Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[barkhorn]

Nykyisillä koroilla. Ota nyt huomioon että monen eläkeläisen tulot eivät koostu pelkästään työeläkkeestä.

Ei koostu ei, mutta en enää ymmärrä kuinka olemme aiheessa? Ei minullakaan koostu, mutta pitäisiköhän sille tehdä ihan oma toikki?
Olemme kaukana asuntolainoista...
Hyvin kaukana.

 

[barkhorn]

Ja siis ns. normaalina eläkeläisenä ei saa asuntolainaa, ilman vakuuksia tai varakkaita takaajia.

Toki kannattaa käydä pankissa juttusilla mutta pääosin näin, vaikka korporaatiokommunistit tässäkin toikissa muuta yrittää harhauttaa.
Kokkareilla keulii kovaa, eikä siinä mitä. Hienoa että rehellisesti karvansa näyttää.

En siis ole läheskään sosialisti/ kommunisti, mutta ei hemmetti noita uutteria Kokoomusnuoria jotka tähänkin toikkiin postaa.
Ei helvetissä, keisari sose ja kumppanit.
Ei siinä, hyvin te vedätte, kaasua komisario Palmu!

Mutta sosialistinen retoriikka.
Vittu paras.

 

[zepi]

Ja siis ns. normaalina eläkeläisenä ei saa asuntolainaa, ilman vakuuksia tai varakkaita takaajia.

Toki kannattaa käydä pankissa juttusilla mutta pääosin näin, vaikka korporaatiokommunistit tässäkin toikissa muuta yrittää harhauttaa.
Kokkareilla keulii kovaa, eikä siinä mitä. Hienoa että rehellisesti karvansa näyttää.

Normaali eläkeläinen on jo asunnon omistaja, hänellä on varallisuutta ja hän ei ole persaukinen. Tulotkaan eivät ole surkeat.

Eläkeläisten varallisuus kasvanut nopeammin kuin palkansaajilla

"Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden olivat vuonna 2014 keskimäärin noin 2 300 euroa kuussa, mikä on lähes neljä viidesosaa työssä käyvien tulotasosta. Kotitalouden yksi aikuinen muodostaa yhden kulutusyksikön ja kaksi aikuista samassa taloudessa yhteensä 1,5 yksikköä."



Eläkeläisten mediaanivarallisuus on selkeästi korkeampi kuin työikäisten mediaanivarallisuus (ei mikään yllätys, ehditty koko elinikä kerryttää varallisuutta). Puolilla eläkeläisistä on yli 150 000 varallisuutta! Eläkeläiset nimenomaan ovat suomen varakkainta sakkia...

 

[barkhorn]

Normaali eläkeläinen on jo asunnon omistaja, hänellä on varallisuutta ja hän ei ole persaukinen. Tulotkaan eivät ole surkeat.

Eläkeläisten varallisuus kasvanut nopeammin kuin palkansaajilla

"Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden olivat vuonna 2014 keskimäärin noin 2 300 euroa kuussa, mikä on lähes neljä viidesosaa työssä käyvien tulotasosta. Kotitalouden yksi aikuinen muodostaa yhden kulutusyksikön ja kaksi aikuista samassa taloudessa yhteensä 1,5 yksikköä."



Eläkeläisten mediaanivarallisuus on selkeästi korkeampi kuin työikäisten mediaanivarallisuus (ei mikään yllätys, ehditty koko elinikä kerryttää varallisuutta). Puolilla eläkeläisistä on yli 150 000 varallisuutta! Eläkeläiset nimenomaan ovat suomen varakkainta sakkia...

Ei pidä paikkaansa. Olen eläkeläinen, lainat ennätin maksaa ja nyt olen evp, eli elän vaimon palkalla.
Varallisuutta ei (työelämässä tienattua) juuri ole, ja on kaksi lasta jotka vie tuhkatkin pesästä.
Ja muutenkin johtopäätöksesi on perseestä, "puolilla on 150000 omaisuutta", ei ole ja jos mietit tarkkaan niin oivallat itsekin miksi ei.
Oiskohan virhe tuossa mediaanissa, Wahlroosilla, Herlineillä, Laakkosilla, von Rettigit, kehnosti vertautuu normi palkansaajiin. Silti mediaanissa mukana.
Joten älä viitsi kusettaa ja vääristellä, valehtelu kannattaa suorittaa paremmin niin joku vielä uskoo!

 

[barkhorn]

Ihan turha puhua paskaa eläkeläisten rikkauksista, sanoisin että yli 80 prosenttia eläkeläisistä on ns. köyhiä. Osalla saattaa olla kiinteistöomaisuutta asumansa mökin muodossa ym. kiinteää omaisuutta, mutta varakkaiksi en heitä kutsuisi silti.
Hirveetä paskaa, kusta ja en viitsi sanoa mitä kun taas varoitus.
Mediaani.
Mediaani on kätevä tilastojen tulkinnassa, mikäli saa ajettua omaa agendaa.
Kokoomusnuoret hejsan hopsan fralle ralle raa, jne.

 

[zepi]

Se että sinulla menee huonosti ei tarkoita että muillakin eläkeläisillä menisi.

Voit tietysti itsellesi kertoilla mitä lystäät, jotta oma olo tuntuisi paremmalta.

Puolella menee tietty mediaania huonommin, mutta väärin sekin on yleistää sen huonommin pärjäävän puoliskon kokemukset koskemaan kaikkia.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Väite kuului että "eläkeläinen ei saa lainaa" joka on paskapuhetta.

Niin siis keskustelu lähti siitä, kun sanoin että on melko epätodennäköistä, että pankki myöntää 50-vuotiaalle lainaa 30 vuoden takaisinmaksuajalla.

Johon vastasit että aivan helposti myöntää.

Tässä keskustelussa on kaksi asiaa joista meillä on eri näkemys. Yllä se toinen ja toinen on "normaali eläkeläinen" termi ja mitä se tulojen osalta tarkoittaa.

Me eletään todennäköisesti hyvin erilaisessa maailmassa

 

[TommiZeliard]

Ei pidä paikkaansa. Olen eläkeläinen, lainat ennätin maksaa ja nyt olen evp, eli elän vaimon palkalla.
Varallisuutta ei (työelämässä tienattua) juuri ole, ja on kaksi lasta jotka vie tuhkatkin pesästä.
Ja muutenkin johtopäätöksesi on perseestä, "puolilla on 150000 omaisuutta", ei ole ja jos mietit tarkkaan niin oivallat itsekin miksi ei.
Oiskohan virhe tuossa mediaanissa, Wahlroosilla, Herlineillä, Laakkosilla, von Rettigit, kehnosti vertautuu normi palkansaajiin. Silti mediaanissa mukana.
Joten älä viitsi kusettaa ja vääristellä, valehtelu kannattaa suorittaa paremmin niin joku vielä uskoo!

Ei zepi mitään vääristele. Kyllä 50%:lla eläkeläiskotitalouksista on ollut nettovarallisuutta yli 150ke vuonna 2013. Tämä selviää Eläketurvakeskuksen julkaisusta sivulta 137.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015 | ETK

Keskimääräinen nettovarallisuus olisi se mikä on vääristynyt wahlroosien ym. takia. Zepi kuitenkin puhui mediaanista, missä Wahlroosin vaikutus ei ole pultsaria kummempi. Mediaani on keskimmäinen arvo, eli puolella on sitä enemmän nettovarallisuutta.

Katsotaan mielenkiinnosta mediaanin ja keskimääräisen eroa. ETK ei kerro keskimääräistä nettovarallisuutta, joten käytän Tilastokeskusta. Sieltä löytyy tiedot vain ikäryhmittäin, joten mukana ovat käytännössä vain vanhuuseläkeläiset. Yhdistin ikäryhmät 65-74 ja 75-. Sellaisten kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 169 468e ja wahlroosien paisuttama keskiarvo 238 239e. Nyt mediaani on hiukan suurempi kuin zepin 152ke. Ero johtuu siitä, että pienemmässä arvossa on mukana pienempieläkkeisiä työkyvyttömyyseläkeläisiä 13,7% eläkeläisten kokonaismäärästä. Vanhuuseläkeläiset saivat 53% vs. keskiansio, kun taas työkyvyttömyyseläkeläiset saivat vain 35% vs. keskiansio. Euroina nämä olivat vastaavasti noin 1860e ja 1110e per kk. Nämä ovat miesten eläkkeitä ja mediaaneja, eikä mukana ole lisäeläkkeitä tai pääomatuloja.

Tilastokeskus -

Kuulostat selvästi vanhuuseläkeläistä nuoremmalta eläkeläiseltä? Jos näin on, niin tämä varmasti vaikuttaa kokemukseesi eläkkeen suuruudesta ja nettovarallisuudesta.

Edit. Laskin näköjään ikäryhmien yhdistetyn mediaanin (169ke) vaikka sitä ei tietenkään voi sanoa ilman koko varallisuusaineistoa. No, 65-74:ssä mediaani on 186 663e ja 75- 150 312e. Voi noista silti sanoa, että vanhuuseläkeläisten mediaani on enemmän kuin zepin kuvan kaikkien eläkeläisten 152ke.

 

[Batgirl]

Tulis puolison kanssa 120t laina haettua (ensi-asuntoa), molemmille omat lainat eli 60t. Nordealta tarjosivat 1,2 marginaalia ja 12kk euriboria. Kovasti kauppasivat korkoputkea (jolloin korko olis alimmillaan 1,8 ja suurimmillaan 2,5) ja lisäksi tunkuttivat toisena vaihtoehtona korkokattoa, joka maksoi melkein tonnin. Tekeekö noilla mitään vai onko vain täytettä ja rahanmenoa?

edit. laina-aika olisi 20vuotta

IMO alert.

Pyrkisin hakemaan muista pankeista tarjouksia ja esittämään niitä sitten omalle pankille, jos et ole vielä tehnyt, 20v lainalla ero 1,2% ja 1% välillä on jo yli tuhat euroa. Nordean ekassa tarjouksessa on aina tinkivaraa, koska sitoudut heidän pankkiin sitten pitkäksi aikaa.

Tietenkin, jos pystyt repeämään ja lyhentämään asuntolainaa yli 300€/kk, niin sitä vähemmän korkoja maksat pankille ja sitä enemmän olet maksanut velkaa pois ja olet sitten paremmassa asemassa, jos korot nousevat. 400€/kk on 15v laina ja 550e/kk 10v laina-aika enää, jolloin ei tarvitse kyllä huolehtia euribor 12kk mistään älyttömästä noususta. (10v vs 20v maksat pankille 1,2% korolla n. 3600e vs 7200e).

Jos pystyt neuvottelemaan, että saatko maksaa lainaa nopeammin pois ilman "sakkoja", niin se on suositeltavaa, silloinhan pystyt tarvittaessa uudella edullisemmalla lainalla maksamaan vanhan pois, jos kävisi hassusti.

Korkoputket ja korkokatot ovat pääsääntöisesti köyhien rahastamista IMO.

 

[Asmola]

Ja siis ns. normaalina eläkeläisenä ei saa asuntolainaa, ilman vakuuksia tai varakkaita takaajia.

Toki kannattaa käydä pankissa juttusilla mutta pääosin näin, vaikka korporaatiokommunistit tässäkin toikissa muuta yrittää harhauttaa.
Kokkareilla keulii kovaa, eikä siinä mitä. Hienoa että rehellisesti karvansa näyttää.

En siis ole läheskään sosialisti/ kommunisti, mutta ei hemmetti noita uutteria Kokoomusnuoria jotka tähänkin toikkiin postaa.
Ei helvetissä, keisari sose ja kumppanit.
Ei siinä, hyvin te vedätte, kaasua komisario Palmu!

Mutta sosialistinen retoriikka.
Vittu paras.

Viestiä voi myös muokata. Yhdistin 3 viestiäsi yhdeksi.

