 0,1 %-eron, kun otin korkojen erotusten keskiarvon koko euriborin ajalta 1999-2022. Tällä hetkellähän ero on tosiaan suurempi, mutta on ollut myös aikoja jolloin pidemmät korot ovat olleet halvempia kuin lyhyet joka tasaa tuota eroa melko paljon. Omiin arvioihini en myöskään lähtenyt sillä olettamalla, että korkotilanne pysyisi aina juuri tällaisena kuin se nyt on.

 

[JaySon]

Asuntolainaa 22v ja 240 000 jäljellä. Korontarkistus oli viikko sitten 12kk euriborilla eli se maksimi mihin ehti nousta.
Pankki suostuisi vaihtamaan 3kk euriboriin nostamalla marginaalia. Millainen marginaalin nosto 0,45 ylöspäin olisi vielä Ok?

Ehkä se 0,3 - 0,4 menis vielä. Jos siis sulla nyt tuo 0,45 niin siihen tuon verran päälle. Paljoa enempää en ainakaan ottais vaan siinä kohden kilpailuttaisin koko lainan kun nyt moni pankki sitä 3kk euriboria tarjoilee.

 

[Grez]

Itse en kyllä missään tapauksessa hyväksyisi yli 0,2%-yks suurempaa marginaalia jos siirtyisin 12kk -> 3kk.

 

[renee]

Eilen markkinat oli havaitsevinaan kyyhkyisyyttä ja pitkät korot laskivat, mikä näkyi tänään euriborissakin. No se oli eilen, tänään yhdysvaltain työmarkkinaluvut yllätti isosti ylöspäin ja Danskebank nosti ennustettaan eurotalouden kasvusta. Eiköhän näillä heilahda pitkä pää taas ylöspäin ja maanantaina Euriborkin todennäköisesti noteerataan taas tuolla 3.4 päällä.

Näinhän siinä kävi, eli kaksi nousupäivää nyt peräkkäin ja 12kk korko taas yli 3.4%.

 

[kajakkivajakki]

Asuntosijoittaja jätti viiden asunnon vastikkeet maksamatta – osa sijoittajista on jo joutunut vaikeuksiin

Asuntosijoittamisen näkymät ovat vaikeimmat yli vuosikymmeneen. Kiinteistönvälitysyhtiön toimitusjohtaja on kuullut taloyhtiöstä, jossa viisi asuntoa omistanut sijoittaja ei pystynyt maksamaan vastikkeita.

www.is.fi

Toivottavasti näitä ei tule lisää.

Pikkaisen on velkavipu pettänyt jos 3 prosentin (joka on historian valossa matala) korkotaso kippaa sijoittajan talouden.

Toki tuossa voi olla muitakin merkittäviä tekijöitä kuten vuokralaisen löytymisen vaikeus, taloyhtiöön tehdyt mittavat remontit tms mitä tarina ei kerro.

 

[Taneli-]

Pikkaisen on velkavipu pettänyt jos 3 prosentin (joka on historian valossa matala) korkotaso kippaa sijoittajan talouden.

Väittäisin että kyseessä on joku uudempi vivuttaja joka ei ole "koskaan" elänyt tai ainakaan tajunnut että miinuskorot eivät ole jatkuva asia. Pohjaten vaikka tähän faktaan:
"
Verohallinnon mukaan Suomessa oli vuonna 2021 lähes 308 000 henkilöä, joilla oli veronalaista vuokratuloa osakehuoneistoista. Vuokratuloa saaneiden määrä oli noin 24 % (noin 59 500 henkilöä) suurempi kuin vuonna 2014, joten asuntosijoittajien määrä on kasvanut selvästi
"
+

Asuntosijoittaminen | Asuntosijoittajien määrä kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina – jopa 65 000 sijoittajaa teki viime vuonna vuokratappioita

Verottajan mukaan vuokratuloja ilmoittaa tänä keväänä yli 80 000 sijoittajaa enemmän kuin kuusi vuotta sitten.

