Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ensiasunnon ostaja 130k€ asuntoon n. 2500€ nettotuloilla Vantaalla sai seuraavia tarjouksia:

1. OP (Pohjois-Savo) automaattitarjous: 0,7 % + 700€ nostokulut
2. OP (P-S) Ensimmäinen puhelu neuvottelijan kanssa 0,61 % + 600€
3. S-pankki 0,5 % + 600€
4. Danske Bank 0,5 % + 300€ (ilman akava alennusta)
5. Danske Bank 0,45 % + 0€ (akava alennuksella)
6. OP (P-S) 0,45 + 100€
7. Nordea 0,4 + 200€ (Täältä täti pyyti ainoana 3kk tiliotteet ja palkkakuitit välittömästi ekassa keskustelussa)
8. S-pankki 0,5 % + 100€

Tämänhetkinen pankki on OP ja "koti" konttorilta 6/5 palvelua niin pysyy pankkinani näillä tarjouksilla tulevaisuudessakin. Tulen vielä kysymään s-pankilta ja danskelta viimeiset tarjoukset.

ASP-tilillä säästöjä n. 8500€. OP lupasi lisäkoron säästöille kun ne käytetään asunnon ostamiseen vaikka asp-ehdot ei täyty, mutta nordea juuttui ehtoihin kiinni. Olisi pitänyt se 10% löytyä että he olisivat lisäkoron maksaneet. Muutenkin nordean henkilö tuntui kylmälle ja ylimieliselle, joten ihan vaan huonon kokemuksen perusteella he eivät mene jatkoon.
 
Tulipa tuossa mieleen, että kilpailutustilanteessa vaatiiko muut pankit todentamaan muiden pankkien tarjouksia mitenkään?
Jos oma laina on vaikka Nordeassa ja soittelen sinne ja tarjoavat vaikkapa "parhaimmillaan" 0,5 marginaalia niin narahtaako mitenkään jos soittaa seuraavana päivänä uudestaan ja sanoo saaneensa S-pankilta 0,4%:n tarjouksen että tulisitteko vastaan samaan?

Kaverin puolesta siis kyselen, jos ei todellisuudessa jaksaisi vaihtaa pankkia ja tietää yleisen tarjoustason :asif:
 
Tulipa tuossa mieleen, että kilpailutustilanteessa vaatiiko muut pankit todentamaan muiden pankkien tarjouksia mitenkään?
Jos oma laina on vaikka Nordeassa ja soittelen sinne ja tarjoavat vaikkapa "parhaimmillaan" 0,5 marginaalia niin narahtaako mitenkään jos soittaa seuraavana päivänä uudestaan ja sanoo saaneensa S-pankilta 0,4%:n tarjouksen että tulisitteko vastaan samaan?

Kaverin puolesta siis kyselen, jos ei todellisuudessa jaksaisi vaihtaa pankkia ja tietää yleisen tarjoustason :asif:

No pankkikin tietää yleisen tason varmaan aika tarkasti eri spekseille ja ehkä pieni bluffi voi mennä läpi, mutta suuremmasta varmaan sanovat, että ei pystytä vastaamaan tähän. Tuskin ne mitään todisteita niistä tarjouksista koskaan haluaa.
 
Eivät meikäläiseltä mitään todisteita muiden pankkien tarjouksista pyytäneet. Eräs pankki sanoi suoraan, että eivät voi tehdä parempaa tarjousta, kuin mitä heille parhaaksi kerroin.

Mun kohdalla pankit "kilpailivat" takuun hinnan kanssa. S-pankin kanssa ei vielä olla niin pitkällä, mutta Danskella heidän maksullinen takaus maksoi n. 1400€ kertamaksulla, OP:lla noin 200-300€/vuosi niin kauan kuin vakuusvajetta on (hinta riippuu vakuuden määrästä) ja nordea oli valmis hyväksymään vakuusvajeen omaksi riskikseen.
 
Nordealle puolen tunnin jonottelu puhelimessa, mutta mukava asiakaspalvelija tarjos suoraa kuluttoman marginaalimuutoksen 0,6 -> 0,45. Sen verta mutkitta sujui että hyväksyin suorilteen. Voiha ton kilpailuttaa vaikka heti huomenna, jos haluaa tähdätä 0,4:ään tai alempaan.
Pikkasen eri kokemus kuin vuosi sitten tehty marginaalitarkistelu, jossa kynsin ja hampain sai vääntää kohtalaiseen marginaaliiin pääsemisestä ja 200e muutosmaksua oli mukamas mahdoton sivuuttaa. Kerrankin jotain hyvää Nordealta. :D
 
