Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Hekoheko]

Kun sitä niin ihmetellään niin ei muisteta, että vasta vuonna 2018 pankit alkoivat tosissaan ottaa huomioon, henkilökohtaisissa lainoissa, yhtiölainojen osuuden siinä 6% rasitustestissä. Eli ennen sitä pystyi saamaan uudiskohteissa myyntihintoihin helposti lainan pienilläkin tuloilla. Silloin myös pahimmillaan yhtiölainojen osuus oli siellä 70% kauppahinnasta ja lyhennysvapaata jopa 5 vuotta. Näissä niitä ongelmia tulee olemaan todella paljon ja rajuja sellasia. Nyt esim. OP ei edes tarjoa kuin yhden vuoden lyhennysvapaata.. hulluttelu on loppunut ja ihan hyvä niin vaikka korjausliike tulee paljon satuttamaankin. On muuten rakennusmateriaalien hinnat tuntuvassa laskussa, joten uusienkin hinnat tulossa alaspäin kohtapuoliin..

 

[eliminate_squad_1285]

Kyssäri ASP säästämisestä. Avasin tilin 2020.

• Vuonna 2020 säästin joka neljännes yht. 8000 euroa.
• Vuonna 2021 säästin joka neljännes yht. 12000 euroa.
• Vuosina 2022-2023 en säästänyt penniäkään.

Yhteensä tilillä siis noin 20000 euroa + korot (noin 500 euroa) = 20500 euroa.

ASP-tilin sopimuksessa lukee: "Lisäkorkoa maksetaan sille talletuksen osalle, joka vastaa kymmentä (10) %:ia asunnon kauppa- tai hankintahinnasta." Kysymys: Onko kannattavaa tallettaa tilille vielä lisää rahaa, jotta saisi talletus ja/tai lisäkorkoa? Asunnon ostaminen on ajankohtaista 1-2 vuoden aikajänteellä. Olettaisin että ei varmaan, koska jos ostaisin maksimi hintaisen asunnon Helsingistä (215000 euroa), niin säästettynä kannattaisi maksimissaan olla 215000*0.10 = 21500 euroa, josta siis puuttuu noin 1000 euroa tällähetkellä. Eli ehkä tonni lisää kannattaisi vielä laittaa sille tilille niin saa maksimi lisäkoron?

 

[JRan]

Asuessa tulee "aina" jotain yllättävää. Toki uusissa yhtiöissä se on pienempää (tarvii laittaa pihaa, joku tahtoo netin kaikille ja kolmas sähköautoille latauspaikat, neljäs ylimääräisiä autopaikkoja, viides että aita ja piha uusitaan).

Jos miettii eroa eli paljonko se 20 vuotta vanha on halvempi vs vasta vuonna 2023 valmistuva = paljonko on valmis sitten maksamaan remonteista. Kun joku 20v niin tarvitsee tehdä jotain pattereiden, säätö & tasapainoitus juttuja lähinnä sekä pihaa (onko routinut) ja vastaavaa vasta.

Isot remontit tulevat vielä siitä eteenpäin, 40-60 vuoden iässä alkaa tulla katto, pesutilat, viemärit ja putket, ikkunat, ovet... noh oikeastaan kaikki. Mutta ei tuo tarkoita että esim. jokainen 70/80-luvulla rakennettu olisi automaattisesti "kusta ja paskaa" mitä pitäisi välttää kuin ruttoa. Jos ero 80-luvulla rakennetun ja 2023 valmistuvan välillä on vaikka aiemmassa puheessani mainitun 450k€ luokkaa (sisältäen ehkä oman tontin vs vuokratontin 2023 valmistuvassa + sen 20m2 kokoeron kolmiossa) niin katsoisin että onko mitään remontteja tehty. Jos ei ole "mitään tehty, tosi hyvässä kunnossa, kaikki hoidetaan talkoilla" välttäisin kyllä. Koska sitten ne kaikki tulevat samaan aikaan "ihan yllättäen".

PK-seudulla nämä erot on monesti todella pienet sen "pinta-rempatun 35v vanhan isojen remonttien kohteen" vs "pinnat kuluneet ja 350m väärässä suunnassa olevan 7v vanhan kohteen" välillä.

 

[Taneli-]

PK-seudulla nämä erot on monesti todella pienet sen "pinta-rempatun 35v vanhan isojen remonttien kohteen" vs "pinnat kuluneet ja 350m väärässä suunnassa olevan 7v vanhan kohteen" välillä.

Valitettavasti jos eroja ei ole tai ne ovat naurettavan pieniä sitten kannattaa ostaa aina sitä uutta. Oli se sitten Helsingissä tai missä tahansa suurkaupungissa (mitä Helsinki nyt ei ole mutta Suomen mittapuussa kuitenkin).

Itse olen nuukaillut ja ostanut suosilla "suuren kasvukeskuksen vierestä" (ei siis Tampereen ydinkeskustasta) Pirkanmaan alueelta sen asunnon. Koska jo kun 2013 kun katselin asuntoja se ero oli todella suuri. Myös "juuri valmistuvat" vs 10-30v vanhat (en tahtonut 70-luvun tai vanhempia koska niissä helposti tulee vielä enemmän ongelmia eli 80+).

Yksi kaveri Jenkeistä naureskeli sitä että itse on eläkkeellä oleva postinkantaja ja erot jos hankkii hieman pienemmästä paikasta tai "missä tarvitsee autoa" vs ison kaupungin keskustasta nousevat poskettomiksi. Eli saat helposti satoja neliöitä (toki siellä ei ole neliömetrejä mutta kuitenkin) hyvällä omalla tontilla ja tiellä muutamalla kymmenellä tuhannella (toki voi olla luokkaa "tein itse ja säästin") vs kerrostalosta pienen kopin missä ei ole suihkua, mahdollisuutta valmistaa ruokaa (keittiötä) tai oikeastaan mitään jostain Manhattanin keskustasta mistä joudut maksamaan ehkä miljoonan tai päälle.

 

[Rantakemisti]

Kyssäri ASP säästämisestä. Avasin tilin 2020.

• Vuonna 2020 säästin joka neljännes yht. 8000 euroa.
• Vuonna 2021 säästin joka neljännes yht. 12000 euroa.
• Vuosina 2022-2023 en säästänyt penniäkään.

Yhteensä tilillä siis noin 20000 euroa + korot (noin 500 euroa) = 20500 euroa.

ASP-tilin sopimuksessa lukee: "Lisäkorkoa maksetaan sille talletuksen osalle, joka vastaa kymmentä (10) %:ia asunnon kauppa- tai hankintahinnasta." Kysymys: Onko kannattavaa tallettaa tilille vielä lisää rahaa, jotta saisi talletus ja/tai lisäkorkoa? Asunnon ostaminen on ajankohtaista 1-2 vuoden aikajänteellä. Olettaisin että ei varmaan, koska jos ostaisin maksimi hintaisen asunnon Helsingistä (215000 euroa), niin säästettynä kannattaisi maksimissaan olla 215000*0.10 = 21500 euroa, josta siis puuttuu noin 1000 euroa tällähetkellä. Eli ehkä tonni lisää kannattaisi vielä laittaa sille tilille niin saa maksimi lisäkoron?

Lisäkoron maksussa on pankkikohtaisia eroja ja yleensä tuo on neuvoteltavissa siinä kohtaa kun ottaa lainan. Oma ASP-sopimukseni oli Danskessa mutta lopulta otin itse lainan OP:sta. Lisäkorko maksettiin koko säästösummalle eikä siinä otettu huomioon tuollaista ehtoa. Tuohon aikaan OP:ssa oli tapana antaa vain 2% lisäkorko mutta tämäkin saatiin nostettua 4:än prosenttiin. Tässä vaikutti aika paljon se, että kilpailutettiin voimakkaasti pankkeja eikä suoraan otettu sieltä missä sopimus alunperin oli.

Tässä lainaus suoraan Valtiokonttorin sivuilta.

"Jos ASP-säästäjä on säästänyt tilille yli 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta, hän voi sopia pankin kanssa ylimenevän osuuden käytöstä. Jos kaikki varat käytetään asunnon kauppahinnan maksuun, koko talletukselle maksetaan verovapaa lisäkorko. Huom. ASP-sopimuksessa voi olla sovittuna, että lisäkorko maksetaan jollekin muulle määrälle (esim. 10 prosentin osuudelle asunnon hankintahinnasta)."

 

[Taneli-]

Onko jotain lähdettä tälle?