www.hs.fi

Jopa 65 000 sijoittajaa teki viime vuotta vuokratappioita.
"
Verohallinnon mukaan vuokratuloja ilmoittaa tänä keväänä yli 80 000 sijoittajaa enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Vuokratuloja tai vuokratappioita ilmoittaneiden lukumäärä kasvoi Verohallinnon tilastojen mukaan vuosina 2014–2020 yhteensä 25 prosenttia.
"

 

[renee]

Vuokratuotto isoissa kaupungeissa, etenkin Helsingissä, on ollut pitkän aikaa hyvin ohut. Kupletin juoni on perustunut arvonnousuun ja tietysti halpaan sekä helppoon rahaan.

Nykyinen n. 4% korkotaso (sis. marginaalin) vetää jo uudiskohteiden tuotot miinukselle, jos velkaosuus suuri.

 

[jonniv]

Op yllätti surkealla tarjouksella
Odotin saavani 0,6 marginaalin ja edes 6kk Euriborin, mutta sieltä pullahtikin 12kk Eb ja maltillinen 0,87% marginaali

Ilmeisesti 1 ja 1/2 henkilön talous ei ole kauhean houkutteleva kohde, laina 180k / 25v, vakuudet 250k saakka. Pitääkö tässä lisää vakuuksia hommata vai mitä ehmettiä tämmöisellä tarjouksella haetaan takaa. Varsinkin kun kerroin että nykyinen marginaali 0,6%... Eivät vissiin halua meikäläistä asiakkaaksi. Lupasivat soitella perään, mutta vähän kyllä ihmettelen tätä tarjousta.

Eikös se vieläkin mene niin, että OP:n bonukset vastaavat n. 0,2-0,25% marginaalia? Eli noista saa hyötyä esim. vakuutusten maksuun.

Ja jos yleensäkin OP:sta on ensimmäisenä tarjouksena heitetty 0,87% marginaali, niin kyllä tuosta todennäköisesti neuvottelemalla luulisi lähtevän 0,1-0,15% pois.

 

[DaKyy]

Eikös se vieläkin mene niin, että OP:n bonukset vastaavat n. 0,2-0,25% marginaalia? Eli noista saa hyötyä esim. vakuutusten maksuun.

Ja jos yleensäkin OP:sta on ensimmäisenä tarjouksena heitetty 0,87% marginaali, niin kyllä tuosta todennäköisesti neuvottelemalla luulisi lähtevän 0,1-0,15% pois.

Tänään oltiin pankista yhteydessä.

Ehdin tässä välissä nykyisestä pankista kysellä vaihtoa 3kk EB:n viitekorkoon ja sieltä mukisematta 200€ kertamaksulla siihen suostuivat ilman että marginaalia pitäisi hipelöidä.

Kuitenkin OP:n osalta, omasta mielestäni oudossa tarjouksessa, oli kyse puhtaasti näppäilyvirheestä. Eli 3kk EB oli tarkoitus olla tarjouksena sieltäkin. Lupasivat viilata vielä tuota lainannostokulua ja marginaalia alemmaksi. Katsotaan vielä uusi tarjous ja sitten toimenpiteet.

Nykyinen 12kk viitekorko 2,567, eli eipä tässä halvempaan korkokantaan sinällään kiinni pääse, seuraava tarkistus olisi 8 kk päästä.

 

[Saadisti]

Eri tyyppi hyppää nyt keskusteluun, mutta itse sain myös suurinpiirtein tuon 0,1 %-eron, kun otin korkojen erotusten keskiarvon koko euriborin ajalta 1999-2022. Tällä hetkellähän ero on tosiaan suurempi, mutta on ollut myös aikoja jolloin pidemmät korot ovat olleet halvempia kuin lyhyet joka tasaa tuota eroa melko paljon. Omiin arvioihini en myöskään lähtenyt sillä olettamalla, että korkotilanne pysyisi aina juuri tällaisena kuin se nyt on.

