Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[kjns]

Näin sen ajattelinkin menevän. Lainan myöntäneeseen pankkiin oltukkin viestillä yht. mutteivät alkaneet (tietenkään) marginaalia tiputtelemaan.

Kannattaa se vaiva nähdä kuitenkin, lasket kerran kaikki tulot ja menot nippuun itsellesi ylös ja sitten täyttelet kaikkien pankkien lomakkeet mitä haluat kilpailuttaa. Kattoo sitten vastausten jälkeen miltä näyttää ja jatkaako neuvotteluja joidenkin kanssa pidemmälle. Tunti-pari menee aikaa elämästä mutta voi säästää tuhansia euroja niin kyllä siinä yleensä palkoille pääsee.

Meilläkin tippui muutama vuosi sitten marginaali 1,0->0,42 kilpailutuksella. Omalta pankilta tuli pelkkää ”kiitos viestistäsi, mutta…” vastausta vaikka pöydässä oli jo tarjous kilpailijalta ja laitoin viestin että mulla on alle 0,5 tarjous pöydällä jonka hyväksyn jos ette pysty vastaamaan…

 

[Rantakemisti]

ASP-lainasta ei ole tässä kohtaan mitään hyötyä, koska kuten sanoit, niin ASP-tilille pitää olla säästetty vähintään kaksi vuotta.

E: tähän ehdittiin vastata.
Ero normaaliin lainaan on käytännössä se, että joudut maksamaan valtiontakauksesta summan x, ellet saa esimerkiksi suvulta takausta lainalle.
Lisäksi et saa sitä 5% talletuskorkoa, jonka ASP-lainasta saa.

ASP-lainalle pitää myös tarjota matalampaa marginaalia ja siinä on myös valtion korkotuki 3.8% ylittävälle korolle ensimmäisen kymmenen lainavuoden ajaksi.

Itse avaisin tuossa vaiheessa ASP-tilin ihan varmuuden vuoksi. Jos sopiva asunto löytyy puolen vuoden kuluttua niin tilin voi sulkea, mutta jos ostaminen venyy kaksi vuotta niin silloin ASP-tilistä voikin olla hyötyä.

 

[Ekaros]

ASP säästöissähän on vielä se puoli että ensimäiseltä 5 vuodelta tulee tuo 1%+4% eli jos rahaa on ylimääräisenä se kanattaa laittaa tilille. Tämän takia omasta mielestäni tuo ASP-säästön aloitus erityisen aikaisin on vähän hölmöä. Koska minimillä ei kummoista säästöä tule.

 

[elmo]

ASP säästöissähän on vielä se puoli että ensimäiseltä 5 vuodelta tulee tuo 1%+4% eli jos rahaa on ylimääräisenä se kanattaa laittaa tilille. Tämän takia omasta mielestäni tuo ASP-säästön aloitus erityisen aikaisin on vähän hölmöä. Koska minimillä ei kummoista säästöä tule.

Aspin ensisijainen tarkoitus ei ole kerryttää lisäkorkoa vaan mahdollistaa asunnon osto. Suurimmalle osalle lisäkorko on mukava pieni bonus, mutta aivan toissijainen asia koko paketissa. Aloittamalla aspin mahdollisimman pian saa tavittavat vuosineljännekset täyteen mahdollisimman pian. Sijoitukset ja säästöt on sitten oma hommansa...

En äkkiä keksi syytä miksi tinkisin omasta ensiasunnon hankinnasta vuokrailemalla vuosia ja sen jälkeen vasta säästämällä maximia, että saa vähän lisää korkoa?

 

[ChatGPT]

Peli on avattu Valtiovarainministeri Saarikko väläyttää yllättävää ratkaisua IS-tentissä: Asuntolainojen korkovähennysjärjestelmä takaisin?

Vaaleissa nähdään.

" Myös Sanna Marin (sd) ihmetteli verolupauksia. Hänen mukaansa asuntolainojen korkojen verovähennys suosisi hyvätuloisia. "
Voi nyt !"#!"#¤ sentään! Hyvätuloiset = töissä käyvät veronmaksajat joita jo jatkuvasti kairataan hanuriin jumalattomalla verotuksella.
Kyllä se vain aina pistää niin vihaksi kun saa näiden kuppaajien kommentteja lukea.

 

[Iså]

Nostivatko marginaalia samalla?

Eivät nostaneet kun vaihdoin lainat 12kk-> 3kk, koitin vielä tinkiä marginaaleja (0,8% sijoitusasunto ja 0,55% oma asuntolaina) mutta eivät pystyneet laskemaan.

 

[Taneli-]

En äkkiä keksi syytä miksi tinkisin omasta ensiasunnon hankinnasta vuokrailemalla vuosia ja sen jälkeen vasta säästämällä maximia, että saa vähän lisää korkoa?

Nopeasti mitä itselle tulee mieleen syiksi:
1) Haluan rauhassa etsiä oikeaa asuntoa
2) Hieman kohtaan 1 liittyen, se oikea tilanne (yleensä parisuhde) koska sinkkuna on "tyytyväinen" siihen vuokrakämppään mutta yleensä kun menee parisuhteeseen sitä alkaa harkita, ehkä se 40m2 tai alle kämppä ei riitäkään?
3) Halu kerätä tarpeeksi säästöjä etukäteen, paitsi se käteissumma myös mahdolliset muut yllättävät menot. Jotenkin se on ehkä helpompaa silloin kun vielä asuu yksin eikä ole muita velkoja laittaa rahaa säästöön se mitä nyt laittaa, sanotaan nyt omaan esimerkkiin perustuen jonkun 30 000€ vaikkapa (eli summa mikä kattaa enemmän kuin jonkun 10-20% asunnon hinnasta, kun sitä tahtoo myös rempata jne. yleensä kun sen hankkii ja ostella kaikkea "turhaa krääsää" mitä sisustukseksi kutsutaan. Eli jos ostaa 100k kämppää niin vaikka joku 30k, jos ostaa 200k kämppää niin joku 50k tjsp vaikka se 10-20k tai 20-40k riittäisi oikein hyvin omaksi rahaksi asuntolainan lisäksi).
4) Se että haluaa hieman oikoa mutkia, eli ei tehdä kuten vanhemmat aiemmin vaan ehkä jopa hankkia kerralla se kolmio tms. eikä vaan jotain 18m2 yksiötä missä voi opiskella tai asua "hetken".
5) Tietysti se klassikko että haluaa ensin hoitaa opiskelut ja muut nuoruuden jutut alta pois, vasta sitten ostaa sen asunnon kun tietää mitä haluaa, mihin menee töihin ja missä haluaa elää sen "lopun ikäänsä" ettei sitten ala kaduttamaan joku yksiö Jyväskylässä missä asui sen 3 vuotta kun opiskeli mutta tuhlasi kaikki rahansa siihen.

EDIT: en tiedä miten sitten Helsingin seudulla asuvilla tuo kohta 3 on. Miettien siis 500k€-miljoonan + asuntoja. Sellaiseen voi olla hieman tuskaista ensin kerätä sitä 20% edes (eli 100-200k) saati sitten päälle. Mutta muualla asuville tuo ei ole niin paha rasti, jos asunto / osake maksaa esim. sen 70k mihin ottaa lainaa vaikka 56k (eli 80%) ja vielä on ylimääräistä joku 10% eli 7000€ pintaremonttiin (maalit, tapetit) ja kalusteihin...

 

[Deussi]

2v sitten lainan ottaneena.

Keräilin itse aspille 2-3v joku 35k.

Olipahan helppo mennä pankkiin kysymään tarjouksia ensiasunnolle, koko tämän ajan tein määräaikaisia töitä enkä ollut vakituisessa työsuhteessa.

Ei pahemmin kiinnostanut kuin tulot n. vuodessa ja terve järki, asp-tili ja säästöt selvästi jaksoittain useammalta vuodelta kävi aika hyvänä cv:nä.