Esim. tästä toukokuun lopun jutusta voidaan nähdä että vuoden 2022 alussa rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet keskimäärin 9.4% huhtikuu 2021 vs 2022 välillä:

https://rakennusmaailma.fi/rakennuskustannukset-nousivat-vuodessa-94-prosenttia/

Kun taas tästä marraskuun jutusta voidaan lukea että hinnat ovat laskeneet ennen koronaa olleelle tasolle:

Rakennustarvikkeiden hinta laski koronaa edeltävälle tasolle – rautakauppias Jukka Lakkapää uskoo sen kannustavan ihmisiä rakentamaan

Inflaatio, korkojen nousu ja sodan aiheuttama epävarmuus vaikuttavat rakentamiseen. Lakkapään toimitusjohtaja Jukka Lakkapää uskoo, että vaikutukset ovat maltillisia. Rakennusmateriaalien hinnat ovat laskeneet.

yle.fi

 

[JRan]

Kun sitä niin ihmetellään niin ei muisteta, että vasta vuonna 2018 pankit alkoivat tosissaan ottaa huomioon, henkilökohtaisissa lainoissa, yhtiölainojen osuuden siinä 6% rasitustestissä. Eli ennen sitä pystyi saamaan uudiskohteissa myyntihintoihin helposti lainan pienilläkin tuloilla. Silloin myös pahimmillaan yhtiölainojen osuus oli siellä 70% kauppahinnasta ja lyhennysvapaata jopa 5 vuotta. Näissä niitä ongelmia tulee olemaan todella paljon ja rajuja sellasia. Nyt esim. OP ei edes tarjoa kuin yhden vuoden lyhennysvapaata.. hulluttelu on loppunut ja ihan hyvä niin vaikka korjausliike tulee paljon satuttamaankin. On muuten rakennusmateriaalien hinnat tuntuvassa laskussa, joten uusienkin hinnat tulossa alaspäin kohtapuoliin..

Niin tässähän on tosiaan asia tulkittu niin, että se yhtiölaina ei ole henkilökohtaista velkaa vaan kohdistuu osakkeeseen.

Tulee varmasti aiheuttamaan mielenkiintoisia tilanteita. Asettaa myös pakkohuutokauppaan vähän erilaisen tilanteen. Myyntiin lähtee asunto jossa on 70% yhtiölaina joten pankin pitäisi kuitata omansa siitä 30% osuudesta jossa onkin yllättävän pieni liikkumavara hintojen laskiessa, yhtiölainahan ei tietenkään muutu. Normaalistihan pakkohuutokaupan kohde myydään siten, että pankki saa varmasti omansa pois. Yleensä siis vakuusarvo 60-70% kauppahinnasta ja yleensä myös laina ehtinyt lyhentyä.

 

[AeshmA]

Kyssäri ASP säästämisestä. Avasin tilin 2020.

• Vuonna 2020 säästin joka neljännes yht. 8000 euroa.
• Vuonna 2021 säästin joka neljännes yht. 12000 euroa.
• Vuosina 2022-2023 en säästänyt penniäkään.

Yhteensä tilillä siis noin 20000 euroa + korot (noin 500 euroa) = 20500 euroa.

ASP-tilin sopimuksessa lukee: "Lisäkorkoa maksetaan sille talletuksen osalle, joka vastaa kymmentä (10) %:ia asunnon kauppa- tai hankintahinnasta." Kysymys: Onko kannattavaa tallettaa tilille vielä lisää rahaa, jotta saisi talletus ja/tai lisäkorkoa? Asunnon ostaminen on ajankohtaista 1-2 vuoden aikajänteellä. Olettaisin että ei varmaan, koska jos ostaisin maksimi hintaisen asunnon Helsingistä (215000 euroa), niin säästettynä kannattaisi maksimissaan olla 215000*0.10 = 21500 euroa, josta siis puuttuu noin 1000 euroa tällähetkellä. Eli ehkä tonni lisää kannattaisi vielä laittaa sille tilille niin saa maksimi lisäkoron?

Kuten tuossa ylempänä todettiinkin jo, niin itsekin olin käsityksessä, että korkoa maksetaan koko säästölle (pankkina OP).
Kannattaa säästämistä varmaan joka tapauksessa jatkaa, sillä jos löytyykin asunto joka maksaa enemmän kuin tuon ASP maksimin, niin on sitten joko omia säästöjä tai ASP-lisälainaan (max 50k€) vakuuksia.

 

[JRan]

Tästä innostuneena suuntasin katsomaan terassilaudan hintaa K-Raudan sivuilta, mutta ei ihan saman hintaista on kuin viime kesänä, eli 25-40% enemmän, kuin 2020. Vilkaisin vielä sadevesikaivojen hintaa ja sama oli kuin muutama kuukausi sitten.

Tämä varmaan näkyy oikeasti vasta siinä kohdassa, kun SRV tilaa "palikoita" kymmeneen uuteen kerrostaloon, eikä välttämättä K-Raudassa, joka myös itse ottaa kovaa hittiä nousevista kustannuksista. Eli K-Rauta varmasti yrittää myydä niitä tuotteita edelleen samaan hintaan kattaakseen kulunsa, vaikka itse saisi tuotteita halvemmalla.

 

[Taneli-]

Kuten tuossa ylempänä todettiinkin jo, niin itsekin olin käsityksessä, että korkoa maksetaan koko säästölle (pankkina OP).
Kannattaa säästämistä varmaan joka tapauksessa jatkaa, sillä jos löytyykin asunto joka maksaa enemmän kuin tuon ASP maksimin, niin on sitten joko omia säästöjä tai ASP-lisälainaan (max 50k€) vakuuksia.

Itse uskoisin että tuossa on väkisinkin joku maksimi olemassa. Koska muuten olisimme voineet nauttia jo otsikoista "Eurojackpotin 118 miljoonan voittaja talletti rahansa ASP tilille ja sai ilmaiseksi korkoa 5% vuodessa".

 

[AeshmA]

Itse uskoisin että tuossa on väkisinkin joku maksimi olemassa. Koska muuten olisimme voineet nauttia jo otsikoista "Eurojackpotin 118 miljoonan voittaja talletti rahansa ASP tilille ja sai ilmaiseksi korkoa 5% vuodessa".

Kyllähän siinä tuo 3000€/neljännes talletusrajoitus ja että korkoa maksetaan vain 1 + 5 vuodelta.
Jotain muutoksiahan ASP:iin tuli nyt vuoden alusta, muttei tainnut tuohon talletusmäärään tai lisäkorkoon tulla.

 

[Rantakemisti]

Kyllähän siinä tuo 3000€/neljännes talletusrajoitus ja että korkoa maksetaan vain 1 + 5 vuodelta.
Jotain muutoksiahan ASP:iin tuli nyt vuoden alusta, muttei tainnut tuohon talletusmäärään tai lisäkorkoon tulla.

Nuo talletusrajoitukset vaikuttavat ja ainakin ennen monet avasivat ASP-tilinsä melko nuorena ja ensimmäisten vuosien säästösummat ovat olleet varmasti kaikkea muuta kuin se maksimi. ASP yläikärajakin oli 30 vuotta vielä vuonna 2016.

 

[Pete88]

Tästä innostuneena suuntasin katsomaan terassilaudan hintaa K-Raudan sivuilta, mutta ei ihan saman hintaista on kuin viime kesänä, eli 25-40% enemmän, kuin 2020. Vilkaisin vielä sadevesikaivojen hintaa ja sama oli kuin muutama kuukausi sitten.

K-rauta on kallis rautakauppa. Esim. mitallistettu 48x98 kuusi 5,4m maksaa siellä hieman K-raudasta riippuen n. 3,40e/m. Taloonista saa tällä hetkellä samaa tavaraa 2,45e/m nyt näin esimerkkinä. Kuriositeettina viime kesänä sama tavara maksoi 4,6e/m ja ennen koronaa taisi olla halvimmillaan 1,99e/m. Joidenkin nimikkeiden hinnat ovat tulleet loppuvuodesta voimakkaasti alas, mutta on toki joukossa myös tavaraa, joissa on edelleen buumihinnat. Rakentaminen on kuitenkin ihan Euroopan laajuisesti hidastunut siinä määrin, että näkynee kyllä varmasti vielä enemmänkin rakennustarvikkeiden hinnassa. Tässä pitää muistaa, että niissä hinnat nousivat voimakkaasti kysyntäinflaation myötä, ei niinkään yksinomaan Ukrainan taikka energian vuoksi. Nyt kysyntä on pitkälti laantunut, ilmeisesti myös aika alamaissa, kun talotoimittajilla tuntuu tekevän hyvin tiukkaa saada kauppaa.

 

[Vision]

Omassa asuntolainassa korontarkistus 31.1, samaisena päivänä myös lyhennys. Vaikuttaako koron tarkistus vielä 31.1 maksettavaan lyhennyksen määrään vaiko vasta seuraavassa ?

 

[z1on]

Nuo talletusrajoitukset vaikuttavat ja ainakin ennen monet avasivat ASP-tilinsä melko nuorena ja ensimmäisten vuosien säästösummat ovat olleet varmasti kaikkea muuta kuin se maksimi. ASP yläikärajakin oli 30 vuotta vielä vuonna 2016.

Itse säästin aikanaan sen 5v. maksimit joka kvartaali, mikä lopulta johti siihen, etteivät muut pankit halunneet tehdä ASP-lainatarjousta ja ottaa korkoa maksettavakseen. Omassa pankissa taas toimitusmaksu oli niin suuri, ettei pitkästä säästöajasta lopulta ollut juuri iloa.

 

[JRan]

Omassa asuntolainassa korontarkistus 31.1, samaisena päivänä myös lyhennys. Vaikuttaako koron tarkistus vielä 31.1 maksettavaan lyhennyksen määrään vaiko vasta seuraavassa ?