Ok, en ole tehnyt tarkastelua pidemmällä ajanjaksolla niin uskotaan. Tuo 0.1% voisi olla kurottavissakin marginaalilla.

 

[Varchar]

Olisi tarkoitus ottaa avopuolison kanssa asuntolaina. Avopuolisolla on asp-tili ja minulla ei.
Eikö meidän olisi mahdollista ottaa yhteinen asp-laina käyttäen puolison asp tiliä. Laittaisin asuntoon yhtä paljon rahaa kuin puolisolla on asp-tilillä ja ostaisimme asunnon 50/50.
Vai olisiko järkevämpi ottaa erilliset lainat? En saisi ASP:n tarjoamaa korkosuojaa ja joutuisin ostamaan itse jonkinlaisen korkokaton. Onkohan sellaista edes järkevää hommata tässä korkotilanteessa.

 

[BongisKhan]

Olisi tarkoitus ottaa avopuolison kanssa asuntolaina. Avopuolisolla on asp-tili ja minulla ei.
Eikö meidän olisi mahdollista ottaa yhteinen asp-laina käyttäen puolison asp tiliä. Laittaisin asuntoon yhtä paljon rahaa kuin puolisolla on asp-tilillä ja ostaisimme asunnon 50/50.
Vai olisiko järkevämpi ottaa erilliset lainat? En saisi ASP:n tarjoamaa korkosuojaa ja joutuisin ostamaan itse jonkinlaisen korkokaton. Onkohan sellaista edes järkevää hommata tässä korkotilanteessa.

ASP-tili on periaatteessa henkilökohtainen. Jos teillä olisi omat ASPit niin ne olisi mahdollista yhdistää, mutta koska sinulla ei ole omaa ASPia, teidän on otettava erilliset lainat.

Onko kyseessä ensiasunto? Jos kyllä, tarvitset 5% omarahoitusosuuden omaan lainaasi, muussa tapauksessa 15%. Sanoisin, että korkosuojauksen ostamisessa ei tällä hetkellä ole mitään järkeä, mutta jokainen tekee omat päätöksensä riskinsietokykynsä mukaan.

 

[JRan]

Sanoisin, että korkosuojauksen ostamisessa ei tällä hetkellä ole mitään järkeä, mutta jokainen tekee omat päätöksensä riskinsietokykynsä mukaan.

Niin tässähän on yhtä vähän tai yhtä paljon järkeä, kuin silloin nollakoroilla. Hinta on käytännössä sama tai jopa halvempi, mutta korot on toki muuten ihan eri lukemissa ja marginaalit on muutenkin nousemaan päin.

 

[zomeone]

Olisi tarkoitus ottaa avopuolison kanssa asuntolaina. Avopuolisolla on asp-tili ja minulla ei.
Eikö meidän olisi mahdollista ottaa yhteinen asp-laina käyttäen puolison asp tiliä. Laittaisin asuntoon yhtä paljon rahaa kuin puolisolla on asp-tilillä ja ostaisimme asunnon 50/50.
Vai olisiko järkevämpi ottaa erilliset lainat? En saisi ASP:n tarjoamaa korkosuojaa ja joutuisin ostamaan itse jonkinlaisen korkokaton. Onkohan sellaista edes järkevää hommata tässä korkotilanteessa.

Jos sinut liitetään avopuolison ASP-tiliin ja teette yhden yhteisen talletuksen (max 3k€/kvartaali), niin teillä on yhteinen ASP-tili ja saatte ASP-lainan. (Näin ainakin vuosia sitten toimi.) Sitten velkakirjat/maksusuunnitelmat on hyvä olla. (verottajan varalta)

Toisaalta jos löysää löytyy ja saatte tuolla tavalla yhteisen lainan (pieni talletus ASP-tilille), niin kenties mahdollista asp lisälainaa voit maksaa omilla säästöilläsi pois ja ”kuitata velan”.