Nordealle puolen tunnin jonottelu puhelimessa, mutta mukava asiakaspalvelija tarjos suoraa kuluttoman marginaalimuutoksen 0,6 -> 0,45. Sen verta mutkitta sujui että hyväksyin suorilteen. Voiha ton kilpailuttaa vaikka heti huomenna, jos haluaa tähdätä 0,4:ään tai alempaan.
Pikkasen eri kokemus kuin vuosi sitten tehty marginaalitarkistelu, jossa kynsin ja hampain sai vääntää kohtalaiseen marginaaliiin pääsemisestä ja 200e muutosmaksua oli mukamas mahdoton sivuuttaa. Kerrankin jotain hyvää Nordealta. :D

Tais sen verran paljon asiakkaita lähteä viime vuonna menemään että linja muuttunut... Mekin kun loppuvuodesta siirrettiin laina pois niin käsittelyaika oli viitisen viikkoa sen palvelulupauksen viiden arkipäivän sijasta.
 
Nordealle puolen tunnin jonottelu puhelimessa, mutta mukava asiakaspalvelija tarjos suoraa kuluttoman marginaalimuutoksen 0,6 -> 0,45. Sen verta mutkitta sujui että hyväksyin suorilteen. Voiha ton kilpailuttaa vaikka heti huomenna, jos haluaa tähdätä 0,4:ään tai alempaan.
Pikkasen eri kokemus kuin vuosi sitten tehty marginaalitarkistelu, jossa kynsin ja hampain sai vääntää kohtalaiseen marginaaliiin pääsemisestä ja 200e muutosmaksua oli mukamas mahdoton sivuuttaa. Kerrankin jotain hyvää Nordealta. :D

Samanlainen kokemus itsellä Nordeasta tuossa lähiaikoina. Soitin Nordea asiakaspalveluun ja 15min puhelun jälkeen lopputulos marginaali tippu 0,75 -> 0,58 ja tästä 200€ lisämaksusta pystyttiin "poikkeuksellisesti" tässä tapauksessa koska "hyvä asiakas" :whistling:
 
Ensiasunto kiikarissa ja sellainen 250k luokkaa pitäisi lainaa saada puolison kanssa puoliksi otettua. Molemmilla on omilla ASP-tileillä säästöjä ja jonkin verran käteistä ja osakkeita. Kuukausitulot ovat melko lailla saman suuruiset. Onko tällaisessa tilanteessa yleensä järkevintä ottaa yksi iso laina, vai ASPeilla 115+115k ja loput sitten normaalina lainana puoliksi?

Kun noin iso laina olisi ekassa asunnossa, niin turhaa varmaan kikkailla 51/49 omistussuhteilla vältelläkseen varainsiirtoveroa? Tuskin paljoa kalliimpaa asuntoa tulee hankittua myöhemmin.
 
Aina kannattaa kikkailla varmuuden vuoksi tuon varainsiirtoveron kannalta. Ei sitä koskaan tiedä vaikka ero tulisi ja joutuisi kämppä vaihtoon jos ei muuten.
Tässä kuitenkin ikäkin ratkaisee, eli pitää alle 40 v ja on myös pieni poliittinen riski että parin vuoden päästä tätä ei olekaan. Ja jollainhan se varainsiirtovero pitää nytkin maksaa, meneekö lainalla maksuun? Eli aina ei välttämättä kannata kikkailla.
 
Ensiasunto kiikarissa ja sellainen 250k luokkaa pitäisi lainaa saada puolison kanssa puoliksi otettua. Molemmilla on omilla ASP-tileillä säästöjä ja jonkin verran käteistä ja osakkeita. Kuukausitulot ovat melko lailla saman suuruiset. Onko tällaisessa tilanteessa yleensä järkevintä ottaa yksi iso laina, vai ASPeilla 115+115k ja loput sitten normaalina lainana puoliksi?

Kun noin iso laina olisi ekassa asunnossa, niin turhaa varmaan kikkailla 51/49 omistussuhteilla vältelläkseen varainsiirtoveroa? Tuskin paljoa kalliimpaa asuntoa tulee hankittua myöhemmin.

Olenko aivan hakoteillä kuin muistelisin, että ASPissa on yhteinen katto yhdelle asunnolle eikä kaksi henkilökohtaista? Viitaten tähän "115k+115k" joka viittaa "muu Suomi" rajoituksiin?

"Molemmille parisuhteen osapuolille voi myös avata omat ASP-tilit ja yhdistää ne vasta ostohetkellä. Korkotuettua ASP-lainaa ei kuitenkaan saa yhteen asuntoon enempää kuin maksimimäärän – esimerkiksi Helsingissä 180 000 euroa."
 
Olenko aivan hakoteillä kuin muistelisin, että ASPissa on yhteinen katto yhdelle asunnolle eikä kaksi henkilökohtaista? Viitaten tähän "115k+115k" joka viittaa "muu Suomi" rajoituksiin?