Ihan näin maalaisjärjellä jos ajattelee, niin kyllä se tarkastuspäivä on juurikin se minkä mukaan korko menee. Eli se korko on lukittu juuri sinä päivänä, mistä koron maksu on alkanut, joten vuosi (tai tietty määrä kuukausia) tulee juuri edellisenä päivänä täyteen.

 

[Paolo Pastarino]

Omassa asuntolainassa korontarkistus 31.1, samaisena päivänä myös lyhennys. Vaikuttaako koron tarkistus vielä 31.1 maksettavaan lyhennyksen määrään vaiko vasta seuraavassa ?

Olettaisin, että korkeintaan tarkistuspäivä menee uudella korolla ja maksukauden muut päivät vanhalla.

 

[JRan]

Olettaisin, että korkeintaan tarkistuspäivä menee uudella korolla ja maksukauden muut päivät vanhalla.

Täysin oikein, tottakai siinä maksetaan mennyttä korkoa. No eiköhän nettipankki näytä tuon hyvin pian.

Kuitenkin sen 31.1. päivän korko on se uusi, tuskin sitä muuten kutsuttaisiin korontarkastuspäiväksi.

 

[Jituska]

Omassa asuntolainassa korontarkistus 31.1, samaisena päivänä myös lyhennys. Vaikuttaako koron tarkistus vielä 31.1 maksettavaan lyhennyksen määrään vaiko vasta seuraavassa ?

Meillä tarkistettiin korko nyt ja samana päivänä myös lainan lyhennys. Uusi korko vaikuttaa seuraavaan lyhennykseen. Eli korkoja maksettiin nyt vain marginaalin verran.

 

[Vision]

Tarkistin toki ensin tulevan lyhennyksen määrän ennen kuin kysyin, näytti toki edelleen samaa mitä tähänkin asti on ollut, lopullinen veloitusmäärä selvinnee sitten kuun viimeinen pv, kiitos vastanneille.

 

[Spoeghe]

K-rauta on kallis rautakauppa. Esim. mitallistettu 48x98 kuusi 5,4m maksaa siellä hieman K-raudasta riippuen n. 3,40e/m. Taloonista saa tällä hetkellä samaa tavaraa 2,45e/m nyt näin esimerkkinä. Kuriositeettina viime kesänä sama tavara maksoi 4,6e/m ja ennen koronaa taisi olla halvimmillaan 1,99e/m. Joidenkin nimikkeiden hinnat ovat tulleet loppuvuodesta voimakkaasti alas, mutta on toki joukossa myös tavaraa, joissa on edelleen buumihinnat. Rakentaminen on kuitenkin ihan Euroopan laajuisesti hidastunut siinä määrin, että näkynee kyllä varmasti vielä enemmänkin rakennustarvikkeiden hinnassa. Tässä pitää muistaa, että niissä hinnat nousivat voimakkaasti kysyntäinflaation myötä, ei niinkään yksinomaan Ukrainan taikka energian vuoksi. Nyt kysyntä on pitkälti laantunut, ilmeisesti myös aika alamaissa, kun talotoimittajilla tuntuu tekevän hyvin tiukkaa saada kauppaa.

Tieto 10v takaa, mutta K-Rauta/Ojan Rauta rakentajatilillä sai käytännössä kaikesta rakennustarvikkeesta 10-40% pois hyllynreunahinnasta. Toki se myyjien vaivaaminen joka välissä tekemään noutolaput ja tilikirjaukset jne ottaa oman aikansa jos sille haluaa hintaa laskea, ihan joka naulaa ei jaksanut rakentajatilin kautta kierrättää

 

[BongisKhan]

Laitetaas vielä ASP-lainasta:

- Periaatteessa hyvä tapa säästää käsirahaa ensiasuntoa kohden, koska varat ovat ns. sidottuja, eli jos normaalisti raha polttaa taskussa, niin ASP-tililtä ei voi tehdä nostoja miten sattuu, vaan sinne laitetut varat ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu asunnon hankintaan
- Vanhassa maailmassa 1 % vuotuinen korko oli hyvä vaihtoehto nollakorkoiselle käyttötilille ja nostaessa sai 4 % lisäkoron. Nykyään toki edelleen parempi kuin nollakorkoinen käyttötili, mutta toki inflaatio syö hyötyä
- ASP-laina tuo joitakin etuja kuten edullisempi valtiontakaus ja koska ASP-lainanottaja on säästämisellään osoittanut "kurinalaista" taloudenhoitoa, näkyy tämä pankin riskimäärittelyssä riskiä alentavana seikkana, joka voi pienentää pankin perimää marginaalia
- ASP-lainaan sisältyy korkokatto ensimmäiselle kymmenelle vuodelle (3,8 % ylittävä koron valtio kattaa 70 %:sti)
- ASP-lainan myötä tarvitset epätodennäköisemmin lisävakuuksia (valtiontakauksen lisäksi) asunnon hankkimiseksi (asunnon vakuusarvo pankista riippuen on yleensä 70-80 % hankintahinnasta)

Muutamia miinuksia:

- Säästöjä pitää kerryttää kahdeksalta vuosineljännekseltä, eli käytännössä kaksi kokonaista vuotta --> ei toimi ad hoc ostajalle, jos ei ole tajunnut perustaa tiliä ajoissa
- Nykyinen inflaatio ei tee hyvää ASP-säästöille, koska pääoman korko on säästämisen ajalta vain 1 %
- ASP-lainan lyhennysjoustot ovat joiltakin osin "joustamattomampia" kuin tavallisessa lainassa
- ASP-lainan ottaminen eri pankista kuin mihin tili on aikanaan perustettu, voi tuoda joitakin plussia taikka miinuksia saataviin taloudellisiin etuihin ja vaatii ehtoihin perehtymistä, käytännöt eivät siten ole täysin universaaleja ASP:n etujen suhteen
- ASP:n "korkokatto" koskee vain itse ASP-lainaa ja esim. PK-seudun ulkopuolella ASP-lainan enimmäismäärä on paria poikkeusta lukuun ottamatta 120t€, ei korkokatto koske ASP-lainaa ylittävää lainan osuutta

Lisäksi sitten vielä harvemmin käytetty ja erittäin huonosti esitelty erikoisuus ASP:ssa: ASP-rakennuslaina. Käytännössä siis ASP-lainan voi ottaa myös talon rakentamista varten, mutta ASP:n ehdot tässä tapauksessa ovat melko kiven alla ja yksityiskohdat käyvät ilmi yleensä vasta kun oikeasti pitäisi laina neuvotella. Nimittäin ASP-lainan ehdot rakentamisen suhteen ovat aika tiukat. Osa pankeista tulkitsee ehtoja hyvin tiukasti, koska ASP-rakentamislainassa ASP-lainaa voi käyttää vasta siinä vaiheessa kun talon perustuksia tehdään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lupamaksut, liittymämaksut, tontin raivausmaksut, maatyöt, yms. pitää kaikki olla tehtynä "takataskusta" taikka jollain muulla lainalla ennen kuin ASP-lainaa voi käyttää rakentamiseen. Asia mitä ei mielestäni tuoda riittävän hyvin ilmi ASP-säästäjille, joilla on mielessä ollut rakentaa em. lainalla talo ja muutenkin tuo ehto on eräänlainen kummajainen ja rajaa tehokkaasti porukkaa ulos siitä. Onneksi ASP-lainan edut voi neuttelemalla saada muuten aika pitkälti hyödynnettyä myös tavalliseen lainaan (kuten 4 % lisäkorko), mutta toki joitakin olennaisia asioita jää myös pois (kuten ASP:n korkokatto).

Miinuksiin voinee lisätä sen, että ASP:illa ensiasuntoa ostaessa omarahoituksen osuus on vähintään 10%, siinä missä ilman ASPia ensiasuntoa ostavilla riittää 5%. Tosin tämä on "miinus" lähinnä riippuen omasta tilanteesta ja yleisasenteesta velkaa kohtaan jne.

Mitenköhän Pankki suhtautuu lainaneuvotteluissa jos on vasta vaihtanut työpaikkaa ( esim. alle 6kk)? Yleensä kun kysytään työnantajaa ja työnsuhteen pituutta. Nyt olisi mahdollisesti tarjolla managerin paikka eri firmasta ja kesällä olisi tarkoitus vähän availla pankin kanssa lainaneuvotteluita.

Kyllä siellä osataan kokonaisuutta katsoa. Itse sain kyllä ihan hyvin lainaa, vaikka takana oli opiskelujen ym. takia aika rikkonainen työura ja hakuhetkellä määraikainen työsopimus. Katsoivat kuitenkin, että kyllä tällä alalla työskentelevä tohtorismies saa itsensä leivän syrjässä pidettyä ja lainansa hoidettua.

 

[Leatherman]

Onpas Nordean asiakaspalvelu mennyt huonompaan suuntaan. Ennen pystyi verkkopankista kätevästi valitsemaan aiheen ja jättää viestin, mutta se on poistettu ja ainoa mahdollisuus asiakaspalveluun nyt on käyttää chättirobottia joka sitten yhdistää odottelun jälkeen ihmiseen, mutta se chätti on paska ja tiputtaa chättiyhteyttä ja keskustelu ei ehdi edes alkaa. Ei jaksais vuonna 2023 soitella ja maksella palvelumaksuja kun internet on keksitty...