 

[Mechanical Man]

IMO alert.

Pyrkisin hakemaan muista pankeista tarjouksia ja esittämään niitä sitten omalle pankille, jos et ole vielä tehnyt, 20v lainalla ero 1,2% ja 1% välillä on jo yli tuhat euroa. Nordean ekassa tarjouksessa on aina tinkivaraa, koska sitoudut heidän pankkiin sitten pitkäksi aikaa.

Tietenkin, jos pystyt repeämään ja lyhentämään asuntolainaa yli 300€/kk, niin sitä vähemmän korkoja maksat pankille ja sitä enemmän olet maksanut velkaa pois ja olet sitten paremmassa asemassa, jos korot nousevat. 400€/kk on 15v laina ja 550e/kk 10v laina-aika enää, jolloin ei tarvitse kyllä huolehtia euribor 12kk mistään älyttömästä noususta. (10v vs 20v maksat pankille 1,2% korolla n. 3600e vs 7200e).

Jos pystyt neuvottelemaan, että saatko maksaa lainaa nopeammin pois ilman "sakkoja", niin se on suositeltavaa, silloinhan pystyt tarvittaessa uudella edullisemmalla lainalla maksamaan vanhan pois, jos kävisi hassusti.

Korkoputket ja korkokatot ovat pääsääntöisesti köyhien rahastamista IMO.

Muuttuvakorkoisen lainan saa aina maksaa aikaisemmin takaisin ilman seuraamuksia. Nuo korkoputket yms. saattavat vaikuttaa tähän kuvioon. Jos raha pysyy näpeissä, niin tällä hetkellä kannattavaa on maksaa pienin mahdollinen lyhennys ja sijoittaa mahdollisimman paljon. Jos raha ei pysy näpeissä, niin kannattaa ottaa suurehko kk erä, niin ainakin laina lyhenee ja tarvittaessa sitten lainan voi neuvotella uudelleen.

 

[AIK]

Kun olette ostaneet asunnon ja avainten luovutus on vasta 2kk päästä, oletteko edellyttäneet että asunnossa sen ajan asuvalla edellisellä omistajalla on voimassaoleva kotivakuutus. Tämä siis sen takia jos hän vaikka aiheuttaisi vesivahingon, kuka maksaisi?

 

[zepi]

Onko kyseessä kiinteistö vai asunto-osake? Jos jälkimmäinen, niin ovatko kämpän kalustukset "perustasoisia" vai onko siellä joku design-keittiö / kylppäri jota taloyhtiön vakuutus ei korvaa?

 

[kjns]

Kun olette ostaneet asunnon ja avainten luovutus on vasta 2kk päästä, oletteko edellyttäneet että asunnossa sen ajan asuvalla edellisellä omistajalla on voimassaoleva kotivakuutus. Tämä siis sen takia jos hän vaikka aiheuttaisi vesivahingon, kuka maksaisi?

Yleensä kauppakirjaan merkitään kuka vastaa (yleensä se joka vielä asuu siellä) vahingoista kaupanteon jälkeen ennen luovutusta. Tosin itse otin omaan taloon vakuutuksen myös omaan piikkiin ylimenokaudeksi, ihan vaan varmuuden vuoksi, koska kyseessä kiinteistö. Taloyhtiöissähän yhtiön vastuulle kuuluu kalleimmat keissit mm. kylppärit ja kiinteät rakenteet vahingon sattuessa paitsi zepin mainitsemissa tilanteissa.

 

[AIK]

Onko kyseessä kiinteistö vai asunto-osake? Jos jälkimmäinen, niin ovatko kämpän kalustukset "perustasoisia" vai onko siellä joku design-keittiö / kylppäri jota taloyhtiön vakuutus ei korvaa?

Asunto-osake peruskeittiö

 

[kjns]

On kyllä taas moista meininkiä
Luulisi, että pankissakin jotain painaisi se, että laina lykkääntyy loukkaantumisen takia eikä maksajan tahallisen perseilyn, mutta näköjään ei.

 

[David ":DA" Imodium]

On kyllä taas moista meininkiä
Luulisi, että pankissakin jotain painaisi se, että laina lykkääntyy loukkaantumisen takia eikä maksajan tahallisen perseilyn, mutta näköjään ei.

Riippuu tosi paljon ihmisestä. Me valittiin meidän pankki juuri siksi, että virkailijamme on ns. hyvä jätkä.

 

[FireFly Renaissance]

Oletteko kuulleet, että millaisilla perusteilla pankki on irtisanonut asuntolainoja? Täytyy sanoa, että Osuuspankilla on melko heppoiset syyt irtisanoa, kyseessä ei tosin asuntolaina: Sairastunut maatalousyrittäjä pulitti pankille 18 prosenttia viivästyskorkoa – maksanut 64 000 euroa

Sori vaan, sanoi entinen pankinjohtaja

Kuulostaa perus kepulaiselta vedätykseltä joita riitti 90-luvun laman aikaan ja nähty sittemminkin. Siellä on pankissa jo sukulaispojalle katottu hyvä maatila.

Maanviljelijä-Eeron sukutila myytiin pilkkahintaan - "Neljän miljoonan tila 400 000 eurolla"

 

[Ryydike]

Oletteko kuulleet, että millaisilla perusteilla pankki on irtisanonut asuntolainoja? Täytyy sanoa, että Osuuspankilla on melko heppoiset syyt irtisanoa, kyseessä ei tosin asuntolaina: Sairastunut maatalousyrittäjä pulitti pankille 18 prosenttia viivästyskorkoa – maksanut 64 000 euroa

Sori vaan, sanoi entinen pankinjohtaja

"Juu, sori vaan." Sanoi entinen pankin asiakas, kun entistä johtajaa turpaan veti...

 

[vemkki]

Oletteko kuulleet, että millaisilla perusteilla pankki on irtisanonut asuntolainoja? Täytyy sanoa, että Osuuspankilla on melko heppoiset syyt irtisanoa, kyseessä ei tosin asuntolaina: Sairastunut maatalousyrittäjä pulitti pankille 18 prosenttia viivästyskorkoa – maksanut 64 000 euroa

Sori vaan, sanoi entinen pankinjohtaja

Tuossa kannattaa huomata, että käräjäoikeudessa tuo menettely ei mennyt läpi. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö tällaisia juttuja yritettäisi jatkossakin.

 

[FireFly Renaissance]

Tuossa kannattaa huomata, että käräjäoikeudessa tuo menettely ei mennyt läpi. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö tällaisia juttuja yritettäisi jatkossakin.

Ja 90-luvun jälkeen asuntolainanottajalla on aika paljon parempi turva kuin yrityslainojen nostajalla.

 

[Nomber]

Hometalo juttuja on paljon ollut nyt lehdissä joissa myyjä esim joutuu korvaamaan ties mitä. Mutta mitä jos ostaa talon henkilöltä joka sattuu kuolemaan kaupanteon jälkeen ja sitten parin vuoden tms päästä ostaja huomaa että rakennus on läpimätä. Meneekö vaan ostajan tappioksi vai periytyykö vastuu jotenkin vainajan omaisille tms.(toivottavasti ei tai talon myynti saattaisi kerralla pilata usean sukupolven elämän.)

 

[Taneli-]

Hometalo juttuja on paljon ollut nyt lehdissä joissa myyjä esim joutuu korvaamaan ties mitä. Mutta mitä jos ostaa talon henkilöltä joka sattuu kuolemaan kaupanteon jälkeen ja sitten parin vuoden tms päästä ostaja huomaa että rakennus on läpimätä. Meneekö vaan ostajan tappioksi vai periytyykö vastuu jotenkin vainajan omaisille tms.(toivottavasti ei tai talon myynti saattaisi kerralla pilata usean sukupolven elämän.)

Tuo riippuu, jos pesää ei ole jaettu niin kuolinpesälle menee tuokin pohdittavaksi (oikeusjuttu). Eli mahdollinen perillinen voi kuten normaalistikin kieltäytyä kaikesta perinnöstä (mikä kannattaa tehdä jos kuolleella on esim. 500k velkaa, lada ja vaatteet perittäväksi) mutta ns. rusinoiden noukkimista ei sallita. Eli jos otat jotain perinnöstä vastaan kaikki vastuu siirtyy sinulle, velat sekä saatavat mutta jos kieltäydyt perinnöstä et joudu myöskään vastaamaan mahdollisiin lakijuttuihin tms.

Tosin en tiedä miten homma toimisi jos esim. (täysin esimerkki) ainoa vanhempasi, isäsi, myisi 500k asuntonsa maineen, kuolisi vuoden päästä vanhuuteen ja sinulle siirtyisi ainoana elävänä suvun jäsenenä kaikki (raha ja muu mahdollinen omaisuus). Siitä esim. 1 vuosi eteenpäin kävisikin ilmi että myyty asunto oli umpimätä, isäsi oli pitänyt salaista huoltamoa ja maaperässä olisi öljyä, raskasmetalleja ja haudattua romurautaa vuosikymmenien ajalta ja puhdistus tulee maksamaan miljoonia.

 

[zepi]

Kuolinpesä vastaa kuolleen veloista ja jos pesä häviää oikeusjutun tjsp, niin velkaahan siitä pesälle muodostuu. Tuntematta lakia ja ennakkotapauksia on aika mahdotonta sanoa kuinka pitkälle jaetun kuolinpesän osakkaiden vastuut omaisuudesta menevät.

Kuulostaisi myös aika karmealta, että joku perii pappansa, maksaa omat velkansa perinnöllä pois ja sitten yhtäkkiä on satojen tonnien lasku jostain 5v sitten myydystä isoisän hometalosta postilaatikossa.

Kuolinpesä sisänsä voi mennä konkurssiin eikä hometalon ostaja silloin välttämättä saa korvauksia pesältä. En tiedä miten toimitaan jos ositus on jo suoritettu.

Kuolinpesän konkurssi - Perikunta.fi

 

[Nomber]

Lähinnä ajattelin tilannetta missä pesä on jaettu. Tosin voihan käydä niinkin että joku myy talonsa, pistää kaiken ruletissa punaiselle ja tuleekin musta, sitten kuolee ja pesään jää joku 10€ joka annetaan perinnöksi henkilölle x. Aika ilkeä tilanne jos seuraavalla viikolla henkilön x postiluukusta kolahtaa miljoonan euron vaatimukset kun myyty talo on osoittautunut hometaloksi. Varsinkin kun perinnön saaja ei välttämättä ole tietoinen koko talostakaan, niin tuntuisi vähän epäreilulta? Tai jos vastuu siirtyy niin aika riskialttiiksi menisi ylipäänsä minkään perinnön vastaanottaminen kun pitäisi selvittää ensin vainajan koko elinaikaiset omistukset ja talojen myynnit ettei mistään 10v takaa ponnahda yhtäkkiä hometalojuttua niskaan satojentuhansien eurojen velkojen kanssa siksi että olet perinyt joltain kaukaiselta sukulaiselta risat villasukat.

Tai no vaikka perinnöksi olisikin saanut kaikki talon myynnistä saadut rahat niin aika ikävää siltikin, perijä kun ei välttämättä ole mitenkään tietoinen talon kunnosta tai edes että mitään taloa on koskaan ollut ja myyty, joten ei nyt ainakaan hänen vika että talo on mätä.