"Molemmille parisuhteen osapuolille voi myös avata omat ASP-tilit ja yhdistää ne vasta ostohetkellä. Korkotuettua ASP-lainaa ei kuitenkaan saa yhteen asuntoon enempää kuin maksimimäärän – esimerkiksi Helsingissä 180 000 euroa."

Joo, itsekin tänään ettinyt tietoa ja tuohon lopputulemaan tulin. Kysymys muuttuukin sitten muotoon, onko täällä kokemusta tuollaisesta, että 115k ASPilla ja loput ~135k normaalina asuntolainana? Vai pitäsikö nuo ASP-rahat vaan käyttää käsirahana lainaa hakiessa.
 
Vaikea uskoa, että menisi alemmas. Riippuu toki varallisuudesta ja tuloistakin jonkin verran. Enemmän kuitenkin virkailijasta ja vaikuttaa että olet saanut hyvä.


Yleisesti näissä asuntolaina-asioissa kyllä harmittaa, että se on paljon riippuvainen siitä virkailijasta. Itselläni oli ensimmäisen kämpän kilpailutuksessa mukana enää Nordea ja OP, mutta kesken kilpailutuksen se OP virkailija "katosi". Ei vastannut enää mihinkään yhteydenottoon. Silloin oli pöydällä kaksi samanlaista tarjousta, joista otin silloin Nordean, kun OP "luovutti". En minä tosin ala montaa kertaa soittelemaan ja lähettelemään sähköposteja virkailijan perään, koska se on pankin tehtävä pitää kiinni asiakkaistaan. Jos virkailija sairastuu, kai sillä joku sijainen on tai joku muu voi asiaa hoitaa? Tässäkin tapauksessa odottelin 1.5 viikkoa sitä vastausta OP:ta Ja olin siis silloin OP:n pitkäaikainen asiakas.

Palasin nykyisen kämpän lainan myötä takaisin OP:lle, kun sattui hyvä virkailija. Soitteli melkein parin-kolmen päivän välein ja kyseli muiden pankkien tarjouksia ja lupasi parantaa OP:n tarjousta. Ilmeisesti oli joku vastavalmistunut, kun oli niin innokas.

Itse törmäsin samaan aikanaan. Oli kohtuu kiire hoitaa asioita ja halu pitää lainat op:ssä, koska hyvät ehdot mitä ei kilpailuttamallakaan saanut uusiin tarjouksiin. Sitten tuli yllättävä hiljaisuus kesken neuvottelujen op:ssä. Pari päivää radiohiljaisuutta odottelin ja pistin postia sille joka löytyi rahoitsupalvelujen päälikkönä/vastuuhenkilönä. Selvisi, että alkuperäinen neuvottelija oli jäänyt lomille. No tämä esimies otti kuitenkin asiasta vaarin ja hoiti henkilökohtisesti paperit kuntoon hyvinkin nopeasti. Oikein mallikkaasti hoitui, mutta jäi tosiaan sellainen mielikuva, että jos joku jää lomalle/sairaana niin sen asiat seisoo eikä asikkaat tiedä tirin taria miksi mikään ei etene.
 
Joo, itsekin tänään ettinyt tietoa ja tuohon lopputulemaan tulin. Kysymys muuttuukin sitten muotoon, onko täällä kokemusta tuollaisesta, että 115k ASPilla ja loput ~135k normaalina asuntolainana? Vai pitäsikö nuo ASP-rahat vaan käyttää käsirahana lainaa hakiessa.
Me otettiin yhteinen laina n. 240k€ asuntoon tänä vuonna, ja laina järjesteltiin Nordealla juurikin noin että 115k€ ASP-lainaa, ja sitten loput velattomasta hinnasta (miinus omat säästöt) ASP-lisälainana. Mitään sen suurempaa ihmettelyä tuossa ei ollut, vaan aika vakiokäytännöltä vaikutti.
Meillekin tuli yllätyksenä että tuo 115k€ on riippumaton siitä hakeeko yksin vai yhteistä lainaa, jotenkin olimme ajatelleet että totta kai se on "henkilökohtainen" asp-lainan maksimimäärä, joka sitten meidän ruokakunnalle yhteensä olisi 230k€.. Mutta eipä tuolla nyt suurta käytännön eroa taida olla, sama korko molemmissa. Kaikki asp-edut eivät toki taida sitten koskettaa tuota lisälainaa.
 
Tuli tehtyä 10v sitten huono päätös (jälkikäteen katsottuna, silloin tuetty tuntui järkevältä. Lainaa kuitenkin 400ke) ja otettiin 10v kiinteä laina 3,01% korolla. Onneksi vain 37% koko lainasta, loppu 3KK EB + 0.6.