Pitäis asunto myydä ja kysyä haluaako pankki jotain tietoja yms, mutta vähän vaikea ilmoittaa pankille yhtään mitään kun ei pysty pankkia tavoittamaan.

 

[Jonees]

Onpas Nordean asiakaspalvelu mennyt huonompaan suuntaan. Ennen pystyi verkkopankista kätevästi valitsemaan aiheen ja jättää viestin, mutta se on poistettu ja ainoa mahdollisuus asiakaspalveluun nyt on käyttää chättirobottia joka sitten yhdistää odottelun jälkeen ihmiseen, mutta se chätti on paska ja tiputtaa chättiyhteyttä ja keskustelu ei ehdi edes alkaa. Ei jaksais vuonna 2023 soitella ja maksella palvelumaksuja kun internet on keksitty...

Pitäis asunto myydä ja kysyä haluaako pankki jotain tietoja yms, mutta vähän vaikea ilmoittaa pankille yhtään mitään kun ei pysty pankkia tavoittamaan.

Ainakin puhelinsovelluksen kautta pystyy yhä valitsemaan aiheen ja jättämään viestin kun äsken testasin. Selainversiolla en ole kokeillut.

 

[AeshmA]

Onpas Nordean asiakaspalvelu mennyt huonompaan suuntaan. Ennen pystyi verkkopankista kätevästi valitsemaan aiheen ja jättää viestin, mutta se on poistettu ja ainoa mahdollisuus asiakaspalveluun nyt on käyttää chättirobottia joka sitten yhdistää odottelun jälkeen ihmiseen, mutta se chätti on paska ja tiputtaa chättiyhteyttä ja keskustelu ei ehdi edes alkaa. Ei jaksais vuonna 2023 soitella ja maksella palvelumaksuja kun internet on keksitty...

Pitäis asunto myydä ja kysyä haluaako pankki jotain tietoja yms, mutta vähän vaikea ilmoittaa pankille yhtään mitään kun ei pysty pankkia tavoittamaan.

Asuntolainahakemuksen asioita ainakin hoidettiin Nordean Omapostissa, joten sieltä pystynee viestin jättämään:

Nordea Omaposti - Henkilöasiakkaat

Omaposti on sinun digitaalinen postilaatikkosi, joka mahdollistaa helpon ja nopean tavan hoitaa pankkiasioita kanssamme.

www.nordea.fi

 

[Leatherman]

Asuntolainahakemuksen asioita ainakin hoidettiin Nordean Omapostissa, joten sieltä pystynee viestin jättämään:

Nordea Omaposti - Henkilöasiakkaat

Omaposti on sinun digitaalinen postilaatikkosi, joka mahdollistaa helpon ja nopean tavan hoitaa pankkiasioita kanssamme.

www.nordea.fi

Onpas hyvin piilotettu, tuonne ei nimittäin pääse verkkopankin kautta, kokeilin etsiä kaikkialta ja ennen tuo viestit osio löytyi suoraan verkkopankista kun nykyään se on korvattu sillä robotilla... Mutta tuon linkin takaa nähtävästi pystyy vanhaan malliin hoitamaan, joten thanks!

 

[uggeli]

Onpas hyvin piilotettu, tuonne ei nimittäin pääse verkkopankin kautta, kokeilin etsiä kaikkialta ja ennen tuo viestit osio löytyi suoraan verkkopankista kun nykyään se on korvattu sillä robotilla... Mutta tuon linkin takaa nähtävästi pystyy vanhaan malliin hoitamaan, joten thanks!

Löytyy se edelleen sieltä, juuri kurkkasin. Niin kuin tuossakin linkissä lukee.
Mutta totta olet oikeassa, sieltä ei voi suoraan lähettää uutta viestiä vaan se on pakko tehdä botin kautta. Mobiilissa taas voi suoraan lähettää viestin.

Omaposti löytyy mobiili- ja verkkopankissa kohdasta Tuki.

 

[bungle]

Kysyin Nordealta viitekoron muuttamisesta, niin sain standardivastauksen:

Hinnoittelumallimme toimii sillä tavalla, että viitekoron muutos vaikuttaa marginaaliin. Tällä hetkellä hinnat ovat 0,2% kalliimpia 6kk euribor lainassa ja 0,3% kalliimpia 3kk euribor lainassa kuin 12kk euribor lainassa. Lisäksi tämän hetkinen muutospalkkio on 200e/250e.

Pitää kysellä lähempänä 12kk vaihtumispäivää tuota uudestaan. Vanhemmassa lainassa on 1kk euribor ja sen sai silloin kesken kauden kuluitta vaihdettua 12 kk:sta, mutta siitä on aikaa.

 

[elmo]

Täältä saanut lukea, että 3kk on taas tarjottimella. Mutta mites on kananttaako edes kysellä 1kk perään? Itsellä 3 lainaa talosta ja 2 niistä 3kk euriborilla ja yksi 12kk. Nyt kun noista vanhoista ei enää saa asp hyötyjä (yli 10v vanhoja) ja tuskin korot enää negatiiviseksi laskee enkä täten hyödy marginaalia syövästä lainaehdostakaan niin voisi kilpailuttaa ja yhdistää. Tässä välissä oikeasti 0% korot marginaaleineen oli sellainen porkkana ettei paljon kiinnostanut kilpailuttaa saati kysellä kiinteitä korkoja.

Op:stä nyt ainakin kysyn, mutta onko joitain pankkeja joista ei kannata vaivautua kysymään (ovat lukittuneet 12kk euriboriin)?

OP:stä vihdoin sain ensimmäisen tarjouksen. 3kk euribor ja 0,7marginaali. Spankista tuli peruutus verkkoneuvotteluun parituntia ennen neuvottelua, mutta ei mitään selitystä, hienoa asiakspalvelua . Olin sinne kyllä kirjotellut mitkä ehdot nyt niin ehkä haluttiin säästää molempien aikaa. Toki asiakaspalvelun kannalta viesti perään, että valitettavasti emme pääse vastaavaan tarjoukseen olisi ollut paikallaan.

Nyt etua.fi palvelun kautta vielä yritän vähän oikaista kun ei jaksaisi laitella joka pankkiin erillistä hakemusta.

Vanhojen lainojen kilpailutus/yhdistäminen kyseessä (70k 0,55 3kk euribor ja 30k 0,7 12kk euribor). Kiinteistön vakuusarvo 170k, 60-70k säästöt/osakkeet, 14v työsuhde jossa 60k brutto. Pitäisi olla todella matalan riskin asiakas pankille. Isoin nega varmaan on, että haen yksin... Jos saan OP:n nipistettyä 0,6 marginaaliin niin voisin tarttua, muuten ei oikein kannata. Uskoisin, että siihen päästään kun vaivautuivat kuitenkin laskemaan. Kun tuskin olisvat muuten laittaneet nykyistä huonompaa tarjousta . Tai sitten ne luottaa siihen, että asiakas ei osaa laskea.

 

[renee]

OP:stä vihdoin sain ensimmäisen tarjouksen. 3kk euribor ja 0,7marginaali. Spankista tuli peruutus verkkoneuvotteluun parituntia ennen neuvottelua, mutta ei mitään selitystä, hienoa asiakspalvelua . Olin sinne kyllä kirjotellut mitkä ehdot nyt niin ehkä haluttiin säästää molempien aikaa. Toki asiakaspalvelun kannalta viesti perään, että valitettavasti emme pääse vastaavaan tarjoukseen olisi ollut paikallaan.

Nyt etua.fi palvelun kautta vielä yritän vähän oikaista kun ei jaksaisi laitella joka pankkiin erillistä hakemusta.

Vanhojen lainojen kilpailutus/yhdistäminen kyseessä (70k 0,55 3kk euribor ja 30k 0,7 12kk euribor). Kiinteistön vakuusarvo 170k, 60-70k säästöt/osakkeet, 14v työsuhde jossa 60k brutto. Pitäisi olla todella matalan riskin asiakas pankille. Isoin nega varmaan on, että haen yksin... Jos saan OP:n nipistettyä 0,6 marginaaliin niin voisin tarttua, muuten ei oikein kannata. Uskoisin, että siihen päästään kun vaivautuivat kuitenkin laskemaan. Kun tuskin olisvat muuten laittaneet nykyistä huonompaa tarjousta . Tai sitten ne luottaa siihen, että asiakas ei osaa laskea.

Joo, pankkijehujen mukaan marginaaleissa on korotuspainetta, mutta samalla matalan riskin asiakkaista tullaan kilpailemaan aiempaa kovemmin, joten voisi odottaa, että tuossa tarjotussa marginaalissa olisi vielä neuvotteluvaraa.

