Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Täällä kauhistellaan 60€ korkokustannysta sadan euron kuukausierästä mikä on tietysti 60% siitä erästä..en taidakaan ihan mainita minkä verran meillä menee korkoihin asuntolainassa tällä hetkellä. Asialle nyt ei vaan voi mitään että korot on ylhäällä, jotku fakiirit toki osasivat ottaa katon oikeeseen aikaan ja joillakin on varaa maksaa laina pois millon vaan, se on hienoa heille mutta mielestäni tämä ei ole sellainen asia johon "kuuluisi" olla varautunut jo ennen kuin edes ottaa lainaa. Jossakin sitä pitää asua. Tarkoitan lähinnä sitä että meillä on vielä suht tuore laina, 23,5v lyhennysaikaa mutta ei todellakaan ole mitään 80 kiloa varaa lyhennellä tosta noin joten oikein kunnioitettava päätös kyllä tehdä se!
 
Viimeksi muokattu:
Täällä kauhistellaan 60€ korkokustannysta sadan euron kuukausierästä mikä on tietysti 60% siitä erästä..en taidakaan ihan mainita minkä verran meillä menee korkoihin asuntolainassa tällä hetkellä. Asialle nyt ei vaan voi mitään että korot on ylhäällä, jotku fakiirit toki osasivat ottaa katon oikeeseen aikaan ja joillakin on varaa maksaa laina pois millon vaan, se on hienoa heille mutta mielestäni tämä ei ole sellainen asia johon "kuuluisi" olla varautunut jo ennen kuin edes ottaa lainaa. Jossakin sitä pitää asua. Tarkoitan lähinnä sitä että meillä on vielä suht tuore laina, 23,5v lyhennysaikaa mutta ei todellakaan ole mitään 80 kiloa varaa lyhennellä tosta noin joten oikein kunnioitettava päätös kyllä tehdä se!

Lainoja saa kohtuullisen helposti vakuutta vastaan ja ei ole mitenkään poikkeuksellista tällä tavoin elää yli varojensa. Pankit oletettavasti tekee toki riskitestiä, mutta jos hyvään aikaan sattunut ottamaan lainaa on nyt saattanut kymmenkertainen korko yllättää monet ja asuminen onkin yhtäkkiä turhan kallista. Joskus pitää sitten katsoa omaa tilannettaan kriittisesti ja voivottelun sijaan niellä ylpeytensä ja vaihtaa halvempaan
 
Täällä kauhistellaan 60€ korkokustannysta sadan euron kuukausierästä mikä on tietysti 60% siitä erästä..en taidakaan ihan mainita minkä verran meillä menee korkoihin asuntolainassa tällä hetkellä. Asialle nyt ei vaan voi mitään että korot on ylhäällä, jotku fakiirit toki osasivat ottaa katon oikeeseen aikaan ja joillakin on varaa maksaa laina pois millon vaan, se on hienoa heille mutta mielestäni tämä ei ole sellainen asia johon "kuuluisi" olla varautunut jo ennen kuin edes ottaa lainaa. Jossakin sitä pitää asua. Tarkoitan lähinnä sitä että meillä on vielä suht tuore laina, 23,5v lyhennysaikaa mutta ei todellakaan ole mitään 80 kiloa varaa lyhennellä tosta noin joten oikein kunnioitettava päätös kyllä tehdä se!
Muistaakseni 6 %:n korkoon kuului olla varautunut jo ennen kuin nosti lainan. Vielä ei olla niin korkealla, mutta mukavampaa tietysti oli nollakoroilla. Voit olla varma, että 23,5 vuoden aikana tulee taas matalampia korkoja kuin nyt on. Jos sinne asti ei usko selviävänsä, kannattaa ajoissa antaa periksi ja muuttaa halvempaan.

Jos nimimerkistä voi päätellä ikää, ei ole ihmekään, ettei vielä ole varaa lyhennellä 80k. Elmo taitaa olla 10 v vanhempi ellei ylikin. Sinun on mahdollista olla hänen ikäisenään 80k-lyhennyskykyinen, jos alat hänen tavoin sijoittaa. Vaikka ihan nollasta alkaisit laittaa kuukausittain EUNL-tapaiseen kk-säästettävään tuotteeseen, niin noin 450 €/kk riittää kymmenen vuoden ajan, tai 300 €/kk jos aikaa onkin 13 v. Paljon pienemmät summat riittävät, jos ei tarvitsekaan lähteä ihan nollasta.

Selvästi toivot, että itsekin voisit joskus lyhentää 80k tosta vaan, joten kannattanee harkita säännöllisen, pienikuluisen ja hyvin hajautetun sijoittamisen aloittamista. Jos olet sellaisen jo aloittanut, ei auta kuin odotella potin kasvamista.
 
Lainoja saa kohtuullisen helposti vakuutta vastaan ja ei ole mitenkään poikkeuksellista tällä tavoin elää yli varojensa. Pankit oletettavasti tekee toki riskitestiä, mutta jos hyvään aikaan sattunut ottamaan lainaa on nyt saattanut kymmenkertainen korko yllättää monet ja asuminen onkin yhtäkkiä turhan kallista. Joskus pitää sitten katsoa omaa tilannettaan kriittisesti ja voivottelun sijaan niellä ylpeytensä ja vaihtaa halvempaan
Muistaakseni 6 %:n korkoon kuului olla varautunut jo ennen kuin nosti lainan. Vielä ei olla niin korkealla, mutta mukavampaa tietysti oli nollakoroilla. Voit olla varma, että 23,5 vuoden aikana tulee taas matalampia korkoja kuin nyt on. Jos sinne asti ei usko selviävänsä, kannattaa ajoissa antaa periksi ja muuttaa halvempaan.

Jos nimimerkistä voi päätellä ikää, ei ole ihmekään, ettei vielä ole varaa lyhennellä 80k. Elmo taitaa olla 10 v vanhempi ellei ylikin. Sinun on mahdollista olla hänen ikäisenään 80k-lyhennyskykyinen, jos alat hänen tavoin sijoittaa. Vaikka ihan nollasta alkaisit laittaa kuukausittain EUNL-tapaiseen kk-säästettävään tuotteeseen, niin noin 450 €/kk riittää kymmenen vuoden ajan, tai 300 €/kk jos aikaa onkin 13 v. Paljon pienemmät summat riittävät, jos ei tarvitsekaan lähteä ihan nollasta.