Lopulta en ottanut asp-lainaa, koska lainan määrä ylitti asp-maksimit, lisäksi naureskelimme korkoturville ja muille. (2v sitten) Asunto ja tämä ns käsiraha riitti takuudeksi.

Pankki kyllä maksoi tavalliselle asuntolainalle asp-lainan korot + lisäkoron.

 

[AeshmA]

" Myös Sanna Marin (sd) ihmetteli verolupauksia. Hänen mukaansa asuntolainojen korkojen verovähennys suosisi hyvätuloisia. "
Voi nyt !"#!"#¤ sentään! Hyvätuloiset = töissä käyvät veronmaksajat joita jo jatkuvasti kairataan hanuriin jumalattomalla verotuksella.
Kyllä se vain aina pistää niin vihaksi kun saa näiden kuppaajien kommentteja lukea.

Kyllähän tuon "epäkohdan" nopeasti korjaisi pistämällä vaikka hatusta heitettynä 100k€ vuositulorajan, minkä alle tienaavat saisivat tuota verovähennystä tai sitten vaikkapa vähennyksen määrä tippuisi tulojen mukaan. Kätevästi menisi kaikki todennäköisesti vieläpä samassa Veron järjestelmässä.
Vertaa esim. tähän meneillään olevaan monitasoiseen sähkötuki-himmeliin, niin kyllä siihen aikaa ja ajatusta on ollut käyttää, mutta tälle ollaan suoraan sanomassa "EI".

Kyllähän sitä hieman kateellisena miettii kuinka monet on vuosikaudet nauttineet näistä korkovähennyksistä.
Itselle kun vihdoin tuli mahdollisuus ensiasuntoa hankkia, niin kyseinen etu on ajettu nollaan, korotkin laukalla, inflaatio ym... nallekarkit, tasajako jne.

 

[Ja558]

Onko tietoa voiko lainan kilpailuttaa saman pankin eri toimipisteiden välillä. Esim. Siirto Limingan op -> Oulun op.

Lähipankit ei välttämättä kovin mielellään kilpaile keskenään..

 

[Tc4pb]

Jos ei ole kiinteää korkoa, niin saattaa kannattaa vaihtaa korko euribor 12kk --> 3kk. Tippuu korko mukavasti. Hinta tälle on yleensä n. 200€ ja asiakkaasta riippuen marginaaliin voi tulla pieni muutos.

 

[elmo]

Nopeasti mitä itselle tulee mieleen syiksi:
1) Haluan rauhassa etsiä oikeaa asuntoa

Täähän on just päinvastoin. Aspia ei säästetty niin ei voi ostaa sitä asuntoa jos sellainen tilaisuus esittäytyy. Miksei sitä voi etsiä rauhassa vaikka aspi täynnä?

2) Hieman kohtaan 1 liittyen, se oikea tilanne (yleensä parisuhde) koska sinkkuna on "tyytyväinen" siihen vuokrakämppään mutta yleensä kun menee parisuhteeseen sitä alkaa harkita, ehkä se 40m2 tai alle kämppä ei riitäkään?

Tähän pätee sama. Olis mukava ostaa se asunto, mutta damn aspia ei ole säästetty...

3) Halu kerätä tarpeeksi säästöjä etukäteen, paitsi se käteissumma myös mahdolliset muut yllättävät menot. Jotenkin se on ehkä helpompaa silloin kun vielä asuu yksin eikä ole muita velkoja laittaa rahaa säästöön se mitä nyt laittaa, sanotaan nyt omaan esimerkkiin perustuen jonkun 30 000€ vaikkapa (eli summa mikä kattaa enemmän kuin jonkun 10-20% asunnon hinnasta, kun sitä tahtoo myös rempata jne. yleensä kun sen hankkii ja ostella kaikkea "turhaa krääsää" mitä sisustukseksi kutsutaan. Eli jos ostaa 100k kämppää niin vaikka joku 30k, jos ostaa 200k kämppää niin joku 50k tjsp vaikka se 10-20k tai 20-40k riittäisi oikein hyvin omaksi rahaksi asuntolainan lisäksi).

Tää on ihan jees jos pystyy asumaan markkinoita halvemmalla jossain vuokralla eikä oikein tiedä mihin elämä on viemässä. Vuokra vaan "yleensä" vie about sen mitä vastike+lyhennys.

4) Se että haluaa hieman oikoa mutkia, eli ei tehdä kuten vanhemmat aiemmin vaan ehkä jopa hankkia kerralla se kolmio tms. eikä vaan jotain 18m2 yksiötä missä voi opiskella tai asua "hetken".

Tätähän se on ollut viime vuodet. Heti päätyyn ja kunnon velkapallo jalkaan... Ehkä vanhoissa tavoissa on joku viisaus?

5) Tietysti se klassikko että haluaa ensin hoitaa opiskelut ja muut nuoruuden jutut alta pois, vasta sitten ostaa sen asunnon kun tietää mitä haluaa, mihin menee töihin ja missä haluaa elää sen "lopun ikäänsä" ettei sitten ala kaduttamaan joku yksiö Jyväskylässä missä asui sen 3 vuotta kun opiskeli mutta tuhlasi kaikki rahansa siihen.

Jos asunnon ostaminen on rahojen tuhlaamista nuorena niin miksei se samalla kaavalla olisi sitä vanhempanakin? Yhtä lailla elämä voi heittää häränpyllyä ja ainut ero on, että jää vitusti enemmän velkaa ilman asuntoa koska oli isommalla kertoimella mukana.



Vaikka omalla kohdalla tulikin heti ostettua aspilla se omakotitalo 13v sitten missä voin tyytyväisenä asua hautaan asti ihan mukavasti. Niin silti näen, että tämän pelin voisi pelata ihan toisellakin tapaa aloittaen sieltä pienimmistä asunnoista ja jättämällä niitä sijoituskäyttöön. Toki siinäkin monta täppää täytyy täyttyä, että on järkeä, mutta ihan pätevä vaihtoehto tuokin.

 

[Ekaros]

Aspin ensisijainen tarkoitus ei ole kerryttää lisäkorkoa vaan mahdollistaa asunnon osto. Suurimmalle osalle lisäkorko on mukava pieni bonus, mutta aivan toissijainen asia koko paketissa. Aloittamalla aspin mahdollisimman pian saa tavittavat vuosineljännekset täyteen mahdollisimman pian. Sijoitukset ja säästöt on sitten oma hommansa...

En äkkiä keksi syytä miksi tinkisin omasta ensiasunnon hankinnasta vuokrailemalla vuosia ja sen jälkeen vasta säästämällä maximia, että saa vähän lisää korkoa?

En tarkoita että tulisi jättää myöhään, mutta pari vuotta ei ole mikään pitkä aika kerätä sitä 10% jota laina säästöinä vaatii, ainakaan jos isommista kaupungeista haluaa mitään ostaa. Eli opiskelijana voi olla turha säästää sitä 50€ kk, joka 2 vuodessa tarkoittaa 1200.

 

[Lassivv]

..
-Tonttivuokra korotus 10%
..

Pahoittelut pienestä offtopicista mutta eikös taloyhtiöillä ole yleensä todella pitkät vuokrasopimukset tontista. 20-40vuotta tyylisesti, toki jos sattuu olemaan juuri lähivuosina loppumassa niin sitten ymmärrän.

 

[Ja558]

Pahoittelut pienestä offtopicista mutta eikös taloyhtiöillä ole yleensä todella pitkät vuokrasopimukset tontista. 20-40vuotta tyylisesti, toki jos sattuu olemaan juuri lähivuosina loppumassa niin sitten ymmärrän.

Osassa on korotukset sidottu elinkustannusindeksiin. Ainakin Helsingin kaupungin omistamissa tonteissa näitä näkee.

 

[Raaka]

Pahoittelut pienestä offtopicista mutta eikös taloyhtiöillä ole yleensä todella pitkät vuokrasopimukset tontista. 20-40vuotta tyylisesti, toki jos sattuu olemaan juuri lähivuosina loppumassa niin sitten ymmärrän.

Osassa on korotukset sidottu elinkustannusindeksiin. Ainakin Helsingin kaupungin omistamissa tonteissa näitä näkee.

Näin se on myös täällä pienissä kunnissakin.

 

[Hekoheko]

Osassa on korotukset sidottu elinkustannusindeksiin. Ainakin Helsingin kaupungin omistamissa tonteissa näitä näkee.

ysäriltä asti kaikissa tontinvuokrasopimuksissa Helsingissä joko elinkustannu- tai rakennuskustannusindeksiin.Korotus on siis aina edellisvuoden keskimääräiseen indeksiin, joten jotain 7% luokkaa. Se on aika paljon, kun parhailla paikoilla tontinvuokra voi olla jopa 4 euroa neliö..tästä vähän keskusteltiin Helsingissä poliittisesti, mutta ei haluttu koskea, koska se olisi sosiaalietu, jos ei mentäisi vuokrasopimusten mukaisilla korotuksilla. Että sellasta…

 

[ekkiN]

Kyselin itsekin, jos ASP-lainaani saisi marginaalin tarkistettua ja lyhyemmän viitekoron 12 kk Euriborista. OP:n mukaan marginaali on linjassa, mutta viitekoron saisi vaihdettua 6 kk Euriboriin 120 € kululla (tässä alennusta, koska vastaamisessa kestänyt). Marginaali pysyisi nykyisellään vaihdoksessa, joten eikös tämän pitäisi olla ihan no brainer -päätös vaihtaa viitekorko? Korko vaihtuisi vasta seuraavana tarkistuspäivänä, eli aika tarkkaan vuoden päästä. Lainaa jäljellä reilut 100 k€ ja parikymmentä vuotta.

 

[brainsurgery]

Kaikki pankit ei tarjoa 3kk Euriboria. S-Pankki ei edes neuvottele. Mitä negatiivisia puolia 3 ja 6kk euriboreissa on 12kk nähden?

Korkojen noustessa niihin sidottujen lainojen korot ovat korkeammat. Esim. jos viime kesänä on lainan sitonut 3kk tai 12kk euriboriin niin nyt 3kk euriboriin sitonut maksaa tällä hetkellä enemmän korkoa.

Kaikkina muina aikoina lyhin mahdollinen korko on edullisin. Ainakin ollut menneisyydessä.

 

[Tc4pb]

Kaikki pankit ei tarjoa 3kk Euriboria. S-Pankki ei edes neuvottele. Mitä negatiivisia puolia 3 ja 6kk euriboreissa on 12kk nähden?

Suurin osa tarjoaa. Discordissa jonkun verran vaihdeltu tästä kokemuksia, ja lähes joka pankissa onnistunut vaihto 3kk Euriboriin. S-Pankista en ole toki varma.

Toki pankin voi samalla kilpailuttaa ja vaihtaa tarvittaessa. Sanoisin että jos pankilta ei Euribormuutos onnistu, niin mitäs sitten kun olisi tarve tehdä jotain isompaa? Vaihtoon.

 

[Pete88]

Laitetaas vielä ASP-lainasta:

- Periaatteessa hyvä tapa säästää käsirahaa ensiasuntoa kohden, koska varat ovat ns. sidottuja, eli jos normaalisti raha polttaa taskussa, niin ASP-tililtä ei voi tehdä nostoja miten sattuu, vaan sinne laitetut varat ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu asunnon hankintaan
- Vanhassa maailmassa 1 % vuotuinen korko oli hyvä vaihtoehto nollakorkoiselle käyttötilille ja nostaessa sai 4 % lisäkoron. Nykyään toki edelleen parempi kuin nollakorkoinen käyttötili, mutta toki inflaatio syö hyötyä
- ASP-laina tuo joitakin etuja kuten edullisempi valtiontakaus ja koska ASP-lainanottaja on säästämisellään osoittanut "kurinalaista" taloudenhoitoa, näkyy tämä pankin riskimäärittelyssä riskiä alentavana seikkana, joka voi pienentää pankin perimää marginaalia
- ASP-lainaan sisältyy korkokatto ensimmäiselle kymmenelle vuodelle (3,8 % ylittävä koron valtio kattaa 70 %:sti)
- ASP-lainan myötä tarvitset epätodennäköisemmin lisävakuuksia (valtiontakauksen lisäksi) asunnon hankkimiseksi (asunnon vakuusarvo pankista riippuen on yleensä 70-80 % hankintahinnasta)

Muutamia miinuksia:

- Säästöjä pitää kerryttää kahdeksalta vuosineljännekseltä, eli käytännössä kaksi kokonaista vuotta --> ei toimi ad hoc ostajalle, jos ei ole tajunnut perustaa tiliä ajoissa
- Nykyinen inflaatio ei tee hyvää ASP-säästöille, koska pääoman korko on säästämisen ajalta vain 1 %
- ASP-lainan lyhennysjoustot ovat joiltakin osin "joustamattomampia" kuin tavallisessa lainassa
- ASP-lainan ottaminen eri pankista kuin mihin tili on aikanaan perustettu, voi tuoda joitakin plussia taikka miinuksia saataviin taloudellisiin etuihin ja vaatii ehtoihin perehtymistä, käytännöt eivät siten ole täysin universaaleja ASP:n etujen suhteen
- ASP:n "korkokatto" koskee vain itse ASP-lainaa ja esim. PK-seudun ulkopuolella ASP-lainan enimmäismäärä on paria poikkeusta lukuun ottamatta 120t€, ei korkokatto koske ASP-lainaa ylittävää lainan osuutta

Lisäksi sitten vielä harvemmin käytetty ja erittäin huonosti esitelty erikoisuus ASP:ssa: ASP-rakennuslaina. Käytännössä siis ASP-lainan voi ottaa myös talon rakentamista varten, mutta ASP:n ehdot tässä tapauksessa ovat melko kiven alla ja yksityiskohdat käyvät ilmi yleensä vasta kun oikeasti pitäisi laina neuvotella. Nimittäin ASP-lainan ehdot rakentamisen suhteen ovat aika tiukat. Osa pankeista tulkitsee ehtoja hyvin tiukasti, koska ASP-rakentamislainassa ASP-lainaa voi käyttää vasta siinä vaiheessa kun talon perustuksia tehdään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lupamaksut, liittymämaksut, tontin raivausmaksut, maatyöt, yms. pitää kaikki olla tehtynä "takataskusta" taikka jollain muulla lainalla ennen kuin ASP-lainaa voi käyttää rakentamiseen. Asia mitä ei mielestäni tuoda riittävän hyvin ilmi ASP-säästäjille, joilla on mielessä ollut rakentaa em. lainalla talo ja muutenkin tuo ehto on eräänlainen kummajainen ja rajaa tehokkaasti porukkaa ulos siitä. Onneksi ASP-lainan edut voi neuttelemalla saada muuten aika pitkälti hyödynnettyä myös tavalliseen lainaan (kuten 4 % lisäkorko), mutta toki joitakin olennaisia asioita jää myös pois (kuten ASP:n korkokatto).

 

[Vaateri]

Suurin osa tarjoaa. Discordissa jonkun verran vaihdeltu tästä kokemuksia, ja lähes joka pankissa onnistunut vaihto 3kk Euriboriin. S-Pankista en ole toki varma.

Kuten edellisellä sivulla kirjoitin, niin ei ainakaan minulle tarjonneet kuin Nordea ja OP uuteen lainaan (lainan siirto).

 

[Tech_ananas]

Kyllähän tuon "epäkohdan" nopeasti korjaisi pistämällä vaikka hatusta heitettynä 100k€ vuositulorajan, minkä alle tienaavat saisivat tuota verovähennystä tai sitten vaikkapa vähennyksen määrä tippuisi tulojen mukaan. Kätevästi menisi kaikki todennäköisesti vieläpä samassa Veron järjestelmässä.
Vertaa esim. tähän meneillään olevaan monitasoiseen sähkötuki-himmeliin, niin kyllä siihen aikaa ja ajatusta on ollut käyttää, mutta tälle ollaan suoraan sanomassa "EI".