Toki tuossa on pankin kannalta sellainen ongelma, että jos kiinteistöt eivät liiku juuri lainkaan, niin silloin vakuus sisältää "realisointiriskiä". Tämä johtuu siitä, että sinunkin tapauksessa lainaa on 100ke ja talon arvo 170ke, näyttää siis varsin hyvältä ja riskittömältä, mutta ongelmaksi tulee mahdollinen vakuuden realisointi pakkomyyntitilanteessa, eli ulosotto ei voi todennäköisesti hyväksyä 100ke tarjousta, jos asunnon arvoksi katsotaan 170ke, koska ulosottoa ei saa suorittaa polkumyyntihintaan. Vakuuden realisointi on siis jossain määrin ongelmallista pankin kannalta tilanteessa, jossa tavara ei vaihda omistajaa lähellä todellista vakuusarvoa, vaikka ostajia selvästi halvemmalla löytyisikin ja näillä tarjouksilla jäljellä olevan lainan voisi maksaa pois. Itse olen seuraillut ulosottohuutokauppoja, joissa "arvottomien" rötisköjen korkeimpia huutoja ei hyväksytä liian alhaisen hinnan vuoksi, vaan tuodaan jatkuvasti uudestaan ja uudestaan huudettavaksi, eli pankin kannalta prosessi joka tapauksessa venyy ja täten aiheuttaa rahoituskustannuksia.

 

[stanssi]

Laitetaas nyt tänne kun taitaa täältä ketjusta löytyä tietämystä. Tuli tosiaan ostettua rivitaloasunto johon kuuluu huoneiston edessä oleva autokatospaikka. Lisäksi taloyhtiöllä on yksi vuokrattava autopaikka joka on ollut muistaakseni 2016 vuodesta asti vuokrattuna ostamani osakkeen edellisellä omistajalla.
Kyselin että josko tuon autopaikan vuokrasopimuksen voisi kaupan yhteydessä siirtää minulle, ei voinut mutta isännöinti joka tuota autopaikan vuokraamista hoitaa kertoi että voin laittaa nimeni jonoon mistä se paikan vapautuessa vuokrataan aina seuraavalle kuten usein on tapana. Noh, jonossa ei ollut ketään muita eli sain tuon autopaikan vuokraoikeuden itselleni sitä kautta eli all good. Tästä aikaa n. 1kk milloin kauppakirjakin tehtiin.

Noh, tänään isännöitsijä soitti ja ilmoitti että minulle vaihtunut autopaikanvuokraoikeus on aiheuttanut närää muissa osakkeenomistajissa että haluaisinko kuitenkin uusimpana tulokkaana luopua paikasta jonkun muun hyväksi. Vastasin että tässähän ei mitään siirretty vaan vuokrasopimus tehtiin normaalin jonotuskäytännön kautta kun jonossa ei ollut ketään. Ilmeisesti halukkaita on ollut mutta kuulemma "eivät tienneet" että tuollainen jonotusmenettely on käytössä. Sanoin että mielelläni pitäisin tuon autopaikan kun se on minulle jo luvattu ja sovittu.

Toistaiseksihan tuon varmaan saan tosiaan itselläni pitää mutta isännöitsijä meinasi että taloyhtiö harkitsee sitä että autopaikan vuokraoikeus siirretään arvottavaksi vuodeksi kerrallaan kun kuulemma epäreilua että joku tuota haluttua (jota kukaan ei jonottanut) autopaikkaa voi joku pitää vaikka 10 vuotta kerrallaan kun se on kerran jollekin vuokrattu. Tuolla vuokrasopimuksella on 1kk molemmin puolinen irtisanomisaika eli veikkaampa että käy niin että yhtiökokous päättää tuosta irtisanomisesta ja muuttaa tuota vuokrauskäytäntöä.

Voinko kuitenkin vedota johonkin yhdenvertaisuusperiaatteeseen että saisin pitää autopaikan? Edes tuon vuoden verran koska vastaavasti tuntuisi suoranaiselta vittuilulta että vuokrasopimukseni irtisanottaisiin heti ihan vaan sen takia että muut eivät ole tajunneet jonottaa tai taloyhtiön hallitus ei reagoinut tuohon että se osakkeenomistaja jolla paikka on vuokrattuna myy osakkeensa jolloin olisi voitu muuttaa käytäntöä ennen kuin se vuokrattiin minulle. Toki ymmärrän että se voi jonkun mielestä tuntua myös epäreilulta että joku muu pitää paikkaa vuosia itsellään vaikka toisaalta voi syyttää vaan itseään jos ei ole viimeisen kuuden vuoden aikana laittanut itseään edes jonoon.

 

[Pete88]

Laitetaas nyt tänne kun taitaa täältä ketjusta löytyä tietämystä. Tuli tosiaan ostettua rivitaloasunto johon kuuluu huoneiston edessä oleva autokatospaikka. Lisäksi taloyhtiöllä on yksi vuokrattava autopaikka joka on ollut muistaakseni 2016 vuodesta asti vuokrattuna ostamani osakkeen edellisellä omistajalla.
Kyselin että josko tuon autopaikan vuokrasopimuksen voisi kaupan yhteydessä siirtää minulle, ei voinut mutta isännöinti joka tuota autopaikan vuokraamista hoitaa kertoi että voin laittaa nimeni jonoon mistä se paikan vapautuessa vuokrataan aina seuraavalle kuten usein on tapana. Noh, jonossa ei ollut ketään muita eli sain tuon autopaikan vuokraoikeuden itselleni sitä kautta eli all good. Tästä aikaa n. 1kk milloin kauppakirjakin tehtiin.

Noh, tänään isännöitsijä soitti ja ilmoitti että minulle vaihtunut autopaikanvuokraoikeus on aiheuttanut närää muissa osakkeenomistajissa että haluaisinko kuitenkin uusimpana tulokkaana luopua paikasta jonkun muun hyväksi. Vastasin että tässähän ei mitään siirretty vaan vuokrasopimus tehtiin normaalin jonotuskäytännön kautta kun jonossa ei ollut ketään. Ilmeisesti halukkaita on ollut mutta kuulemma "eivät tienneet" että tuollainen jonotusmenettely on käytössä. Sanoin että mielelläni pitäisin tuon autopaikan kun se on minulle jo luvattu ja sovittu.

Toistaiseksihan tuon varmaan saan tosiaan itselläni pitää mutta isännöitsijä meinasi että taloyhtiö harkitsee sitä että autopaikan vuokraoikeus siirretään arvottavaksi vuodeksi kerrallaan kun kuulemma epäreilua että joku tuota haluttua (jota kukaan ei jonottanut) autopaikkaa voi joku pitää vaikka 10 vuotta kerrallaan kun se on kerran jollekin vuokrattu. Tuolla vuokrasopimuksella on 1kk molemmin puolinen irtisanomisaika eli veikkaampa että käy niin että yhtiökokous päättää tuosta irtisanomisesta ja muuttaa tuota vuokrauskäytäntöä.

Voinko kuitenkin vedota johonkin yhdenvertaisuusperiaatteeseen että saisin pitää autopaikan? Edes tuon vuoden verran koska vastaavasti tuntuisi suoranaiselta vittuilulta että vuokrasopimukseni irtisanottaisiin heti ihan vaan sen takia että muut eivät ole tajunneet jonottaa tai taloyhtiön hallitus ei reagoinut tuohon että se osakkeenomistaja jolla paikka on vuokrattuna myy osakkeensa jolloin olisi voitu muuttaa käytäntöä ennen kuin se vuokrattiin minulle. Toki ymmärrän että se voi jonkun mielestä tuntua myös epäreilulta että joku muu pitää paikkaa vuosia itsellään vaikka toisaalta voi syyttää vaan itseään jos ei ole viimeisen kuuden vuoden aikana laittanut itseään edes jonoon.

Jos mietitään tätä sopimusoikeudellisena kysymyksenä, niin kyse lienee toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta, jossa paikan omistaja ja vuokranantaja on taloyhtiö? Näin ollen jos taloyhtiön hallitus niin päättää, voivat he periaatteessa irtisanoa sopimuksen irtisanomisajalla, jos kyse ei ole määräaikaisesta sopimuksesta. Tosin tässä tapauksessa turvallisempi tapaus olisi viedä vuokrapaikan käyttöoikeusasia yhtiökokoukseen, jossa määritettäisiin pelisäännöt tuolle paikalle. Jos siellä sitten enemmistö päättää, että paikkaa käytetään ja vuokrataan tavalla X, niin sen mukaan sitten paikkaa hallinnoivan isännöitsijänkin pitää toimia. Käytännössä siis jos tekemäsi sopimus vuokraoikeudesta on määräaikainen, niin se sitoo puolin ja toisin. Mutta jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja vanhoissa säännöissä ei mitään erityistä tuosta hallintaoikeuden käytöstä sanota, niin periaatteessa taloyhtiöllä on mahdollisuus irtisanoa tuo vuokrasopimus, vaikka olitkin sen vastikään saanut ja tuolla oikeaoppisella jonotusmenettelyllä.