Nyt vihdoin toi kiinteä korkojakso päättyi ja vaihtui 12KK EB + 0.504. Ihan kiva nyt maksaa tätä 0.074% korkoa...
 
Riippuu toki varallisuudesta ja tuloistakin jonkin verran.
Tulot vaikuttaa toki. Mutta Dansken virkailija totesi muutama vuosi sitten minulle kilpailutustilanteessa, että heillä varallisuus ei vaikuta marginaaliin, ei "vaikka tilillä olisi sata tonnia" (suora lainaus sikäli kun oikein muistan).

Hieman yllätyin.
 
Ei se sinänsä yllätä, koska satakin tonttua voi lähteä saman tien kävelemään, kun pankki ei sitä kiinnitä. Osakkeitakin aika nihkeästi tuntuivat jo 10 vuotta sitten ottamaan panttina edes 50 % arvosta.
 
Tulot vaikuttaa toki. Mutta Dansken virkailija totesi muutama vuosi sitten minulle kilpailutustilanteessa, että heillä varallisuus ei vaikuta marginaaliin, ei "vaikka tilillä olisi sata tonnia" (suora lainaus sikäli kun oikein muistan).

Hieman yllätyin.
Itse en saanut tossa 10v kiinteän koron vaihtuessa 12kkEB neuvoteltua toukokuussa marginaalia kuin 0.504%. Talouden vuositulot kuitenkin reilusti yli 250te. Eli ei noilla tuloillakaan nyt mitään ihmeitä voi saada. Toki tossa lainassa negatiivinen viitekorko vaikuttaa, eli kokonaiskorko nyt tosiaan toi 0.074%. Varmaan uutta lainaa hakiessa voisi olla eri, kun lainankorko olisi vähintään marginaalin verran.
 
Itse en saanut tossa 10v kiinteän koron vaihtuessa 12kkEB neuvoteltua toukokuussa marginaalia kuin 0.504%. Talouden vuositulot kuitenkin reilusti yli 250te. Eli ei noilla tuloillakaan nyt mitään ihmeitä voi saada. Toki tossa lainassa negatiivinen viitekorko vaikuttaa, eli kokonaiskorko nyt tosiaan toi 0.074%. Varmaan uutta lainaa hakiessa voisi olla eri, kun lainankorko olisi vähintään marginaalin verran.
Viitekoron negatiivisuus on varmasti syy.

Itse sain pari vuotta sitten neuvoteltua marginaaliksi samaisen 0,5 % + 12 kk EB, vaikka talouden vuositulot ovat 80k ja asutaan haja-asutusalueella ei-kasvukeskuksessa. Paras tarjous taisi olla jopa 0,45 %, mutta ei haluttu vaihtaa pankkia.
 
Kyllä se vaan lainanotto on ensiasunnon jälkeen suht haastavaa vaikka omakotitalon rakentamiseen, osa pankeista ainakin tänään sanonut ettei onnistu omatauksella, tai poptakauksella ja 10% käsirahalla, ei mahkuja ulkopuolisiin takaajiin. Budjetti 230k karkeasti, oman työn osuus iso. 110m2.muutama pankki pyysi ihan paikanpäälle neuvotteluun, katotaan onko sama tilanne siellä, vaikka kuvio selitetty jo puhelimessa. Yht tulot 4000e kk, 200e autolaina joka kk, ei muita lainoja, koska nykyinen myytäisiin pois. Omaa rahaa käytettävissä n. 30 000e
 
Pankin näkövinkkelistä vahvasti tee-se-itse rakentaja on aina jonkinlainen luottotappioriski. Niin kauan kuin tölli on kesken on sen mahdollinen realisoiminen velan panttina aina kertaluokkaa hankalampaa kuin valmiin talon. Noita ei ole ihan yks eikä kaks mökkiä tässä maassa kun on melkoisia ikuisuusprojekteja kun päivätyön ohessa rakennellaan.

Mikäli mainitut tulot on talouden nettotulot kuussa, niin tuon kokoinen laina pitäis omien kokemusten mukaan olla sinänsä kyllä saavutetavissa, mutta vaihtelua toki tulee siitä miten meinaatte hoitaa asumisjärjestelyt rakennusaikana (vanha oma vai vuokra, mitkä kulut siitä tulee, mahd. vanha laina ym.) mitkä pankki sitten faktoroi laskelmiinsa mukaan.

Jos noi oli bruttotulot niin sitten tuo lainasumma voi olla tiukassa...
 