Kans miettinyt tuota sähkötuki hommaa jossa ainakin osa ehdotuksista ollut sekavia, että kannattaisiko vaan laittaa tuloraja siihen? Jos tienaat alle 100k€ niin sulla on mahdollisuus saada tukea ja jos tienaat yli 100k€ niin tukea et saa. Olisi hyvin yksinkertainen.. Ja samanlainen tukiraja voisi olla asuntolainan kohdalla.

 

[chrisekh]

Se on kylla saatana kommunisteja koko porukka. Jos joku hiukan alkaaa tienaamaan niin on heti joku laski vinkumassa. Milla vitulla suomessa kukaan viitsii mitaan yrittaa kun jos hiukankin tienaa yli keskiarvon niin kaikki mahdolliset tuet pois mika aiheuttaa "kaytannon" marginaaliveroprosentiksi paljon enemman kuin sen 50%. Hyvatuloisia ajatellaan niinkuin se olisi joku jumalan lahja mika on ihan reilua ottaakkin pois.. Jos nyt joku painaa 60 tuntista viikkoa tai reissaa ympari maailmaa uhraten perhe-elamansa niin ei siihen sitten voi vastata muuta kuin poistamalla sen tuet ettei se vaan saa parempaa autoa ostettua.

 

[Mikkos]

Se on kylla saatana kommunisteja koko porukka. Jos joku hiukan alkaaa tienaamaan niin on heti joku laski vinkumassa. Milla vitulla suomessa kukaan viitsii mitaan yrittaa kun jos hiukankin tienaa yli keskiarvon niin kaikki mahdolliset tuet pois mika aiheuttaa "kaytannon" marginaaliveroprosentiksi paljon enemman kuin sen 50%. Hyvatuloisia ajatellaan niinkuin se olisi joku jumalan lahja mika on ihan reilua ottaakkin pois.. Jos nyt joku painaa 60 tuntista viikkoa tai reissaa ympari maailmaa uhraten perhe-elamansa niin ei siihen sitten voi vastata muuta kuin poistamalla sen tuet ettei se vaan saa parempaa autoa ostettua.

Ilmeisesti ihan hyvin jaksaa yrittää kun tuota palkkasäiettäkin käy katsomassa.

 

[chrisekh]

Snip. luin vaarin.

 

[Rantakemisti]

Laitetaas vielä ASP-lainasta:

- Periaatteessa hyvä tapa säästää käsirahaa ensiasuntoa kohden, koska varat ovat ns. sidottuja, eli jos normaalisti raha polttaa taskussa, niin ASP-tililtä ei voi tehdä nostoja miten sattuu, vaan sinne laitetut varat ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu asunnon hankintaan
- Vanhassa maailmassa 1 % vuotuinen korko oli hyvä vaihtoehto nollakorkoiselle käyttötilille ja nostaessa sai 4 % lisäkoron. Nykyään toki edelleen parempi kuin nollakorkoinen käyttötili, mutta toki inflaatio syö hyötyä
- ASP-laina tuo joitakin etuja kuten edullisempi valtiontakaus ja koska ASP-lainanottaja on säästämisellään osoittanut "kurinalaista" taloudenhoitoa, näkyy tämä pankin riskimäärittelyssä riskiä alentavana seikkana, joka voi pienentää pankin perimää marginaalia
- ASP-lainaan sisältyy korkokatto ensimmäiselle kymmenelle vuodelle (3,8 % ylittävä koron valtio kattaa 70 %:sti)
- ASP-lainan myötä tarvitset epätodennäköisemmin lisävakuuksia (valtiontakauksen lisäksi) asunnon hankkimiseksi (asunnon vakuusarvo pankista riippuen on yleensä 70-80 % hankintahinnasta)

Muutamia miinuksia:

- Säästöjä pitää kerryttää kahdeksalta vuosineljännekseltä, eli käytännössä kaksi kokonaista vuotta --> ei toimi ad hoc ostajalle, jos ei ole tajunnut perustaa tiliä ajoissa
- Nykyinen inflaatio ei tee hyvää ASP-säästöille, koska pääoman korko on säästämisen ajalta vain 1 %
- ASP-lainan lyhennysjoustot ovat joiltakin osin "joustamattomampia" kuin tavallisessa lainassa
- ASP-lainan ottaminen eri pankista kuin mihin tili on aikanaan perustettu, voi tuoda joitakin plussia taikka miinuksia saataviin taloudellisiin etuihin ja vaatii ehtoihin perehtymistä, käytännöt eivät siten ole täysin universaaleja ASP:n etujen suhteen
- ASP:n "korkokatto" koskee vain itse ASP-lainaa ja esim. PK-seudun ulkopuolella ASP-lainan enimmäismäärä on paria poikkeusta lukuun ottamatta 120t€, ei korkokatto koske ASP-lainaa ylittävää lainan osuutta

Lisäksi sitten vielä harvemmin käytetty ja erittäin huonosti esitelty erikoisuus ASP:ssa: ASP-rakennuslaina. Käytännössä siis ASP-lainan voi ottaa myös talon rakentamista varten, mutta ASP:n ehdot tässä tapauksessa ovat melko kiven alla ja yksityiskohdat käyvät ilmi yleensä vasta kun oikeasti pitäisi laina neuvotella. Nimittäin ASP-lainan ehdot rakentamisen suhteen ovat aika tiukat. Osa pankeista tulkitsee ehtoja hyvin tiukasti, koska ASP-rakentamislainassa ASP-lainaa voi käyttää vasta siinä vaiheessa kun talon perustuksia tehdään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lupamaksut, liittymämaksut, tontin raivausmaksut, maatyöt, yms. pitää kaikki olla tehtynä "takataskusta" taikka jollain muulla lainalla ennen kuin ASP-lainaa voi käyttää rakentamiseen. Asia mitä ei mielestäni tuoda riittävän hyvin ilmi ASP-säästäjille, joilla on mielessä ollut rakentaa em. lainalla talo ja muutenkin tuo ehto on eräänlainen kummajainen ja rajaa tehokkaasti porukkaa ulos siitä. Onneksi ASP-lainan edut voi neuttelemalla saada muuten aika pitkälti hyödynnettyä myös tavalliseen lainaan (kuten 4 % lisäkorko), mutta toki joitakin olennaisia asioita jää myös pois (kuten ASP:n korkokatto).

Hyvä listaus plussista ja minuksista. Tuossa tosin pisti silmään tuo ettei nykyinen inflaatio tee hyvää ASP-säästöille. Tällä hetkellä inflaatio vaikuttaa vahvasti kaikkiin säästömuotoihin ja ASP-säästöjen kanssa on hyvä muistaa et niille saatava korko on verovapaata. Jos nyt pitäisi säästää säännöllisesti kahden vuoden kuluttua ostettavaan asuntoon niin harvalla säästötavalla saa yhtä hyvää turvallista tuottoa.

 

[JRan]

Siitä se lähtee:

Uusien asuntojen yhtiövastike nousemassa pilviin: ”Asunto lähtee myyntiin, kun ei ole varaa”

Koronnousu ja inflaatio nostavat nyt uudiskohteiden asumiskustannuksia rajusti.

www.iltalehti.fi

On kyllä erikoista jos ihmiset oikeasti on näinkin kujalla ja on saanut asuntokaupat tehtyä.

Toki oli tämä nähtävissä jos vertaan porukkaa 2007, 2013 sekä 2018 uudiskohteiden ensimmäisissä yhtiökokouksissa. 2007 yhtiölainaa oli parilla, 2013 noin puolella ja 2018 parilla eri ollut.

Eli kyllähän sitä voisi sanoa, että tämä yhtiölaina mahdollisuus on mahdollistanut 0% koroilla monelle kalliin uudiskohteen oston, mutta ensimmäisillä kunnon koron nousuilla on mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu. Surullisintahan tässä on se, että nämä velat kaatuu niiden osakkaiden maksettavaksi, jotka haluavat asuntonsa pitää.

Kohta varmaan etuovelta ja oikotieltä löytyy suoraan asunto-osakkeiden tiedoista kohta kuinka paljon yhtiöllä on velkaa ja monelle osakkaalle jakautuneena. Alkaa olla kiinnostavampi tieto jo ennen näyttöä, kuin kuvat ja muut tiedot. Myös voisi laittaa listauksen osakkaiden tähän astisesta maksuhistoriasta, lähinnä onko ongelmia jo ilmennyt.

On muuten sijoitusmielessäkin huomattavasti haastavampaa tehdä päätöksiä, vaikka hinta olisi erittäin houkutteleva, niin tämä saattaa pahimmillaan kertoa siitä, että ongelmia on luvassa.

 

[samsungaaja]

Siitä se lähtee:

Uusien asuntojen yhtiövastike nousemassa pilviin: ”Asunto lähtee myyntiin, kun ei ole varaa”

Koronnousu ja inflaatio nostavat nyt uudiskohteiden asumiskustannuksia rajusti.

www.iltalehti.fi

Kohta varmaan etuovelta ja oikotieltä löytyy suoraan asunto-osakkeiden tiedoista kohta kuinka paljon yhtiöllä on velkaa ja monelle osakkaalle jakautuneena. Alkaa olla kiinnostavampi tieto jo ennen näyttöä, kuin kuvat ja muut tiedot. Myös voisi laittaa listauksen osakkaiden tähän astisesta maksuhistoriasta, lähinnä onko ongelmia jo ilmennyt.

Hyvänä puolena vanha taloyhtiö voikin yhtäkkiä näyttää paremmalta vaihtoehdolta, harvemmin kai yhtä massiivisia yhtiölainoja ellei juuri joku iso remppa valmistunut. t. vanhassa talossa asuva

 

[Raaka]

Mitenköhän Pankki suhtautuu lainaneuvotteluissa jos on vasta vaihtanut työpaikkaa ( esim. alle 6kk)? Yleensä kun kysytään työnantajaa ja työnsuhteen pituutta. Nyt olisi mahdollisesti tarjolla managerin paikka eri firmasta ja kesällä olisi tarkoitus vähän availla pankin kanssa lainaneuvotteluita.

 

[Vaateri]

Mitenköhän Pankki suhtautuu lainaneuvotteluissa jos on vasta vaihtanut työpaikkaa ( esim. alle 6kk)? Yleensä kun kysytään työnantajaa ja työnsuhteen pituutta. Nyt olisi mahdollisesti tarjolla managerin paikka eri firmasta ja kesällä olisi tarkoitus vähän availla pankin kanssa lainaneuvotteluita.

Jos on pidempää työuraa jo takana, niin tuskin erityisemmin vaikuttaa. Ei ainakaan aikoinaan itsellä vaikuttanut, vaikka vaihdoin käytännössä samaan aikaan sekä työpaikkaa eikä lainanantajaa.

 

[Taneli-]

On kyllä erikoista jos ihmiset oikeasti on näinkin kujalla ja on saanut asuntokaupat tehtyä.

Kyllä se on onnistunut jo pitkään. Tosin vasta nyt on näin räikeää toimintaa missä asunto voi maksaa esim. sen 150k (mihin otat vaikka 120k lainaa ja laitat 30k omaa rahaa) minkä jälkeen tulee vielä 70-78% (myös tontti voi olla vuokralla) esim. 450k yhtiölainaa mistä alussa maksat vain nimellisiä korkoja.

Esim. omat porukat kun ostivat (ihan "käteisellä" eli maksoivat suoraan kaiken ilman lainaa) oman kerrostalo asunnon ja tuli olikohan kolmas yhtiökokous tjsp. missä käsiteltiin myös tuota yhtiölainaa osa osakkaista oli hyvinkin nyreissään kun asiaa edes käsiteltiin ja kävi ilmi että he eivät olleet maksaneet mitään. Ei niin yllättäen myös nämä osakkaat sitten myivät omat asuntonsa eteenpäin heti (tai kohta) kun 2 vuotta olivat asuneet ja ilmeisesti ottivat sitten uuden asuntolainan ja ostivat uuden asunnon.

Eli tuo oli enempi tai vähempi yleinen asumistyyli mikä yleistyi melkoisesti tässä viimeisten 10 vuoden sisällä ja moni jopa irvaili että on tyhmää kasvattaa puskuria tai maksaa sitä lainaa kun "uusi ei maksa mitään" ja jos myisin kämppäni voisin ottaa isomman lainan, saada enemmän rahaa kuin ostaessa ja en "vaan tajua miten systeemi toimii".

Nyt ei saa enää verovähennyksiä asuntolainan koroista ja (vihdoin) lähes kaikkialla korot ovat nousseet eikä asuntojen hinta enää automaattisesti kipua ylöspäin joka ikinen neljännes joten (toivottavasti) ei enää voi ostaa uutta asuntoa myyden entisen voitolla aina kun 2 vuotta tulee täyteen asumista.

Hyvänä puolena vanha taloyhtiö voikin yhtäkkiä näyttää paremmalta vaihtoehdolta, harvemmin kai yhtä massiivisia yhtiölainoja ellei juuri joku iso remppa valmistunut. t. vanhassa talossa asuva

Se on näyttänyt jo pitkään hyvältä. Jos uusi kämppä (Pirkanmaan seudulla) voi maksaa helposti päälle puolimiljoonaa kun katsoo sitä yhtiölainaa jne. mikä täytyy myös maksaa on helppoa päätyä hieman vanhempaan "saman verran asuntolainaa" tarvitsevaan asuntoon. Niin itsekin tein. Tosin kannattaa hieman katsoa mitä riskirakenteita ja mitä hyötyjä/haittoja milläkin vuosikymmenellä rakennetuissa kämpissä on.

Sekä tietysti miettiä onko itsestä sitten asumaan sellaisessa ilman että on "pakko" muuttaa ja muokata se täysin jolloin esim. se alkuperäinen rintamamiestalo ei enää olekaan hyvä vaan siitä tulee homepesä kun sinne tarvii sisälle saada kaikki ja vähän lisääkin sekä alkuperäiseen kylmään kellariin tehdään vielä saunat ja suihkutilat päälle. (Ei, en päätynyt moiseen)

Mitenköhän Pankki suhtautuu lainaneuvotteluissa jos on vasta vaihtanut työpaikkaa ( esim. alle 6kk)? Yleensä kun kysytään työnantajaa ja työnsuhteen pituutta. Nyt olisi mahdollisesti tarjolla managerin paikka eri firmasta ja kesällä olisi tarkoitus vähän availla pankin kanssa lainaneuvotteluita.

Aloita se lainaneuvottelu jo nyt? Eli miksi turhaan kertoa että olet ehkä vaihtamassa työpaikkaa vaan kerro tilanne "nyt". JOS tilanne näyttää siltä että oikeasti pystyt maksamaan sen asuntolainan myös tulevaisuudessa.
Eli turha sitä on tilannetta mutkistaa, itsekin tein niin, eli hain asuntolainaa, sain sen ja en kertonut että työni on määräaikaista (eivät kysyneet) ja että olen jatkamassa muualle vuoden 2015 alusta. Toki täytyy miettiä asioita pidemmän päälle myös, se että on asuntolaina ja asunto ei paljoa lämmitä jos tippuu työttömäksi ja joutuu myymään tappiolla. Mutta jos tietää että töitä kyllä löytyy tai säästöt, osakkeet jne. tarvittaessa auttaa niin mitä sillä on väliä, kunhan vaan SAAT hoidettua sen lainan tarvittaessa vaikka eron koittaessa ja työttömänä.

