Jos tarkoitat uuden e-laskun tilaamista, niin näin taitaa olla.
Juurikin e-laskujen tekemistä tarkoitin. Nekin olisi ilmeisesti saanut siirrettyä suoraan OP:lta Danskelle, mutta näppäränä poikana peruutin sopimukset vanhassa pankissa ja nyt lisäilen manuaalisesti uuteen sitä myötä kun laskuja tulee.
Tämä pätee jokaiseen pankkiin. Minkään pankin kanssa ei tehdä kirjallista sopimusta jossa luvataan siirtää palkkatulot ja muu rahaliikenne kyseiseen pankkiin. Itsekin siirrän asuntolainan tarjonneen pankin tilille kuukausittain summan lainan lyhennystä varten. Olen hukannut kyseisen pankin verkkopankkitunnuksetkin, onneksi on sentään tilinumero tallessa
Esimerkiksi Kojamolla ei olisi mikään ulkoisen tahon aiheuttamaa pakkoa toimia noin vahvalla korkosuojauksella tai niin matalalla velka-asteella kuin mitä se toimii. Riskienhallinta näyttää vaan olevan firmassa kohtuullisen korkeassa arvossa, kuten yleensäkin menestyneissä kiinteistöyhtiöissä. Varmasti on niin, että hyvä riskienhallinta myös alentaa uuden lainan hintaa; niin se muuten menee ihan yksityisen asunnonostajan kohdallakin.
Onkos kukaan kysellyt ihan viime aikoina tarjouksia 10+ vuoden kiinteälle korolle? Kävin juuri läpi kierroksen tavan vaihtuvakorkoisesta asuntolainasta, mutta olisihan sitä voinut kiinteääkin kysyä samalla.
Joulukuussa pyysin Nordealta tarjousta kiinteästä korosta. Vastausta ei meinannut millään tulla, vaan sitkeästi tarjottiin korkoputkea, joka minua ei Nordean tuotteen osalta kiinnostanut pätkääkään. Lopulta sain vastauksen, ja se oli tällainen lainaan, jossa perusmarginaali vaihtuvan koron sidottuna olisi ollut 0,4 %:
Tällä hetkellä ei, tosin historiallisesti se lyhyin eurobor on ollut myös se alin. Tosin teoriassa 12kk voisi ison hyppäyksen tullessa sitten olla edullisin "jopa" 11kk ja päivää vaille 1kk noin ja teoriassa.
Eh, OP:n viritelmäthän on jotain kauhean ja kivikautisen välillä?? Useamman vuoden käytin ja en koskaan päässyt sinuiksi.
Kaikki pankit eivät edes tarjoa lyhyitä euriboreja enää vaihtoehdoksi. Huomioimisen arvoista on sekin, että siihen aikaan kun esimerkiksi 3 kk:n euriborit olivat jokaisen pankin vakiotarjonnassa, saattoi marginaali olla korkeampi kuin 12 kk:n euriboriin sidotussa lainassa.
Kysytäänpä vielä tätä asiaa.
Josko selvyyden nimessä puhuttaisiin 10 000e kustannuksesta, joka maksettaisiin asuntolainalla +4% vsv. Vaihtoehtoisesti otettaisiin ylimääräinen laina, josta maksettaisiin lainojen välistä korkoeroa 24 vuotta ja viimeisenä vuonna siirryttäisi vasta tuon lyhentämiseen.400 € jaettuna 24 vuodelle = 17 € / vuosi
Remonttilainan marginaali(/kokonaiskorko) saisi erota siis 0,17 %. Eli 0,4% asuntolainamarginaalilla remonttilainan marginaali saisi olla enintään 0,57%, jotta tuosta kannattaisi vs-verot maksaa.400 € jaettuna 15 vuodelle = 27 € / vuosi
Remonttilainan marginaali(/kokonaiskorko) saisi erota siis 0,27 %. Eli 0,4% asuntolainamarginaalilla remonttilainan marginaali saisi olla enintään 0,67%, jotta tuosta kannattaisi vs-verot maksaa.
Se on pankille parempi tuote kun saa täydet kulut veloitettua heti asiakkaalta ja rahat jää pankille jos asiakas siirtää lainan kilpailijalle, korkoputkessa raha tulee pikkuhiljaa ja jää saamatta jos asiakas lähtee läiskimään..
Ja luultavasti ennustavat, että korot nousee vähäsen plussalle, jolloin korkoputkituotteesta ei saa mitään tuottoa.
Hmph... Kyllä Nordea ainakin verkkosivuillaan korkoputkea mainostaa edelleen. En myöskään keksi syytä, miksi korkojen nousuodotus oli peruste poistaa korkoputki palveluvalikoimasta: uusien korkoputki-sopimusten lattiat ja katothan määritellään joka päivä uudelleen kulloistenkin korko-odotusten pohjalta. Siksi toisekseen, pankithan toimivat näissä korkosuojauksissa lähinnä vain välittäjinä omaa provisiotaan vastaan, eivätkä riskinkantajina.
Joo, sillä tiedolla minäkin asiaa kyselin, kun saitilta se löytyy. Ehkä eivät vaan minulle sitä halua tarjota, mutta sanoivat kyllä suoraan, että korkoputki on poistunut tarjoamasta.
No on kai siellä OP:llä nyt parempiakin korkosuojauksia. Just viime viikolla sain OP:stä päivitetyn lainatarjouksen, jossa oli "Esimerkiksi tällä hetkellä (25.03.2021) 1,330 prosentin korkokatto 14 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,770 prosenttiyksikköä".OP antoi lainalupauksessa 300 t€ kiinteistön ostoon 0,5% + 12kk.
Minuahan ei tuo marginaali sinänsä kiinnostanut vaan se saanko lainan ostetuilla vakuuksilla tähän nykyisen rinnalle. Normaalit jargonit "Luotolle edellytetään pankin hyväksymät vakuudet. Hankittava asunto voidaan hyväksyä vakuutena yleensä enintään 70 %:iin käyvästä arvostaan." lukee papereissa, mutta ei sitä tärkeintä kysymystäni saanko minä maksullista vakuutta tai mitä se maksaisi
Toki nykyinenkin lähtisi myyntiin kunhan uusi on löytynyt ja kaupat on sovittu, mutta sen verran nopeasti häviävät houkuttelevat kohteet, että parempi olla valmis tekemään muutakin kuin oman myyntiä vaativa ehdollinen tarjous. Yksi houkutteleva viime viikolla myyntin tullut kiikarissa, siitäkin on välittäjän mukaan jo tarjous (en toki tiedä millä summalla tai onko sekin ehdollinen).
10 vuoden 1,980% korkokatto olisi 0,48% lisää marginaaliin. "Korkokattoaikana kokonaiskorko muodostuu kattotasoon rajatusta viitekorosta, lainan marginaalista ja korkokaton lisämarginaalista" eli maksimikorko olisi 2,96% 10v ajan. Ei kuulosta erityisen houkuttelevalta.
"Esimerkiksi tällä hetkellä (31.03.2021) 1,980 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,480 prosenttiyksikköä"
Kyllä siinä on jo kaikki mukana. Esimerkissäsi lähtötason korko on se 0,5 % marginaali ja tuo 0,48 %:n lisähinta, eli yht. 0,98 %. Ja tosiaan se katto on kaiken kaikkiaan tuon 1,98 %, johon ei tule enää mitään lisää sen kymmenen vuoden aikana, vaikka korot nousisi mihin."Esimerkiksi tällä hetkellä (31.03.2021) 1,980 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,480 prosenttiyksikköä"
Mutta onko siis tuossa 1,980% jo marginaali ja lisämarginaali mukana? Minä tulkitsen tuon "kattotasoon rajatun viitekoron" olevan tuo korkokattona mainittu 1,980%, mutta onko se siis 1,980% - marginaali - lisämarginaali eli 1%?
Sellaisia firmoja on olemassa jotka pykää ok-taloja pystyyn ja myy niitä sitten kuluttajille ihan välittäjien avulla. Kaupat ei sinänsä eroa mitenkään siinä tekeekö ne yksityishenkilön/henkilöiden kanssa vai firman, vaatimukset on samat.
Mutta jos 4 vuoden päästä löytyy syy x ja firmalta on talo ostettu ja se on tyyliin konkursissa niin kuka maksaa?
Omistaja.
Niin lähinnä hain tässä takaa että näissä kohteissa se ei ole ihan sama juttu kuin käytetyn osto ja kannattaisi tutustua siihen rakentajankin talouteen huolella.
Edellinen talo ostettu tmi:ltä eli henkilö firman takana vastaa. Seuraava tulossa Oy:ltä eli piti kiinnittää enemmän huomiota firman taseeseen.
Meille tarjottiin ihan vastikään Nordealta 10 vuoden korkoputkea. Putkessa lattia 0,32% ja katto 1,2%. Putkesta ei erillisiä "palkkioita". En tarttunut. Putkessahan tehtäisiin nyt "tappiota" niin kauan kuin korko 0,32%. Siitä sitten +-0 sen aikaa kunnes korko nousee tasoon 1,2%. Sitten jonkun aikaa menee että kuitataan alkupän tappiot ja tämän jälkeen vasta alkaisi "kannattaa". No vaikeahan näitä korkoja on varmasti ennustaa, mutta silti en nähnyt järkeväksi.
Mulla oli tämä sama tarjous 1,5kk sitten. Tässä välissä tosiaan katosi tuo korkoputki
www.is.fi
www.is.fi
No ainakin itse kun ostin omakotitalon niin ei mua siinä vaiheessa kiinnostanu mikä talon arvo mahtaa olla kolmenkymmenen vuoden päästä kun tästä pois muutan. Eikä kiinnosta vieläkään. Me ostettiiin sellainen talo joka oli meille sopiva ja missä tykätään ja halutaan asua.Sinänsä ihan hyvä artikkeli ja varmaankin myös kirja:
Pauliina myi asuntonsa 30 000 eurolla ja teki raskaat tappiot – uutuuskirjassa perataan Suomen asuntomarkkinoiden voittajat ja häviäjät
Kaupungistumisen eteneminen jakaa suomalaiset asuntovarallisuuden mukaan voittajiin ja häviäjiin, mutta kehitys ei ole vääjäämätön luonnonlaki, tuoreessa kirjassa todetaan.
Itsekin kyllä törmännyt tuohon että useampikin kaveri ja tuttava on puhunut että varsinkin Helsingin alueella sekä ympäristössä (Espoo jne) vuokrat ovat niin kalliita että edes pienen pesämunan säästäminen (edes joku 30K tms) on heille lähes mahdotonta että saisivat käteisellä edes auton ostettua saati sitten joku 10-30% asunnon hinnasta ja sielläpäin kämppien hinnat ovat "kohtuullisen" ylhäällä.
En itse kuulu siihen joukkoon joka näkee asunnon ensisijaisesti sijoituksena jonka tarkoitus on tuottaa mahdollisimman suuri voitto mutta kyllähän se melkoisesti harmittaisi jos kävisi kuten tuolle esimerkin "Pauliinalle" joka:"
oli ostanut asunnon vuonna 2007 ja maksanut siitä 65 000 euroa, minkä jälkeen siihen oli tehty 10 000 euron sisäremontti ja 30 000 euron taloyhtiöremontti.
Asunto oli myynnissä lopulta kolme vuotta, kunnes Pauliina sai myytyä sen 30 000 eurolla."
Eli kustannuksia nopeasti laskien rapiat 100K mistä sai 30K pois (itse myyden) ja vieläkin asuntovelkaa ja ehkä remontti jne. velkaa. Toki tuossa kyseisessä tapauksessa voisi ehkä vilkaista peiliin jos nuo 40k lisäremontit tulivat yllättäen tai niihin ei osattu varautua.
Ehkä onneksi asun tuossa kirjoitetuksessakin mainitun kasvukolmion sisällä joten asunnon arvo ei tule (luultavasti) laskemaan ja asuminen on jo nyt halvempaa kuin vuokralla (pienemmässä ja vanhemmassa) kämpässä aiemmin mutta kyllähän tämä pistää hieman miettimään.
Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan edes pitkään mieti kun ostavat asuntoa vaan ottavat sen minkä "ulkonäkö" (eli pinta ja kalusteet esittelyssä) eniten kauniimpaa osapuolta mielyttää ja mihin vaan saavat pankista lainaa mahdollisesti vielä ystävät ja perhe takaajina.
Myös tämä juttu ihan mielenkiintoinen:
Suomessa on yli 65 000 jo vuosia tyhjillään ollutta taloa – tässä maakunnassa niitä on eniten
Suurin osa ilman asukkaita jääneistä omakotitaloista on rakennettu ennen 1960-lukua, mutta 2000-luvullakin rakennettuja taloja jää nyt tyhjilleen.
Eli Suomessa on päälle 65 000kpl ilman asukkaita olevia omakotitaloja. (laskettu siten ettei niissä ole asunut kukaan yli 7 vuoteen) + ainakin itseäni eniten hämmästyttävä fakta: " Suomessa on noin 140 000 omakotitaloa, jotka eivät sijaitse asutun talon tai kesämökin pihapiirissä ja ovat olleet vailla vakinaisia asukkaita vähintään kolme vuotta. "
Pienimmät, alle 20 neliön Kampin yksiöt taitaa mennä pääasiassa sijoituskäyttöön. Niissä 30-40 neliön yksiöissä ja kaksioissa saattaakin alkaa jo omistusasujien määrä kasvamaan (mutua, tilastoja ei ole käytössä), suuremmista nyt puhumattakaan. Eiköhän niissä mennä juuri se tykkääminen ja asuinmukavuus edellä. Vaikka itse kaipaankin neliöitä ympärilleni, niin ymmärrän oikein hyvin miksi etenkään nuoremmat ihmiset eivät niitä ylenmäärin tarvitse. Ja se on ihan tutkittu juttu, että suuri osa asukkaista on valmiita tinkimään ihanteellisimmaksi kokemastaan neliömäärästä, jos asunto sijaitsee keskeisellä paikalla.
Minun mielestäni tuossa ei ole mitään yllättävää. Joskus reilu vuosi sitten uutisoitiin, että 60 vuoden tarkastelujaksolla Suomen ennätys väestökadossa on Valtimolla (joka liitettiin viime vuonna Nurmekseen). Siellä asukasluku oli laskenut tarkastelujaksolla noin 69 %. Niin ikään reilu vuosi sitten julkaistiin Tilastokeskuksen väestöennuste, joka ulottuu vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan kymmenestä eniten asukkaitaan menettävästä kunnasta katoaa jokaisesta yli 30 % väestöstä. Se on hurja määrä noin 20 vuoden aikajaksolla.
Tämä tieto on siinäkin mielessä hämmentävä, että kodittomia Suomessa on alle 5000.
Pikemminkin reilu 4 000. Tarkka luku viime vuoden lopulta on 4 341. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että valtaosa heistä majailee tuttaviensa luona. Jos esim. Helsinkiin opiskelemaan tai töihin tuleva ei löydä asuntoa, ja joutuu majailemaan tuttaviensa nurkissa, ei hänelle ole mikään vaihtoehto muuttaa omakotitaloon Kainuun korpeen.
Moni kieltäytyy muuttamasta vaikka ilmaiseksi saisi jopa tuon kämpän ja yllättävän moni pienemmissä paikoissa (esim. Lammin kirkonkylälällä) asuvista pakolaiskeskuksen asukeista valittaa kun on pieni paikka ja haluaa jatkuvasti esim. Lahteen bilettämään eivätkä osoita kiitollisuutta siitä että pääsivät turvallisiin oloihin pois sodan jaloista, saavat katon päänsä päälle, ruokaa ja vaatteita.
Taitaisi tuolle idealle löytyä aika montakin lainsäädännöllistä estettä. Siksi toisekseen, Suomella ei ole mitään ongelmaa viljan omavaraisuuden kanssa, maidonkulutus on vanhojen Valio-propagandan uskomusten seurauksena järjettömänkin korkeaa jne. En keksi, miksi meidän tulisi noilla saroilla saada suomalaisen tuotannon määrää kasvuun.
Itse tekisin velkakirjan eli jäisit vaimollesi velkaa hänen maksamansa osuuden. Tällöin ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroja. Toki mahdollisessa erotilanteessa sinä yksin kannat riskin asunnon arvon noususta tai laskusta.
yle.fi
Kaikki ostamisen helpotukset ja ostajien maksukykyä parantavat asiat vaan nostavat hintoja jos tarjonta ei kasva.Hyviä uutisia ensiasunnon ostajille: ASP-lainojen enimmäismäärät nousevat koko Suomessa – korotus voimaan ensi viikolla
Helsingissä lainan enimmäismäärä on jatkossa 215 000 euroa. Lisäksi kolmiportainen laina-asteikko muuttuu neliportaiseksi, kun Turku ja Tampere erotetaan omaksi ryhmäkseen.
Hyviä uutisia
Vain tarjontaa suurempi kysyntä nostaa hintoja. Maantieteellisesti tarkaltentuna valtaosassa Suomea asuntojen hinnat laskevat vuodesta toiseen, eikä tämä ASP-uudistus tule sitä tilannetta muuksi muuttamaan.
ASP on sikäli erikoinen, että se on OK asunnon ostoon tai uuden rakentamiseen, mutta vanhan remontoimiseen ei. Tuon epäkohdan saisivat korjata.
Totta, koska varsinkin ilmastomouhotuksen myötä on ekologisempaa korjata vanha kuin tehdä uusi.