Siihen mikä on järkevää - en ota kantaa.

 

[Fortucry]

Niin tässähän on yhtä vähän tai yhtä paljon järkeä, kuin silloin nollakoroilla. Hinta on käytännössä sama tai jopa halvempi, mutta korot on toki muuten ihan eri lukemissa ja marginaalit on muutenkin nousemaan päin.

Ei se nyt ihan noin mene. Jos tässä tilanteessa ottaisi korkosuojan, silloinhan oletetaan että ne nousevat vielä paljon lisää ja moneksi vuodeksi, jolloin siitä hyötyisi. Tällä skenaariolla kuitenkin korkosuojan ottamatta jättäminen olisi pienin murhe, koska asuntomarkkinat romahtaisi hyvin nopeasti.

 

[Pesari]

Mulla on asp-tili johon pari vuotta sitten liitettiin puoliso lainaneuvotteluissa. Ei tarvinnut mitään muuta kuin lisätä nimi. Näin ainakin sillon nordeassa.

 

[JRan]

Ei se nyt ihan noin mene. Jos tässä tilanteessa ottaisi korkosuojan, silloinhan oletetaan että ne nousevat vielä paljon lisää ja moneksi vuodeksi, jolloin siitä hyötyisi. Tällä skenaariolla kuitenkin korkosuojan ottamatta jättäminen olisi pienin murhe, koska asuntomarkkinat romahtaisi hyvin nopeasti.

Niin asianhan voi toki ajatella monella tavalla, mutta silti kyseessä on vakuutus! Eli voithan jättää kotiisi kaikki vakuutukset ottamatta ja korvata kaiken itse jos asunto vaikka sattuu palamaan.

Edit: eli jokainen vakuutus on rahan haaskausta, jos mitään ei koskaan satu.

 

[samsungaaja]

Niin asianhan voi toki ajatella monella tavalla, mutta silti kyseessä on vakuutus! Eli voithan jättää kotiisi kaikki vakuutukset ottamatta ja korvata kaiken itse jos asunto vaikka sattuu palamaan.

Edit: eli jokainen vakuutus on rahan haaskausta, jos mitään ei koskaan satu.

Mihin hintaan vakuutuksen saa jos asunto on jo tulessa?

 

[JRan]

Mihin hintaan vakuutuksen saa jos asunto on jo tulessa?

Nii-in se on hyvä kysymys. Asuntolainaan se vakuutus voi olla tosiaan, vaikka reilu prosentti lisää, mutta jos vaikka venäjä vetäisi sotaan uusia maita, niin tilanne voisi taas muuttua. Ja kyllä kaikki on jossittelua, mutta moni ihmetteli nollakoroilla, että miksi kukaan maksaa lainastaan melkein 2%, kun saman saa 0,35%:lla. No nyt jossitellaan, että olisinpa ottanut jos olisin ottanut jne. Silti kukaan ei voi vieläkään sanoa, että oliko se siltikään kannattavaa 10 vuodeksi hinnan puolesta.

 

[Taneli-]

Niin asianhan voi toki ajatella monella tavalla, mutta silti kyseessä on vakuutus! Eli voithan jättää kotiisi kaikki vakuutukset ottamatta ja korvata kaiken itse jos asunto vaikka sattuu palamaan.

Edit: eli jokainen vakuutus on rahan haaskausta, jos mitään ei koskaan satu.

Jonkinasteinen "vakuutus" kannattaa tietysti olla. Itse olen varmaan useammankin kerran kertonut kolme eri vaihtoehtoa mitä itse suosittelen:
1) ottaa korkokaton
2) säästää itse puskuria (esim. 50% enemmän kuin tarvisi lyhennystä maksaa siirtää sille tilille mistä lyhennys menee)
3) JOS korot joskus nousevat (kuten ne nyt nousivat) ja varallisuus antaa myöden "maksaa kerralla koko paskan pois"

Eli missään tilanteessa ei ole toivottavaa tai järkevää vetää sitä lainaa niin tiukille että se ensimmäinen hajoava kodinkone, yllättäen tuleva äkillinen meno, mahdollinen asuntoon liittyvä korjaus tai nouseva korko (seuraavien 25 vuoden aikana) kaataa koko korttitalon. Koska tälläisiä aivan takuuvarmasti tulee.

Eli kyse ei ole siitä etteikö JOSKUS seuraavien (yleensä 25 vuoden) lainan kestoajan määrän vuosia aikana JOTAIN yllättävää tapahtuisi. Kun taas esim. palo, tapaturma, varkaus jne jne. vakuutukset voivat ehkä joskus tapahtua tai sitten ei, mutta 100% varmuutta ei ole että seuraavien esim. 25 vuoden aikana sellaista tapahtuisi.

 

[JRan]

Jonkinasteinen "vakuutus" kannattaa tietysti olla. Itse olen varmaan useammankin kerran kertonut kolme eri vaihtoehtoa mitä itse suosittelen:
1) ottaa korkokaton
2) säästää itse puskuria (esim. 50% enemmän kuin tarvisi lyhennystä maksaa siirtää sille tilille mistä lyhennys menee)
3) JOS korot joskus nousevat (kuten ne nyt nousivat) ja varallisuus antaa myöden "maksaa kerralla koko paskan pois"

Eli missään tilanteessa ei ole toivottavaa tai järkevää vetää sitä lainaa niin tiukille että se ensimmäinen hajoava kodinkone, yllättäen tuleva äkillinen meno, mahdollinen asuntoon liittyvä korjaus tai nouseva korko (seuraavien 25 vuoden aikana) kaataa koko korttitalon. Koska tälläisiä aivan takuuvarmasti tulee.

Eli kyse ei ole siitä etteikö JOSKUS seuraavien (yleensä 25 vuoden) lainan kestoajan määrän vuosia aikana JOTAIN yllättävää tapahtuisi. Kun taas esim. palo, tapaturma, varkaus jne jne. vakuutukset voivat ehkä joskus tapahtua tai sitten ei, mutta 100% varmuutta ei ole että seuraavien esim. 25 vuoden aikana sellaista tapahtuisi.

Juurikin näin. Oma pointti olikin enemmän se, että jokaisen pitää miettiä itse se "vakuutuksen" tarve. Se, että jonkun mielestä korot menee seuraavaksi alas on täysin arvailua. Toki näissä suojauksissa kannattaa myös tarkistaa se, että miten helposti näistä pääsee eroon jos tarve vaatii.

 

[jonniv]

Jonkinasteinen "vakuutus" kannattaa tietysti olla. Itse olen varmaan useammankin kerran kertonut kolme eri vaihtoehtoa mitä itse suosittelen:
1) ottaa korkokaton
2) säästää itse puskuria (esim. 50% enemmän kuin tarvisi lyhennystä maksaa siirtää sille tilille mistä lyhennys menee)
3) JOS korot joskus nousevat (kuten ne nyt nousivat) ja varallisuus antaa myöden "maksaa kerralla koko paskan pois"

4) Ottaa lainan lyhennystavaksi "kiinteä tasaerä" eli korko+vastike pysyy kuukausittain samana ja ainoastaan laina-aika muuttuu koron muutosten mukana.

Tämä on ainoa "vakuutus", jonka tarvitsee. Kuukausittainen lainan hoitokulu pysyy koko ajan samana. Ja jos jostain syystä laina-ajan pidentyminen korkojen noustessa alkaa närästämään, niin aina voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä halutessaan. Mutta pakotettu siihen ei ole.

 

[Taneli-]

4) Ottaa lainan lyhennystavaksi "kiinteä tasaerä" eli korko+vastike pysyy kuukausittain samana ja ainoastaan laina-aika muuttuu koron muutosten mukana.

Tämä on ainoa "vakuutus", jonka tarvitsee. Kuukausittainen lainan hoitokulu pysyy koko ajan samana. Ja jos jostain syystä laina-ajan pidentyminen korkojen noustessa alkaa närästämään, niin aina voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä halutessaan. Mutta pakotettu siihen ei ole.

Käsittääkseni tuossa voi tulla jotain yllätyksiä tai ongelmia. Esim. korot on AINA pakko maksaa. Eli se hinta voi nousta. Lisäksi tuossa taitaa oikeasti olla jokin maksimi määrä eli et voi testamentata tuota lainaa tuleville sukupolville jolloin se viimeinen erä voikin olla kohtuu suuri?

Eli:
"
Kiinteä tasaerä on lyhennystapa, jossa takaisinmaksuerät (lyhennys + korko) ovat laina-aikana yhtä suuria. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen, eli jos sovittu erä ei riitä kattamaan korkoja, maksuerä nousee. Jos viitekorko nousee laina-aikana, kasvaa viimeisen erän määrä.
"

Käytännössä siis voi ollakin että jos nyt teoriassa tosi huonosti käy maksat korkoja todella pitkään ja sitten sinua odottaa viimeinen erä onkin kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja. Eli jos ottaa vaikka rapean 500 000€ lainan (PK seudulla ei niin suuri edes) ja siinä on 25 vuoden laina-aika voikin tulla aika yllätys jos nyt makselee pidemmän aikaa korkoja.

Ei siis ole "ilmaisia lounaita" kuten sanonta kuuluu.

"
Kun laina-aika on X vuotta, viimeinen eli . tasa-erä maksetaan tämän ajan kuluttua.
"

Tosin esim. Nordea kirjoittaa kauniisti omilla sivuillaan:
"
Jos lainan korko on kovin alhaalla lainaa nostettaessa, korkojen nousu laina-aikana voi pidentää laina-ajan tarpeettoman pitkäksi eikä laina lyhene. Ota silloin yhteys pankkiin ja sovi uudesta lyhennyssuunnitelmasta.
"
Mutta jotenkin epäilen että vaikka et ota yhteyttä he eivät suostu Ruotsin tyyppisiin "ikuisiin" lainoihin missä maksat vain korkoja kunnes kuolet pois ja perikunta päättää mitä tapahtuu omaisuudelle.

 

[jonniv]

Käytännössä siis voi ollakin että jos nyt teoriassa tosi huonosti käy maksat korkoja todella pitkään ja sitten sinua odottaa viimeinen erä onkin kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja. Eli jos ottaa vaikka rapean 500 000€ lainan (PK seudulla ei niin suuri edes) ja siinä on 25 vuoden laina-aika voikin tulla aika yllätys jos nyt makselee pidemmän aikaa korkoja.

Ei siis ole "ilmaisia lounaita" kuten sanonta kuuluu.

Tiesitkö, että alle 3%:lla Suomen kotitalouksista on lainaa yli 300k€? Joten niitä esimerkkitapauksia kannattaa poimia ennemmin sellaisista keskimääräisistä lainasummista. Toki kaikkiin asioihin löytyy aina joku poikkeustapaus, mutta niistä ei ole oikein kovin hedelmällistä keskustella kun keskustellaan yleisellä tasolla.

Lasketaampa sitten esimerkki: Nostetaan nyt lainaa 200k€, laina-aika 20v, korko 4%, kiinteä tasaerä 1212€/kk.. Korko pitäisi nousta yli 7,3%, että laina ei lyhenisi enää yhtään. Ja kun lainaa on jäljellä 150k, niin korko pitäisi nousta yli 9,7% että laina ei lyhenisi yhtään... Ja kuten sanottua, ylimääräisiä lyhennyksiä voi aina halutessaan tehdä. Vaikka joka kuukausi.