Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[JSoi]

Dansken palveluita on tässä nyt kuukauden päivät tullut käytettyä, ja ainakin OP:n sovellukseen ja verkkopankkiin verrattuna vaikuttaa paskalta. Osa menee varmasti uuteen totuttelun piikkiin, mutta erityisesti Dansken mobiilipankki on toiminnallisuudeltaan todella rajallinen ja huonosti suunniteltu. Kyllä sillä laskut maksaa ja tilisiirtoja tekee, mutta esimerkiksi e-laskut on ilmeisesti pakko tehdä verkkopankin kautta.

 

[Zigh]

Lapsesta saakka ollut Nordean (tai sen edeltäjien) asiakas ja tyytyväinen palveluihin. Onneksi aina ovat tarjonneet vähintään samaa marginaalia kuin muutkin niin ei ole tarvinnut vaihtaa. Päälle vielä nuo maksuttomat peruspalvelut niin ihan tyytyväinen voi olla.

Ja ihan kivoja nämä uudet mobiili appsitkin. Kätevää kun esim. korttimaksuista tulee heti push-ilmoitus kännykään yms.

 

[kjns]

e-laskut on ilmeisesti pakko tehdä verkkopankin kautta.

Jos tarkoitat uuden e-laskun tilaamista, niin näin taitaa olla.
E-laskuja pystyy kyllä hyväksymään ja nykyään jopa muokkaamaankin mobiilissa. Puolisen vuotta sitten ei onnistunut kuin hyväksyminen...

 

[JSoi]

Jos tarkoitat uuden e-laskun tilaamista, niin näin taitaa olla.
E-laskuja pystyy kyllä hyväksymään ja nykyään jopa muokkaamaankin mobiilissa. Puolisen vuotta sitten ei onnistunut kuin hyväksyminen...

Juurikin e-laskujen tekemistä tarkoitin. Nekin olisi ilmeisesti saanut siirrettyä suoraan OP:lta Danskelle, mutta näppäränä poikana peruutin sopimukset vanhassa pankissa ja nyt lisäilen manuaalisesti uuteen sitä myötä kun laskuja tulee.

 

[Takaisku]

Itse annoin arvoa ehkä niiden puutteelle. Eli otin lainan pankista missä EI vaadittu käyntiä kertaakaan, mistä EN saanut pankkikorttia, mihin EI tarvinut siirtää palkkaa ja mistä EN ole kertaakaan maksanut mitään laskua. Sinne täytyi vain avata yksi tili mille voin siirtää rahaa ja sieltä lähtee lainan lyhennys kerran kuukaudessa. Siirroin voi tehdä itse valitsemallani tavalla vaikka mistä eri pankin toimipisteestä. (En tiedä voiko postin kautta lähettää käteistä tosin eli tuskin kaikki siirtotavat käyvät.)

Tämä pätee jokaiseen pankkiin. Minkään pankin kanssa ei tehdä kirjallista sopimusta jossa luvataan siirtää palkkatulot ja muu rahaliikenne kyseiseen pankkiin. Itsekin siirrän asuntolainan tarjonneen pankin tilille kuukausittain summan lainan lyhennystä varten. Olen hukannut kyseisen pankin verkkopankkitunnuksetkin, onneksi on sentään tilinumero tallessa

 

[Juomatilaaja]

Ei sillä ole mitään tekemistä korkosuojausten kannattavuuden tai järkevyyden kanssa. Toimijoilla on monia erilaisia vaatimuksia muun muassa riskienhallinnan ja vakavaraisuuden suhteen joten niiden on käytännössä pakko korkosuojata lainat tai muuten finanssivalvonnalta alkaa tulla huomautusta.

Esimerkiksi Kojamolla ei olisi mikään ulkoisen tahon aiheuttamaa pakkoa toimia noin vahvalla korkosuojauksella tai niin matalalla velka-asteella kuin mitä se toimii. Riskienhallinta näyttää vaan olevan firmassa kohtuullisen korkeassa arvossa, kuten yleensäkin menestyneissä kiinteistöyhtiöissä. Varmasti on niin, että hyvä riskienhallinta myös alentaa uuden lainan hintaa; niin se muuten menee ihan yksityisen asunnonostajan kohdallakin.

Se lienee itsestään selvää, että erilaisten todennäköisyyslaskelmien perusteella korkosuojaus on keskimääräisesti kannattamatonta. Mutta toisaalta, mitä merkittävämmässä roolissa korot ovat omassa/yrityksen taloudessa, sitä pienempiin riskeihin kannattaa varautua. Aika kiistatonta lienee se, että kukaan meistä ei tiedä mitä korkotaso on esimerkiksi viiden vuoden päästä. Valistuneita arvauksia toki voi heittää. Korot nousee merkittävästi, korot nousee maltillisesti, korot pysyvät nykytasolla tai korot laskevat nykyisestäänkin... Kaikki on mahdollista.

 

[roelloe]

Ohjelmassa tuotiin myös esille, että kymmenen vuoden kiinteän koron saa tyyliin 0,2 %:n lisähinnalla suhteessa lainamarginaaliin. Jos noin tosiaan on vielä nykyään, niin siihen kannattaa tarttua, mutta minun käsittääkseni pankit eivät viime vuoden jälkeen ole enää noin hyviä tarjouksia kuluttaja-asiakkaille antaneet.

Onkos kukaan kysellyt ihan viime aikoina tarjouksia 10+ vuoden kiinteälle korolle? Kävin juuri läpi kierroksen tavan vaihtuvakorkoisesta asuntolainasta, mutta olisihan sitä voinut kiinteääkin kysyä samalla.

Danske tarjosi kysymättäkin 0,9 % kymmeneksi vuodeksi. Siitä kun saisi pari kymmenystä pois niin harkitsisin vakavasti.

Muuten tarjoukset marginaalista olivat aikalailla 0,35 % tasossa (Helsingin kantakaupunki, lainaosuus ~40 % asunnon hinnasta). Näistä pisimmän köyden vienee OP bonushimmelillään.

 

[Juomatilaaja]

Onkos kukaan kysellyt ihan viime aikoina tarjouksia 10+ vuoden kiinteälle korolle? Kävin juuri läpi kierroksen tavan vaihtuvakorkoisesta asuntolainasta, mutta olisihan sitä voinut kiinteääkin kysyä samalla.

Danske tarjosi kysymättäkin 0,9 % kymmeneksi vuodeksi. Siitä kun saisi pari kymmenystä pois niin harkitsisin vakavasti.

Muuten tarjoukset marginaalista olivat aikalailla 0,35 % tasossa (Helsingin kantakaupunki, lainaosuus ~40 % asunnon hinnasta). Näistä pisimmän köyden vienee OP bonushimmelillään.

Joulukuussa pyysin Nordealta tarjousta kiinteästä korosta. Vastausta ei meinannut millään tulla, vaan sitkeästi tarjottiin korkoputkea, joka minua ei Nordean tuotteen osalta kiinnostanut pätkääkään. Lopulta sain vastauksen, ja se oli tällainen lainaan, jossa perusmarginaali vaihtuvan koron sidottuna olisi ollut 0,4 %:

"Mikäli haluaisitte yhteiselle asuntolainalle 15 vuoden ajaksi kiinteän koron, voisimme tarjota lainan koroksi 1,65%. Otattehan huomioon, että jos lainalla on kiinteä korko ja myöhemmin haluaisitte päästä siitä eroon yleisen korkotason laskun tai muun syyn vuoksi, joudutte maksamaan pankille korvausta lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta (jos korkotaso on laskenut). Luopumismaksut voivat olla hyvinkin suuria."

Vastauksen panttaaminen, lopulta saadun vastauksen tyyli sekä korkotaso viestii siitä, että Nordea ei syystä tai toisesta halua kiinteää korkoa asiakkailleen myydä. Ja joo, ei tarvinnut vaihtaa pankkia, sillä OP:ssä sama laina on 14 vuoden korkosuojauksella noin 0,6 % edullisempi ja siitä pääsee eroon ilman mitään lisäkorvauksia.

Miksi sitten olin yhteydessä Nordeaan? No, ajatuksena oli että olisin saanut paremman puoliskon kanssa hankitun asuntolainan noin 0,6 %:n kiinteällä kokonaiskorolla, ja sijoituslainatkin melkein samaan hintatasoon. Mutta sen hinnoittelun osalta juna näytti jo menneen.

 

[killerm]

Koska viitekorot ovat negatiivisia, onko sillä tällä hetkellä suurta merkitystä onko laina sidottu 3, 6 tai 12 kk Euroboriin? Ei taida olla todellista vaikutusta todelliseen marginaalin vai..?

 

[Taneli-]

Koska viitekorot ovat negatiivisia, onko sillä tällä hetkellä suurta merkitystä onko laina sidottu 3, 6 tai 12 kk Euroboriin? Ei taida olla todellista vaikutusta todelliseen marginaalin vai..?

Tällä hetkellä ei, tosin historiallisesti se lyhyin eurobor on ollut myös se alin. Tosin teoriassa 12kk voisi ison hyppäyksen tullessa sitten olla edullisin "jopa" 11kk ja päivää vaille 1kk noin ja teoriassa.

Eli jos mahdollinen laina kestää pidempään kuin korko säilyy negatiivisena sillä alkaa olla merkitystä vaikka juuri nyt ja tällä hetkellä ei olekaan.

 

[Kvarkki]

Tuo nettipankki/sovelluksen käytettävyys oli kieltämättä yksi asia meidän vaakakupissa kun valittiin OP Nordean sijaan. Ei suurin tekijä tietenkään, koska Nordean systeemin kanssa olisi voinut myös elää.

Eh, OP:n viritelmäthän on jotain kauhean ja kivikautisen välillä?? Useamman vuoden käytin ja en koskaan päässyt sinuiksi.

 

[Juomatilaaja]

Tällä hetkellä ei, tosin historiallisesti se lyhyin eurobor on ollut myös se alin. Tosin teoriassa 12kk voisi ison hyppäyksen tullessa sitten olla edullisin "jopa" 11kk ja päivää vaille 1kk noin ja teoriassa.

Eli jos mahdollinen laina kestää pidempään kuin korko säilyy negatiivisena sillä alkaa olla merkitystä vaikka juuri nyt ja tällä hetkellä ei olekaan.

Kaikki pankit eivät edes tarjoa lyhyitä euriboreja enää vaihtoehdoksi. Huomioimisen arvoista on sekin, että siihen aikaan kun esimerkiksi 3 kk:n euriborit olivat jokaisen pankin vakiotarjonnassa, saattoi marginaali olla korkeampi kuin 12 kk:n euriboriin sidotussa lainassa.

 

[iltanen]

Milläs korkotasolla pankit mahtaisi myöntää lainaa asuntolainan päälle "remonttilainaksi" uudiskohteeseen?

Olisi kaksi eri variaatiota hoitaa rahoitus:

1. Rakentaja/myyjä ostaa kaiken mahdollisen, mikä liityy taloon ja itselle ei jää mitään laitettavaa. Esim. 5000 € terassista maksettaisiin päälle vielä 4% varainsiirtovero. Talon arvo nousisi teoriassa tuon 5000€ ja tuota pystyttäisiin käyttämään myös lisävakuutena.

2. Rakentaja/myyjä pitää myyntihinnan mahdollisimman pienenä ja itse hankitaan kaikki mahdollinen erikseen. Varainsiirtovero jää pienemmäksi, mutta vastineeksi asuntolainaa ei saada tarpeeksi kattamaan näitä loppuja hankintoja eli pitäisi nostaa erillinen, isompikorkoinen laina näitä varten.

Kysytäänpä vielä tätä asiaa. Josko selvyyden nimessä puhuttaisiin 10 000e kustannuksesta, joka maksettaisiin asuntolainalla +4% vsv. Vaihtoehtoisesti otettaisiin ylimääräinen laina, josta maksettaisiin lainojen välistä korkoeroa 24 vuotta ja viimeisenä vuonna siirryttäisi vasta tuon lyhentämiseen.

Yksinkertaisimmillaan laskukaava voisi mennä näin:

10 000 eurosta varainsiirtovero on 400 €.

400 € jaettuna 24 vuodelle = 17 € / vuosi Remonttilainan marginaali(/kokonaiskorko) saisi erota siis 0,17 %. Eli 0,4% asuntolainamarginaalilla remonttilainan marginaali saisi olla enintään 0,57%, jotta tuosta kannattaisi vs-verot maksaa.

Koska talossa tuskin asutaan 24v, olisi kannattavaa ajatella myös lyhyempää, 15v aikaväliä:

400 € jaettuna 15 vuodelle = 27 € / vuosi Remonttilainan marginaali(/kokonaiskorko) saisi erota siis 0,27 %. Eli 0,4% asuntolainamarginaalilla remonttilainan marginaali saisi olla enintään 0,67%, jotta tuosta kannattaisi vs-verot maksaa.

 

[ilkkes]

Nordealta ei saakaan enää korkoputkea. Tarjosivat korkokattoa, josta pitäisi maksaa etukäteen kiinteä summa. Oishan se ehkä pitäny tarttua reilu kk sitten, mut jätin väliin. Nyt sit toivotaan ettei korot nouse 10v aikana reilusti yli 2%

 

[kjns]

Nordealta ei saakaan enää korkoputkea. Tarjosivat korkokattoa, josta pitäisi maksaa etukäteen kiinteä summa. Oishan se ehkä pitäny tarttua reilu kk sitten, mut jätin väliin. Nyt sit toivotaan ettei korot nouse 10v aikana reilusti yli 2%

Se on pankille parempi tuote kun saa täydet kulut veloitettua heti asiakkaalta ja rahat jää pankille jos asiakas siirtää lainan kilpailijalle, korkoputkessa raha tulee pikkuhiljaa ja jää saamatta jos asiakas lähtee läiskimään..

 

[ilkkes]

Se on pankille parempi tuote kun saa täydet kulut veloitettua heti asiakkaalta ja rahat jää pankille jos asiakas siirtää lainan kilpailijalle, korkoputkessa raha tulee pikkuhiljaa ja jää saamatta jos asiakas lähtee läiskimään..

Ja luultavasti ennustavat, että korot nousee vähäsen plussalle, jolloin korkoputkituotteesta ei saa mitään tuottoa.

 

[Juomatilaaja]

Ja luultavasti ennustavat, että korot nousee vähäsen plussalle, jolloin korkoputkituotteesta ei saa mitään tuottoa.

Hmph... Kyllä Nordea ainakin verkkosivuillaan korkoputkea mainostaa edelleen. En myöskään keksi syytä, miksi korkojen nousuodotus oli peruste poistaa korkoputki palveluvalikoimasta: uusien korkoputki-sopimusten lattiat ja katothan määritellään joka päivä uudelleen kulloistenkin korko-odotusten pohjalta. Siksi toisekseen, pankithan toimivat näissä korkosuojauksissa lähinnä vain välittäjinä omaa provisiotaan vastaan, eivätkä riskinkantajina.

 

[killerm]

Ensimmäinen asuntolaina hyväksytty.

ASP-lainaa 115k ja asp-lisälainaa 45k. Yhteensä todellinen vuosikorko lainoissa 0.59%, jolloin marginaali oli 0,5 + 12 kk euribor. ASP lisäkorkoa pankki maksaa 3200€.

Nyt enää pitää odottaa että asuntoon pääsee muuttamaan

 

[ilkkes]

Hmph... Kyllä Nordea ainakin verkkosivuillaan korkoputkea mainostaa edelleen. En myöskään keksi syytä, miksi korkojen nousuodotus oli peruste poistaa korkoputki palveluvalikoimasta: uusien korkoputki-sopimusten lattiat ja katothan määritellään joka päivä uudelleen kulloistenkin korko-odotusten pohjalta. Siksi toisekseen, pankithan toimivat näissä korkosuojauksissa lähinnä vain välittäjinä omaa provisiotaan vastaan, eivätkä riskinkantajina.

Joo, sillä tiedolla minäkin asiaa kyselin, kun saitilta se löytyy. Ehkä eivät vaan minulle sitä halua tarjota, mutta sanoivat kyllä suoraan, että korkoputki on poistunut tarjoamasta.

Edit. Itseasiassa se korkoputki on tarjolla enää private banking asiakkaille ja yritysasiakkaille. Ei normaaleille kadun tallaajille . Korkoputki | Suojaa asuntolainasi korko

 

[PornReindeer]

OP antoi lainalupauksessa 300 t€ kiinteistön ostoon 0,5% + 12kk.
Minuahan ei tuo marginaali sinänsä kiinnostanut vaan se saanko lainan ostetuilla vakuuksilla tähän nykyisen rinnalle. Normaalit jargonit "Luotolle edellytetään pankin hyväksymät vakuudet. Hankittava asunto voidaan hyväksyä vakuutena yleensä enintään 70 %:iin käyvästä arvostaan." lukee papereissa, mutta ei sitä tärkeintä kysymystäni saanko minä maksullista vakuutta tai mitä se maksaisi

Toki nykyinenkin lähtisi myyntiin kunhan uusi on löytynyt ja kaupat on sovittu, mutta sen verran nopeasti häviävät houkuttelevat kohteet, että parempi olla valmis tekemään muutakin kuin oman myyntiä vaativa ehdollinen tarjous. Yksi houkutteleva viime viikolla myyntin tullut kiikarissa, siitäkin on välittäjän mukaan jo tarjous (en toki tiedä millä summalla tai onko sekin ehdollinen).

10 vuoden 1,980% korkokatto olisi 0,48% lisää marginaaliin. "Korkokattoaikana kokonaiskorko muodostuu kattotasoon rajatusta viitekorosta, lainan marginaalista ja korkokaton lisämarginaalista" eli maksimikorko olisi 2,96% 10v ajan. Ei kuulosta erityisen houkuttelevalta.

 

[Juomatilaaja]

OP antoi lainalupauksessa 300 t€ kiinteistön ostoon 0,5% + 12kk.
Minuahan ei tuo marginaali sinänsä kiinnostanut vaan se saanko lainan ostetuilla vakuuksilla tähän nykyisen rinnalle. Normaalit jargonit "Luotolle edellytetään pankin hyväksymät vakuudet. Hankittava asunto voidaan hyväksyä vakuutena yleensä enintään 70 %:iin käyvästä arvostaan." lukee papereissa, mutta ei sitä tärkeintä kysymystäni saanko minä maksullista vakuutta tai mitä se maksaisi

Toki nykyinenkin lähtisi myyntiin kunhan uusi on löytynyt ja kaupat on sovittu, mutta sen verran nopeasti häviävät houkuttelevat kohteet, että parempi olla valmis tekemään muutakin kuin oman myyntiä vaativa ehdollinen tarjous. Yksi houkutteleva viime viikolla myyntin tullut kiikarissa, siitäkin on välittäjän mukaan jo tarjous (en toki tiedä millä summalla tai onko sekin ehdollinen).

10 vuoden 1,980% korkokatto olisi 0,48% lisää marginaaliin. "Korkokattoaikana kokonaiskorko muodostuu kattotasoon rajatusta viitekorosta, lainan marginaalista ja korkokaton lisämarginaalista" eli maksimikorko olisi 2,96% 10v ajan. Ei kuulosta erityisen houkuttelevalta.

No on kai siellä OP:llä nyt parempiakin korkosuojauksia. Just viime viikolla sain OP:stä päivitetyn lainatarjouksen, jossa oli "Esimerkiksi tällä hetkellä (25.03.2021) 1,330 prosentin korkokatto 14 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,770 prosenttiyksikköä".

Tuossa 1,33 %:ssa on 0,55 % sijoitusasuntolainan perusmarginaalia, 0,77 % korkokaton hintalisää ja korkokatto on 0,01 %. Eli kokonaiskorko asettuisi 14 vuodeksi välille 1,32-1,33 %.

Nythän pitkät korot ovat nousseet, joten korkosuojausten hinnatkin ovat nousseet siinä samalla. Vielä vuodenvaihteen tietämillä saman tuotteen olisi saanut noin 0,2 % edullisemmalla hinnalla.

 

[PornReindeer]

No on kai siellä OP:llä nyt parempiakin korkosuojauksia. Just viime viikolla sain OP:stä päivitetyn lainatarjouksen, jossa oli "Esimerkiksi tällä hetkellä (25.03.2021) 1,330 prosentin korkokatto 14 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,770 prosenttiyksikköä".

Tuossa 1,33 %:ssa on 0,55 % sijoitusasuntolainan perusmarginaalia, 0,77 % korkokaton hintalisää ja korkokatto on 0,01 %. Eli kokonaiskorko asettuisi 14 vuodeksi välille 1,32-1,33 %.

Nythän pitkät korot ovat nousseet, joten korkosuojausten hinnatkin ovat nousseet siinä samalla. Vielä vuodenvaihteen tietämillä saman tuotteen olisi saanut noin 0,2 % edullisemmalla hinnalla.

"Esimerkiksi tällä hetkellä (31.03.2021) 1,980 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,480 prosenttiyksikköä"

Mutta onko siis tuossa 1,980% jo marginaali ja lisämarginaali mukana? Minä tulkitsen tuon "kattotasoon rajatun viitekoron" olevan tuo korkokattona mainittu 1,980%, mutta onko se siis 1,980% - marginaali - lisämarginaali eli 1%?

 

[Juomatilaaja]

"Esimerkiksi tällä hetkellä (31.03.2021) 1,980 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,480 prosenttiyksikköä"

Mutta onko siis tuossa 1,980% jo marginaali ja lisämarginaali mukana? Minä tulkitsen tuon "kattotasoon rajatun viitekoron" olevan tuo korkokattona mainittu 1,980%, mutta onko se siis 1,980% - marginaali - lisämarginaali eli 1%?

Kyllä siinä on jo kaikki mukana. Esimerkissäsi lähtötason korko on se 0,5 % marginaali ja tuo 0,48 %:n lisähinta, eli yht. 0,98 %. Ja tosiaan se katto on kaiken kaikkiaan tuon 1,98 %, johon ei tule enää mitään lisää sen kymmenen vuoden aikana, vaikka korot nousisi mihin.

 

[maustevoi]

Sama homma itellä, korolle se ja sama jos vakuudet saa itse hoidettua maksullisilla tai muuten "rahoittamalla". Onnekaita te, joilla vanhemmat mielellään takailee tai varallisuutta....

 

[exkomura]

Eroaako uudiskohteen (omakotitalo) osto jotenkin vanhemman ostosta? Esim jos talo on juuri tehty niin eikö se silloin todennäköisesti osteta firmalta eikä yksityishenkilöltä? Tehdäänkö näihin sitten kuntotarkastusta?

 

[kjns]

Eroaako uudiskohteen (omakotitalo) osto jotenkin vanhemman ostosta? Esim jos talo on juuri tehty niin eikö se silloin todennäköisesti osteta firmalta eikä yksityishenkilöltä? Tehdäänkö näihin sitten kuntotarkastusta?

Sellaisia firmoja on olemassa jotka pykää ok-taloja pystyyn ja myy niitä sitten kuluttajille ihan välittäjien avulla. Kaupat ei sinänsä eroa mitenkään siinä tekeekö ne yksityishenkilön/henkilöiden kanssa vai firman, vaatimukset on samat.

Uuteen taloon tuskin maksaa vaivaa tehdä kuntotukimusta, kunnon kuntotutkimus kun vaatii rakenteiden avaamista ja se on vähän höpsöä jos talo on vasta lyöty kasaan. Ei sitä toki mikään estä tekemästä jos epäilyttää, mutta myyjä tuskin osallistuu kustannuksiin...

 

[exkomura]

Sellaisia firmoja on olemassa jotka pykää ok-taloja pystyyn ja myy niitä sitten kuluttajille ihan välittäjien avulla. Kaupat ei sinänsä eroa mitenkään siinä tekeekö ne yksityishenkilön/henkilöiden kanssa vai firman, vaatimukset on samat.

Uuteen taloon tuskin maksaa vaivaa tehdä kuntotukimusta, kunnon kuntotutkimus kun vaatii rakenteiden avaamista ja se on vähän höpsöä jos talo on vasta lyöty kasaan. Ei sitä toki mikään estä tekemästä jos epäilyttää, mutta myyjä tuskin osallistuu kustannuksiin...

Mutta jos 4 vuoden päästä löytyy syy x ja firmalta on talo ostettu ja se on tyyliin konkursissa niin kuka maksaa?

 

[kjns]

Mutta jos 4 vuoden päästä löytyy syy x ja firmalta on talo ostettu ja se on tyyliin konkursissa niin kuka maksaa?

Omistaja.

Kuten sanottu, mikään ei estä tekemästä omalla kustannuksella mitä tahansa tutkimusta omaan kiinteistöönsä. Mutta uutta taloa myyvä firma tuskin lähtökohtaisesti suostuu kustannuksia uuden talon kuntotutkimuksesta maksamaan.

Mutta ainahan sitä voi kysyä, jos ei ostajia ole jonoksi saakka niin voivat alennuksen antamisen sijaan maksaa kuntotukimuksesta puolet ja sinä maksat sitten uuden talon hinnan lisäksi rakenteiden avaamisesta koituneiden vahinkojen korjaamisen...

 

[exkomura]

Omistaja.

Kuten sanottu, mikään ei estä tekemästä omalla kustannuksella mitä tahansa tutkimusta omaan kiinteistöönsä. Mutta uutta taloa myyvä firma tuskin lähtökohtaisesti suostuu kustannuksia uuden talon kuntotutkimuksesta maksamaan.

Mutta ainahan sitä voi kysyä, jos ei ostajia ole jonoksi saakka niin voivat alennuksen antamisen sijaan maksaa kuntotukimuksesta puolet ja sinä maksat sitten uuden talon hinnan lisäksi rakenteiden avaamisesta koituneiden vahinkojen korjaamisen...

Niin lähinnä hain tässä takaa että näissä kohteissa se ei ole ihan sama juttu kuin käytetyn osto ja kannattaisi tutustua siihen rakentajankin talouteen huolella.

 

[iltanen]

Eroaako uudiskohteen (omakotitalo) osto jotenkin vanhemman ostosta? Esim jos talo on juuri tehty niin eikö se silloin todennäköisesti osteta firmalta eikä yksityishenkilöltä? Tehdäänkö näihin sitten kuntotarkastusta?

Edellinen talo ostettu tmi:ltä eli henkilö firman takana vastaa. Seuraava tulossa Oy:ltä eli piti kiinnittää enemmän huomiota firman taseeseen.

Uudiskohteeseen tehdyistä remonteista ei saa kotitalousvähennystä. Esim. Asfaltoinnista ei saa kahteen vuoteen vähentää mitään.

Meillä rakentaja kävi muutaman viikon ja toiseen kertaa vuoden jälkeen korjailemassa puutteet, jotka huomattiin. Ihan pikkujuttuja, mutta ihan molemmin puolin taisi olla hyvä juttu saattaa nämäkin kuntoon.

Oli kyllä kiva ostaa uusi, vaikka mitään ei saatu valita. Vähän kuin kaikessa on vielä takuu päällä ja riskejä ei samalla tavalla kuin "käytetyissä". Myytiin viiden vuoden jälkeen ja saatiin välityspalkkion jälkeen omat pois.

 

[odio]

Asutaan vaimon kanssa meikäläisen kokonaan omistamassa kämpässä johon on tiedossa putkiremppa jonka yhteydessä teettäisiin muitakin remppoja. Minkähänlaiseen verosoppaan itsensä sotkisi jos vaimo maksaisi puolet teetetyistä rempoista joiden vastineeksi saisi osuuden asunnosta? Tulevan rahoitusvastikkeenkin kanssa olisi vähän sama kuvio suunnitelmissa.

 

[sonof]

Viimeaikaisia kokemuksia kiinteäkorkoisesta asuntolainasta?

Markkinat niin kuumia, että jos usko jenkkeihin horjuu markkinoilla niin voidaan vielä nähdä inflaatioralli ja sitä myötä korkojen nousu. Ei todennäköistä, mutta mahdollista.

Kysymys siis, että millaisella korkomarginaalilla kelluvaan korkoon nähden saisi kiinteän koron lainalle ja sitä myötä paremmat yöunet?

 

[TCan]

Nordealta ei saakaan enää korkoputkea. Tarjosivat korkokattoa, josta pitäisi maksaa etukäteen kiinteä summa. Oishan se ehkä pitäny tarttua reilu kk sitten, mut jätin väliin. Nyt sit toivotaan ettei korot nouse 10v aikana reilusti yli 2%

Meille tarjottiin ihan vastikään Nordealta 10 vuoden korkoputkea. Putkessa lattia 0,32% ja katto 1,2%. Putkesta ei erillisiä "palkkioita". En tarttunut. Putkessahan tehtäisiin nyt "tappiota" niin kauan kuin korko 0,32%. Siitä sitten +-0 sen aikaa kunnes korko nousee tasoon 1,2%. Sitten jonkun aikaa menee että kuitataan alkupän tappiot ja tämän jälkeen vasta alkaisi "kannattaa". No vaikeahan näitä korkoja on varmasti ennustaa, mutta silti en nähnyt järkeväksi.

 

[ilkkes]

Meille tarjottiin ihan vastikään Nordealta 10 vuoden korkoputkea. Putkessa lattia 0,32% ja katto 1,2%. Putkesta ei erillisiä "palkkioita". En tarttunut. Putkessahan tehtäisiin nyt "tappiota" niin kauan kuin korko 0,32%. Siitä sitten +-0 sen aikaa kunnes korko nousee tasoon 1,2%. Sitten jonkun aikaa menee että kuitataan alkupän tappiot ja tämän jälkeen vasta alkaisi "kannattaa". No vaikeahan näitä korkoja on varmasti ennustaa, mutta silti en nähnyt järkeväksi.

Mulla oli tämä sama tarjous 1,5kk sitten. Tässä välissä tosiaan katosi tuo korkoputki

 

[Taneli-]

Sinänsä ihan hyvä artikkeli ja varmaankin myös kirja:

Pauliina myi asuntonsa 30 000 eurolla ja teki raskaat tappiot – uutuuskirjassa perataan Suomen asuntomarkkinoiden voittajat ja häviäjät

Kaupungistumisen eteneminen jakaa suomalaiset asuntovarallisuuden mukaan voittajiin ja häviäjiin, mutta kehitys ei ole vääjäämätön luonnonlaki, tuoreessa kirjassa todetaan.

www.is.fi

Itsekin kyllä törmännyt tuohon että useampikin kaveri ja tuttava on puhunut että varsinkin Helsingin alueella sekä ympäristössä (Espoo jne) vuokrat ovat niin kalliita että edes pienen pesämunan säästäminen (edes joku 30K tms) on heille lähes mahdotonta että saisivat käteisellä edes auton ostettua saati sitten joku 10-30% asunnon hinnasta ja sielläpäin kämppien hinnat ovat "kohtuullisen" ylhäällä.

En itse kuulu siihen joukkoon joka näkee asunnon ensisijaisesti sijoituksena jonka tarkoitus on tuottaa mahdollisimman suuri voitto mutta kyllähän se melkoisesti harmittaisi jos kävisi kuten tuolle esimerkin "Pauliinalle" joka:"
oli ostanut asunnon vuonna 2007 ja maksanut siitä 65 000 euroa, minkä jälkeen siihen oli tehty 10 000 euron sisäremontti ja 30 000 euron taloyhtiöremontti.

Asunto oli myynnissä lopulta kolme vuotta, kunnes Pauliina sai myytyä sen 30 000 eurolla."

Eli kustannuksia nopeasti laskien rapiat 100K mistä sai 30K pois (itse myyden) ja vieläkin asuntovelkaa ja ehkä remontti jne. velkaa. Toki tuossa kyseisessä tapauksessa voisi ehkä vilkaista peiliin jos nuo 40k lisäremontit tulivat yllättäen tai niihin ei osattu varautua.

Ehkä onneksi asun tuossa kirjoitetuksessakin mainitun kasvukolmion sisällä joten asunnon arvo ei tule (luultavasti) laskemaan ja asuminen on jo nyt halvempaa kuin vuokralla (pienemmässä ja vanhemmassa) kämpässä aiemmin mutta kyllähän tämä pistää hieman miettimään.

Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan edes pitkään mieti kun ostavat asuntoa vaan ottavat sen minkä "ulkonäkö" (eli pinta ja kalusteet esittelyssä) eniten kauniimpaa osapuolta mielyttää ja mihin vaan saavat pankista lainaa mahdollisesti vielä ystävät ja perhe takaajina.

Myös tämä juttu ihan mielenkiintoinen:

Suomessa on yli 65 000 jo vuosia tyhjillään ollutta taloa – tässä maakunnassa niitä on eniten

Suurin osa ilman asukkaita jääneistä omakotitaloista on rakennettu ennen 1960-lukua, mutta 2000-luvullakin rakennettuja taloja jää nyt tyhjilleen.

www.is.fi

Eli Suomessa on päälle 65 000kpl ilman asukkaita olevia omakotitaloja. (laskettu siten ettei niissä ole asunut kukaan yli 7 vuoteen) + ainakin itseäni eniten hämmästyttävä fakta: " Suomessa on noin 140 000 omakotitaloa, jotka eivät sijaitse asutun talon tai kesämökin pihapiirissä ja ovat olleet vailla vakinaisia asukkaita vähintään kolme vuotta. "

 

[Mikkos]

Sinänsä ihan hyvä artikkeli ja varmaankin myös kirja:

Pauliina myi asuntonsa 30 000 eurolla ja teki raskaat tappiot – uutuuskirjassa perataan Suomen asuntomarkkinoiden voittajat ja häviäjät

Kaupungistumisen eteneminen jakaa suomalaiset asuntovarallisuuden mukaan voittajiin ja häviäjiin, mutta kehitys ei ole vääjäämätön luonnonlaki, tuoreessa kirjassa todetaan.

www.is.fi

Itsekin kyllä törmännyt tuohon että useampikin kaveri ja tuttava on puhunut että varsinkin Helsingin alueella sekä ympäristössä (Espoo jne) vuokrat ovat niin kalliita että edes pienen pesämunan säästäminen (edes joku 30K tms) on heille lähes mahdotonta että saisivat käteisellä edes auton ostettua saati sitten joku 10-30% asunnon hinnasta ja sielläpäin kämppien hinnat ovat "kohtuullisen" ylhäällä.

En itse kuulu siihen joukkoon joka näkee asunnon ensisijaisesti sijoituksena jonka tarkoitus on tuottaa mahdollisimman suuri voitto mutta kyllähän se melkoisesti harmittaisi jos kävisi kuten tuolle esimerkin "Pauliinalle" joka:"
oli ostanut asunnon vuonna 2007 ja maksanut siitä 65 000 euroa, minkä jälkeen siihen oli tehty 10 000 euron sisäremontti ja 30 000 euron taloyhtiöremontti.

Asunto oli myynnissä lopulta kolme vuotta, kunnes Pauliina sai myytyä sen 30 000 eurolla."

Eli kustannuksia nopeasti laskien rapiat 100K mistä sai 30K pois (itse myyden) ja vieläkin asuntovelkaa ja ehkä remontti jne. velkaa. Toki tuossa kyseisessä tapauksessa voisi ehkä vilkaista peiliin jos nuo 40k lisäremontit tulivat yllättäen tai niihin ei osattu varautua.

Ehkä onneksi asun tuossa kirjoitetuksessakin mainitun kasvukolmion sisällä joten asunnon arvo ei tule (luultavasti) laskemaan ja asuminen on jo nyt halvempaa kuin vuokralla (pienemmässä ja vanhemmassa) kämpässä aiemmin mutta kyllähän tämä pistää hieman miettimään.

Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan edes pitkään mieti kun ostavat asuntoa vaan ottavat sen minkä "ulkonäkö" (eli pinta ja kalusteet esittelyssä) eniten kauniimpaa osapuolta mielyttää ja mihin vaan saavat pankista lainaa mahdollisesti vielä ystävät ja perhe takaajina.

Myös tämä juttu ihan mielenkiintoinen:

Suomessa on yli 65 000 jo vuosia tyhjillään ollutta taloa – tässä maakunnassa niitä on eniten

Suurin osa ilman asukkaita jääneistä omakotitaloista on rakennettu ennen 1960-lukua, mutta 2000-luvullakin rakennettuja taloja jää nyt tyhjilleen.

www.is.fi

Eli Suomessa on päälle 65 000kpl ilman asukkaita olevia omakotitaloja. (laskettu siten ettei niissä ole asunut kukaan yli 7 vuoteen) + ainakin itseäni eniten hämmästyttävä fakta: " Suomessa on noin 140 000 omakotitaloa, jotka eivät sijaitse asutun talon tai kesämökin pihapiirissä ja ovat olleet vailla vakinaisia asukkaita vähintään kolme vuotta. "

No ainakin itse kun ostin omakotitalon niin ei mua siinä vaiheessa kiinnostanu mikä talon arvo mahtaa olla kolmenkymmenen vuoden päästä kun tästä pois muutan. Eikä kiinnosta vieläkään. Me ostettiiin sellainen talo joka oli meille sopiva ja missä tykätään ja halutaan asua.

Sitten on toki näitä ketka ostaan vessan kokoisen yksiön Kampista sen takia että sen jälleenmyyntiarvo kasvaa kolmessakymmenessä vuodessa huomattavan paljon, mutta itse en näe tuossakaan järkeä. Kyllä asumisen pitää olla sellaista missä ei mene aina se raha edellä vaan pääasia on että itse tykkää ja on mukava asua.

 

[Juomatilaaja]

No ainakin itse kun ostin omakotitalon niin ei mua siinä vaiheessa kiinnostanu mikä talon arvo mahtaa olla kolmenkymmenen vuoden päästä kun tästä pois muutan. Eikä kiinnosta vieläkään. Me ostettiiin sellainen talo joka oli meille sopiva ja missä tykätään ja halutaan asua.

Sitten on toki näitä ketka ostaan vessan kokoisen yksiön Kampista sen takia että sen jälleenmyyntiarvo kasvaa kolmessakymmenessä vuodessa huomattavan paljon, mutta itse en näe tuossakaan järkeä. Kyllä asumisen pitää olla sellaista missä ei mene aina se raha edellä vaan pääasia on että itse tykkää ja on mukava asua.

Pienimmät, alle 20 neliön Kampin yksiöt taitaa mennä pääasiassa sijoituskäyttöön. Niissä 30-40 neliön yksiöissä ja kaksioissa saattaakin alkaa jo omistusasujien määrä kasvamaan (mutua, tilastoja ei ole käytössä), suuremmista nyt puhumattakaan. Eiköhän niissä mennä juuri se tykkääminen ja asuinmukavuus edellä. Vaikka itse kaipaankin neliöitä ympärilleni, niin ymmärrän oikein hyvin miksi etenkään nuoremmat ihmiset eivät niitä ylenmäärin tarvitse. Ja se on ihan tutkittu juttu, että suuri osa asukkaista on valmiita tinkimään ihanteellisimmaksi kokemastaan neliömäärästä, jos asunto sijaitsee keskeisellä paikalla.

Olen taipuvainen sille kannalla, että kovinkaan suuri osa omistusasujista ei osta asuntoaan arvonmuutosta miettien. Ja se on huono asia. Siinä jää usein huomioimatta niin alueen tulevaisuuden näkymät kuin talon tekninen kunto.

 

[Juomatilaaja]

Eli Suomessa on päälle 65 000kpl ilman asukkaita olevia omakotitaloja. (laskettu siten ettei niissä ole asunut kukaan yli 7 vuoteen) + ainakin itseäni eniten hämmästyttävä fakta: " Suomessa on noin 140 000 omakotitaloa, jotka eivät sijaitse asutun talon tai kesämökin pihapiirissä ja ovat olleet vailla vakinaisia asukkaita vähintään kolme vuotta. "

Minun mielestäni tuossa ei ole mitään yllättävää. Joskus reilu vuosi sitten uutisoitiin, että 60 vuoden tarkastelujaksolla Suomen ennätys väestökadossa on Valtimolla (joka liitettiin viime vuonna Nurmekseen). Siellä asukasluku oli laskenut tarkastelujaksolla noin 69 %. Niin ikään reilu vuosi sitten julkaistiin Tilastokeskuksen väestöennuste, joka ulottuu vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan kymmenestä eniten asukkaitaan menettävästä kunnasta katoaa jokaisesta yli 30 % väestöstä. Se on hurja määrä noin 20 vuoden aikajaksolla.

Kun väestön nettotappiot ovat noin suuria, on ihan selvää että merkittävä osa tyhjenevistä asunnoista jää vaille uusia asukkaita. Syrjäiset ja huonokuntoiset omakotitalot ovat varmaan pahimman riskiryhmän sarjassa. Osa varmaan jää "sukutilaksi", jota ei haluta myydä, mutta joka on koko perikunnalle saamarinmoinen riesa ja jossa kukaan ei halua käydä edes paikanpäällä.

 

[Bertta]

Eli Suomessa on päälle 65 000kpl ilman asukkaita olevia omakotitaloja. (laskettu siten ettei niissä ole asunut kukaan yli 7 vuoteen) + ainakin itseäni eniten hämmästyttävä fakta: " Suomessa on noin 140 000 omakotitaloa, jotka eivät sijaitse asutun talon tai kesämökin pihapiirissä ja ovat olleet vailla vakinaisia asukkaita vähintään kolme vuotta. "

Tämä tieto on siinäkin mielessä hämmentävä, että kodittomia Suomessa on alle 5000.

 

[Juomatilaaja]

Tämä tieto on siinäkin mielessä hämmentävä, että kodittomia Suomessa on alle 5000.

Pikemminkin reilu 4 000. Tarkka luku viime vuoden lopulta on 4 341. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että valtaosa heistä majailee tuttaviensa luona. Jos esim. Helsinkiin opiskelemaan tai töihin tuleva ei löydä asuntoa, ja joutuu majailemaan tuttaviensa nurkissa, ei hänelle ole mikään vaihtoehto muuttaa omakotitaloon Kainuun korpeen.

Sellaisia asunnottomia, jotka majailevat tyyliin porraskäytävissä, on reilu 700 henkilöä. Aika monella heistä on sen kaltaisia ongelmia elämässä, että niitä ei ratkaista tavallisella asunnolla, vaan avuksi tarvitaan enemmän tai vähemmän tuettua asumista. Ja ennen kaikkea, aika moni heistä kieltäytyisi muuttamasta vaikka sinne Kainuun korpeen omakotitaloon, mikä tietenkin tuntuu käsittämättömältä, jos vaihtoehtona on se kaupungissa eläminen porraskäytävissä, julkisissa vessoissa ja muissa vastaavissa paikoissa yöpyen.

 

[Taneli-]

Tämä tieto on siinäkin mielessä hämmentävä, että kodittomia Suomessa on alle 5000.

Moni kieltäytyy muuttamasta vaikka ilmaiseksi saisi jopa tuon kämpän ja yllättävän moni pienemmissä paikoissa (esim. Lammin kirkonkylälällä) asuvista pakolaiskeskuksen asukeista valittaa kun on pieni paikka ja haluaa jatkuvasti esim. Lahteen bilettämään eivätkä osoita kiitollisuutta siitä että pääsivät turvallisiin oloihin pois sodan jaloista, saavat katon päänsä päälle, ruokaa ja vaatteita.

Itse olen ehdottanut useasti että kun ollaan huolissamme työttömyyden kasvusta, pakolaisten saapumisesta sekä kouluttamattomuudesta + huonosta kielitaidosta miksi emme vaan antaisi heille ns. halvalla lainalla puoliväkisin tyhjiä maatiloja mistä he antaisivat vastineeksi osan viljasta / munista / maidosta jne. ja saisivat itse asua siellä + elannon ja tekisivät itsenäisesti työtä koko perheensä voimin ja täten säilytettäisiin Suomessa itsenäinen ruuantuotanto eikä jätettäisi paikkoja mätänemään tyhjiltään maaseudulle.

 

[Juomatilaaja]

Moni kieltäytyy muuttamasta vaikka ilmaiseksi saisi jopa tuon kämpän ja yllättävän moni pienemmissä paikoissa (esim. Lammin kirkonkylälällä) asuvista pakolaiskeskuksen asukeista valittaa kun on pieni paikka ja haluaa jatkuvasti esim. Lahteen bilettämään eivätkä osoita kiitollisuutta siitä että pääsivät turvallisiin oloihin pois sodan jaloista, saavat katon päänsä päälle, ruokaa ja vaatteita.

Itse olen ehdottanut useasti että kun ollaan huolissamme työttömyyden kasvusta, pakolaisten saapumisesta sekä kouluttamattomuudesta + huonosta kielitaidosta miksi emme vaan antaisi heille ns. halvalla lainalla puoliväkisin tyhjiä maatiloja mistä he antaisivat vastineeksi osan viljasta / munista / maidosta jne. ja saisivat itse asua siellä + elannon ja tekisivät itsenäisesti työtä koko perheensä voimin ja täten säilytettäisiin Suomessa itsenäinen ruuantuotanto eikä jätettäisi paikkoja mätänemään tyhjiltään maaseudulle.

Taitaisi tuolle idealle löytyä aika montakin lainsäädännöllistä estettä. Siksi toisekseen, Suomella ei ole mitään ongelmaa viljan omavaraisuuden kanssa, maidonkulutus on vanhojen Valio-propagandan uskomusten seurauksena järjettömänkin korkeaa jne. En keksi, miksi meidän tulisi noilla saroilla saada suomalaisen tuotannon määrää kasvuun.

Sinällään kyllä itse kannatan - ihan etnisestä alkuperästä riippumatta - kehityssuuntaa, jossa ihmisten vastuuta omasta elannostaan lisätään, ja asuntopolitiikkaa joka ei mahdollista ihan yhtä avokätisesti kuin nyt asumista kalliilla asuinalueilla yhteiskunnan piikkiin. Nyt meillä on ihan hemmetin passivoiva sosiaaliturva, ja etenkin nuorempien sukupolvien edustajista turhan suuri osuus omaa ajattelun "ei kannata mennä töihin, kun sossusta saa melkein saman rahan". Se ajattelu on vaarallisen yleistä niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa.

 

[Juomatilaaja]

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kirjoitti viime viikolla blogitekstin korkojen nousuriskistä: e-Markets

Aika paljon tuo teksti näyttää saaneen myös palstatilaa eri medioissa.

Omasta mielestäni oikeastaan kiinnostavampaa kuin se mitä ennustetaan, on se kuka ennustaa. Niin kauan kuin minä muistan, Jan von Gerich on suhtautunut lievästikin ilmaistuna tyynesti korkoriskien toteutumiseen. Esimerkiksi vuonna 2018 hän ennusti euroalueen korkohuipun jäävän alle prosenttiin ennen seuraavaa taantumaa. Ja viime vuonna hän koronakriisin jo iskettyä päälle jakoi arvioita, joiden mukaan euroalueen korot eivät nouse tyyliin koskaan.

Nyt uudessa arviossaan Jan von Gerich ennustaa, että vuodesta 2023 alkaen "hitaan kasvun skenaariossa EKP nostaisi korkoaan puoli prosenttiyksikköä per vuosi ja lopettaisi nostot alle kahteen prosenttiin".

Korkeamman inflaation ja euroalueella toteutettavien rakenneuudistusten "skenaariossa korkojen nousu voisi alkaa jo ensi vuoden loppua kohti ja korot voisivat nousta prosenttiyksikön vuodessa yli kolmeen prosenttiin".

Onko 2-3 %:n koronnousu asuntomarkkinoilla sitten paljon vai vähän? Itse peilaan lukuja esimerkiksi kolmen vuoden takaiseen kyselyyn, jonka mukaan joka kahdeksas asuntovelallinen ei usko selviävänsä, jos korot nousevat viiteen prosenttiin: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.230832 Kun tiedetään, että viimeisen kolmen vuoden aikana "rohkeus" asuntomarkkinoilla on kasvanut entisestään, ja samalla vanhojen taloyhtiöiden korjauslainat ja korjausvelat ovat kasvaneet entisestään, ei tilanne varmasti ole muuttunut mitenkään ruusuisemmaksi.

En usko, että esim. 3 % (+marginaali) korkotasolla suomalaisia asuntomarkkinoita saadaan vielä sekaisin, mutta sen sijaan monia yksilökohtaisia tragedioita olisi jo tuolla korkotasolla luvassa.

 

[demo69]

Asutaan vaimon kanssa meikäläisen kokonaan omistamassa kämpässä johon on tiedossa putkiremppa jonka yhteydessä teettäisiin muitakin remppoja. Minkähänlaiseen verosoppaan itsensä sotkisi jos vaimo maksaisi puolet teetetyistä rempoista joiden vastineeksi saisi osuuden asunnosta? Tulevan rahoitusvastikkeenkin kanssa olisi vähän sama kuvio suunnitelmissa.

Itse tekisin velkakirjan eli jäisit vaimollesi velkaa hänen maksamansa osuuden. Tällöin ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroja. Toki mahdollisessa erotilanteessa sinä yksin kannat riskin asunnon arvon noususta tai laskusta.
Minulla on vähän vastaava tilanne ja verottajaa varten on velkakirja rahojen siirroista eli käytännössä on vain listattu rahojen siirrot. Tuskin verottaja kyselee, mutta on varmuuden vuoksi tehty.

 

[Kvarkki]

Jos vaimo on lähestymässä 40 v. ja ensiasunnonostajan varainsiirtoverovapautus on menossa hukkaan, niin kämpästä on helppo myydä osuus ilman veroseuraamuksia (jos siis käyttää edun). Myyntihinnan päättäminen tietysti on hankalinta, kun hinnan pitää olla vähintään 75 % käyvästä arvosta. Joko verottaja tai vaimo ei tykkää

 

[Nikosaurus]

Hyviä uutisia ensiasunnon ostajille: ASP-lainojen enimmäismäärät nousevat koko Suomessa – korotus voimaan ensi viikolla

Helsingissä lainan enimmäismäärä on jatkossa 215 000 euroa. Lisäksi kolmiportainen laina-asteikko muuttuu neliportaiseksi, kun Turku ja Tampere erotetaan omaksi ryhmäkseen.

yle.fi

Hyviä uutisia

 

[zepi]

Hyviä uutisia ensiasunnon ostajille: ASP-lainojen enimmäismäärät nousevat koko Suomessa – korotus voimaan ensi viikolla

Helsingissä lainan enimmäismäärä on jatkossa 215 000 euroa. Lisäksi kolmiportainen laina-asteikko muuttuu neliportaiseksi, kun Turku ja Tampere erotetaan omaksi ryhmäkseen.

yle.fi

Hyviä uutisia

Kaikki ostamisen helpotukset ja ostajien maksukykyä parantavat asiat vaan nostavat hintoja jos tarjonta ei kasva.

Mutta kaipa sekin on hyvä juttu.

 

[Juomatilaaja]

Kaikki ostamisen helpotukset ja ostajien maksukykyä parantavat asiat vaan nostavat hintoja jos tarjonta ei kasva.

Mutta kaipa sekin on hyvä juttu.

Vain tarjontaa suurempi kysyntä nostaa hintoja. Maantieteellisesti tarkaltentuna valtaosassa Suomea asuntojen hinnat laskevat vuodesta toiseen, eikä tämä ASP-uudistus tule sitä tilannetta muuksi muuttamaan.

Kasvukeskuksissa tarjonta kasvaa vuosi vuodelta, ja asuntojen hintojen nousu sekä asuntolainojen saatavuuden kasvu tukee uutta rakentamista. Ongelmallista tosin on se, että nykytason rakennuskustannuksilla niitä uudiskohteita ei paljoa ASP-lainoilla osteta. Ts. ketju täytyy saada kiertämään ja houkutella yhä suurempi osuus vanhoissa asunnoissa asuvista ihmisistä muuttamaan uusiin asuntoihin. En tiedä mikä saisi ihmiset innostumaan kodinvaihdosta, mutta ainakin on selvää että asuntokaupan varainsiirtovero jarruttaa asunnonvaihdon innokkuutta.

 

[Charlie Glide]

Vain tarjontaa suurempi kysyntä nostaa hintoja. Maantieteellisesti tarkaltentuna valtaosassa Suomea asuntojen hinnat laskevat vuodesta toiseen, eikä tämä ASP-uudistus tule sitä tilannetta muuksi muuttamaan.

Kasvukeskuksissa tarjonta kasvaa vuosi vuodelta, ja asuntojen hintojen nousu sekä asuntolainojen saatavuuden kasvu tukee uutta rakentamista. Ongelmallista tosin on se, että nykytason rakennuskustannuksilla niitä uudiskohteita ei paljoa ASP-lainoilla osteta. Ts. ketju täytyy saada kiertämään ja houkutella yhä suurempi osuus vanhoissa asunnoissa asuvista ihmisistä muuttamaan uusiin asuntoihin. En tiedä mikä saisi ihmiset innostumaan kodinvaihdosta, mutta ainakin on selvää että asuntokaupan varainsiirtovero jarruttaa asunnonvaihdon innokkuutta.

ASP on sikäli erikoinen, että se on OK asunnon ostoon tai uuden rakentamiseen, mutta vanhan remontoimiseen ei. Tuon epäkohdan saisivat korjata.

 

[Teräsmiäs]

ASP on sikäli erikoinen, että se on OK asunnon ostoon tai uuden rakentamiseen, mutta vanhan remontoimiseen ei. Tuon epäkohdan saisivat korjata.

Totta, koska varsinkin ilmastomouhotuksen myötä on ekologisempaa korjata vanha kuin tehdä uusi.