Ja sitten kun on normaali suomalainen tuulipuku jolla on osa asp-lainana ja loppu normaalilainana, kokonaislainamäärä 80 000e ja molemmista lainoista paukahtaa uudistuskulut ja oikeasti marginaali putoaa vain 0.3% jne.
Ilmeisesti tuo on siis 0,85% + 0,6...1,8% eli 1,45...2,65% eikä muita kuluja?
Nyt kun mediassakin on ’mainostettu’, että korot nousevat vasta 2020-luvulla, niin itse ainakin ottaisin aivan huoletta ilman korkokattoa. Kovasti saa korot nousta viimeisinä vuosina, että voitolle jää.
0.05% marginaalissa vaikuttaa 200k lainasummalla 100e/vuosi, eli puolen promillen pudotuksella Danske olisi about kilpailukykyinen Nordean kanssa. Tietty mitä pienemmäksi lainasumma käy, sitä kalliimmaksi nuo 8e peruspankkipalvelut muodostuvat suhteessa lainanhoitokuluihin.
Samanlaiset mietteet itselläkin. Tuossa Dansken tapauksessa pitää tietenkin muistaa, että me molemmat maksamme omista pankkipalveluista tuon 8€/kk ja mitä pienemmäksi lainasumma käy niin sitä enemmän pankkipalveluista saa maksaa. Nelostasolla nuo maksut ovat tuon 8€/kk mutta ykköstasolla ne ovat jo 18€/kk. Tietenkin voisi vaihtaa kultakorttiin jonka hinta on 3.70-6.90€/kk riippuen etutasosta. Dansken Masterissa on myös sellainen erikoisominaisuus, että jokainen luottokorttilasku maksaa 2 euroa kun käsittääkseni Nordealla lasku maksaa 2.5 € vain jos laskulla on luottovelkaa. Dansken plussaksi voi tietenkin laskea 20% alennuksen Fennian vakuutuksista joka meillä tarkoittaa noin sataa euroa vuodessa.
Ei mulla ainakaan mene luottokortin hoitomaksua jos lasku on 0€. ts. maksa itse sinne kortille ennen laskua niin ei mene mitään. Danskessa siis asiointi.
Niin tietenkin, mutta tuolla tavalla menee vähän hukkaan se luottokortin ~40 päivän koroton maksuaika. Itse ainakin kierrätän kaikki nettiostokset luottokortin kautta ja jos luottokorttilasku muodostetaan aina kuun ensimmäinen päivä niin edelliskuun lopussa tehdyt ostokset pitäisi maksaa heti pois. Ei mitenkään mahdotonta mutta silti ärsyttävää. Siinä on kuitenkin aika iso ero et laskutetaanko laskun muodostamisesta vai siitä ettei ole maksanut laskua eräpäivänä ja antaa mennä luoton puolelle.
Vanhaa lainaa ei sen takia onnistunut vielä kuittaamaan pois.
Kerran, eikös se ole tuo yleisin. Tosin ei kai mikään suoranaisesti estä neuvottelemasta sopimusta missä maksat esim. kerran viikossa lyhennyksen tms?
Ei taida pankit suostua kovin helpolla useampaan vakituiseen lyhennyksen per kuukausi.
Mastercard platinumissa on maksutapaetua 0.5 %, eli kortti on ilmainen jos luotolla maksaa kuukaudessa 1600 euroa.
Muuten platinumissa ja goldissa ei taida olla merkittäviä eroja. Molemmissa on mm. matkavakuutus.
Tuon lisäksi siihen kuuluu ilmainen Priority Pass, Danske Investor -palvelut ja muistaakseni vähän korkeampi tuote- ja ostoturva luottokorttiostoksille. On nuo silti aika suolaisia hintoja kun useimmissa pankeissa palvelut saa ilmaiseksi kun on vain tarpeeksi asiointia.Mastercard platinumissa on maksutapaetua 0.5 %, eli kortti on ilmainen jos luotolla maksaa kuukaudessa 1600 euroa.
Tuskin tulee noin paljon vingutettua, mutta yksi muuttuja lisää vertailuun...
Ja miksi maksaisi, kun joka kerta menee se lainanhoitomaksu mikä on yleisesti 2-2.30 € luokkaa
Halvemmaksi se 2 kertaa kkdessa tulee loppuviimein.
Ihan mielenkiinnosta paljon tuli lisäkorkoa maksettavaksi yhteensä?
Kyllähän tuossa näyttäisi kertyneen ihan normaalisti lisäkorkoa koko summalle, jos säästöaika oli vain 2,5v. Esim. säästetty 10 neljännestä putkeen 3ke/krt, jolloin lopussa on säästetty yhteensä 30ke. Keskimäärin tilillä on ollut 15ke, jolle kertyy 4%:n lisäkorkoa 600e/a, mikä tekee juuri 1500e 2,5 vuoden aikana.
Suomessa pankki ei saa estää ylimääräisten lyhennysten tekemistä henkilöasiakkailla, eikä periä siitä kulua (kunhan ei ole kiinteää korkoa tai vastaavaa).
Eipä mene, tuo menee vain lainasopimuksen mukaisten lainaerien hoitamisesta.
Tuo ylimääräinen lyhennys on aivan eri asia kuin se, että sinun lainasuunnitelmassa lukee, että lainaa lyhennetään kahdessa erässä kuukaudessa. Minä puhuin tuosta jälkimmäisestä.
Piti ihan mielenkiinnosta kaivaa tuo soppari esille ja siellä tuo 10% ehto mainitaan lisäkoron yhteydessä. Toisaalta muistan hämärästi kun kyselin aiemmin keväällä lainatarjousta niin pankkitäti laskeskeli silloin lisäkorkoa koko summalle, vaikka saldoa asp-tilillä oli jo silloin enemmän kuin kohteen hinnasta 10%. Voi olla jotain pankin säätöjä myös tuo sitten. No oli miten oli.
Näin itsekin ajattelin ja tarkoituksena laittaa tuo ylimääräinen säästöön ja vähän ekstraakin.
Aivan, luin huolimattomasti.
Löytyisikö tähän jotain muuta lähdettä kuin se laskelma, jossa oli lyhennetty lainaa 2 viikon välein verrattuna kerran kuukaudessa lyhennettyyn lainaan?
Laskin nopeasti ja karkeasti excelillä (100.000€ laina, 10 vuotta, 5% korko, tasalyhennys).
Ilmeisesti homma menee niin, että on eri asia siirtää laina pankista toiseen ja sitten toisaalta ottaa uusi laina ihan eri ehdoilla. Esim. kun itse olisin halunnut yhdistää kulutusluoton ja asuntolainan isommaksi asuntolainaksi kilpailutuksen yhteydessä, niin se ei käynyt päinsä.
Eihän tuossa välttämättä ole arvo noussut yhtään. Vaan jos on ostanut vaikka 200k€ asunnon ja ottanut sitä varten 100k€ lainaa ja sitten maksanut 50k€ lainaa pois ja haluaisikin ottaa 50k€ lainaa lisää asuntoa vastaan niin se ei ilmeisesti oikein käy?
Tässä tuntuu menevän sekaisin kaksi asiaa: asuntolaina ja laina asuntoa vastaan. Ensin mainittua (asuntolainaa) tuskin saa muuten kuin asuntoa ostettaessa, jälkimmäistä sitten saanee, jos lainoitusarvoa on käyttämättä.
Kaksi kertaa kuukaudessa on eri asia kuin kahden viikon välein.
Niin, toisessa on eriä 24/vuosi ja toisessa 26/vuosi, mutta sillä ei suurta vaikutusta tuohon eroon ole. Aika pilkun viilaamista...
Niin siis koko keskustelu ilmeisesti on alkanut siitä, että netistä löytyy laskelmia, joissa 2x/kk lainaa maksettaessa säästö on tuhansia euroja verrattuna 1x/kk maksuihin. Noissa laskelmissa on (ilmeisen tahallisesti) jätetty kertomatta, että ovat laskeneet lainanlyhennykset tehtäviksi 2 viikon välein eikä 2x/kk. Jos laskelmat tehdäänkin sitten 2x/kk maksutyylillä, ero on ylläolevan tuloksen luokkaa.
Netissä on vaikka mitä. Yllättäen kaikki ei ole totta tai ainakaa realistista.
Sillä ei ole juuri mitään eroa kokonaiskorkoon, maksatko kaksi kertaa kuussa vai kahden viikon välein. Paljon pienempi ero kuin tuossa yksi kerta vs. kaksi kertaa kuussa (ja siinäkin ero oli alle euron kuukaudessa).
Tässä ilmeisesti keskustelua siitä mistä juttu lähti alunperin liikkeelle: Lyhennys kahdesti kuukaudessa - huima säästö?? - Lainat ja velka - Suomi24 Keskustelut
Lukaisin läpi. Homma perustui siihen, että lainaa lyhennettiin nopeammassa tahdissa, jolloin korkokuluja tulee luonnollisesti vähemmän (vuodessa tehtäisiin siis (noin) 26 lyhennystä, joista kukin olisi puolen kuukausilyhennyksen suuruinen).
Sitähän tässä on koko ajan yritetty selittää
Onko otettu huomioon lisähyötyä että säästetty summa (esim 1€/kk) laitetaan korkeakorkoiselle? Korkoa korolle sun muuta niin eiköhän foorumin massimiehet mieti tosissaan tätä säätämistä.
Nyt pitää kyllä hieman korjata. Lähes kaikilla on lainamarginaalien suhteen kokonaiskorko alle 1%, ja esim op:n bonuksilla vielä alempi. Niin millä hiton logiikalla 2x kuukaisimaksu on halvempi vs. normaali 1/kk tai optimi kerran puoleen vuoteen?
Ensiasuntoa vai kiinteistöä?