Selvästi toivot, että itsekin voisit joskus lyhentää 80k tosta vaan, joten kannattanee harkita säännöllisen, pienikuluisen ja hyvin hajautetun sijoittamisen aloittamista. Jos olet sellaisen jo aloittanut, ei auta kuin odotella potin kasvamista.
Joo, sijoittamista kyllä harrastan juurikin indeksi ja etf rahastoihin, tämän hetkinen tarkoitus olisi maksaa lainaa sen 25v (mikä alunperin oli maksuaika) tai vähemmän mutta ei ehkä laittaa noin isoja summia kerralla seiniin mutta katsotaan tosiaan kymmenen vuoden päästä millä mielellä ollaan ja mikä on edes elämäntilanne.

Arvostan noin isoja lyhennyksiä mutta ei se ainoa syy ole säästää rahaa että voi maksaa asuntolainan aikaisemmin pois. Joillakin voi olla muitakin suunnitelmia.

Mutta varmasti tuntuu hyvältä kun lainan kuukausierä putosi noin paljon
 
Muuttovalmis uudiskohde, jossa myyjä viestitti jo suoraan, että listahinnasta saa tingattua suoraan 10-15 % ja melkein kaikenlaiset muutostyöt mahdollisia. Onko kokemuksia, miten lähestyä tässä neuvotteluita ja mahdollista tarjousta? Kannattaisiko ennemmin koittaa mennä mahdollisimman pienillä muutostöillä (meillä on pari ns. ehdotonta, mitä halutaan tavalla tai toiselle muuttaa) ja sen sijaan tarjota reilummin alle pyynnin (-20 %) vai koittaa sisällyttää mukaan kaikenlaista ja tarjota vähän enemmän. Tai kokeilisiko vain pidempää listaa muutoksista ja myös reilua alea?

Mietityttää myös, mikä kaikki ylipäätään on tyypillistä tai järkevää tilata tässä vaiheessa rakennuttajalta muutoksena. Onkohan esim. sisäseinien maalaus sävyyn vielä ihan kannattavaa lisätä tässä vaiheessa? Mieluiten muutettaisiin kuitenkin asuntoon, joka olisi ihan lopullisen valmis heti. Rakennuttajalta tämän luulisi onnistuvan myös kohtalaisen pienellä vaivalla.
 
Muuttovalmis uudiskohde, jossa myyjä viestitti jo suoraan, että listahinnasta saa tingattua suoraan 10-15 % ja melkein kaikenlaiset muutostyöt mahdollisia. Onko kokemuksia, miten lähestyä tässä neuvotteluita ja mahdollista tarjousta? Kannattaisiko ennemmin koittaa mennä mahdollisimman pienillä muutostöillä (meillä on pari ns. ehdotonta, mitä halutaan tavalla tai toiselle muuttaa) ja sen sijaan tarjota reilummin alle pyynnin (-20 %) vai koittaa sisällyttää mukaan kaikenlaista ja tarjota vähän enemmän. Tai kokeilisiko vain pidempää listaa muutoksista ja myös reilua alea?

Mietityttää myös, mikä kaikki ylipäätään on tyypillistä tai järkevää tilata tässä vaiheessa rakennuttajalta muutoksena. Onkohan esim. sisäseinien maalaus sävyyn vielä ihan kannattavaa lisätä tässä vaiheessa? Mieluiten muutettaisiin kuitenkin asuntoon, joka olisi ihan lopullisen valmis heti. Rakennuttajalta tämän luulisi onnistuvan myös kohtalaisen pienellä vaivalla.
Minkä firman kohde?
 
Mietityttää myös, mikä kaikki ylipäätään on tyypillistä tai järkevää tilata tässä vaiheessa rakennuttajalta muutoksena. Onkohan esim. sisäseinien maalaus sävyyn vielä ihan kannattavaa lisätä tässä vaiheessa? Mieluiten muutettaisiin kuitenkin asuntoon, joka olisi ihan lopullisen valmis heti. Rakennuttajalta tämän luulisi onnistuvan myös kohtalaisen pienellä vaivalla.
Kaikki toki mikä mahdollista. Näistä kannattaa maksaa sinne rakennuttajalle vaikka extraa, jos niin paljon on muutettavaa, niin pääsee muuttamaan valmiiseen kotiin ja toki menee suoraan asuntolainaan, eikä tarvitse myöhemmin miettiä esimerkiksi remppalainaa tms.
 
Toki jos on tosi pitkä muutoslista niin ehkä olisi parempi etsiä puolivalmista kohdetta, varmaan niissäkin tingitään eikä tule tehtyä mitään tuplatyötä. Mutta ilman muuta ennen muuttoa uuden asunnon pitäisi olla täysin sen näköinen kuin sen haluaa/olettaa lopullisena olevan paitsi jos sattuu suorastaan tykkäämään tapetoinnista yms.
 
Lainoja pitäisi päivittää ja samassa yhteydessä kovasti kiinnostaisi siirtyä lyhyempiin viitekorkoihin. Historiassahan esim. 3kk Euribor on usein/pitkään ollut 12kk vastaavaa alhaisempi, mikä sitä nyt pitää korkealla? Marraskuusta -23 se on ollut 12kk:n korkeampi. Maalaisjärjellähän 12kk viitekorkoon pitäisi leipoa hiukan varmuuskerrointa, koska lyhyempi ehtii paremmin reagoimaan mahdollisiin korotuksiin. Ennustaminen on tunnetusti vaikeata, etenkin tulevaisuuden. Eikä historia ole mikään tae tulevaisuudesta.
 
Lainoja pitäisi päivittää ja samassa yhteydessä kovasti kiinnostaisi siirtyä lyhyempiin viitekorkoihin. Historiassahan esim. 3kk Euribor on usein/pitkään ollut 12kk vastaavaa alhaisempi, mikä sitä nyt pitää korkealla? Marraskuusta -23 se on ollut 12kk:n korkeampi. Maalaisjärjellähän 12kk viitekorkoon pitäisi leipoa hiukan varmuuskerrointa, koska lyhyempi ehtii paremmin reagoimaan mahdollisiin korotuksiin. Ennustaminen on tunnetusti vaikeata, etenkin tulevaisuuden. Eikä historia ole mikään tae tulevaisuudesta.

Nykyinen tilanne johtuu pitkälti siitä että markkina olettaa euriborin laskevan vuoden sisällä, mutta ei vielä. Pitkä korko heijastaa jo nyt tätä odotusta ja lyhyet korkeammalla.
 

Voidaanko ajatella, että ihmiset ovat asuneet koko ajan liian kalliissa asunnossa vain koska asumistuki on sen maksanut? Eli hallituksen touhut ovat oikean suuntaisia ja tukea pitäisi ehkä jopa leikata lisää? Aina on valitettu, että työssä käyvällä ei ole varaa asua ytimessä ja tässä syy?
Tuohan sitten iskee suoraan asuntosijoittamiseen, kun vuokria ei voi korottaa vaan lähinnä pitäisi laskea, jos hyvät vuokralaiset haluaa säilyttää. Tai kannattaako näillä koroilla ostaa, jos vuokrat merkittävästi laskevat?
 
Toisaalta: "En muista näin hiljaista markkinaa koko urani aikana, kertoo Halkosalmi, joka on työskennellyt 1990-luvulta lähtien asuntojen parissa." Eli kiinnostusta on, mutta todellisuudessa harva vaihtaa asuntoaan? Ja kuten artikkelissa todetaan pidetään asumistuen leikkauksia ehkä jollain tavalla osallisena, mutta eiköhän tässä kaikki muu hintojen nousu ole taustalla. Ja kun vuokralaisista puhutaan, niin lähes jokaisessa vuokrasopimuksessa oleva inflaatioon sidottu korotusautomaatti tekee myös tehtävänsä eli pakottaa etsimään uutta asuntoa saadakseen markkinahintaisen vuokran.
 
En yhtään ihmettele tuota asunnon vaihtamisen nihkeyttä.
Aikaisemmin olen maininnut, että missään tapauksessa ei olisi nyt varaa ottaa sitä lainaa, mikä vuosikymmen sitten otettiin.
Ja pääkaupunkiseudulle valmistuu koko ajan asuntoja kerrostaloihin hinnoilla 500k - 1M. Miten kukaan maksaa tuollaisia hintoja 60 -100 neliöisistä komeroista, joissa on ikkunat naapurin olkkariin ja selviää vielä koroista? Kun olettaisin, että sellainen pariskunta?, jolta mega löytyy, ei muuta johonkin kerrostaloon 10 vuoden rakennustyömaalle (Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Jätkäsaari, Hernesaari jne)
 
En yhtään ihmettele tuota asunnon vaihtamisen nihkeyttä.
Aikaisemmin olen maininnut, että missään tapauksessa ei olisi nyt varaa ottaa sitä lainaa, mikä vuosikymmen sitten otettiin.
Ja pääkaupunkiseudulle valmistuu koko ajan asuntoja kerrostaloihin hinnoilla 500k - 1M. Miten kukaan maksaa tuollaisia hintoja 60 -100 neliöisistä komeroista, joissa on ikkunat naapurin olkkariin ja selviää vielä koroista? Kun olettaisin, että sellainen pariskunta?, jolta mega löytyy, ei muuta johonkin kerrostaloon 10 vuoden rakennustyömaalle (Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Jätkäsaari, Hernesaari jne)
Noissa puhutaan vuokralaisista. Sinä puhut taas omistusasujiata/sijoittajista.

Komerot ostetaan sijoitukseen. Noita 60 - 100 neliön komeroita taidetaan ostaa omaan käyttöön, asuin itsekin hetken sellaisessa. 100 neliön asunto komeroilla vai kahdella makkarilla? Jos maksat saman, niin moni valitsee pienet makkarit, että jokainen teini saisi oman ja se pienin makkari olisi etätyöpiste.
 
Kyllä se tukileikkuri valuu myös asuntojen hintoihin. Ollut niin luilla tuottoprosentit monilla korkojen nousun jälkeen ja lisää suolaa haavoihin tästä. Pari kämpän erotuksen maksaa vielä tilipussista, mutta jos useampia negatiivisia niin myyntiin menee. Isoilla toimijoilla ehkä jotain kassaa tätä varten, mutta yleensä taitaa pelata velalla. Kun taas omaisuuden vakuusarvot romahtaneet niin ei kai siinäkään ole muuta vaihtoehtoa kuin myydä osa pois.

Ihan hyvä vaan, että järkeistetään hommaa. Täällä on jo liian iso osa kansasta riippuvaisia tuista.
 

Voidaanko ajatella, että ihmiset ovat asuneet koko ajan liian kalliissa asunnossa vain koska asumistuki on sen maksanut? Eli hallituksen touhut ovat oikean suuntaisia ja tukea pitäisi ehkä jopa leikata lisää? Aina on valitettu, että työssä käyvällä ei ole varaa asua ytimessä ja tässä syy?
Tuohan sitten iskee suoraan asuntosijoittamiseen, kun vuokria ei voi korottaa vaan lähinnä pitäisi laskea, jos hyvät vuokralaiset haluaa säilyttää. Tai kannattaako näillä koroilla ostaa, jos vuokrat merkittävästi laskevat?
Tai vastakkaisesti: vuokrataso on ollut jatkuvasti liian korkea kun asuntoon ei nykyvuokralla löydy enää vuokralaisia heti kun asumistukia leikataan.
Kyllä se tukileikkuri valuu myös asuntojen hintoihin. Ollut niin luilla tuottoprosentit monilla korkojen nousun jälkeen ja lisää suolaa haavoihin tästä. Pari kämpän erotuksen maksaa vielä tilipussista, mutta jos useampia negatiivisia niin myyntiin menee. Isoilla toimijoilla ehkä jotain kassaa tätä varten, mutta yleensä taitaa pelata velalla. Kun taas omaisuuden vakuusarvot romahtaneet niin ei kai siinäkään ole muuta vaihtoehtoa kuin myydä osa pois.

Ihan hyvä vaan, että järkeistetään hommaa. Täällä on jo liian iso osa kansasta riippuvaisia tuista.
Niin valuu - ja hyvä niin. Ikävä vaan että ensin pelataan vuosi / pari jotain vuokra-asuntorulettia jossa kaikki kärsivät. Olisipa joku parempi keino määritellä "markkinavuokra" kuin se, että vuokralaisen pitää ilmoittaa vuokranantajalle että minäpä muutan pois ja sitten vuokranantaja pistää ilmoituksen oikotielle ja ihmettelee kun kämppä ei menekään vuokralle ellei laske vuokraa 50e:llä/kk.
 
Viimeksi muokattu:

Sitten taas ihan toiseen suuntaan. Joskin juttu on ihan puolivillainen. Pistää miettimään, onko toimittajalla oma lehmä ojassa? Ainakin nuo Itä-Helsingin kämpät on karmeita ja olleet pitkään myynnissä. Tuossa Laajasalon kuvassa näkyy, että olkkarin edessä on terassi, metri nurmea ja naapuri heti kiinni talossa. Yritä sitten tuijilla peittää suoraa näkymää sisälle. Ja Vartiokylä sama juttu. Tosin ne on ihan kivalla tontilla merenrannassa, mutta myös laitettu sinne ihan päin seiniä ja aivan naapuriin kiinni. Ajatuksella, kuinka saan sijoitettua tälle tontille 5 tönöä, joista kaikista näkyy meri jotenkin, mutta voin samalla kääriä mahdollisimman suuret voitot?
Espoon talot on sitten taiteilijan näkemyksen mukaan ihan eri luokassa. Mutta tuskin tämä artikkeli haittaa niiden kaupaksi menemistä?
 

Voidaanko ajatella, että ihmiset ovat asuneet koko ajan liian kalliissa asunnossa vain koska asumistuki on sen maksanut? Eli hallituksen touhut ovat oikean suuntaisia ja tukea pitäisi ehkä jopa leikata lisää? Aina on valitettu, että työssä käyvällä ei ole varaa asua ytimessä ja tässä syy?
Tuohan sitten iskee suoraan asuntosijoittamiseen, kun vuokria ei voi korottaa vaan lähinnä pitäisi laskea, jos hyvät vuokralaiset haluaa säilyttää. Tai kannattaako näillä koroilla ostaa, jos vuokrat merkittävästi laskevat?

Ei voi olla mahdollista, koska meillä on ihan "asiantuntijoita" myöten hoettu, että asumistuki ei vaikuta mitenkään vuokratasoon! (vaikka on ihan peruslogiikalla selvää, että totta vitussa tukitaso määrittää ainakin pohjavuokria)
 
Ei voi olla mahdollista, koska meillä on ihan "asiantuntijoita" myöten hoettu, että asumistuki ei vaikuta mitenkään vuokratasoon! (vaikka on ihan peruslogiikalla selvää, että totta vitussa tukitaso määrittää ainakin pohjavuokria)
Kojamo, eli AY-liike, tarjoaa selvästi kaupunkia kalliimpia vuokra-asuntoja, ja valtio rahoittaa toimintaa maksamalla vuokralaisille asumistukea. Pohjavuokra on määritelty siten, että vuokralainen selviää sen omavastuuosuutensa lisäksi liiton jäsenmaksuista ja välttämättömistä ruoka-/ sähkölaskuistaan. Ikiliikkuja.
 

Voidaanko ajatella, että ihmiset ovat asuneet koko ajan liian kalliissa asunnossa vain koska asumistuki on sen maksanut? Eli hallituksen touhut ovat oikean suuntaisia ja tukea pitäisi ehkä jopa leikata lisää? Aina on valitettu, että työssä käyvällä ei ole varaa asua ytimessä ja tässä syy?
Tuohan sitten iskee suoraan asuntosijoittamiseen, kun vuokria ei voi korottaa vaan lähinnä pitäisi laskea, jos hyvät vuokralaiset haluaa säilyttää. Tai kannattaako näillä koroilla ostaa, jos vuokrat merkittävästi laskevat?
Jos katsoo kuinka isolle osuudelle suomalaisista on maksettu asumistukea ja ymmärtää miten markkinat toimivat (erityisesti nyt kun muutenkin on hyvin tarjontaa vuokra-asunnoista) niin vaikea nähdä ettei toi vaikuttaisi.

Toki sen luulisi myös muuttavan hieman markkinoita, koska se lisäisi kysyntää halvemmissa asunnoissa ja vähentäisi kalliimmissa.
 
Jos katsoo kuinka isolle osuudelle suomalaisista on maksettu asumistukea ja ymmärtää miten markkinat toimivat (erityisesti nyt kun muutenkin on hyvin tarjontaa vuokra-asunnoista) niin vaikea nähdä ettei toi vaikuttaisi.

Toki sen luulisi myös muuttavan hieman markkinoita, koska se lisäisi kysyntää halvemmissa asunnoissa ja vähentäisi kalliimmissa.
Kaiken järjen mukaan sen pitäisi alentaa sijoitusasuntojen hintoja ja sitä kautta muiden.
 
Oli Osuuspankin kanssa hieman erimielisyyksiä bonustililtä tehtyjen veloitusten suhteen, ja ilmaisin chatin kautta mielipiteeni, jonka jälkeen "sattumalta" tuo oma yhteyshenkilö soitteli ja pyysi varata aikaa puhelinneuvotteluun jossa käydään asiakkuutta läpi.

Eipä muuten mitään ihmeitä, mutta tarjosi puhelussa asuntolainaan kiinteää korkoa. Laina n. 250t€, tällä hetkellä 0,5% + 12kk euribor.

Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta? Koron tarkistus osuu tuohon alkutalveen loppuvuodelle, joten olettaisin euriborin silloin asettuvan muutenkin jo hieman alemmaksi, kuin nykyinen 4,172%.
 
Sama juttu. Ja oli kyllä turha kikkailu itsellä. Pitämällä 12kk korossa olisi vaihtoon verrattuna säästynyt jo useampi satanen. No vuosi sitten tilanne näytti vähän erilaiselta.
Täällä oli juuri sama pohdinta äsken kun koron tarkistus oli. Kolikon heittoa tuo melkein on, päätin vielä pysyä 12kk. Saapa nähdä harmittaako sitten syksyllä...
 
Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta? Koron tarkistus osuu tuohon alkutalveen loppuvuodelle, joten olettaisin euriborin silloin asettuvan muutenkin jo hieman alemmaksi, kuin nykyinen 4,172%.

Jos katsoo Euriborin historiaa, niin koskaan ei ole korot olleet ylhäällä useampaa vuotta putkeen. Trendin mukaisesti piikkaa ylös ja sitten laskee nopeasti. Aikavälille mahtuu niin IT-kuplaa kuin finanssikriisiäkin.

90-luvun laman Heliborin korot olivat todella korkealla, jopa yli 15%, mutta tuolloin suurimman osan sai verovähennyksinä takaisin. Eri tilanne siis kuin nyt senkin puolesta.

Ikinä ei tulevaisuudesta tiedä, mutta sanotaan näin, että aika epätodennäköisenä pidän korkotasoja, jolla tuolla kiinteällä tarjouksella pääsisi voitolle.
 
Kuinka paljon tuo kiinteä korko ylipäätään sitoo asiakasta? Eikö kuitenkin asuntolainan voi aina vapaasti kilpailuttaa?
 
Kuinka paljon tuo kiinteä korko ylipäätään sitoo asiakasta? Eikö kuitenkin asuntolainan voi aina vapaasti kilpailuttaa?
Löytyy lainaehdoista, mutta pankkihan itse vakuuttaa tuon kiinteän koron, joten asiakas on velvollinen korvaamaan pankin tappion(eli jos korot on laskeneet) kun purkaa kiinteän koron ennen aikojaan.
ELi maallikotermein asiakas on velvollinen korvaamaan pankille saamatta jääneet korkotulot vähennettynä sillä summalla mitä sillä hetkellä jäljelle olevalle ajalle uudesta lainasta markkinoilla maksetaan.

Käytännössä korkojen laskiessa on aina maksettava rahaa ennenaikaisesta purusta, korkojen noustessa taas korvausvelvollisuutta ei ole, mutta silloin taas harva haluaa lainasta (ja yleistä tasoa alemmasta korosta) eroon.
 
Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta?
Itse jättäisin noilla väliin. Selkeästi OP uskoo korkojen laskevan (jopa suht nopeasti) ihan sinne kunnolla alle 2,5% ei ne muuten tollasta edes myisi, ei se mikään hyväntekeväisyyslaitos ole.
 
Itse jättäisin noilla väliin. Selkeästi OP uskoo korkojen laskevan (jopa suht nopeasti) ihan sinne kunnolla alle 2,5% ei ne muuten tollasta edes myisi, ei se mikään hyväntekeväisyyslaitos ole.
5v swap-korko on nyt n. 2,6%, eli onhan tuossa tarjotussa reiluhko n. 0,85 % marginaali - ei siis loistava tarjous, muttei surkeakaan.

7v swap on n. 2,55%, eli siinä pankin tarjous on hieman parempi, koska marginaali pienempi.

Se että onko tarjottu korkotaso ylipäätään oikeansuuntainen, niin nähdään sitten joskus...
 
5v swap-korko on nyt n. 2,6%, eli onhan tuossa tarjotussa reiluhko n. 0,85 % marginaali - ei siis loistava tarjous, muttei surkeakaan.

7v swap on n. 2,55%, eli siinä pankin tarjous on hieman parempi, koska marginaali pienempi.

Se että onko tarjottu korkotaso ylipäätään oikeansuuntainen, niin nähdään sitten joskus...
Juuri näin, eihän sitä tosiaan ikinä tiedä, mutta nyt näyttää juuri kuitenkin siltä, että alaspäin on suunta. Muutenkin voi olla aika hiljaista lainatiskillä juuri nyt. Kaipa siellä saa myyjät jo kaikenlaisia taikatemppuja yrittää, että ei ainakaan kukaan lähtisi.
 
Kuinka paljon tuo kiinteä korko ylipäätään sitoo asiakasta? Eikö kuitenkin asuntolainan voi aina vapaasti kilpailuttaa?
OP:lla oli ainakin ennen joustava kiinteäkorkoinen laina, ylimääräiset lyhennykset sallittu ja siten myös takaisinmaksu ennen aikojaan ilman sanktioita mahdollista.
 
Edellisen lainan otin juuri kun korot olivat viimeksi korkealla (olisko reilu 15v sitten) ja puolet kiinteällä korolla (+ puolet 1kk euriboria). Oli aika nihkeätä verrata noiden välisiä kuluja jälkeenpäin, kun matalat korot tulivat sitten aika pian.
 
Hyvää pohdintaa tuohon kiinteään korkoon liittyen. Selvästi oli äänestä kuultavissa, että hieman epätoivossa tätä kiinteää korkoa tarjotaan. En itse niin lämpeä tuolle kiinteälle korolle, mutta ajattelin, jos joku puhuisi selvästi sen puolesta.

Mitä tulee ehtoihin, aspan kaveri muotoili asian niin, että jos haluaa maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, lainan kokonaan pois tai vaihtaa pankkia, niin pankilla on oikeus veloittaa tästä. Kysyin sitten tuosta lauseen muotoilusta vielä, että on siis oikeus, mutta ei välttämättä näin tee? Tyyppi naurahti, ja sanoi että juuri näin, että se on sitten asiakaskohtaisesti neuvottelutaidoista kuulemma kiinni..

Seuraavan seitsemän vuoden aikana voi kuitenkin tapahtua ihan mitä tahansa, enkä jaksa uskoa, että korko tulisi pysymään tällä tasolla kamalan pitkään. Toki, kiinteällä korolla saisi lukittua myös lainan kk-erän tiettyyn summaan pitkäksi aikaa, joka auttaisi tietyllä tavalla budjetoimaan, mutta eipä silläkään lopulta ole niinkään väliä..
 
Jos tulee tilanne, että kiinteän koron ajalla tuleekin tarve vaihtaa asuntoa. Saako sen lainan siirrettyä kiinteine korkoineen uuteen asuntoon?
 
Tuossa kiinteän koron kuviossa kannattavuuteen vaikuttaa osaltaan se millä tahdilla käytännössä suunnittelee lainaa lyhentävänsä. Jos ajatus on että juuri nyt on merkittävästi enemmän velkaa kuin jokusen vuoden päästä, niin sitten korostuu se, mikä korko on nyt. Eli jos kiinteällä korolla saa korkoja juuri nyt alemmas isosta lainamäärästä, se on olennaisempaa kuin se, että niillä kiinteillä korkoilla saattaa maksaa 5 vuoden päästä korkeampaa korkoa paljon pienemmästä summasta.

Toisaalta kiinteän koron ehdot kannattaa varmistaa sen osalta, sallitaanko ylimääräiset lyhennykset ilman lisämaksuja.
 
Hyvää pohdintaa tuohon kiinteään korkoon liittyen. Selvästi oli äänestä kuultavissa, että hieman epätoivossa tätä kiinteää korkoa tarjotaan. En itse niin lämpeä tuolle kiinteälle korolle, mutta ajattelin, jos joku puhuisi selvästi sen puolesta.

Mitä tulee ehtoihin, aspan kaveri muotoili asian niin, että jos haluaa maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, lainan kokonaan pois tai vaihtaa pankkia, niin pankilla on oikeus veloittaa tästä. Kysyin sitten tuosta lauseen muotoilusta vielä, että on siis oikeus, mutta ei välttämättä näin tee? Tyyppi naurahti, ja sanoi että juuri näin, että se on sitten asiakaskohtaisesti neuvottelutaidoista kuulemma kiinni..

Seuraavan seitsemän vuoden aikana voi kuitenkin tapahtua ihan mitä tahansa, enkä jaksa uskoa, että korko tulisi pysymään tällä tasolla kamalan pitkään. Toki, kiinteällä korolla saisi lukittua myös lainan kk-erän tiettyyn summaan pitkäksi aikaa, joka auttaisi tietyllä tavalla budjetoimaan, mutta eipä silläkään lopulta ole niinkään väliä..
On kyllä mielenkiintoista että tuota lyhennyserän muuttamista pidetään noin "neuvottelun alla". Nordealla ihan ongelmitta voinut lyhentää nopeampaa tahtia, ja pidempi laina-aika on vaan varalla jos tulotaso tippuu.
 
On kyllä mielenkiintoista että tuota lyhennyserän muuttamista pidetään noin "neuvottelun alla". Nordealla ihan ongelmitta voinut lyhentää nopeampaa tahtia, ja pidempi laina-aika on vaan varalla jos tulotaso tippuu.
Riippuu sopimuksesta. Vanhoissa sopimuksessa voidaan lyhentää lainaa ilman että laina-aika lyhene kun taas monessa uudessa ylimääräiset lyhennykset lyhentävät laina-aikaa mutta jos haluaa lyhentää itse lainaa niin silloin kyseessä ei ole ylimääräinen lyhennys vaan "maksuaikataulun muutos" josta joutuu maksamaan palvelumaksun.
 
Oli Osuuspankin kanssa hieman erimielisyyksiä bonustililtä tehtyjen veloitusten suhteen, ja ilmaisin chatin kautta mielipiteeni, jonka jälkeen "sattumalta" tuo oma yhteyshenkilö soitteli ja pyysi varata aikaa puhelinneuvotteluun jossa käydään asiakkuutta läpi.

Eipä muuten mitään ihmeitä, mutta tarjosi puhelussa asuntolainaan kiinteää korkoa. Laina n. 250t€, tällä hetkellä 0,5% + 12kk euribor.

Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta? Koron tarkistus osuu tuohon alkutalveen loppuvuodelle, joten olettaisin euriborin silloin asettuvan muutenkin jo hieman alemmaksi, kuin nykyinen 4,172%.
Oma mielipide kiinteästä korosta tahi korkokatosta riippuu sen koron tasosta.

YIT:n 2% / 5v korkokatto mielestäni tartuttava tarjous, jos nyt ei ota kantaa YIT:n uudisasuntojen hintoihin sinänsä (en siis todellakaan ole hankkimassa sellaista). En näe että EKP lähtisi enää kovin herkästi nollakorkoansaan.

Nuo ylläolevat kiinteät korot taas melkoisen tyyriitä historiaan ja siihen, että euroalueen laskusuuntaiset inflaatioluvut alkavat jo olla lähellä kahta prosenttia, nähden. Jos kiinteällä korolla tosin sitten nukkuu paremmin yönsä 5 tai 7 vuotta, voihan niitä ottaa, mutta hieman sellainen tunne että vielä ollaan "määräaikainen sähkösopimus 2022 talvella"-vaiheessa.
 
Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta? Koron tarkistus osuu tuohon alkutalveen loppuvuodelle, joten olettaisin euriborin silloin asettuvan muutenkin jo hieman alemmaksi, kuin nykyinen 4,172%.
Kiinteä korko on mielenrauhaa antava "vakuutus", joka voi olla kannattava tai sitten ei. Oli esim. järkevää maksaa ~0,5% lisäkorkoa Euroboriin verrattuna v.2020-> 10-v kiinteällä ~1,0% korolla. Kannattaa kysyä myös mitä tarjoavat 10v tai 15v kiinteästä.

Kiinteän koron suurin etu on siinä, että se poistaa korkoepävarmuuden. Korkojen nousut ja laskut eivät enää koske omaa taloutta. Tämä korostuu mitä pidemmän kiinteän jakson ottaa.

Kiinteän koron varjopuoli on siinä, että kiinteäkorkoinen on joustava kuin ratakisko. Ei pahemmin jousta, ja ratakisko on pehmeämpi. Oletettaisin, että pankki myy kiinteäkorkoiset velkakirjat ulos lainaa otettaessa, eikä niiden ehtoja pahemmin neuvotella uudestaan, ei myöskään haltijan puolesta. Lähtökohta on se, että sillä mennään mitä on sovittu.
Se että onko tarjottu korkotaso ylipäätään oikeansuuntainen, niin nähdään sitten joskus...
Tämä, mutta oma arvonsa on silläkin, että korkojen epävarmuus ei kosketa omaa taloutta kiinteän koron juoksuaikana.
Jos tulee tilanne, että kiinteän koron ajalla tuleekin tarve vaihtaa asuntoa. Saako sen lainan siirrettyä kiinteine korkoineen uuteen asuntoon?
Ainakaan omassa pankissa tämä ei ole ongelma, kunhan vakuus säilyy riittävänä.
 
@takomo puhuu asiaa.

Kuten vakuutuksilla, kiinteällä korolla on tarjoajan tarkoitus tehdä voittoa ja toisaalta ottaja maksaa siitä ettei yllätys kuse taloutta.
Itse tosin otin korkoputkella toteutetun käytännössä kiinteän (0,01% vaihteluväli) puoliksi "sijoituksena" ja muistaakseni tuon saa kohtuudella irtisanottua kun ei ole varsinainen kiinteä. Otin tuon muutama vuosi sitten niin lisäkorko oli juurikin tuossa takomon mainitseman puolen prosentin tienoilla. Itse olin uskossa että kyllä kymmenessä vuodessa korot nousee plussalla niin ajattelin että jos jään kokonaisuudessa tappiolle niin tuskin paljoa, mutta toteutuneiden korkojen myötä osui kyllä munkki kohdalleni.

Noissa kiinteissä on hyvä laskeskella vähän korkoja; paljonko tulee tappiota laina-ajalta ja paljonko kuukausierä kasvaisi korkokatolla ja ilman korkeilla ja matalilla koroilla.
Jokin 4% kiinteä voi tuottaa tappiota sinulle 4%-marginaali (ilman kiinteää) eli vaikka 3,5%. Paljonko sitten voit tienata tai suojata? Onko ajatuksena että esim. 10v ajan keskimääräinen korko on enemmän kuin tarjottu kiinteä? Onko realismia odottaa että korko nousisi vaikka lähelle 8%? Haen tällä siis sitä että 0,5% "lisällä" teet max. tappiota vain tuon 0,5% jos korko on nollassa ja mahdollisesti useamman prosentin voittoa, kun esim 3,5% kiinteällä on mahdollisuus suurempiin tappioihin, mutta myös mahdollinen hyöty jää pienemmäksi...
En siis yritä vihjata että tuntemattomat tulevaisuuden korot ja kokonaisumma olisi helppo laskea, mutta kuukausierät esim +-3% korolla vs tarjottu kiinteä voi laskella paljon on hyötyä tai haittaa kiinteästä...

Edit. Laskeskeluilla siis haen sitä, että jos korko nousee vaikka 6% asti niin kaatuuko talous uuteen kuukausittaiseen erään vai ottaako mielummin riskin noususta ja mahdollisuuden myös erän pienenemiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan kysellyt, miten OP:n mainostama jopa 25 vuoden Pitkä kiinteä korko toimii ja millä korkotasolla lainaa myöntävät? Lupaavat että lainan voi maksaa pois ilman ylimääräisiä kuluja, eli tavallaan kyseessä olisi riskitön optio (toki korkotaso voi olla hinnoiteltu överiksi):

Lainan maksuohjelma säilyy joustavana ja voit koska tahansa maksaa lainan ennenaikaisesti takaisin ilman ylimääräisiä kustannuksia.


Tällä hetkellä 20-30 vuoden swap-korot ovat alle 2,5%, joten jos tuota Pitkää kiinteää korkoa saisi n. 3% tasolla sisältäen asiakkaan marginaalin, niin sitten se olisi erittäinkin houkuttelevasti hinnoiteltu.
 
Viimeksi muokattu:
Lainaus Vantaan sanomista:
Vantaalla velkaneuvonnan asiakaskunnassa korostuvat tällä hetkellä asuntovelalliset. Asuntolainojen korkojen sekä muiden asumisen ja elämisen kustannusten nousu on saanut monet asuntovelalliset taloudelliseen ahdinkoon.

Itä-Uudenmaan oikeusaputoimiston yksikön vastaavan Erkki Leisténinmukaan moni asiakas haluaisi myydä asuntonsa, mutta asuntokauppa ei käy, joka vaikeuttaa tilannetta entisestään. Hän sanoo, että perinteisesti asuntovelalliset velkaneuvonnan asiakkaat eivät ole halunneet myydä asuntoaan.

Jos tuollaisen 100k - 300k Vantaalaisen asunnon/lainan kanssa ollaan vaikeuksissa tai että niitä ei kukaan osta, niin miten tavallisilla ihmisillä olisi tässä nykyisessä tilanteessa varaa ostaa 300k - 1M uutta asuntoa pääkaupunkiseudulla?
 
Meillä oli nuo aiemmin mainitut lainat Nordealta. Sitä puolikasta joka oli sidottu euriboriin sai lyhentää vapaasti ilman kuluja.

Kiinteään korkoon sidottua meinattiin lyhentää niin laskivat suoraan kuinka paljon menettäisivät siinä ja se olisi tullut maksettavaksi… Eli sitä kautta ei ainakaan ollut mitään mahdollisuutta selvitä halvemmalla.
 
@takomo puhuu asiaa.

Kuten vakuutuksilla, kiinteällä korolla on tarjoajan tarkoitus tehdä voittoa ja toisaalta ottaja maksaa siitä ettei yllätys kuse taloutta.
Itse tosin otin korkoputkella toteutetun käytännössä kiinteän (0,01% vaihteluväli) puoliksi "sijoituksena" ja muistaakseni tuon saa kohtuudella irtisanottua kun ei ole varsinainen kiinteä. Otin tuon muutama vuosi sitten niin lisäkorko oli juurikin tuossa takomon mainitseman puolen prosentin tienoilla. Itse olin uskossa että kyllä kymmenessä vuodessa korot nousee plussalla niin ajattelin että jos jään kokonaisuudessa tappiolle niin tuskin paljoa, mutta toteutuneiden korkojen myötä osui kyllä munkki kohdalleni.