EDIT: Oma lukunsa on sitten vielä sillä, että onko autopaikkoja ylipäätään yhtä monta kuin asuntoja, eli olisiko kaikilla periaatteessa mahdollisuus ainakin yhteen autopaikaan? Joskus on tullut vastaan tapauksia, että taloyhtiössä osalla asukkaista on enemmän kuin yksi paikka käytössään ja sitten myöhemmin muuttaneilla ei ole paikkaa ollenkaan. Jälkimmäisten toivoessa paikkaa, ovat nämä kahden paikan asukkaat sitä voimakkaasti vastustaneet. Mutta hallitus on sitten linjannut, että jokaisella omistusasukkaalla pitää lähtökohtaisesti olla oikeus ainakin yhteen paikkaan. Mutta nykyään on toki yleistynyt sekin, että paikkoja on vähemmän kuin asuntoja, jolloin väistämättä kaikille ei riitä edes yhtä paikkaa.

 

[stanssi]

Jos mietitään tätä sopimusoikeudellisena kysymyksenä, niin kyse lienee toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta, jossa paikan omistaja ja vuokranantaja on taloyhtiö? Näin ollen jos taloyhtiön hallitus niin päättää, voivat he periaatteessa irtisanoa sopimuksen irtisanomisajalla, jos kyse ei ole määräaikaisesta sopimuksesta. Tosin tässä tapauksessa turvallisempi tapaus olisi viedä vuokrapaikan käyttöoikeusasia yhtiökokoukseen, jossa määritettäisiin pelisäännöt tuolle paikalle. Jos siellä sitten enemmistö päättää, että paikkaa käytetään ja vuokrataan tavalla X, niin sen mukaan sitten paikkaa hallinnoivan isännöitsijänkin pitää toimia. Käytännössä siis jos tekemäsi sopimus vuokraoikeudesta on määräaikainen, niin se sitoo puolin ja toisin. Mutta jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja vanhoissa säännöissä ei mitään erityistä tuosta hallintaoikeuden käytöstä sanota, niin periaatteessa taloyhtiöllä on mahdollisuus irtisanoa tuo vuokrasopimus, vaikka olitkin sen vastikään saanut ja tuolla oikeaoppisella jonotusmenettelyllä.

Näinhän se varmaan tulee menemään. Aika mulkkua toimintaa tuo silti on uutta osakasta kohtaan jos tosissaan meinaavat heti vetää paikan alta. Noh, täytyy varmaan tuoda esille josko tuon käytännön voisi ottaa reiluuden nimissä käyttöön vasta ensi vuonna jos tästä nyt halutaan reilumpaa tehdä. Omata mielestä tuo arvonta systeemi on vielä typerämpi, siinä kun saat paikan vuodeksi ja ostat toisen auton ja vuodenpäästä lähtee autopaikka niin missäs pidät kakkosautoa enää.

 

[renee]

Näinhän se varmaan tulee menemään. Aika mulkkua toimintaa tuo silti on uutta osakasta kohtaan jos tosissaan meinaavat heti vetää paikan alta. Noh, täytyy varmaan tuoda esille josko tuon käytännön voisi ottaa reiluuden nimissä käyttöön vasta ensi vuonna jos tästä nyt halutaan reilumpaa tehdä. Omata mielestä tuo arvonta systeemi on vielä typerämpi, siinä kun saat paikan vuodeksi ja ostat toisen auton ja vuodenpäästä lähtee autopaikka niin missäs pidät kakkosautoa enää.

Joo, toi maksimissaan vuodeksi kerrallaan vuokraaminen on kyllä kaikkien kannalta huono. Taloyhtiön kannalta voisi olla järkevintä tarkastaa tämän ylimääräisen paikan vuokraa ylöspäin, jolloin voisit jatkaa vuokralaisena tai luopua siitä seuraavalle halukkaalle, vuokrankorotus tulisi sopimusehtojen mukaan voimaan, eli ehkä kevään yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tms.

 

[stanssi]

EDIT: Oma lukunsa on sitten vielä sillä, että onko autopaikkoja ylipäätään yhtä monta kuin asuntoja, eli olisiko kaikilla periaatteessa mahdollisuus ainakin yhteen autopaikaan? Joskus on tullut vastaan tapauksia, että taloyhtiössä osalla asukkaista on enemmän kuin yksi paikka käytössään ja sitten myöhemmin muuttaneilla ei ole paikkaa ollenkaan. Jälkimmäisten toivoessa paikkaa, ovat nämä kahden paikan asukkaat sitä voimakkaasti vastustaneet. Mutta hallitus on sitten linjannut, että jokaisella omistusasukkaalla pitää lähtökohtaisesti olla oikeus ainakin yhteen paikkaan. Mutta nykyään on toki yleistynyt sekin, että paikkoja on vähemmän kuin asuntoja, jolloin väistämättä kaikille ei riitä edes yhtä paikkaa.

Kaikilla asunnoilla on ainakin yksi paikka. Joko huoneiston yhteydessä oleva katospaikka tai luhtutaloosuudella autokatos. Käsittääkseni katoksesta on myös myyty joillekin osakkaille toinen autopaikka ylimääräisenä osakkeena. Lisäksi löytyy muutama autotalli jotka myös myyty erillisinä osakkeina.

Joo, toi maksimissaan vuodeksi kerrallaan vuokraaminen on kyllä kaikkien kannalta huono. Taloyhtiön kannalta voisi olla järkevintä tarkastaa tämän ylimääräisen paikan vuokraa ylöspäin, jolloin voisit jatkaa vuokralaisena tai luopua siitä seuraavalle halukkaalle, vuokrankorotus tulisi sopimusehtojen mukaan voimaan, eli ehkä kevään yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tms.

Jep. Tuon paikan vuokra on mielestäni vielä lähinnä nimellinen 25e/kk. Toki tuo on ihan vaan taskuparkki ilman lämmitysmahdollisuutta ym. mutta kuitenkin tuolla alueella lisäpaikat ovat melko kiven alla. Noh pitääpä keskustella tuosta vielä vaikka hallituksen kanssa. Ei tuo ylimääräinen paikka mulle mikään elintärkeä nyt ole muttta sellainen nice to have ja mielelläni sen nyt pitäisin. Ei meillä ole vielä toista autoakaan mutta oli tarkoitus sellanen hankkia kun saatiin toi paikkakin käyttöön mutta saapa nähdä miten sen kanssa nyt käy.

 

[pelittäjä]

Kaikilla asunnoilla on ainakin yksi paikka. Joko huoneiston yhteydessä oleva katospaikka tai luhtutaloosuudella autokatos. Käsittääkseni katoksesta on myös myyty joillekin osakkaille toinen autopaikka ylimääräisenä osakkeena. Lisäksi löytyy muutama autotalli jotka myös myyty erillisinä osakkeina.



Jep. Tuon paikan vuokra on mielestäni vielä lähinnä nimellinen 25e/kk. Toki tuo on ihan vaan taskuparkki ilman lämmitysmahdollisuutta ym. mutta kuitenkin tuolla alueella lisäpaikat ovat melko kiven alla. Noh pitääpä keskustella tuosta vielä vaikka hallituksen kanssa. Ei tuo ylimääräinen paikka mulle mikään elintärkeä nyt ole muttta sellainen nice to have ja mielelläni sen nyt pitäisin. Ei meillä ole vielä toista autoakaan mutta oli tarkoitus sellanen hankkia kun saatiin toi paikkakin käyttöön mutta saapa nähdä miten sen kanssa nyt käy.

Taloyhtiölle on se ja sama kenelle tuo autopaikka on vuokrattu eli sen puoleen tuossa ei liene ongelmaa mutta voi olla että nyt kun halukkaita on enemmän, alkaa jokainen kateuksissaan keksimään päättömiä ideoita tuon paikan suhteen. Vuosittain vaihtuva omistaja karkottaa suurimman osan halukkaista ja vuokran nostaminen toisen puolen. Kiusa se on pienikin kiusa. Noi on todella hankalia kun niitä ei ole kaikille halukkaille eli joudutaan tekemään jonkinlainen kompromissi yhdenvertaisuuden perusteella. Ehkä paras voisi olla arpoa vuokraoikeus toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella halukkaiden kesken ja luoda sen jälkeen jonotuslista paikkaan.

 

[stanssi]

Taloyhtiölle on se ja sama kenelle tuo autopaikka on vuokrattu eli sen puoleen tuossa ei liene ongelmaa mutta voi olla että nyt kun halukkaita on enemmän, alkaa jokainen kateuksissaan keksimään päättömiä ideoita tuon paikan suhteen. Vuosittain vaihtuva omistaja karkottaa suurimman osan halukkaista ja vuokran nostaminen toisen puolen. Kiusa se on pienikin kiusa. Noi on todella hankalia kun niitä ei ole kaikille halukkaille eli joudutaan tekemään jonkinlainen kompromissi yhdenvertaisuuden perusteella. Ehkä paras voisi olla arpoa vuokraoikeus toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella halukkaiden kesken ja luoda sen jälkeen jonotuslista paikkaan.