 

[kjns]

Lähinnä ajattelin tilannetta missä pesä on jaettu. Tosin voihan käydä niinkin että joku myy talonsa, pistää kaiken ruletissa punaiselle ja tuleekin musta, sitten kuolee ja pesään jää joku 10€ joka annetaan perinnöksi henkilölle x. Aika ilkeä tilanne jos seuraavalla viikolla henkilön x postiluukusta kolahtaa miljoonan euron vaatimukset kun myyty talo on osoittautunut hometaloksi. Varsinkin kun perinnön saaja ei välttämättä ole tietoinen koko talostakaan, niin tuntuisi vähän epäreilulta? Tai jos vastuu siirtyy niin aika riskialttiiksi menisi ylipäänsä minkään perinnön vastaanottaminen kun pitäisi selvittää ensin vainajan koko elinaikaiset omistukset ja talojen myynnit ettei mistään 10v takaa ponnahda yhtäkkiä hometalojuttua niskaan satojentuhansien eurojen velkojen kanssa siksi että olet perinyt joltain kaukaiselta sukulaiselta risat villasukat.

Tai no vaikka perinnöksi olisikin saanut kaikki talon myynnistä saadut rahat niin aika ikävää siltikin, perijä kun ei välttämättä ole mitenkään tietoinen talon kunnosta tai edes että mitään taloa on koskaan ollut ja myyty, joten ei nyt ainakaan hänen vika että talo on mätä.

Pikaisella mutulla asiaa tarkemmin tutkimatta sanoisin, että tällaisessa tilanteessa perillinen ei joudu vastuuseen tai maksumieheksi. Perillinen ei ole vastuussa toisen ihmisen tekemistä tai tekemättä jättämistä asioista, joten myöskään vahingonkorvauksia, hinnanpalautuksia tai mitään muutakaan häneltä ei voida vaatia toisen ihmisen tekemiin talokauppoihin liittyen.

Esim. hometalokeissithän hoidetaan oikeusteitse, eikä korvaus löytyneestä virheestä ole suinkaan mikään automaatio. Lakituvassa ostaja vaatii myyjältä korvausta talon virheestä joka ei ole ollut selvillä kaupantekohetkellä, eihän sitä korvausvastuuta voida vierittää toiselle täysin ulkopuoliselle osapuolelle, vaikka talon myynnistä aikanaan saadut rahat olisivatkin tälle perintönä menneet. Lisäksi niistäkin perintörahoista verokarhu vienyt jo osansa, joten korvausten vaatiminen niistä olisi senkin puolesta vähintäänkin kohtuutonta.

 

[zepi]

Pikaisella mutulla asiaa tarkemmin tutkimatta sanoisin, että tällaisessa tilanteessa perillinen ei joudu vastuuseen tai maksumieheksi. Perillinen ei ole vastuussa toisen ihmisen tekemistä tai tekemättä jättämistä asioista, joten myöskään vahingonkorvauksia, hinnanpalautuksia tai mitään muutakaan häneltä ei voida vaatia toisen ihmisen tekemiin talokauppoihin liittyen.

Esim. hometalokeissithän hoidetaan oikeusteitse, eikä korvaus löytyneestä virheestä ole suinkaan mikään automaatio. Lakituvassa ostaja vaatii myyjältä korvausta talon virheestä joka ei ole ollut selvillä kaupantekohetkellä, eihän sitä korvausvastuuta voida vierittää toiselle täysin ulkopuoliselle osapuolelle, vaikka talon myynnistä aikanaan saadut rahat olisivatkin tälle perintönä menneet. Lisäksi niistäkin perintörahoista verokarhu vienyt jo osansa, joten korvausten vaatiminen niistä olisi senkin puolesta vähintäänkin kohtuutonta.

Jos pesä on kerinnyt kadota olemasta, niin olen samaa mieltä. En tiedä koska kuolinpesä juridisessa mielessä lakkaa olemasta, mutta sitä ennen nostetuissa keisseissä perilliset voisivat ainakin teoreettisesti joutua palauttamaan rahoja jos todetaan, että todellisuudessa pesänselvitys ei mennyt oikein.

Olisi mielenkiintoista nähdä oikeustapaus tästä, mutta toivottavasti sellaista tilannetta ei ikinä Suomessa tule eteen.

 

[pkuitune]

Ollaan hankkimassa avovaimon kanssa ensiasuntoa (noin 260 k€) Turun suunnalta. Olisikohan itua ostaa asunto 49/51-suhteella, jolloin vähemmän omistava puolisko voisi vielä ryhtyä ASP-säästäjäksi ja saada myöhemmässä vaiheessa eloa mahdollisen seuraavan asunnon ostoon ASP-lainan? Lähinnä mietin tätä skenaariota ASP-lainaan saatavan korko"suojan" näkökulmasta. Toki tällöin menee jokunen tonni varainsiirtoveroa, mutta onko tässä muiden mielestä vielä enemmän koiria haudattuna?

 

[micko]

En ASPstä tiedä, mutta mulla olis hyvä ensiasunto tarjota teille Turun seudulta (rivitalonpääty Kaarinasta). Vähän budjettinne alle, mutta jää rempparahaa kun kuitenkin pinnat haluatte uusia.

 

[Tuhnu]

Hei, Olen keskustelua paljon lukenut ja tuntuu olevan tietoa porukalla. Itse sain juuri OP:lta tarjouksen n. 70k lainaan 1,25% marginaalilla, 12kk euribor ja halusi virkailija tarjota tuolla muuttuvalla annuiteetti lyhennyksellä. Laina-aika n. 20 vuotta.

Tarjosi myös 2,9% korkokattoa 10 vuoden ajalle. Marginaali ilmeisesti olisi korkokattoaikana 0,64 prosenttia korkeampi..

Lisäksi tarjottiin takaisinmaksuturvaa n. 38€ / kk. Työttymyys, työkyvyttömyys, pysyvä haitta ja kuolema.

1. Onko marginaali mielestänne kohtuullinen?

2. Onko korkokatossa järkeä ja kannattaako sen tuomasta mielenrauhasta mielestänne maksaa?

3. Onko muuttuva annuiteetti järkevä vaihtoehto verrattuna muihin, tällä hetkellä?

 

[Taneli-]

Lisäksi tarjottiin takaisinmaksuturvaa n. 38€ / kk. Työttymyys, työkyvyttömyys, pysyvä haitta ja kuolema.

1. Onko marginaali mielestänne kohtuullinen?

2. Onko korkokatossa järkeä ja kannattaako sen tuomasta mielenrauhasta mielestänne maksaa?

3. Onko muuttuva annuiteetti järkevä vaihtoehto verrattuna muihin, tällä hetkellä?

- Takaisinmaksuturva: maksat täsmälleen 9120€ ~70k€ lainasta 20v aikana.
- Marginaali riippuu henkilöstä, tietysti kannattaa kilpailuttaa ja palata sitten takaisin asiaan "täältä pankista tarjottiin.. mikä on teidän vastatarjouksenne?"
- Korkokatto, ongelma tuossa on se että se tarjotaan ensimmäiselle 10v ajalle, ei viimeiselle. Lisäksi siinä voi pahimmillaan tulla se vastaan että ET pysty tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä ilman lisämaksuja kun korkokatto löytyy.
- muuttuva annuiteetti, se on ihan toimiva JOS pystyt laittamaan enempi säästöön ja tarvittaessa lyhentämään lainaa nopeammin = silloin se mitä maksat per kuukausi tietysti vähenee ja siten pystyt tarvittaessa kompensoimaan ihan varmasti 20 vuoden sisällä nousevia korkoja. Mikäli tilanne on se että taloudelle tekee tiukkaa jo nyt ja esim. ylimääräinen muutama sata euroa kulu kuukaudessa riittäisi pikavipin nostamiskynnyksen ylitykseen tms. tuo muuttuva annuiteetti ei ole paras vaihtoehto.

 

[Dalle]

Ollaan hankkimassa avovaimon kanssa ensiasuntoa (noin 260 k€) Turun suunnalta. Olisikohan itua ostaa asunto 49/51-suhteella, jolloin vähemmän omistava puolisko voisi vielä ryhtyä ASP-säästäjäksi ja saada myöhemmässä vaiheessa eloa mahdollisen seuraavan asunnon ostoon ASP-lainan? Lähinnä mietin tätä skenaariota ASP-lainaan saatavan korko"suojan" näkökulmasta. Toki tällöin menee jokunen tonni varainsiirtoveroa, mutta onko tässä muiden mielestä vielä enemmän koiria haudattuna?

Jääkö vähemmän omistamalle puoliskolle lainan lyhennyksen jälkeen paljon säästöön? ASP:n säilyttäminen myöhempään elämän vaiheeseen edellyttää että sinne pystyy jotain säästämäänkin, muuten jää lisäkorko-hyöty vähän vajaaksi. Ja tosiaan sen 2500€/5000€ joutuu varainsiirtoa maksamaan.

 

[pkuitune]

Jääkö vähemmän omistamalle puoliskolle lainan lyhennyksen jälkeen paljon säästöön? ASP:n säilyttäminen myöhempään elämän vaiheeseen edellyttää että sinne pystyy jotain säästämäänkin, muuten jää lisäkorko-hyöty vähän vajaaksi. Ja tosiaan sen 2500€/5000€ joutuu varainsiirtoa maksamaan.

Meillä on nettotulot kuussa yhteensä noin 5000€, josta nykykoroilla menisi noin 1300-1400 e/kk asumismenoihin (lainan lyhennys, vastike, sähkö, netti, vesi). Jälkeläisiä ei (ainakaan vielä) ole, mutta kaksi koiraa kylläkin, mutta uskoisin tuosta jonkun verran jäävän vielä aspille pistettäväksi. Toki uskon asia se ei saa olla siinä vaiheessa kun tehdään ratkaisuja

 

[Kaiser Soze]

hän vaikka aiheuttaisi vesivahingon, kuka maksaisi?

Aiheuttaja maksaa aina.

 

[Tuhnu]

- Korkokatto, ongelma tuossa on se että se tarjotaan ensimmäiselle 10v ajalle, ei viimeiselle. Lisäksi siinä voi pahimmillaan tulla se vastaan että ET pysty tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä ilman lisämaksuja kun korkokatto löytyy.
- muuttuva annuiteetti, se on ihan toimiva JOS pystyt laittamaan enempi säästöön ja tarvittaessa lyhentämään lainaa nopeammin = silloin se mitä maksat per kuukausi tietysti vähenee ja siten pystyt tarvittaessa kompensoimaan ihan varmasti 20 vuoden sisällä nousevia korkoja. Mikäli tilanne on se että taloudelle tekee tiukkaa jo nyt ja esim. ylimääräinen muutama sata euroa kulu kuukaudessa riittäisi pikavipin nostamiskynnyksen ylitykseen tms. tuo muuttuva annuiteetti ei ole paras vaihtoehto.

Kiitos vastauksesta.
- Tuo oli minulle uusi juttu, että ylimääräisiä lyhennyksiä ei välttämättä saa ilmaiseksi jos on korkokatto. Täytyypä kysyä tuota pankin virkailijalta.
- Tarkoitus on kyllä säästää lainan ohella. Tykkään pitää kuukausittaiset kulut pienenä suhteessa nettotuloihin ja käyttää rahaa paljon harrastuksiin ja ns. "elämiseen" eli ei talouteni siitä varmaan hetkahtaisi jos kk-erä nousisikin satasen tai kaksi.
- Tuo pankin tarjoama työttömyys/työkyvyttömyys vakuutus tuntuu ehkä hieman turhalta ja kalliilta ja mitä se sitten korvaa? Varmaan vain jos irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Vakuutuslääkäri pitää kuitenkin työkykyisenä vaikka olisi pää kainalossa.

 

[Taneli-]

- Tarkoitus on kyllä säästää lainan ohella. Tykkään pitää kuukausittaiset kulut pienenä suhteessa nettotuloihin ja käyttää rahaa paljon harrastuksiin ja ns. "elämiseen" eli ei talouteni siitä varmaan hetkahtaisi jos kk-erä nousisikin satasen tai kaksi.

Sitten neuvoni on että korkokattoa ei tarvita ja tuo muuttuva annuiteetti on oikea. Itsekin siirrän sille tilille miltä tuota lainaa maksetaan takaisin 50% enemmän rahaa kuukaudessa kuin tarvisi. Käytännössä toimin siis itse omana korkokattonani. Jos (kun) korot nousevat on helppoa maksaa kerralla sitten enempi lainaa takaisin (ilman että lainan maksuaika muuttuu = kuukausittain maksettavat maksut vähenevät) tai jos siihen menee tarpeeksi aikaa (summa tilillä kasvaa tarpeeksi) niin maksaa lainan kokonaan pois.

Mikään ei tietysti estä välistä lyhentämästä (esim. muutaman vuoden välein tms) sitä lainaa muutenkin koska yleensä lainan korko on suurempi kuin mitä tilin korko + verotukseen saatavat vähennykset, kunhan vaan pitää huolen siitä että oma tulevaisuus näyttää silloin vielä hyvältä (ei ole esim. juuri saanut potkuja työpaikasta).

Tietysti tuo määrä kannattaa katsoa omien tulojen sekä menojen mukaan, jos maksaisit esim. 600€/kk lainaa + lyhennystä mutta siirrät 900€/kk tilille mistä lyhennys maksetaan siitä tulee vuodessa 3600€ ja 10 vuodessa 36 000€ jo odottamaan korkojen nousemista. Ainoa mikä tarvitsee muistaa on se oma selkäranka. Eli tuosta ei oteta sitten lomamatka, joululahja, viikonlopun taksi jne. rahoja.

 

[Marius]

Tietysti tuo määrä kannattaa katsoa omien tulojen sekä menojen mukaan, jos maksaisit esim. 600€/kk lainaa + lyhennystä mutta siirrät 900€/kk tilille mistä lyhennys maksetaan siitä tulee vuodessa 3600€ ja 10 vuodessa 36 000€ jo odottamaan korkojen nousemista. Ainoa mikä tarvitsee muistaa on se oma selkäranka. Eli tuosta ei oteta sitten lomamatka, joululahja, viikonlopun taksi jne. rahoja.

Vähän tätä ajatusta itsellä, mutta laitan säästöt indeksirahastoihin tai muihin sopivaksi katsomiini sijoituksiin. Erikseen sitten puskurivarat lyhyen aikavälin tarpeisiin. Aika näyttää, minkälaiseen tuottoon pääsee vai pääseekö ollenkaan.

 

[Jumputin]

Vähän tätä ajatusta itsellä, mutta laitan säästöt indeksirahastoihin tai muihin sopivaksi katsomiini sijoituksiin. Erikseen sitten puskurivarat lyhyen aikavälin tarpeisiin. Aika näyttää, minkälaiseen tuottoon pääsee vai pääseekö ollenkaan.

Kuulostaa hyvältä. Itsellä on osakesalkku samalla ajatuksella ja saisin jo maksettua toisen asuntolainani niillä pois, mutta kun korko on tasan 0% ja toisen 0,95% niin ei kannata.

Vaikka riskinsä aina osakesäästämisessä on, ei ole ollut toistaiseksi vaikeuksia pitää tuotto reilusti lainakorkojen yläpuolella.

 

[Ylijumala]

Mitäs asiantuntijat sanovat tähän: Muijan kanssa ostettiin 50/50 ensiasunto vuosia sitten. Nyt tuli ero ja ostin muijan osuuden itselleni. Lasketaanko tämä edelleen minun ensiasunnokseni? Järki sanoo että on, mutta ei näistä Suomen kiemuroista ikinä tiedä.

 

[Persojet]

Mitäs asiantuntijat sanovat tähän: Muijan kanssa ostettiin 50/50 ensiasunto vuosia sitten. Nyt tuli ero ja ostin muijan osuuden itselleni. Lasketaanko tämä edelleen minun ensiasunnokseni? Järki sanoo että on, mutta ei näistä Suomen kiemuroista ikinä tiedä.

Veikkaisin verottajan tulkitsevan tuon itselleen eli puolikas laina on ensilaina ja toisesta puolesta maksetaan sitten jo varainsiirtoa ynnä muut hömpät

 

[Taneli-]

Mitäs asiantuntijat sanovat tähän: Muijan kanssa ostettiin 50/50 ensiasunto vuosia sitten. Nyt tuli ero ja ostin muijan osuuden itselleni. Lasketaanko tämä edelleen minun ensiasunnokseni? Järki sanoo että on, mutta ei näistä Suomen kiemuroista ikinä tiedä.

Missä mielessä?
Eli sinä sekä "muija" ovat kumpikin ensiasuntonsa käyttäneet. Jos/kun kumpikin teistä ostaa seuraavaa asuntoa siihen EI saa kumpikaan enää ensiasunnon etua.

Väittäisin että vaikka tuo on ns. ensiasunto niin kun nyt ostat hänen osuuden itsellesi tuosta osuudesta joudut kuitenkin maksamaan veroa, missä ei oteta huomioon mitään ensiasunnon osuutta vaikka fyysisesti sama asunto onkin kyseessä. Samaten jos esim. 2v päästä myyt tuon asunnon entiselle "muijallesi" hän ei saa siitä ensiasunnon etua verotuksessa tms. vaikka kuinka se olisi ollutkin alunperin hänen ensiasuntonsa.

 

[Ylijumala]

Kiitos vastauksista. Varainsiirtoveron tosiaan jouduin maksamaan, eli homma on sitten sillä selvä.

 

[plösöpulla]

Kiitos vastauksista. Varainsiirtoveron tosiaan jouduin maksamaan, eli homma on sitten sillä selvä.

Verotuksessa ensiasunto on se ensimmäinen asunto, josta omistaa vähintään 50 %. Eli tuo ensimmäinen puolikas oli sinulle varainsiirtoverosta vapaa ja asuntolainan koroista sai vähennettävästä osasta alijäämähyvityksenä 32 %.

Koska olet jo omistanut asunnosta vähintään 50 %, on tuo ex-puolisolta ostettu asunnon puolikas aivan normaali "asunto". Eli varainsiirtoverovapautta ei ole ja asuntolainan koroista alijäämähyvityksenä saa 30 % eikä 32 %.

Ensiasunnon ostajana sinun ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• Olet kaupantekohetkellä 18–39-vuotias.
• Omistat kaupan jälkeen asunnosta 50 % tai enemmän.
• Ostat asunnon vakituiseksi asunnoksesi ja muutat siihen 6 kuukauden kuluessa kaupanteosta.
• Et ole aiemmin omistanut mistään asunto-osakkeesta tai asuinrakennuksesta 50 %:a tai enempää.

Ensiasunto voi olla asunto-osake, kuten kerrostalo- tai rivitalohuoneisto. Se voi olla myös kiinteistö, kuten omakotitalo. Ensiasunnon verovapaus ei koske autopaikkaa.

Ensiasunto

Varainsiirtoverotuksen ensiasunnon määritelmä soveltuu myös asuntolainan korkoihin verotuksessa.

 

[Tilipitappitippitappi]

Voisi melkein kilpailuttaa asuntolainan uusiksi. Nykyisen marginaali 1,2% ja lainaa jäljellä n. 180k€. Laina otettu n. 2 vuotta sitten, jolloin marginaalit oli korkeammat.
Onko kokemusta kiinteistövälittäjien käytössä tällaisessa tapauksessa? Ajatuksena siis arvioittaa samalla myös kämpän nykyinen arvo ja jos se tarpeeksi korkea, saisimme takaajien nimet samalla vaivalla pois papereista?

 

[Uzulumu]

Voisi melkein kilpailuttaa asuntolainan uusiksi. Nykyisen marginaali 1,2% ja lainaa jäljellä n. 180k€. Laina otettu n. 2 vuotta sitten, jolloin marginaalit oli korkeammat.
Onko kokemusta kiinteistövälittäjien käytössä tällaisessa tapauksessa? Ajatuksena siis arvioittaa samalla myös kämpän nykyinen arvo ja jos se tarpeeksi korkea, saisimme takaajien nimet samalla vaivalla pois papereista?

Täysin vastaava tilanne, paitsi lainaa puolet vähemmän. Asiaa harkittuani totesin, että ei kannata. Joutuu vaihtamaan euriborin huonompaan 12kk ja lainaan tulee ehto, että negatiivista euriboria ei vähennetä marginaalista. Tällä hetkellä siis 6kk euribor ja kokonaiskorko jotain 0,93 eli pitäisi saada aika hyvä tarjous, että kannattaa.

 

[Tilipitappitippitappi]

Täysin vastaava tilanne, paitsi lainaa puolet vähemmän. Asiaa harkittuani totesin, että ei kannata. Joutuu vaihtamaan euriborin huonompaan 12kk ja lainaan tulee ehto, että negatiivista euriboria ei vähennetä marginaalista. Tällä hetkellä siis 6kk euribor ja kokonaiskorko jotain 0,93 eli pitäisi saada aika hyvä tarjous, että kannattaa.

hmm, meillä on 12kk euribor (ei muka saanut lyhyempää aikoinaan). Sitä en tiedä kuinka tuo negatiivinen euribor meillä vaikuttaa kokonaiskorkoon. Täytyypä siis tarkistaa lainaehdot.

 

[Uzulumu]

hmm, meillä on 12kk euribor (ei muka saanut lyhyempää aikoinaan). Sitä en tiedä kuinka tuo negatiivinen euribor meillä vaikuttaa kokonaiskorkoon. Täytyypä siis tarkistaa lainaehdot.

Joo, 12kk oli kuulemma ainut vaihtoehto meillekin. Ei siihen suostuttu ja piti joltain isommalta pomolta kysyä ja 6kk sitten lopulta suostuivat. Katsoo sitten jos korot nousee plussalle kannattaako kilpailutus, mutta onhan tässä aikaa kun maksuaikaa vielä lähes 20v jäljellä.

 

[Nomber]

Voisi melkein kilpailuttaa asuntolainan uusiksi. Nykyisen marginaali 1,2% ja lainaa jäljellä n. 180k€. Laina otettu n. 2 vuotta sitten, jolloin marginaalit oli korkeammat.
Onko kokemusta kiinteistövälittäjien käytössä tällaisessa tapauksessa? Ajatuksena siis arvioittaa samalla myös kämpän nykyinen arvo ja jos se tarpeeksi korkea, saisimme takaajien nimet samalla vaivalla pois papereista?

Saman verran lainaa ja samanikäinen laina. Sain tiputettua 1%->0,8%. Olisi saanut myös 0,7% mutta tuo 0,8 on op:sta ja sieltä saan 0,25%bonusta jolla saan maksettua kaikki vakuutukset ja lainanhoitokulut. Joten tässä tapauksessa 0,8 on parempi kun 0,7.

Samalla tosin muuttui 3kk->12kk joten saattoi olla myös kallis ja typerä vaihto, mutta aika näyttää. Ehkä myöhemmin saa vaihdettua takaisin 3kk jos euriborit nousee. Lainassani tosin marginaali oli kuitenkin vähintään 0 joten ainakin nyt vuoden ajan tulee säästöä.

 

[valexi]

@Nomber Mites sait tiputettua 1% -> 0,8%? Sanoit vaan että voitasko tarkistella? Vai ilmoititko pankkiin kilpailijan tarjouksen?

 

[pkuitune]

Ryhdyin tässä miettimään, että olisikohan asuntolainaan mahdollista neuvotella sellainen marginaali, joka päivittyisi automaagisesti sen mukaan, kun 12kk euribor nousee positiiviseksi. Tällä hetkellä pienin tarjottu marginaali on 0,7 %, mikä on nyt negatiivisen viitekoron tapauksessa ihan ok, mutta sitten kun aikanaan euribor kenties nousee vaikka 1 %:iin, niin tuo 0,7% marginaali on siihen suhteutettuna helvetinmoinen. Onko tässä tapauksessa muita vaihtoehtoja kuin kilpailuttaa laina uudestaan?