Kuten mainittu tuossa pankin näkökulmasta on seuraavia ongelmia:

- Miten voidaan ennustaa että avio/avoliitto kestää sen seuraavat 25v
(Moni tutkimus on osoittanut että yhteinen "tehdään itse" asunto rasittaa liittoa jopa enemmän kuin se yhden tai parin lapsen syntyminen, mikä myös rasittaa liittoa jonkun verran. Pelkästään "ostetaan asunto ja peruskorjataan se itse" rikkoo yllättävän monia liittoja suomessa.)

- Miten voidaan ennustaa että työtä tekevä(t) henkilö(t) säilyttävät motivaation ja saavat tehtyä työnsä samaan aikaan käyden myös töissä seuraavat 25v (vai miten pitkään nyt velan maksu kestääkään, sen jälkeen Pankkia ei haittaa vaikka asunto olisikin edelleen kesken)

- Mikäli toinen menettää työnsä tai sattuu onnettomuus mikä on tuollaisen kesken olevan asunnon arvo, millä sen saa pahimmillaan pakkohuutokaupattua "suurin osa tehty itse, homma vähän kesken, ei takuuta tehdystä työstä" pohjalta.

Lisäksi pankki laskee nykyisen ja tulevan asunnon paikkaa, työpaikkaa (tarvitaanko autoa, montaako autoa, mikä on arvio uusien autojen ostomäärästä tässä 25v lainan aikana) sekä tietysti "väliaikaista" asuntoa (vuokralla, koska tehdään 110m2 kämppää paljonko vuokra on arviolta vastaavan kokoisessa kämpässä nyt).

Tästä joutuu sitten laskemaan paljonko pahimmillaan olisi sen yksin jäävän henkilön lainamäärä (sekä kuukausittainen lyhennys 5% stressitestillä) + asumismenot jos pahimmillaan yhtälössä on esim. yksi tai pari syntynyttä lasta, ero ja mies joka ottaa kaiken lainan omiin nimiiinsä + lisälainan millä maksaa puolisonsa ulos ja maksaa lapsille elätystä myös vuokrakämpässä samalla kun käy töissä, yrittää olla viikonloppuisin isänä ja tehdä myös asuntoa yksin.
 
Pankki ei voi arvostaa mitenkään tee-se-itse rakentamista, koska pankki haluaa varmuuden siitä, että talo tulee tehdyksi.
Esim. jos itse rakentajalle tapahtuu joku onnettumuus tällöin tarvitaan ulkopuolisen apua.

Meillä valmistui talo 04/2020 ja jokainen pankki halusi 30% rahoituksen, joista meillä oli 15% omaa varallisuutta ja loput 15% tuli kiinteää takausta vastaan (appivanhempien omakotitalosta).

Myöskin pitää ottaa huomioon se, että tuo 30% voi ylittyä jos rakentaa haja-asutus alueelle vaikka Itä-Suomeen, jolloin pankki vaatii enemmän rahaa, koska on isompi riski pankkille, jos rakennusprojekti jää kesken.
 
Jeps, kiitos hyvistä huomioista ja näkökulmista, ihan hyviä pohdintoja kyllä. Tosiaan siis nettotuloista kyse, ei taitaisi 4000e brutolla irrota kyseinen laina. Itse työskentelen siis rakennusalalla, joten se voisi edes hieman pelkokerrointa keskenjättämisen suhteen laskea ja eihän se semmoinen olisi kenenkään etujen mukaista. Riskiä voisi myös laskea se, että olemme suht nuoria, alle kolmekymppisiä vielä. Mutta kuten totesin, ihan hyviä huomioita ja ajatuksia pankin näkökulmaa ajatellen. Suunnitelma olisi siis tilata maanrakennustyöt ulkopuolelta, anturat ja sokkelit pystyyn itse ja hyvin todennäköisesti pre-cuttina talopaketti, eli runko ja vesikatto Kastellilta ja tästä jatkaa itse loppuun. Teen rakennusmiehen hommia, paikallisessa isossa putkiliikkeessä, eli lvi ja rakhommat suurilta osin itse, sähköt ulkopuolelta.
 
Täällä Danskesta otettu ASP lainaa talopaketin rakentamiseen ja 25% piti olla omarahoitusosuutta projektiin.
 
Voiko näin yleisesti saada pankista lainaa vakuuksiin/varainsiirtoveroon, jos omat säästöt ei riitä? Nykyinen tulisi myytäväksi, mutta siitäkään ei tule kun noin puolet tarvittavasta summasta.
 
Voiko näin yleisesti saada pankista lainaa vakuuksiin/varainsiirtoveroon, jos omat säästöt ei riitä? Nykyinen tulisi myytäväksi, mutta siitäkään ei tule kun noin puolet tarvittavasta summasta.

Voit saada vaikka kulutusluoton varainsiirtoveroa varten, (joka on mielestäni kyllä tyhmä veto, ellet ota heti lyhennysvapaata esim. 6kk ja kuoleta tänä aikana tuon kulutusluoton)
Myös valtiontakaus on mahdollinen

Voit saada valtiontakauksen asuntolainaan, jos ostat asunnosta vähintään puolet ja asunto tulee omaan vakituiseen käyttöösi. Asunto voi olla osakehuoneisto, omakotitalo tai rakennettava omakotitalo. Lainan suuruus voi olla enintään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta tai ASP-korkotukilainoissa 90 prosenttia hankintahinnasta.
 

Kiitos vastauksesta.
Tuo 90% olikin tiedossa, joten lähinnä tässä tarkoitin sitä puuttuvaa 10%, mutta sitähän en viestissäni kertonut.
 
Itselle vaikuttanut että on ollut riittävästi puskuria. Isoissa lainoissa tärkeää myös olla käteisrahaa. mm. pankin vaatimus 100 000 € /käteistä.
 
Voiko näin yleisesti saada pankista lainaa vakuuksiin/varainsiirtoveroon, jos omat säästöt ei riitä? Nykyinen tulisi myytäväksi, mutta siitäkään ei tule kun noin puolet tarvittavasta summasta.

Voit ostaa vakuuden murto-osalla vakuuden hinnasta. Pankeilla on omia tuotteita, esim. Nordean Omavakuus. Näitä myyvät muutkin, kuten Garantia.
 
Voisi kuvitella, että ei joku garantia mitenkään miljardien päällä istu. Jos talous kaatuu kunnolla ja pankit myy puoleen hintaan asuntoja, tuskin nuo vakuuden antajat pystyy vahinkoja maksamaan. Eikö tuo ole käytännössä kusetusta joka toimii niin kauan, kun kortteja ei katsota?
 
Paljon ASP juttelua... minä, veljen ja siskoni on ostanut eka asunnon ASP lainalla....

Varoitus kuinka kylmiä psykopaatteja jotkua pankki henkilöt ovat. Kun aikoinaan otin eka asunto lainan laina käsittelijä sanoi että ei sinun tarvitse käyttää sitä ASPIA...

Minä vastasin tietysti että kyllä ihan varmasti otan sen ASP lainan! Näin tehtiin olen maksanut sen eka asuntolainan pois.
Ystäväni taas olisiko ollut noin 10 vuotta sitten ei miettinyt yhtään laina ehtoja otti 20 vuoden asuntolainan jossa ei saa tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä edes maksusta mikä on minusta aivan surkea lainaehto.
 
Voisi kuvitella, että ei joku garantia mitenkään miljardien päällä istu. Jos talous kaatuu kunnolla ja pankit myy puoleen hintaan asuntoja, tuskin nuo vakuuden antajat pystyy vahinkoja maksamaan. Eikö tuo ole käytännössä kusetusta joka toimii niin kauan, kun kortteja ei katsota?

Samalla kaavallahan nuo toimivat kuin vakuutusyhtiöt. Ja Garantia on vakuutusyhtiö. Veikkaan, että myyvät riskinsä eteenpäin ainakin osittain. Jos tulisi sellainen lama, että asuntojen hinnoista lähtisi puolet, niin joku Garantia on pienin murhe. Ennen kun joku vetää ysärilamakortin esiin, niin muistutan että nykyään asuntolainoja ei nosteta valuuttalainoina, markkinalla riittää likviditeettiä, korot ovat yleisesti murto-osan siitä mitä sillon ja lainat ovat todella joustavia. Asuntoja ei myöskään saa myydä polkuhintaan kaverille toisin kuin silloin.
 
Tulot vaikuttaa toki. Mutta Dansken virkailija totesi muutama vuosi sitten minulle kilpailutustilanteessa, että heillä varallisuus ei vaikuta marginaaliin, ei "vaikka tilillä olisi sata tonnia" (suora lainaus sikäli kun oikein muistan).

Hieman yllätyin.
Tällaisia vasemmisto käsittelilöjitä tule aina joskus vastaan ja voihan se olla käytäntö jossain konttorissa.


Jos on varallisuutta on pienempi riski pankille. Pienempi riski tarkoittaa parempi marginaali ja enemmän lainaa voi myöntää.

Varallisuus vaikuttaa kyllä eikä vain tulot. Ystäväni tyttöystävä koetti saada asuntolainaa eka asunnon ostamiseen pankeista kun oli koko aikainen työ (ei hyvä palkka ja ei IT ala mutta noin 2000 euro brutto/kuukausi), mutta ei varallisuutta tai selvästi säästöjä. Hän ei saanut asuntolainaa vaikka hänellä ei ollut maksuhäriöitä ja aina maksoi laskunsa. Hän ei myöskään ollut ASP asuntolaina säästäjä.


OP muuten vastasi minulle lopulta...
0,660 prosenttiyksikköä + eurobor 12 kk olisi vanha sijoitus asuntolaina joka on tällä hetkellä Danske Banken 0.7+12 kk eurobor sijoituslainaa.

Uusi sijoitusasunto laina olisi
0.5+eurobor 12 kk eurobor.

Kaksi eri lainaa siis... Lainaneuvottelu on kesken koska vielä en ole ostanut sitä asuntoa jonka haluan ostaa ja sitten oli hieman keskustelua annuiteetti vs tasalyhennys jne.
Sijoituslaina voi usein olla noin 0,1-0,2 korkeampi marginaali korko kuin asuntolaina omaan käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.

 
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.


On muutenkin erikoisia valintoja. Osasta kuvasta voisi ajetella, että kysessä joku 'hyvällä maulla' saneerattu rintsikka. Miten -10 rakennettuun taloon voi edes tulla ilmakaapeli? Vaikka syöttö tulisi tolppia pitkin niin onhan nuo jo ties kuinkamonta kymmentä vuotta kaivettu maahan. e: Tais olla kallion päällä...
 
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.

En tiedä, mutta erikoista, että talo on jo kertaalleen huoltomaalattu vaikka valmistunut 2010.
 
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.


Mitä ekana tuli mieleen niin Tarastenjärven jätekeskus on melko lähellä, joten sopivan tuulen sattuessa saattaa kakannan haju tulla nenään. Lisäksi toisella puolen tietä näyttää olevan myös joku hallirakennus, jossa romua ja kuorma-autoja pihassa. Ysitie noin 400m päässä, joten sen melu saattaa myös kuulua.

Eli ehkä tavallaan suht syrjäinen sijainti, mutta ei silti välttämättä tarjoa syrjäisen sijainnin hyötyjä.
 
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.

Tuo on puutalo.

Veljeni perheellä on puutalo. Siskollani ei ole puutaloa ja mitä omistan eivät ole puutaloja.

Ainakin kun olen myös katsonut esim uudisasuntoja niin puukerrostalo on hieman halvempi. Tuo on toki omakotitalo.

Makuasia mitä haluaa ostaa puutalo tai ei puutalo?

Sijainti? En ole Tampere asiantuntija, mutta muut forumlaiset voivat analysoida sijainta paremmin kuin minä tuohon kohteeseen.

Ei ole mitään väärää ostaa puu asuntoa, mutta kokemukseni mukaan voivat olla hieman edullisempia.
 
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.

Tuo on kyllä lähempänä Kangasalaa kuin varsinaisesti Tamperetta. Mutta miten 2010 voidaan rakentaa tönö joka näyttää rempatulta rintsikalta, olisikohan ilmoituksessa jäänyt mainitsematta jotain olennaista. Ja onhan tuolla ihan järkyttävää hinnat alkaen settiä kuten kaikki putket pintavetoina. Pihakin on mitä on ja sitten tietysti tuo lämmitysmuoto.... Voi viereinen jätevoimala kiittää ja kumartaa kun sähköllä lämmität noita neliöitä :D Missäs muuten energiatodistus? Onhan tuosta nyt rakennusvaiheessa sellainen pitänyt laatia vai olisiko tuo kuitenkin sitten rempattu rintsikka mitä ei ilmoituksesta mainita, eihän 2010 voida painovoimaista ilmanvaihtoa Tampereella hyväksyä?....

Sijaintihan on oikeasti aika kamala.
 
En tiedä, mutta erikoista, että talo on jo kertaalleen huoltomaalattu vaikka valmistunut 2010.
10 vuotta on aikalailla normaali suositus huoltomaalaukselle. Siinä ei ole itsessään mitään ihmeellistä, mutta tuo talo ei kyllä muuten sitten näytä 10 vuotta vanhalta. Ei kyllä ihan kaikki täsmää tässä tapauksessa. Paikka on kohtuullisen syrjäisä, mutta muutoin ikävän lähellä Tarastejärven laitosta ja aika lähellä vilkkaasti liikennöityä 9-tietä. Mahtaa kuulua liikenteen äänet ikävästi pihalle.
 
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.

Hyvin on naamioitu, mutta kyseessä tosiaan rankasti modifioitu rintamamiestalo. Sähköt AMKA:lla tupaan (pylväässä vain yksi harusvaijeri ja talon toisessa päässä näkyisi syöksytorvista sukeltavan putket maan sisään niin ei tuo nyt kokonaan kalliota ole ja nykyään tuo ilmakaapelilla perille tulo on aikalailla no-no), keittiössä retromallin puuliesi, makkarissa Porin Matti ja savupellit vanhaa mallia. Ja on tosiaan harvinaisuus, jos on uusi talo saatu tehtyä painovoimaisella ilmanvaihdolla.

Kuvien perusteella on tehokkaasti käytetty purkulaudat hyväksi, mikä sinällään ekologisuutta ajatellen on ihan hyvä. Kylppäri näyttää melkoiselta lautapalapeliltä.

EDIT: Pitipä oikein tarkastaa, mitä SFS 601 sanoo ilmajohdon päättämisestä seinään:
"Ilmajohdon saa päättää seinään vain muuntamoissa ja rakennuksissa, joissa sähkönsyöttö maakaapelilla ei ole mahdollista esim. maaperän kallioisuuden takia. Jos johto päätetään rakennuksen seinään, kaapelin tai johtimien etäisyyden ikkunan tms. aukon reunasta, seinällä olevista tikkaista sekä johtoon päin viettävän katon räystäästä on johdon päätekohdassa oltava vähintään 0,5m. Kaapelin tai johtimien etäisyyden parvekkeen reunasta pitää olla sivusuunnassa vähintään 1,25 m. Ilmajohdon tulosuunnan rakennukseen pitää olla sellainen, ettei katolta putoava lumi tai jää voi pudota johdon päälle."

Ei kyllä näytä siltä, että menisi tuo asennus enää nykymääräyksillä läpi, eli AMKA lienee asennettu viimeistään 80-luvun alussa. Ja onhan tuo melko tökerön näköinenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Oisko joku vanha kyläkauppa tai koulu, mistä on sitten kodin rakentanut.. Aina silloin tällöin näkee noita virheitä käyttöönottovuosiluvuissa..
 
Selailin Tampereen seudun valikoimaa ja tuli tällainen vastaan. Omaan tarpeeseen liian suuri enkä nyt ole ostamassa mutta ihmetyttää silti: miksiköhän ihmeessä tämä on kokoonsa ja sijaintiinsa suhteessa niin halpa? Onhan tuossa vähän erikoisia värivalintoja ym, mutta silti.


Katseltiin myös tätä. Vastapäätä on joku ihmeellinen joutomaa täynnä rekkoja, eikä ollut edes mikään hylätty paikka, vaan aktiivisessa käytössä. Kiva asua jossain korvessa, mutta silti naapurissa joku teollisuusalue, joka näkyy parvekkeelta ja etuovelta.
 
Oikotien kautta pääsi kyseisen talon myyntiesitteeseen:

Alkuperäinen rakennusvuosi ei äkkiseltään sattunut silmiin, mutta:
Rakennus on loppukatselmuksessa hyväksytty ennen vuotta 1994 eikä asbestikartoitusta ole tehty
Mikä ihme on kun ei voi ilmoittaa alkuperäistä rakennusvuotta selkeästi? Etsitäänkö tässä tarkoituksellisesti riittävän typerää ostajaa, joka ei tajua mistä on kyse?
 
Mikä ihme on kun ei voi ilmoittaa alkuperäistä rakennusvuotta selkeästi? Etsitäänkö tässä tarkoituksellisesti riittävän typerää ostajaa, joka ei tajua mistä on kyse?

Se toki voi olla yksi mahdollinen tekijä, mutta jos asuntoa remontoidaan tarpeeksi tällöin tehdään uusi katselmus (riippuen rakennustarkastajasta) sekä myös kiinteistövero nousee, koska alkaa vastamaan uudempaa taloa mitä ollut.
Tämän takia varmaankin ilmoituksessakin on mainittu kiinteistöveron kohdalla Ollut -sana.

"Kiinteistövero: Ollut 996 €/vuosi "
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba
Välittäjät ovat kyllä ihmeellistä sakkia, itse kävin eilen esittelyssä jossa vasta paikan päällä kerrottiin että itseasiassa kohteessa on myös tämä "valinnainen vuokratontti". Myynti-ilmoituksesta puuttui siis sekä vuokravastike (se huomioituna "vastike" on yli tuplat ilmoitettuun), ja samoin puuttui euromääräinen arvio minkä verran maksaa jos haluaisi heti maksaa pois (n.20% vaikutus hintaan). BO Lkv ei nyt vakuuttanut :( ja ei todellakaan herätä luottamusta välittäjään.
 
Mikä ihme on kun ei voi ilmoittaa alkuperäistä rakennusvuotta selkeästi? Etsitäänkö tässä tarkoituksellisesti riittävän typerää ostajaa, joka ei tajua mistä on kyse?

Ehkä tuossa ajatellaan, että jos saadaan joku uudempaa taloa etsivä näytölle "ihastumaan" taloon niin ostaja voisi muuttaa kriteereitään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 422
Viestejä
4 495 276
Jäsenet
74 206
Uusin jäsen
manXela

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom