Ihan samalla tapaa voit sen lyhyemmän vaihtaa 12kk jos heittäisi häränpyllyä molemmat?
Kokemuksesi perustuu juuri kyseisenä aikana tapahtuneeseen korkokehitykseen, eikä siitä ole yleisperiaatteeksi. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Se on hyvä periaate, joka kannattaa ymmärtää. Samoin se, ettei tässä ole yhtä oikeaa totuutta kun voi mennä kummin päin vain.
Aika vähän niitä euroja loppujen lopuksi säästynyt, ellet saanut vielä tuolloin lainaa jossa viitekoron minimiä ei rajoitettu nollaan. Nyt kun ollaan taas koroissa positiivisella puolella, noilla 3kk vs 12kk eroilla voi jo jotain olla merkitystäkin.
Minun vanhin lainna on 7 vuotta vanha Danskesta ja se ei ollut rajoitettu nollaa.
Ei välttämättä ole järkevää jos kuuntelee muuutamia mielipiteitä täällä.
Tämä ei pidä ihan paikkaansa. Suomessa nimenomaan on omaisuuden erillisyyden periaate avioliitossa. Eli jos omistat asunnon avioliittoon mennessä, omistat sen kokonaan myös avioliiton aikana eikä siitä siirry puolison omaisuudeksi minkäänlaista osaa. Samoin omistat kokonaan kaiken avioliiton aikana saamasi omaisuuden. Erotessakin omistat asuntosi kokonaan, mutta tilanteesta riippuen saatat joutua antamaan siitä 0–100 % ex-puolisolle tasinkona. Avioliitto itsessään ei kuitenkaan mitenkään vaikuta puolisoiden omaisuuden omistussuhteisiin.
Nyt kun tätä avioliittojauhantaa on ollut jo ihan liian pitkään niin osallistun minäkin.
Kuten sanoin tästä puhuttiin murossa jo 12v sitten. Osa jaksoi kivenkovaan väittää että ei voi tietää ja historia ei välttämättä toista itseään. Riskipreemiolla ei oikein ole mitään tekemistä historian kanssa. Jotta 12kk tulisi jollain keskimääräisen asuntolainan 20v jaksolla halvemmaksi pitäisi olla aika hemmetin erikoisia taloudellisia skenaarioita joka vuosi ja niiden pitäisi vielä natsata koron tarkistus päiviin.
Mulla luki siellä kyllä: " varsinkin kun negatiivinen euribor söi marginaalia. "
Teoriassa jos kummallakaan ei ole ollut mitään omaisuutta kun on naimisiin menty ja kaikki on "yhteistä" kun ollaan naimisissa niin teoriassa sitten kaikki laitetaan 50/50 kun erotaan.
Muistan joskus lukeneeni, että teoriassa, jos vain toinen maksaa lyhennystä talosta, autosta tai jostain muusta merkittävästä omaisuuserästä, mikä on merkitty 50/50, se voidaan katsoa lahjaksi, josta tulisi maksaa verot.
Tuosta varmaan sais aika kivan joulubonuksen, jos jollekin saa uunotettua 300 k€ Nordean rahastoihin.
Sillä ei ole mitään väliä mitä jossain murossa on puhuttu 12 v sitten. Asuntolainoja on annettu ja otettu paljon pidempään, ja esimerkiksi edellinen iso myrsky, eli 1990-luvun alun lama korkeine korkoineen tapahtui 30 vuotta sitten.
Mitä teet eläkkeellä omakotitalolla? Miksei eläkkeellä jäädessä myisi asuntoaan pois ja muuttaisi pienempään ja samalla velaton? Omakotitalo kait perinteisesti ostetaan perheasunnoksi, siinä vaiheessa kun lapset ovat muuttaneet pois katoaa pääasiallinen tarve koko omakotitalolta.
Höpö höpö. Moni muuttaa omakotitaloon kun lapset ovat lentäneet maailmalle.
Ainakin meillä se pääasiallinen tarve oli muuttaa pois kaiken maailman taloyhtiöistä. Toki kiva se oli lapsille omat pihat sun muutkin saada, vaikka enemmän joskus tuntuu että minä niistä nautin. Niin ja omasta harrastetilastani ja ..
Jos tulevalla exällä ei ole myöskään 2v täynnä niin kun teette alihintaisen kaupan niin exälle tulee vähennyskelpoista tappiota myynnistä (rahanarvoinen ”etu”). Eli saatte ”alihintaisella” kaupalla etua tuotakin kautta kupattua yhteiskunnalta ja jos sovussa eroatte niin miksi (loput rahasta exälle käteisellä että saatte tilit tasan).
www.vero.fi
Lyhyesti sanottuna olet väärässä.
Tämä lause yhdistettynä siihen, että sen jälkeen kirjoitat pitkät pätkät historiaan pohjautuvia asioita, osoittaa että tätä keskustelua on turha jatkaa. Et ole ymmärtänyt olennaista.
Ei tämä pelkkään historiaan perustu. Jo ihan rahoituksen perusteorioiden mukaan pidemmän duraation pätkä sisältää suuremman riskin ja on siksi lähtökohtaisesti aina kalliimpi.
Tämä on juurikin näin ja moneen kertaan tässä ketjussa sama keskustelu käyty. Tulevasta kukaan ei tiedä ja menneessä jos otetaan vaikka pidempi 20 vuoden sykli, niin lyhyempi korko olisi varmasti ollut aina halvempi. Eipä taida olla mitään tuotetta markkinoilla, jolla voi suojautua riskeiltä 35 vuoden ajan. 12kk eb se ei ainakaan ole, riski on täysin sama, kuin 1kk:n eb:ssa. Ainoat varmasti toimivat vaihtoehdot ovat käteinen ja vakuutus joka maksaa lainan pois/lyhentää sitä jos itse ei kykene.
Heh, juuri tuossa yhtenä projektina väänsin mainitsemasi kaltaista euribor-laskuria ja mitä nyt testaillut sitä (vertaan 12, 6 ja 3kk euriboreita) niin kyllä se vain niin on että 3kk euribor on halvempi, pitkällä aikavälillä. Yksittäisiä jaksoja (1-2 vuoden mittaisia nousevien korkojen aikoja) on, jossa 12kk euribor on ollut halvempi. Mutta siihenpä se sitten jää kun parametriksi asetetaankin vaikka 10 vuotta. Pitää katsoa saisinko tehtyä jonkunlaisen lopullisen tuotteen jota kaikki saisi testata.
Pistä se 1kk sinne samalla rahalla kanssa mukaan niin näkee kivasti niiden kaikkien eron toisiinsa. Mutta joo myös 3kk on myös selvästi halvempi vaikka 1kk onkin ihan omalla tasolla, 6kk ero alkaa olemaan melko kosmeettinen.
Juu ja riskitaso viitekoron (lyhyen tai pitkän) valinnassa ei ole missään nimessä verrattavissa siihen että otin kotivakuutuksen tai en ottanut vakuutusta.
Plus kaiken muun kallistuminen joten jos tarkistus lähellä niin lukitsisin 12 kk, nyt kerätään rahnua 3 kk:lla.
Tiedatko enemman kuin markkinat?
Loppupeleissä tilanne on kuitenkin aina se, että korko == velan antajan "vakuutus" sen riskin varalta, että velallinen ei maksakaan velkasummaa osittain tai kokonaan takaisin. Mitä suurempi riski, että rahoja jää saamatta takaisin, sitä suurempi korko. Pankkien osalta vielä sekin ulottuvuus, että velanantamisen on tarkoitus olla tuottoisaa liiketoimintaa, joten kun otetaan näiden eri pituisten viitekorkojen historiallinen kehitys huomioon, heidän intressinsä saatta olla kompensoida matalampaa kokonaiskorkotuottoa korkeammalla marginaalikorolla. Jos viitekorot on pakkasella ja marginaali liian pieni, pankki ottaa lainasta persnettoa.
Ei pida paikkaansa. Korko on inflaation, kulujen, voiton ja riskien hallintaa.
Tiedän että kaikki kallistuu nyt ja varmasti ensi vuonnakin?
Varmaan onkin niin, että *todennäköisesti* lyhyellä korolla pääsee halvemmalla. Siihen vain liittyy enemmän riskejä, ja joskus ne riskit voivat johtaa siihen että maksukyky vaikeutuu pahasti tai loppuu kokonaan. Olen samaa mieltä siitä, että tällaiset tilanteet eivät ole kovin todennäköisiä. Mahdollisia kuitenkin ja siksi olen vastaan sellaista "yleistä totuutta", että lyhyt korko olisi aina halvempi ja kaikille parempi vaihtoehto. Turha tässä varmaan enempää jauhaa.
20 vuoden laina-ajalla se riski on samaa luokkaa lyhyemmälläkin euriborilla. Muutaman vuoden laina-ajalla voidaan keksiä teoreettisia skenaarioita, joilla pitkä korko tulee halvemmaksi. Laina-ajan pidentyessä se kuitenkin vaatisi sen, että korko laskee aina ennen korontarkistusta ja nousee lähes välittömästi sen jälkeen, joka vuosi, koko laina-ajan.
Boldattuun: Tietenkään jokaiselle ei lyhyempi korko sovi jos haluaa lisää ennustettavuutta, siitä tietysti on myös maksettava hintaa. Ei kai kukaan väittänytkään että lyhyempi korko olisi aina halvempi - pitkässä juoksussa se vaan on halvempi juurikin paremman ennustettavuuden ja sitä myötä pienemmän riskin takia.
Mjoo, totta sinänsä. Ehkä olisi pitänyt sanoa yleisemmällä tasolla, että korko on vakuutus sille, että lainanantaja ei saa rahojansa takaisin vähintään täysimääräisinä.
Oikeastaan ei liity siihen mitenkään. Lainanantaja turvaa itsensä vakuudella ja tienaa korolla. Eli korolla ei ole mitään tekemistä rahojen takaisin saannin kanssa. Toki korkoa voidaan vielä lisätä marginaalilla kovan riskin lainoissa (eli paska vakuus, huono maksaja) tai alentaa matalan riskin lainoissa (hyvä vakuus, hyvä maksaja).
Puhuin nyt yleisemmin koron funktiosta taloustieteellisenä käsitteenä, enkä pelkästään asuntolainoja yhteydessä. Aika monissa eri lainatyypeissä kun ei välttämättä ole mitään varsinaista vakuutta ollenkaan.
Juu toki täysin vakuudettomissa lainoissa korko toimii näin. Toki silloin se ei ole enää markkinoihin sidoksissa, vaan täysin mielivaltainen, esimerkiksi 20%.
Pitkä laina-aikakaan ei välttämättä tasaa riskiä. Esim. siksi että voimakas tilapäisluonteinen korkojen nousu voi johtaa lyhyellä korolla helpommin maksukyvyttömyyteen, jolloin pitkää laina-aikaa ei tule. Pointtina vain se että nämä eivät ole yksinkertaisia asioita eikä ajattelun perustana voi käyttää vain viime vuosien matalien ja melko tasaisten korkojen aikoja.
Eikö tuollanen yhtäkkinen korkopiikki ole suurempi ongelma pidemmän koron kanssa, koska sitten sitä korkeampaa korkoa pitää maksaa esim. 12kk vs 1kk
Skenaariossa se korkopiikki vissiin sattuu 12kk tarkistuksen jälkeen mutta taas laskee takaisin siedettävälle tasolle ennen seuraavaa 12kk tarkistusta. Onhan se joo mahdollista, mutta niin on lottovoittokin jolla voi kuitata koko velan viitekorosta riippumatta.Eikö tuollanen yhtäkkinen korkopiikki ole suurempi ongelma pidemmän koron kanssa, koska sitten sitä korkeampaa korkoa pitää maksaa esim. 12kk vs 1kk
Jepjep, alkaa olla kyllä kohtuullista hakemalla hakemista noissa skenaarioissa eli siis just vajaa 12kk pitkä "voimakas tilapäisluontoinen korkojen nousu", joka ajoittuu juuri 12kk koron tarkistuksen jälkeen. Noh, osuuhan se lottovoittokin tosiaan aina jollekinSkenaariossa se korkopiikki vissiin sattuu 12kk tarkistuksen jälkeen mutta taas laskee takaisin siedettävälle tasolle ennen seuraavaa 12kk tarkistusta. Onhan se joo mahdollista, mutta niin on lottovoittokin jolla voi kuitata koko velan viitekorosta riippumatta.
Tuollaisessa tapauksessa se osuisi kyllä niin monelle negatiivisessa mielessä sen vajaan 12kk aikana, että sellaisen jakson ilmenemisen todennäköisyys ilman radikaaleja korjaavia toimenpiteitä on pienempi kuin päävoitolla eurojaskassa, siis käytännössä 0 Eikä tuossa (tv-shopin sanoin) kaikki, tuossa skenaariossa jää huomioimatta että niitä 12kk euriborin haltijoita on kuitenkin vuoden jokaiselle kuukaudelle, eli jos nyt tommoinen satutarina tapahtuisi niin vain x/12 12kk euriborin haltijoista tuosta hyötyisi, lopuille se tarkastus osuisi johonkin kohtaan tuota piikkiä ja sen minkä tuo kuvitteellinen x/12 osa säästää niin loput (12-x)/12maksaa eli kyseessä "täysi lotto" johon ei omalla euribor valinnalla voisi käytännössä vaikuttaa.Jepjep, alkaa olla kyllä kohtuullista hakemalla hakemista noissa skenaarioissa eli siis just vajaa 12kk pitkä "voimakas tilapäisluontoinen korkojen nousu", joka ajoittuu juuri 12kk koron tarkistuksen jälkeen. Noh, osuuhan se lottovoittokin tosiaan aina jollekin