Noissa kiinteissä on hyvä laskeskella vähän korkoja; paljonko tulee tappiota laina-ajalta ja paljonko kuukausierä kasvaisi korkokatolla ja ilman korkeilla ja matalilla koroilla.
Jokin 4% kiinteä voi tuottaa tappiota sinulle 4%-marginaali (ilman kiinteää) eli vaikka 3,5%. Paljonko sitten voit tienata tai suojata? Onko ajatuksena että esim. 10v ajan keskimääräinen korko on enemmän kuin tarjottu kiinteä? Onko realismia odottaa että korko nousisi vaikka lähelle 8%? Haen tällä siis sitä että 0,5% "lisällä" teet max. tappiota vain tuon 0,5% jos korko on nollassa ja mahdollisesti useamman prosentin voittoa, kun esim 3,5% kiinteällä on mahdollisuus suurempiin tappioihin, mutta myös mahdollinen hyöty jää pienemmäksi...
En siis yritä vihjata että tuntemattomat tulevaisuuden korot ja kokonaisumma olisi helppo laskea, mutta kuukausierät esim +-3% korolla vs tarjottu kiinteä voi laskella paljon on hyötyä tai haittaa kiinteästä...

Edit. Laskeskeluilla siis haen sitä, että jos korko nousee vaikka 6% asti niin kaatuuko talous uuteen kuukausittaiseen erään vai ottaako mielummin riskin noususta ja mahdollisuuden myös erän pienenemiseen.
Kiinteän koron sijasta voisi ehkä myös kysyä korkokattojen hintoja, jos kuukausittaisen erän nousu jonkin rajan yli johtaa kriisiin.

Melkein varmasti ns "hukkaan heitettyä rahaa" jälkikäteen katsottuna, juu, mutta joustavampi kuin kiinteä korko (esim kuukausierän rukkaus tai ennenaikainen maksu onnistunee helpommin) ja nimenomaan tuollainen vakuutus jonka hinta on etukäteen tiedossa. Toisaalta jos korot oikeasti laskevat, niistä saa koko hyödyn (poislukien korkokaton hinta, tiätty)
 
Kiinteän koron sijasta voisi ehkä myös kysyä korkokattojen hintoja, jos kuukausittaisen erän nousu jonkin rajan yli johtaa kriisiin.

Melkein varmasti ns "hukkaan heitettyä rahaa" jälkikäteen katsottuna, juu, mutta joustavampi kuin kiinteä korko (esim kuukausierän rukkaus tai ennenaikainen maksu onnistunee helpommin) ja nimenomaan tuollainen vakuutus jonka hinta on etukäteen tiedossa.
Korkokatotkin saattaa olla melko huuhaata jos meinaa että kuukausittainen summa ei nouse korkojen mukaan.
 
Korkokatotkin saattaa olla melko huuhaata jos meinaa että kuukausittainen summa ei nouse korkojen mukaan.
Plääh. Niinpä tietysti tämäkin on epävarmaa...

Nordealla ei noussut (paitsi kuin korkokattoa vastaavaan korkoon asti). Jostain lainasopimuksen sivulauseesta tai lisädokumentistahan tuo selvinnee pankkikohtaisesti.
 
Riippuu sopimuksesta. Vanhoissa sopimuksessa voidaan lyhentää lainaa ilman että laina-aika lyhene kun taas monessa uudessa ylimääräiset lyhennykset lyhentävät laina-aikaa mutta jos haluaa lyhentää itse lainaa niin silloin kyseessä ei ole ylimääräinen lyhennys vaan "maksuaikataulun muutos" josta joutuu maksamaan palvelumaksun.

Tätä viime aikoina pohtinut. Eli kyselin Danskelta, että voinko lyhentää lainaa enemmän, jos siltä tuntuu. Kuulemma voi maksaa lainatilille ihan miten paljon vain kuin huvittaa. Onkos nyt sitten, että laina-aika ei lyhene tällöin? Virkailijakaan ei oikein tuntunut olevan kärryllä, mutta mainosti että jos haluaa maksumuutoksen, niin se sitten se maksaa. Kysyin viimeisessä viestissä, että mitäs jos vain maksan ja laina meneekin nollille vaikka 10 vuotta etuajassa, niin mitäs sitten tapahtuu? Ei ole vastannut.
 
Plääh. Niinpä tietysti tämäkin on epävarmaa...

Nordealla ei noussut (paitsi kuin korkokattoa vastaavaan korkoon asti). Jostain lainasopimuksen sivulauseesta tai lisädokumentistahan tuo selvinnee pankkikohtaisesti.
Pankkien kanssa sopimuksia tehdessä kannattaa aina:
a) laittaa kaikki paperille
b) laittaa ne siihen MAHDOLLISIMMAN TARKASTI JA SANATARKASTI MERKITYKSINEEN
Pankit on niin kieroja paskiaisia että ne saa yhdellä sanalla muutettua lauseen merkityksen aivan toiseksi.. Aina kannattaa sopimuksessa käyttää oikeita määreitä kuten summia ja prosentteja eikä sanoja "kohtuullinen", "sopiva", "sovittu" jne sanamuotoja. Pankki pystyy tuollaiset aina kääntämään mihin päin haluaa.
 
Itä-Uudenmaan oikeusaputoimiston yksikön vastaavan Erkki Leisténinmukaan moni asiakas haluaisi myydä asuntonsa, mutta asuntokauppa ei käy, joka vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Eli suomeksi sanottuna eivät halua laskea hintapyyntöään tämän hetken markkinatasolle. Pitää siis odotella vielä jonkin aikaa, kunnes tulee pakkomyyntien aika tai pankit alkavat myydä niitä.
 
Eli suomeksi sanottuna eivät halua laskea hintapyyntöään tämän hetken markkinatasolle. Pitää siis odotella vielä jonkin aikaa, kunnes tulee pakkomyyntien aika tai pankit alkavat myydä niitä.
Tämähän ei ole välttämättä halusta kiinni, jos myyntihinta ei kata esimerkiksi pankissa olevaa lainaa, niin pankki ei toki lähtökohtaisesti suostu myyntiin. Uskon, että tässä on paljon tapauksia, missä on otettu maksimilaina + alkuun maksimi lyhennysvapaat ja laina ei ole edes vielä lyhentynyt yhtään, koska korot on suurin osa lyhennyksistä. Vaihtoehtona on toki kulutusluotto (mikä saattaa tarvita vakuuden) millä saa lopun lainan maksettua pois.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 436
Viestejä
4 488 620
Jäsenet
74 237
Uusin jäsen
tarmo90000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom