Käteiset käytetään kaupassa, ei niitä mihikään tilille tarvitse mennä tallettelemaan. Ja avainlukulistat tuli ainakin Nordealla postin kautta, nykyisin noita ei edes enää ole.
Ainoot kerrat kun on viime vuosina pitänyt konttorissa käydä on olleet firman asiointeja (pankki vaati jonkun tunnistautumiskäynnin) sekä asuntokauppojen kaupantekotilaisuudet. Eli yksityishenkilönä tasan kaksi oman pankin konttorissa vierailua viimeisen 6 vuoden aikana (molemmat asuntokauppoja).
Nordean peruskonttorit on täynnä mummoja, jotka haluaa vaan keskustella pankkitätien kanssa. Viimeeksi, kun olin, niin ruokatunti ei riittänyt, vaan olin töissä takaisin vasta myöhään iltapäivällä ja meni pitkäksi se päivä.
Minulla oli tilanne, että tarvitsin pientä remonttilainaa ja kävin siellä omassa konttorissa. Vanha täti, joka oli myöntänyt ASP-asuntolainan oli vaihtunut nuoreen konttoristiin. Tämä nainen oli idiootti. Tarjosi minulle 1.3% prosenttiyksikköä korkeampaa marginaalia, jos siirtäisin sen asuntolainaan, 1-3% vaihteluvälillä seilaavaa korkoa tai pitkää lyhennysvapaata. Kyseisen nuoren konttoristin päähän ei vaan mahtunut, että jos järjestelypalkkio on 200-500€ ja laina pieni, niin se on jo useiden prosenttiyksikköjen korko, jos maksan lainan takaisin samana vuonna.
Esim:
5000€ laina, korko 2% ja järjestelypalkkio 500€, takaisinmaksuaika vuosi = n. 12% reaalikorko. "Ei se ole, se on 2%".
Tämän jälkeen on pitänyt vaihtaa henkilökohtaista virkailijaa, mutta kun sitä ei voi tehdä netissä, niin en ole vielä jaksanut jonottaa. Otin tarvitsemani rahat kulutusluottona (pankista), makselen noin 7% korkoa, ja minulla ei ole mitään ylimääräisiä maksuja ja ongelmia. Lomamatkat taitaa vaan tänä vuonna jäädä, että saan Ryzenin (ja ehkä näytön + Vegan).
Tämä avautuminen vaan siksi, että tuon asuntolainan jälkeen on sidottu siihen pankkiin. He omistavat sinut. Sitten ei auta valitus pankin mielivallasta ja "avainasiakkaalle" voi yrittää myydä mitä vaan roskaa. Onneksi ei ole pakko ostaa.