 

[JRan]

Hyvänä puolena vanha taloyhtiö voikin yhtäkkiä näyttää paremmalta vaihtoehdolta, harvemmin kai yhtä massiivisia yhtiölainoja ellei juuri joku iso remppa valmistunut. t. vanhassa talossa asuva

Tämä on totta. Toisaalta vanhat talot kuitenkin sisältävät aina sen riskin, että muita kuluja tulee. Vaikka mitään isoa ei ole juuri ostaessa suunnitteilla, niin kyllä sitä muutaman vuoden välein ilmaantuu jotain isompaakin. Toki vanhoissa yhtiössä hyvänä puolena se, että asukkailla (siis osakkailla) saattaa olla taloudellinen tilanne huomattavasti parempi yleisesti ja ymmärrystä siitä miten maailma toimii.

 

[JRan]

Kyllä se on onnistunut jo pitkään. Tosin vasta nyt on näin räikeää toimintaa missä asunto voi maksaa esim. sen 150k (mihin otat vaikka 120k lainaa ja laitat 30k omaa rahaa) minkä jälkeen tulee vielä 70-78% (myös tontti voi olla vuokralla) esim. 450k yhtiölainaa mistä alussa maksat vain nimellisiä korkoja.

Esim. omat porukat kun ostivat (ihan "käteisellä" eli maksoivat suoraan kaiken ilman lainaa) oman kerrostalo asunnon ja tuli olikohan kolmas yhtiökokous tjsp. missä käsiteltiin myös tuota yhtiölainaa osa osakkaista oli hyvinkin nyreissään kun asiaa edes käsiteltiin ja kävi ilmi että he eivät olleet maksaneet mitään. Ei niin yllättäen myös nämä osakkaat sitten myivät omat asuntonsa eteenpäin heti (tai kohta) kun 2 vuotta olivat asuneet ja ilmeisesti ottivat sitten uuden asuntolainan ja ostivat uuden asunnon.

Eli tuo oli enempi tai vähempi yleinen asumistyyli mikä yleistyi melkoisesti tässä viimeisten 10 vuoden sisällä ja moni jopa irvaili että on tyhmää kasvattaa puskuria tai maksaa sitä lainaa kun "uusi ei maksa mitään" ja jos myisin kämppäni voisin ottaa isomman lainan, saada enemmän rahaa kuin ostaessa ja en "vaan tajua miten systeemi toimii".

Nyt ei saa enää verovähennyksiä asuntolainan koroista ja (vihdoin) lähes kaikkialla korot ovat nousseet eikä asuntojen hinta enää automaattisesti kipua ylöspäin joka ikinen neljännes joten (toivottavasti) ei enää voi ostaa uutta asuntoa myyden entisen voitolla aina kun 2 vuotta tulee täyteen asumista.

Juu tämä on varmasti ollut tekniikka monella. Nyt vaan alkaa tulla oikeita ongelmia, kun ostajaa ei välttämättä löydy edes alkuperäisellä kauppahinnalla ja laina ei ole vielä lyhentynyt ollenkaan.

Mitenköhän Pankki suhtautuu lainaneuvotteluissa jos on vasta vaihtanut työpaikkaa ( esim. alle 6kk)? Yleensä kun kysytään työnantajaa ja työnsuhteen pituutta. Nyt olisi mahdollisesti tarjolla managerin paikka eri firmasta ja kesällä olisi tarkoitus vähän availla pankin kanssa lainaneuvotteluita.

Tässä tapauksessa ne yleensä kysyy edellistä työsuhdetta joten jos se on pidempi niin tuskin on mitään ongelmaa. Oikeat ongelmat tulee vasta siinä kohdassa jos olet työtön tai yrittäjä jolla ei ole näyttää, että liikevaihtoa on ja tulosta tulee.

 

[Taneli-]

Tämä on totta. Toisaalta vanhat talot kuitenkin sisältävät aina sen riskin, että muita kuluja tulee. Vaikka mitään isoa ei ole juuri ostaessa suunnitteilla, niin kyllä sitä muutaman vuoden välein ilmaantuu jotain isompaakin. Toki vanhoissa yhtiössä hyvänä puolena se, että asukkailla (siis osakkailla) saattaa olla taloudellinen tilanne huomattavasti parempi yleisesti ja ymmärrystä siitä miten maailma toimii.

Asuessa tulee "aina" jotain yllättävää. Toki uusissa yhtiöissä se on pienempää (tarvii laittaa pihaa, joku tahtoo netin kaikille ja kolmas sähköautoille latauspaikat, neljäs ylimääräisiä autopaikkoja, viides että aita ja piha uusitaan).

Jos miettii eroa eli paljonko se 20 vuotta vanha on halvempi vs vasta vuonna 2023 valmistuva = paljonko on valmis sitten maksamaan remonteista. Kun joku 20v niin tarvitsee tehdä jotain pattereiden, säätö & tasapainoitus juttuja lähinnä sekä pihaa (onko routinut) ja vastaavaa vasta.

Isot remontit tulevat vielä siitä eteenpäin, 40-60 vuoden iässä alkaa tulla katto, pesutilat, viemärit ja putket, ikkunat, ovet... noh oikeastaan kaikki. Mutta ei tuo tarkoita että esim. jokainen 70/80-luvulla rakennettu olisi automaattisesti "kusta ja paskaa" mitä pitäisi välttää kuin ruttoa. Jos ero 80-luvulla rakennetun ja 2023 valmistuvan välillä on vaikka aiemmassa puheessani mainitun 450k€ luokkaa (sisältäen ehkä oman tontin vs vuokratontin 2023 valmistuvassa + sen 20m2 kokoeron kolmiossa) niin katsoisin että onko mitään remontteja tehty. Jos ei ole "mitään tehty, tosi hyvässä kunnossa, kaikki hoidetaan talkoilla" välttäisin kyllä. Koska sitten ne kaikki tulevat samaan aikaan "ihan yllättäen".

 

[Hekoheko]

Kun sitä niin ihmetellään niin ei muisteta, että vasta vuonna 2018 pankit alkoivat tosissaan ottaa huomioon, henkilökohtaisissa lainoissa, yhtiölainojen osuuden siinä 6% rasitustestissä. Eli ennen sitä pystyi saamaan uudiskohteissa myyntihintoihin helposti lainan pienilläkin tuloilla. Silloin myös pahimmillaan yhtiölainojen osuus oli siellä 70% kauppahinnasta ja lyhennysvapaata jopa 5 vuotta. Näissä niitä ongelmia tulee olemaan todella paljon ja rajuja sellasia. Nyt esim. OP ei edes tarjoa kuin yhden vuoden lyhennysvapaata.. hulluttelu on loppunut ja ihan hyvä niin vaikka korjausliike tulee paljon satuttamaankin. On muuten rakennusmateriaalien hinnat tuntuvassa laskussa, joten uusienkin hinnat tulossa alaspäin kohtapuoliin..

 

[eliminate_squad_1285]

Kyssäri ASP säästämisestä. Avasin tilin 2020.

• Vuonna 2020 säästin joka neljännes yht. 8000 euroa.
• Vuonna 2021 säästin joka neljännes yht. 12000 euroa.
• Vuosina 2022-2023 en säästänyt penniäkään.

Yhteensä tilillä siis noin 20000 euroa + korot (noin 500 euroa) = 20500 euroa.

ASP-tilin sopimuksessa lukee: "Lisäkorkoa maksetaan sille talletuksen osalle, joka vastaa kymmentä (10) %:ia asunnon kauppa- tai hankintahinnasta." Kysymys: Onko kannattavaa tallettaa tilille vielä lisää rahaa, jotta saisi talletus ja/tai lisäkorkoa? Asunnon ostaminen on ajankohtaista 1-2 vuoden aikajänteellä. Olettaisin että ei varmaan, koska jos ostaisin maksimi hintaisen asunnon Helsingistä (215000 euroa), niin säästettynä kannattaisi maksimissaan olla 215000*0.10 = 21500 euroa, josta siis puuttuu noin 1000 euroa tällähetkellä. Eli ehkä tonni lisää kannattaisi vielä laittaa sille tilille niin saa maksimi lisäkoron?

 

[JRan]

Asuessa tulee "aina" jotain yllättävää. Toki uusissa yhtiöissä se on pienempää (tarvii laittaa pihaa, joku tahtoo netin kaikille ja kolmas sähköautoille latauspaikat, neljäs ylimääräisiä autopaikkoja, viides että aita ja piha uusitaan).

Jos miettii eroa eli paljonko se 20 vuotta vanha on halvempi vs vasta vuonna 2023 valmistuva = paljonko on valmis sitten maksamaan remonteista. Kun joku 20v niin tarvitsee tehdä jotain pattereiden, säätö & tasapainoitus juttuja lähinnä sekä pihaa (onko routinut) ja vastaavaa vasta.

Isot remontit tulevat vielä siitä eteenpäin, 40-60 vuoden iässä alkaa tulla katto, pesutilat, viemärit ja putket, ikkunat, ovet... noh oikeastaan kaikki. Mutta ei tuo tarkoita että esim. jokainen 70/80-luvulla rakennettu olisi automaattisesti "kusta ja paskaa" mitä pitäisi välttää kuin ruttoa. Jos ero 80-luvulla rakennetun ja 2023 valmistuvan välillä on vaikka aiemmassa puheessani mainitun 450k€ luokkaa (sisältäen ehkä oman tontin vs vuokratontin 2023 valmistuvassa + sen 20m2 kokoeron kolmiossa) niin katsoisin että onko mitään remontteja tehty. Jos ei ole "mitään tehty, tosi hyvässä kunnossa, kaikki hoidetaan talkoilla" välttäisin kyllä. Koska sitten ne kaikki tulevat samaan aikaan "ihan yllättäen".

PK-seudulla nämä erot on monesti todella pienet sen "pinta-rempatun 35v vanhan isojen remonttien kohteen" vs "pinnat kuluneet ja 350m väärässä suunnassa olevan 7v vanhan kohteen" välillä.

 

[Taneli-]

PK-seudulla nämä erot on monesti todella pienet sen "pinta-rempatun 35v vanhan isojen remonttien kohteen" vs "pinnat kuluneet ja 350m väärässä suunnassa olevan 7v vanhan kohteen" välillä.

Valitettavasti jos eroja ei ole tai ne ovat naurettavan pieniä sitten kannattaa ostaa aina sitä uutta. Oli se sitten Helsingissä tai missä tahansa suurkaupungissa (mitä Helsinki nyt ei ole mutta Suomen mittapuussa kuitenkin).

Itse olen nuukaillut ja ostanut suosilla "suuren kasvukeskuksen vierestä" (ei siis Tampereen ydinkeskustasta) Pirkanmaan alueelta sen asunnon. Koska jo kun 2013 kun katselin asuntoja se ero oli todella suuri. Myös "juuri valmistuvat" vs 10-30v vanhat (en tahtonut 70-luvun tai vanhempia koska niissä helposti tulee vielä enemmän ongelmia eli 80+).

Yksi kaveri Jenkeistä naureskeli sitä että itse on eläkkeellä oleva postinkantaja ja erot jos hankkii hieman pienemmästä paikasta tai "missä tarvitsee autoa" vs ison kaupungin keskustasta nousevat poskettomiksi. Eli saat helposti satoja neliöitä (toki siellä ei ole neliömetrejä mutta kuitenkin) hyvällä omalla tontilla ja tiellä muutamalla kymmenellä tuhannella (toki voi olla luokkaa "tein itse ja säästin") vs kerrostalosta pienen kopin missä ei ole suihkua, mahdollisuutta valmistaa ruokaa (keittiötä) tai oikeastaan mitään jostain Manhattanin keskustasta mistä joudut maksamaan ehkä miljoonan tai päälle.

 

[Rantakemisti]

Kyssäri ASP säästämisestä. Avasin tilin 2020.

• Vuonna 2020 säästin joka neljännes yht. 8000 euroa.
• Vuonna 2021 säästin joka neljännes yht. 12000 euroa.
• Vuosina 2022-2023 en säästänyt penniäkään.

Yhteensä tilillä siis noin 20000 euroa + korot (noin 500 euroa) = 20500 euroa.

ASP-tilin sopimuksessa lukee: "Lisäkorkoa maksetaan sille talletuksen osalle, joka vastaa kymmentä (10) %:ia asunnon kauppa- tai hankintahinnasta." Kysymys: Onko kannattavaa tallettaa tilille vielä lisää rahaa, jotta saisi talletus ja/tai lisäkorkoa? Asunnon ostaminen on ajankohtaista 1-2 vuoden aikajänteellä. Olettaisin että ei varmaan, koska jos ostaisin maksimi hintaisen asunnon Helsingistä (215000 euroa), niin säästettynä kannattaisi maksimissaan olla 215000*0.10 = 21500 euroa, josta siis puuttuu noin 1000 euroa tällähetkellä. Eli ehkä tonni lisää kannattaisi vielä laittaa sille tilille niin saa maksimi lisäkoron?

Lisäkoron maksussa on pankkikohtaisia eroja ja yleensä tuo on neuvoteltavissa siinä kohtaa kun ottaa lainan. Oma ASP-sopimukseni oli Danskessa mutta lopulta otin itse lainan OP:sta. Lisäkorko maksettiin koko säästösummalle eikä siinä otettu huomioon tuollaista ehtoa. Tuohon aikaan OP:ssa oli tapana antaa vain 2% lisäkorko mutta tämäkin saatiin nostettua 4:än prosenttiin. Tässä vaikutti aika paljon se, että kilpailutettiin voimakkaasti pankkeja eikä suoraan otettu sieltä missä sopimus alunperin oli.

Tässä lainaus suoraan Valtiokonttorin sivuilta.

"Jos ASP-säästäjä on säästänyt tilille yli 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta, hän voi sopia pankin kanssa ylimenevän osuuden käytöstä. Jos kaikki varat käytetään asunnon kauppahinnan maksuun, koko talletukselle maksetaan verovapaa lisäkorko. Huom. ASP-sopimuksessa voi olla sovittuna, että lisäkorko maksetaan jollekin muulle määrälle (esim. 10 prosentin osuudelle asunnon hankintahinnasta)."

 

[Taneli-]

Onko jotain lähdettä tälle?

Esim. tästä toukokuun lopun jutusta voidaan nähdä että vuoden 2022 alussa rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet keskimäärin 9.4% huhtikuu 2021 vs 2022 välillä:

https://rakennusmaailma.fi/rakennuskustannukset-nousivat-vuodessa-94-prosenttia/

Kun taas tästä marraskuun jutusta voidaan lukea että hinnat ovat laskeneet ennen koronaa olleelle tasolle:

Rakennustarvikkeiden hinta laski koronaa edeltävälle tasolle – rautakauppias Jukka Lakkapää uskoo sen kannustavan ihmisiä rakentamaan

Inflaatio, korkojen nousu ja sodan aiheuttama epävarmuus vaikuttavat rakentamiseen. Lakkapään toimitusjohtaja Jukka Lakkapää uskoo, että vaikutukset ovat maltillisia. Rakennusmateriaalien hinnat ovat laskeneet.

yle.fi

 

[JRan]

Kun sitä niin ihmetellään niin ei muisteta, että vasta vuonna 2018 pankit alkoivat tosissaan ottaa huomioon, henkilökohtaisissa lainoissa, yhtiölainojen osuuden siinä 6% rasitustestissä. Eli ennen sitä pystyi saamaan uudiskohteissa myyntihintoihin helposti lainan pienilläkin tuloilla. Silloin myös pahimmillaan yhtiölainojen osuus oli siellä 70% kauppahinnasta ja lyhennysvapaata jopa 5 vuotta. Näissä niitä ongelmia tulee olemaan todella paljon ja rajuja sellasia. Nyt esim. OP ei edes tarjoa kuin yhden vuoden lyhennysvapaata.. hulluttelu on loppunut ja ihan hyvä niin vaikka korjausliike tulee paljon satuttamaankin. On muuten rakennusmateriaalien hinnat tuntuvassa laskussa, joten uusienkin hinnat tulossa alaspäin kohtapuoliin..

Niin tässähän on tosiaan asia tulkittu niin, että se yhtiölaina ei ole henkilökohtaista velkaa vaan kohdistuu osakkeeseen.

Tulee varmasti aiheuttamaan mielenkiintoisia tilanteita. Asettaa myös pakkohuutokauppaan vähän erilaisen tilanteen. Myyntiin lähtee asunto jossa on 70% yhtiölaina joten pankin pitäisi kuitata omansa siitä 30% osuudesta jossa onkin yllättävän pieni liikkumavara hintojen laskiessa, yhtiölainahan ei tietenkään muutu. Normaalistihan pakkohuutokaupan kohde myydään siten, että pankki saa varmasti omansa pois. Yleensä siis vakuusarvo 60-70% kauppahinnasta ja yleensä myös laina ehtinyt lyhentyä.

 

[AeshmA]

Kyssäri ASP säästämisestä. Avasin tilin 2020.

• Vuonna 2020 säästin joka neljännes yht. 8000 euroa.
• Vuonna 2021 säästin joka neljännes yht. 12000 euroa.
• Vuosina 2022-2023 en säästänyt penniäkään.

Yhteensä tilillä siis noin 20000 euroa + korot (noin 500 euroa) = 20500 euroa.

ASP-tilin sopimuksessa lukee: "Lisäkorkoa maksetaan sille talletuksen osalle, joka vastaa kymmentä (10) %:ia asunnon kauppa- tai hankintahinnasta." Kysymys: Onko kannattavaa tallettaa tilille vielä lisää rahaa, jotta saisi talletus ja/tai lisäkorkoa? Asunnon ostaminen on ajankohtaista 1-2 vuoden aikajänteellä. Olettaisin että ei varmaan, koska jos ostaisin maksimi hintaisen asunnon Helsingistä (215000 euroa), niin säästettynä kannattaisi maksimissaan olla 215000*0.10 = 21500 euroa, josta siis puuttuu noin 1000 euroa tällähetkellä. Eli ehkä tonni lisää kannattaisi vielä laittaa sille tilille niin saa maksimi lisäkoron?

Kuten tuossa ylempänä todettiinkin jo, niin itsekin olin käsityksessä, että korkoa maksetaan koko säästölle (pankkina OP).
Kannattaa säästämistä varmaan joka tapauksessa jatkaa, sillä jos löytyykin asunto joka maksaa enemmän kuin tuon ASP maksimin, niin on sitten joko omia säästöjä tai ASP-lisälainaan (max 50k€) vakuuksia.

 

[JRan]

Tästä innostuneena suuntasin katsomaan terassilaudan hintaa K-Raudan sivuilta, mutta ei ihan saman hintaista on kuin viime kesänä, eli 25-40% enemmän, kuin 2020. Vilkaisin vielä sadevesikaivojen hintaa ja sama oli kuin muutama kuukausi sitten.

Tämä varmaan näkyy oikeasti vasta siinä kohdassa, kun SRV tilaa "palikoita" kymmeneen uuteen kerrostaloon, eikä välttämättä K-Raudassa, joka myös itse ottaa kovaa hittiä nousevista kustannuksista. Eli K-Rauta varmasti yrittää myydä niitä tuotteita edelleen samaan hintaan kattaakseen kulunsa, vaikka itse saisi tuotteita halvemmalla.

 

[Taneli-]

Kuten tuossa ylempänä todettiinkin jo, niin itsekin olin käsityksessä, että korkoa maksetaan koko säästölle (pankkina OP).
Kannattaa säästämistä varmaan joka tapauksessa jatkaa, sillä jos löytyykin asunto joka maksaa enemmän kuin tuon ASP maksimin, niin on sitten joko omia säästöjä tai ASP-lisälainaan (max 50k€) vakuuksia.

Itse uskoisin että tuossa on väkisinkin joku maksimi olemassa. Koska muuten olisimme voineet nauttia jo otsikoista "Eurojackpotin 118 miljoonan voittaja talletti rahansa ASP tilille ja sai ilmaiseksi korkoa 5% vuodessa".

 

[AeshmA]

Itse uskoisin että tuossa on väkisinkin joku maksimi olemassa. Koska muuten olisimme voineet nauttia jo otsikoista "Eurojackpotin 118 miljoonan voittaja talletti rahansa ASP tilille ja sai ilmaiseksi korkoa 5% vuodessa".

Kyllähän siinä tuo 3000€/neljännes talletusrajoitus ja että korkoa maksetaan vain 1 + 5 vuodelta.
Jotain muutoksiahan ASP:iin tuli nyt vuoden alusta, muttei tainnut tuohon talletusmäärään tai lisäkorkoon tulla.

 

[Rantakemisti]

Kyllähän siinä tuo 3000€/neljännes talletusrajoitus ja että korkoa maksetaan vain 1 + 5 vuodelta.
Jotain muutoksiahan ASP:iin tuli nyt vuoden alusta, muttei tainnut tuohon talletusmäärään tai lisäkorkoon tulla.

Nuo talletusrajoitukset vaikuttavat ja ainakin ennen monet avasivat ASP-tilinsä melko nuorena ja ensimmäisten vuosien säästösummat ovat olleet varmasti kaikkea muuta kuin se maksimi. ASP yläikärajakin oli 30 vuotta vielä vuonna 2016.

 

[Pete88]

Tästä innostuneena suuntasin katsomaan terassilaudan hintaa K-Raudan sivuilta, mutta ei ihan saman hintaista on kuin viime kesänä, eli 25-40% enemmän, kuin 2020. Vilkaisin vielä sadevesikaivojen hintaa ja sama oli kuin muutama kuukausi sitten.

K-rauta on kallis rautakauppa. Esim. mitallistettu 48x98 kuusi 5,4m maksaa siellä hieman K-raudasta riippuen n. 3,40e/m. Taloonista saa tällä hetkellä samaa tavaraa 2,45e/m nyt näin esimerkkinä. Kuriositeettina viime kesänä sama tavara maksoi 4,6e/m ja ennen koronaa taisi olla halvimmillaan 1,99e/m. Joidenkin nimikkeiden hinnat ovat tulleet loppuvuodesta voimakkaasti alas, mutta on toki joukossa myös tavaraa, joissa on edelleen buumihinnat. Rakentaminen on kuitenkin ihan Euroopan laajuisesti hidastunut siinä määrin, että näkynee kyllä varmasti vielä enemmänkin rakennustarvikkeiden hinnassa. Tässä pitää muistaa, että niissä hinnat nousivat voimakkaasti kysyntäinflaation myötä, ei niinkään yksinomaan Ukrainan taikka energian vuoksi. Nyt kysyntä on pitkälti laantunut, ilmeisesti myös aika alamaissa, kun talotoimittajilla tuntuu tekevän hyvin tiukkaa saada kauppaa.

 

[Vision]

Omassa asuntolainassa korontarkistus 31.1, samaisena päivänä myös lyhennys. Vaikuttaako koron tarkistus vielä 31.1 maksettavaan lyhennyksen määrään vaiko vasta seuraavassa ?

 

[z1on]

Nuo talletusrajoitukset vaikuttavat ja ainakin ennen monet avasivat ASP-tilinsä melko nuorena ja ensimmäisten vuosien säästösummat ovat olleet varmasti kaikkea muuta kuin se maksimi. ASP yläikärajakin oli 30 vuotta vielä vuonna 2016.

Itse säästin aikanaan sen 5v. maksimit joka kvartaali, mikä lopulta johti siihen, etteivät muut pankit halunneet tehdä ASP-lainatarjousta ja ottaa korkoa maksettavakseen. Omassa pankissa taas toimitusmaksu oli niin suuri, ettei pitkästä säästöajasta lopulta ollut juuri iloa.