Joo ja jotenkin aattelin että kun siinä jonossa ei tosiaan ollut ketään että sille ei ole ollut kenelläkään tarvetta. Pidän muutenkin lähtökohtaisestikin typeränä ajatusta että jos sulla on oikeasti autopaikalle tarvetta/halu sellainen hankkia ja tiedät taloyhtiön sellaista vuokraavan mutta et selvittäisi miten sen voisi saada itselle käyttöön. Eivät kuulemma osakkaat olleet tienneet että voi laittaa nimensä jonoon mutta kummasti tuo mulle kuitenkin selvisi yhdellä puhelinsoitolla eli tuossa on nyt 6 vuotta ollut aikaa se tehdä ja sitä myötä kaikilla mahdollisuus saada se paikka niin halutessaan. Vähän myöhäistä nyt alkaa vinkua kun se vuokrattiinkin uudelle osakkaalle. Loputon suohan tuollainen on ja olisi melkein parempi että tuo otettaisiin takaisin vaikka vieraskäyttöön kuin tuo vuosittainen arvonta. Toki sitten saa tapella siitä kun naapuri pitää autoaan vieraspaikalla että eipä se hommaa kummenna miksikään.

Ja parastahan tässä on se että en ole ehtinyt vielä edes muuttaa asuntoon saati autopaikkaa käyttämään

 

[Ed!]

Joskus asuin talossa jossa oli alkujaan joko autotalli tai tolppapaikka jokaista asuntoa kohden. Ajan kuluessa (ihme kyllä) erillisinä osakkeina olleet autotallit pysyivät asukkaiden hallinnassa, mutta täyttyivät romuilla tjsp ja autotallin omistajat vuokrasivat itselleen myös tolppapaikkoja vaikka iso osa ei autoa omistanutkaan.
Muutama asunto myytiin ja näille ei sitten paikkoja enää käytännössä puolityhjällä parkkipaikalla ollutkaan ja autotalliosakkeiden omistajat eivät toisista paikoistaan halunneet luopua.
Hallitus päätti sitten että parkkipaikan vieressä olleet komeat puut kaadetaan ja niiden varjossa ollut "mummokeinu" poistetaan parkkipaikkojen alta.

Voitte vaan kuvitella millainen valitus tästä syntyi.. mutta näin tehtiin ja saatiin vajaakäytöllä ollutta parkkipaikkaa laajennettua
Puut olivat vielä hyvin varjostamassa eteläpuolen parvekkeita, mutta sitä saa mitä tilaa

 

[pelittäjä]

Joo ja jotenkin aattelin että kun siinä jonossa ei tosiaan ollut ketään että sille ei ole ollut kenelläkään tarvetta. Pidän muutenkin lähtökohtaisestikin typeränä ajatusta että jos sulla on oikeasti autopaikalle tarvetta/halu sellainen hankkia ja tiedät taloyhtiön sellaista vuokraavan mutta et selvittäisi miten sen voisi saada itselle käyttöön. Eivät kuulemma osakkaat olleet tienneet että voi laittaa nimensä jonoon mutta kummasti tuo mulle kuitenkin selvisi yhdellä puhelinsoitolla eli tuossa on nyt 6 vuotta ollut aikaa se tehdä ja sitä myötä kaikilla mahdollisuus saada se paikka niin halutessaan. Vähän myöhäistä nyt alkaa vinkua kun se vuokrattiinkin uudelle osakkaalle. Loputon suohan tuollainen on ja olisi melkein parempi että tuo otettaisiin takaisin vaikka vieraskäyttöön kuin tuo vuosittainen arvonta. Toki sitten saa tapella siitä kun naapuri pitää autoaan vieraspaikalla että eipä se hommaa kummenna miksikään.

Ja parastahan tässä on se että en ole ehtinyt vielä edes muuttaa asuntoon saati autopaikkaa käyttämään

Jos homma lähtee ihan laukalle tuon suhteen niin varmasti tuo vieraspaikaksi merkkaaminen on ihan järkevä kaikkia hyödyttävä vaihtoehto ja samaten kun ehdottaa että laitetaan Parkkipate valvomaan niin tuskin naapurikaan siinä viitsii autoaan lepuuttaa.

 

[elmo]

Joo, pankkijehujen mukaan marginaaleissa on korotuspainetta, mutta samalla matalan riskin asiakkaista tullaan kilpailemaan aiempaa kovemmin, joten voisi odottaa, että tuossa tarjotussa marginaalissa olisi vielä neuvotteluvaraa.

Toki tuossa on pankin kannalta sellainen ongelma, että jos kiinteistöt eivät liiku juuri lainkaan, niin silloin vakuus sisältää "realisointiriskiä". Tämä johtuu siitä, että sinunkin tapauksessa lainaa on 100ke ja talon arvo 170ke, näyttää siis varsin hyvältä ja riskittömältä, mutta ongelmaksi tulee mahdollinen vakuuden realisointi pakkomyyntitilanteessa, eli ulosotto ei voi todennäköisesti hyväksyä 100ke tarjousta, jos asunnon arvoksi katsotaan 170ke, koska ulosottoa ei saa suorittaa polkumyyntihintaan. Vakuuden realisointi on siis jossain määrin ongelmallista pankin kannalta tilanteessa, jossa tavara ei vaihda omistajaa lähellä todellista vakuusarvoa, vaikka ostajia selvästi halvemmalla löytyisikin ja näillä tarjouksilla jäljellä olevan lainan voisi maksaa pois. Itse olen seuraillut ulosottohuutokauppoja, joissa "arvottomien" rötisköjen korkeimpia huutoja ei hyväksytä liian alhaisen hinnan vuoksi, vaan tuodaan jatkuvasti uudestaan ja uudestaan huudettavaksi, eli pankin kannalta prosessi joka tapauksessa venyy ja täten aiheuttaa rahoituskustannuksia.

Tollanen ongelma on varmaan tällä hetkellä kautta linjan asuntojen vakuusarvoissa. Omalla kohdalla pankki laskee sen riskin kyllä varmaankin aika pieneksi. Olisi aika kovaa suorittamista elämällä vetää talo ulosottoon seuraavien vuosien sisällä (oletetaan, että menee pari vuotta tässä kun mikään ei mene kaupaksi) .
Entisellä esimiehellä kesti sellanen 8v irtisanoutumisesta ja viinaan kunnolla sekaantumisesta ennenkuin talo oli vasaran alla. Toki siinäkin kävi juuri noin, että kauppoja ei tullut, koska ensimmäisen huutokaupan voittava tarjous ei varmaankaan ylittänyt jäljellä olevaa velkaa. Toisella kierroksella talo meni kaupaksi, tosin en tiedä kattoiko siltikään velkoja... e: Toi talo oli sisältä rempat aivan vaiheessa, lattioita vajonnut ja järkyttävä perustustapa. Että juuri sellanen peruskämppä mitä tuolta huutokaupat.com ulosotto kohteita voi bongata.

 

[Charlie Glide]

Tieto 10v takaa, mutta K-Rauta/Ojan Rauta rakentajatilillä sai käytännössä kaikesta rakennustarvikkeesta 10-40% pois hyllynreunahinnasta. Toki se myyjien vaivaaminen joka välissä tekemään noutolaput ja tilikirjaukset jne ottaa oman aikansa jos sille haluaa hintaa laskea, ihan joka naulaa ei jaksanut rakentajatilin kautta kierrättää

Rautakaupoista tosiaan kannattaa ottaa tuollainen tili. Täällä Turun seudulla parhaimmat alennukset on saanut Starkilta ja Sarokkaalta. K-Raudasta saa pienen alennuksen, Bauhausista ja Byggmaxista ei mitään.

 

[Jyrgen]

Markkinoita ja tarjontaa seuraillut nyt kesästä asti ja mahdollisuus ostoon lähestyy. Toiveetkin aika selkeät jo.

Eilen vasta huomasin lukea ASPin vuodenvaihteessa tulleista muutoksista. Aiemmin en sitä juurikaan harkinnut, mutta nyt laskeskelin 3-4 kk hiukan tiukemmalla säästämisellä saisi sen 10% käsirahan kasaan. Toki sitten on säästötilitkin melko kuivana sen jälkeen. Nykyisestä haluaisin pois kesään mennessä, koska tämä on järkyttävä sauna kesäisin. Muuten ei ole kiire nykyisestä pois, koska opiskelija-asunnossa on halpa asua ja työt todella lähellä.

Ensimmäisiä yhteydenottoja pankkeihin ollaan nyt tekemässä. Omissa silmissä ASPin edut kuitenkin kuulostaa siltä, että kannattaisi säästää se isompi käsiraha, koska mahdollisuus siihen kuitenkin on? Ehkä plussat ja miinukset voi aueta paremmin pankkien kanssa jutellessa, mutta onko muilla tässä vaiheessa kommentteja tai vinkkejä?

 

[AeshmA]

Markkinoita ja tarjontaa seuraillut nyt kesästä asti ja mahdollisuus ostoon lähestyy. Toiveetkin aika selkeät jo.

Eilen vasta huomasin lukea ASPin vuodenvaihteessa tulleista muutoksista. Aiemmin en sitä juurikaan harkinnut, mutta nyt laskeskelin 3-4 kk hiukan tiukemmalla säästämisellä saisi sen 10% käsirahan kasaan. Toki sitten on säästötilitkin melko kuivana sen jälkeen. Nykyisestä haluaisin pois kesään mennessä, koska tämä on järkyttävä sauna kesäisin. Muuten ei ole kiire nykyisestä pois, koska opiskelija-asunnossa on halpa asua ja työt todella lähellä.

Ensimmäisiä yhteydenottoja pankkeihin ollaan nyt tekemässä. Omissa silmissä ASPin edut kuitenkin kuulostaa siltä, että kannattaisi säästää se isompi käsiraha, koska mahdollisuus siihen kuitenkin on? Ehkä plussat ja miinukset voi aueta paremmin pankkien kanssa jutellessa, mutta onko muilla tässä vaiheessa kommentteja tai vinkkejä?

Jos ASP-lainan maksimisumma + mahollinen ASP-lisälaina riittää ja muut ehdot kuten max 25v laina-aika (joka ei siis jousta jos tulee tarvetta lyhennysvapaalle/-joustolle) ei haittaa, niin kannattaa se melkein pitää vaihtoehtona.

Itse päädyin lopulta normaaliin lainaan, kun tässä Tampereella ASP-lainan määrä ei ihan riittänyt siihen mitä halusin, normaalissa lainassa säästösumman tarvitsee olla vain 5% (ASP 10%) ja laina-aikakin on yleisesti 30 vuotta (Nordealta olisi saanut jopa 35v).

Lainahakemuksia laittaessa voi yleensä pistää mukaan viestin, jossa voi mainita haluavansa laskelmat sekä ASP-lainalla että ilman, että kyllä se siitä sitten neuvotteluiden edetessä selviää kummalla on kannattavampaa jatkaa.

 

[vermont]

Yksi vaihtoehto ainakin aiemmin oli, että käyttää ASP-säästöt käsirahana asunnon ostoon (10% omarahoituksella), laina kuitenkin ns normaalina, eli halutessaan saa pitkän laina-ajan, paremmat lyhennysjoustot eikä muita asp-rajotteitakaan painamassa. Tällöin ainakin aiemmin Nordea maksoi myös tuon lisäkoron ASP-säästöille, jotka hieman kompensoivat tuota korkeampaa omarahoitusosuutta.

 

[Jyrgen]

Jos ASP-lainan maksimisumma + mahollinen ASP-lisälaina riittää ja muut ehdot kuten max 25v laina-aika (joka ei siis jousta jos tulee tarvetta lyhennysvapaalle/-joustolle) ei haittaa, niin kannattaa se melkein pitää vaihtoehtona.

Itse päädyin lopulta normaaliin lainaan, kun tässä Tampereella ASP-lainan määrä ei ihan riittänyt siihen mitä halusin, normaalissa lainassa säästösumman tarvitsee olla vain 5% (ASP 10%) ja laina-aikakin on yleisesti 30 vuotta (Nordealta olisi saanut jopa 35v).

Lainahakemuksia laittaessa voi yleensä pistää mukaan viestin, jossa voi mainita haluavansa laskelmat sekä ASP-lainalla että ilman, että kyllä se siitä sitten neuvotteluiden edetessä selviää kummalla on kannattavampaa jatkaa.

Tampereella ja lähikunnissa rajoituksin itselläkin vaihtoehdot, mitkä kiinnostaa. Tampereella abouttiarallaa 2/3 saataisiin katettua ASP lainalla, riippuen lopullisen asunnon hinnasta. 25v olen usein tuon laina-ajan kuvitellutkin olevan, joten en usko sen olevan ongelma. Ollaan about vastavalmistuneita vakkarisoppareilla ja reilu 7k bruttotulot. Voin raportoida tarjouksia, kun sinne asti päästään.

Yksi vaihtoehto ainakin aiemmin oli, että käyttää ASP-säästöt käsirahana asunnon ostoon (10% omarahoituksella), laina kuitenkin ns normaalina, eli halutessaan saa pitkän laina-ajan, paremmat lyhennysjoustot eikä muita asp-rajotteitakaan painamassa. Tällöin ainakin aiemmin Nordea maksoi myös tuon lisäkoron ASP-säästöille, jotka hieman kompensoivat tuota korkeampaa omarahoitusosuutta.

Tämähän se pyörii myös mielessä. Täytyypä jutella pankissa sitten tuosta lisäkorostakin, kun jotain konkreettista vastausta tulee.

 

[Rantakemisti]

Markkinoita ja tarjontaa seuraillut nyt kesästä asti ja mahdollisuus ostoon lähestyy. Toiveetkin aika selkeät jo.

Eilen vasta huomasin lukea ASPin vuodenvaihteessa tulleista muutoksista. Aiemmin en sitä juurikaan harkinnut, mutta nyt laskeskelin 3-4 kk hiukan tiukemmalla säästämisellä saisi sen 10% käsirahan kasaan. Toki sitten on säästötilitkin melko kuivana sen jälkeen. Nykyisestä haluaisin pois kesään mennessä, koska tämä on järkyttävä sauna kesäisin. Muuten ei ole kiire nykyisestä pois, koska opiskelija-asunnossa on halpa asua ja työt todella lähellä.

Ensimmäisiä yhteydenottoja pankkeihin ollaan nyt tekemässä. Omissa silmissä ASPin edut kuitenkin kuulostaa siltä, että kannattaisi säästää se isompi käsiraha, koska mahdollisuus siihen kuitenkin on? Ehkä plussat ja miinukset voi aueta paremmin pankkien kanssa jutellessa, mutta onko muilla tässä vaiheessa kommentteja tai vinkkejä?

Yllä tosi hyviä vinkkejä, mutta mielestäni ihan ykkösneuvo on lukea ASPista suoraan Valtiokonttorin sivuilta ja tarvittaessa soittaa heille ja kysyä sieltä. Mitä enemmän tutustuu aiheeseen suoraan virallisista materiaaleista eikä esimerkiksi lue pelkästään pankkien sivuilta tai kuuntele pankkivirkailijoiden juttuja niin sitä vahvemmilla pohjilla on. Omien kokemuksien mukaan pankkien ASP-osaamisessa on tosi paljon hajontaa ja kun me tehtiin asuntokauppoja kuusi vuotta sitten niin myyjän välittäjä ja pankit olivat ihan pihalla ASP-ehdoista. Jos ei itse oltaisi oltu tarkkana niin oltaisiin tehty virheitä, jotka olisivat purkaneet koko ASP-sopimuksen.

 

[nkossu]

ASP-lainalla saa ainakin sen korkotuen joka nykykorkotilanteessa saattaa hyvinkin pian olla hyödyksi.

 

[AeshmA]

Tampereella ja lähikunnissa rajoituksin itselläkin vaihtoehdot, mitkä kiinnostaa. Tampereella abouttiarallaa 2/3 saataisiin katettua ASP lainalla, riippuen lopullisen asunnon hinnasta. 25v olen usein tuon laina-ajan kuvitellutkin olevan, joten en usko sen olevan ongelma. Ollaan about vastavalmistuneita vakkarisoppareilla ja reilu 7k bruttotulot. Voin raportoida tarjouksia, kun sinne asti päästään.

Tämähän se pyörii myös mielessä. Täytyypä jutella pankissa sitten tuosta lisäkorostakin, kun jotain konkreettista vastausta tulee.

Pariskunnille tulikin tosiaan hyviä uutisia ASP-säästämiseen vuoden alusta, eli ilmeisesti +50% korotus maksimimäärään + lisälainan korotus 50->60k€

ASP-järjestelmän ehtoja parannetaan – yläikärajaa nostetaan, lainojen enimmäismäärää korotetaan ja yhteisen asunnon hankintaa helpotetaan - Ympäristöministeriö

ym.fi

Tällöin Tampereella maksimi taitaa olla 140 x 1,5 + 60 = 270k€, jolla saa jo varsin laajalla skaalalla vaihtoehtoja verrattuna näin yksineläjään.

Viime vuoden puolella kun noita lainahakemuksia tein, niin tiedustelin kyllä onko mitenkään mahdollista ASP:n lisäkorkoa saada normaaliin lainaan, mutta kaikki tuntuivat olevan aikalailla yhtämielisiä että ASP-laina pitäisi ottaa siinä tapauksessa.
Jos säästössä kuitenkin on vain tuon minimin 10% verran, niin kokonaiskuvassa melko pieneksi jää tuon lisäkoron tuoma hyöty, jolloin kannattaa punnita onko normaalin lainan joustavammat ehdot sittenkin parempi.

 

[Jyrgen]

Jos ei itse oltaisi oltu tarkkana niin oltaisiin tehty virheitä, jotka olisivat purkaneet koko ASP-sopimuksen.

Pystytkö näistä antamaan esimerkkejä/avaamaan enemmän?

 

[vermont]

Viime vuoden puolella kun noita lainahakemuksia tein, niin tiedustelin kyllä onko mitenkään mahdollista ASP:n lisäkorkoa saada normaaliin lainaan, mutta kaikki tuntuivat olevan aikalailla yhtämielisiä että ASP-laina pitäisi ottaa siinä tapauksessa.

Varmaan virkailijariippuvaista, kun tuntuu olevan hankalasti ymmärrettävät nuo asp-ehdot. Lakitekstissä ei oteta kantaa poissulkevasti lisäkoron maksusta, vaikka ottaisi normilainan. Siinä puhutaan vain asp-säästöjen käyttämisestä käsirahana ensiasunnon ostoon, jolloin saa lisäkoronkin.