Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Välittäjä oli kyllä vähän nihkeänä, kuulemma sitä 2 -alkavaa on lähdetty hakemaan, mutta katotaan mitä vastaavat... tarjosimme tuon 185k.

Miten voi hakea 2 alkavaa, jos pyynti on 199? Vuoden myytävänä olleesta tarjoaisin reippaasti alle pyynnin. Toi 185 on ihan hyvä tarjous. Missäs päin maailmaa asunto sijaitsee? Jos ei ole pk-seutu, Tampere tai Turku niin sitä vähemmän tarjoaisin.
 
Palvelumaksut nousi samoin luottokorttien kk maksut ja toki myös verkkopankin käyttö tuli maksulliseksi jos ei käytä mobiilisovellusta.
Siinä Nordean lahjat meille.
Tämä menee nyt vähän ketjun aiheesta sivuun - mutta onko joku löytänyt Nordean verkko- tai mobiilipankista kohtaa josta näkisi mitä kuukausimaksuja tarkalleen menee nykyään? Löytyy vain diipadaapaa hinnastoista tyyliin "Hinnat ennen 1.9.2019 myönnetyille korteille"(näyttävät pikaisesti katsoen olevan korkeammat kuin uusille korteille!) - jossa sitten sivulauseessa on myös "MobiiliPlus ja Peruspaketteihin liitetyt kortit ovat kuukausi- ja vuosimaksuttomia", mutta mistään en vielä löytänyt tietoa onko ne oikeasti liitetty - tai onko minulla edes virallisesti "MobiiliPlus" käytössä vaikka mobiilisovellusta käytänkin ja asuntolainaa on tähän mennessä ollut Nordeassa ihan riittävästi erilaisiin bonuspaketteihin sun muihin...

Nykyään en luota sokeasti siihen että "juu, kyllä se pankki minua oikein palveluihini nähden laskuttaa senkin jälkeen, järjestelmämuutoksissa ei ole virhemahdollisuuksia"... kyllä kai joku palvelusopimuskuvaus nyt edes on pakko löytyä jostakin? Vai pitääkö se käydä konttorissa tarkistamassa?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä menee nyt vähän ketjun aiheesta sivuun - mutta onko joku löytänyt Nordean verkko- tai mobiilipankista kohtaa josta näkisi mitä kuukausimaksuja tarkalleen menee nykyään?
Tililtä veloitettavissa palvelumaksuissa on aina kuitti mukana, josta näkee erittelyn.
Mutta totta tuo, että vähän typerää ettei tuolla ole mitään henkilökohtaista hinnastoa, josta näkisi suoraan mistä maksat ja mitä.
 
Sanokaas viisaat: Kohde ollut on-off tyylisesti myynnissä n. vuoden, ja hintaa on pudotettu nyt 199k --> 196k.
Neliöhinta on nyt aika tasantarkkaan kaupungin keskiarvossa.

Kehtaako tarjota 190k ilman että myyjää alkaa heti v-käyrä nousemaan? Tiedämme että myyjällä olisi jo seuraava kohde valmiina kunhan vanhan saisi myytyä..

Mielestäni ensimmäinen tarjous kannattaa jopa olla 10% alle pyyntihinnasta, ellei nyt aivan varmasti halua kyseistä asuntoa ja heti. Sen jälkeen yleensä näkee miten myyjä reagoi tarjoukseen, ja siitä on hyvä lähteä hieromaan kauppoja pikkuhiljaa.
 
Periaatteessa samaa mieltä eban kanssa mutta esim pk-seudulla tuota käyttämällä menee moni oikeasti fiksu kauppa silmänräpäyksessä ohi. Mutta kohteessa joka ollut kauan myynnissä eikä ole ns halutuimmasta päästä, tuo on vielä täysin validi tarjous josta lähdetään keskustelemaan.
 
Välittäjä oli kyllä vähän nihkeänä, kuulemma sitä 2 -alkavaa on lähdetty hakemaan, mutta katotaan mitä vastaavat... tarjosimme tuon 185k.

Tämä on kyllä ihan käsittämätöntä välittäjiltä, itsellä kävi niin että välittäjä suuttui ja ei suostunut viemään edes tarjousta myyjälle kun tein tarjouksen 2 vuotta myynnissä olleesta talosta ja tarjous ei edes ollut kuin vähän yli 10% pyynnistä ja hyvin perusteltuna, oli niin paljon rempattavaa. Toinen firman välittäjä vei lopulta tarjouksen eteenpäin mutta vastatarjous oli niin naurettava että jäi ostamatta ja talo taisi sen jälkeen vielä roikkua myynnissä vuoden päivät... Otti välittäjän egon päälle kun tarjosin oman perustellun tarjouksen että hänen myyntihintansa olisi sitten niin pahasti pieleen..
 
Periaatteessa samaa mieltä eban kanssa mutta esim pk-seudulla tuota käyttämällä menee moni oikeasti fiksu kauppa silmänräpäyksessä ohi. Mutta kohteessa joka ollut kauan myynnissä eikä ole ns halutuimmasta päästä, tuo on vielä täysin validi tarjous josta lähdetään keskustelemaan.
Toki näinkin. Mutta jos joku ostaa pyynnillä suoraan ja ei itse näe asuntoa sen hintaiseksi niin aivan samahan se sitten on.

Minusta ei sinällään ole mitään kiveen hakattua prosenttia millä ensimmäinen tarjous tulisi tehdä. Kaikki aspektit huomioiden, myös sen että haluaako juuri sen asunnon vai onko muitakin vastaavia kiikarissa, voi tarjouksen tehdä. Toki jos on useampia ja tarjouksen kohde ei ole niistä paras voi hyvin heittää "kepillä keväistä"-tyylisen -15%, -20% tms.

Ja jos on useampia niin rajaa tarjouksen voimassaoloa 24h (tai alle) niin homma etenee. Ekan kämpän tapauksessa aikoinaan sai turhaan odotella kun toisessa päässä "mietittiin". Toki asunto oli kaikin puolin hyvä mutta samalla oli tarjolle muitakin ihan potentiaalisia ilmestynyt.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Tuo tarjouksen rajallisuus on muuten hyvä ottaa pitkästä aikaa esille. Sillä voi joko vaikeuttaa tai helpottaa havittelemiansa kauppoja. Sanoisin että ihan max tarjouksen voimassaoloaika voisi olla sen pari-kolme päivää. Jotkut tuppaavat antamaan ihan liikaa aikaa jolloin myyjäosapuolella on vapaat kädet yrittää löytää parempia tarjouksia ja itse olet sidottu tuohon tarjoukseesi.

Itse ostin nykyisen ensiasuntoni tosi tiukalla aikataululla myyjäpuolelta ja toimin samoin ostajana kun annoin lopulliselle tarjoukselleni vain muistaakseni nelisen tuntia voimassaoloaikaa. Kämppä jäi käteen ja sain tingattua juuri aiemman tarjouksen yläpuolelle eli hutia ei tullut mutta alkuperäisestä pyynnistä pääsin alaspäin joitain tuhatlappusia. :)
 
En tiedä meneekö ohi aiheen, mutta itsekin nyt kämppiä käynyt katsomassa ja parissa paikkaa missä ollut parkettilattia niin tullut vastaan kovaa narinaa ja paukkumista. Toki selitys ainakin välittäjän kautta asialle on ollut se, kun kämppä jo pitkään ollut tyhjillään ja syksyn myötä kun lämpötilat ja kosteus vähän eri luokkaa kesään verrattuna (puu elää). Pitäisi kuulemma poistua nuo ongelmat kun kämppä päätyy taas normaaliin asumiseen tyhjillään seisomisen sijaan. Onko tässä nyt jotain selittelyn makua ja mahdollisia ongelmia tiedossa vai onko nuo kuvatut asiat normaalia parketille joka on asennettu oikein tässä tilanteessa?

Edit:
Kerrostaloista ja niiden huoneistosta kyse, jos se mitään vaikuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä meneekö ohi aiheen, mutta itsekin nyt kämppiä käynyt katsomassa ja parissa paikkaa missä ollut parkettilattia niin tullut vastaan kovaa narinaa ja paukkumista. Toki selitys ainakin välittäjän kautta asialle on ollut se, kun kämppä jo pitkään ollut tyhjillään ja syksyn myötä kun lämpötilat ja kosteus vähän eri luokkaa kesään verrattuna (puu elää). Pitäisi kuulemma poistua nuo ongelmat kun kämppä päätyy taas normaaliin asumiseen tyhjillään seisomisen sijaan. Onko tässä nyt jotain selittelyn makua ja mahdollisia ongelmia tiedossa vai onko nuo kuvatut asiat normaalia parketille joka on asennettu oikein tässä tilanteessa?
En tiedä onko mitään tekemistä asian kanssa, mutta meillä parketit nirisi ja naris ja oli kierot kun muutettiin. Sinällään homma ei haitannu koska meinattiinkin että lattiat menee laminaatiks ku rempataan. MUTTA kun huoneista lattioita purettiin niin huomattiin että parketin alla oli pahvia ja hiekkaa oikomassa valun epätasaisuuksia. Sinällään toimiva viritys mutta mietin että voisko lattian epätasaisuudet aiheuttaa ajan myötä parketin/laminaatin kieroutumista ja paukkumista ja venymistä. Ja jos näin on niin kannattaa varautua siihen että joutuu valua oikomaan jos uuden lattian laittaa. Ja se ei ole kivaa hommaa se.
 
Heitetäänpä muuten vinkki, että Akavan jäsenet saa Danskesta etuja:
  • Pienempi marginaali
  • Ei toimitusmaksua tai järjestelypalkkiota
  • Lyhennysvapaat ilman kuluja
  • Portaistettu maksuohjelma
  • Edullisemmat päivittäispalvelut
En sitten tiedä saako noista jotain tingattua ilman jäsenyyttäkin. Mutta ihan hyviä etuja kyllä.
 
En tiedä meneekö ohi aiheen, mutta itsekin nyt kämppiä käynyt katsomassa ja parissa paikkaa missä ollut parkettilattia niin tullut vastaan kovaa narinaa ja paukkumista. Toki selitys ainakin välittäjän kautta asialle on ollut se, kun kämppä jo pitkään ollut tyhjillään ja syksyn myötä kun lämpötilat ja kosteus vähän eri luokkaa kesään verrattuna (puu elää). Pitäisi kuulemma poistua nuo ongelmat kun kämppä päätyy taas normaaliin asumiseen tyhjillään seisomisen sijaan. Onko tässä nyt jotain selittelyn makua ja mahdollisia ongelmia tiedossa vai onko nuo kuvatut asiat normaalia parketille joka on asennettu oikein tässä tilanteessa?

Edit:
Kerrostaloista ja niiden huoneistosta kyse, jos se mitään vaikuttaa.

Aikalailla kaikissa mun asuttamissani kämpissä on jossain kohtaa vuotta kuulunut jonkinlaista narinaa jostain kohtaa parketeista tai laminaatista. Kokemusta löytyy kerros-, rivi- ja ok-talosta. Mitä paksumpi vaimennusmateriaali alla, sen kovempi narina. Ainoa paikka missä en ole narinoita huomannut on mun vanhempien entinen 80-luvun rivarikämppä jossa oli oikein perinteiset kasarityyliset massiivipuuparketit jotka ei kyllä myödänny ei millin osaakaan mihinkään suuntaan.
 
Melkein aina nuo kelluvat narisee jonkin verran, vaikka pohjat olisivat kuinka tasaiset Yllätyin ihan, että uudessa 2000-luvun puolella valmistetussa betonielementtitalossakin paikoittain hieman narisevat.. Eniten toki vanhoissa taloissa, joissa saattaa olla epätasainen pohja (lattialankut+eristematto/muovimatto, muovimatto, tms..). Kyllähän nuo ajan myötä siinä hieman joustavat alla ja reunat tulla näkyviin.
 
Vituttaa kyllä tää asunnon ostohomma. Suurin hankinta ihmiselämässä ja aivan sokkona joutuu käytännössä ostamaan. Eipä pääse testiasumaan. Autonkin kun ostaa niin sen saa yleensä yön yli koeajoon niin pääsee kokeilemaan aidosti omassa käytössä. VMP.

Tämä!

Onneksi asun tällä hetkellä aso-kämpässä velattomana, uusi paritalo, voin muuttaa koska vain pois ja saan rahani takaisin ja kuukausikustannus sama kuin siinä omassa neukkukuutiossa yhtiövastike + lainanlyhennys. Toki en saa sijoitukselle tuottoa ellei indeksikorotusta oteta mukaan, mutta tähän elämäntilanteeseen se parhain vaihtoehto ja se +50k€ on tallessa koko ajan.
 
Lattiat nyt on aika pieni "murhe tai ongelma" asuntoa ostettaessa. Lattia harvoin on uudenveroinen ellei sitä ole juuri asennettu ennen myyntiä ja pientä ääntä noista voi aina lähteä elämisen takia. Meilläkin on juuri laitettu uusi laminaatti ja pohja on varmasti suora, mutta asennettava pinta-ala on aika iso ja yhdestä kohtaa lattia aina vähän pitää ääntä kun siihen astuu.

Rempatessa on kyllä oppinut, että uusia yllätyksiä tulee aina vastaan. Vaikka kuinka kuvittelisi homman olevan suoraviivaista, niin aina jossain kohtaa joutuu tyytymään kompromisseihin tai käyttämään tuplamäärän aikaa ja vaivaa. Rakennuttaja kun rakentaa halvalla ja nopeasti ja itse tekemällä taas tekee itselle. Siinä on iso ero.
 
80-luvun liimattu paksu mosaiikkiparketti voi olla myös irti alustastaan koska siihen aikaan ei betoniliimaa hiottu pois ja osa palikoista ei ole kunnolla kiinni. Itsellä onttoja palikoita on n. puolet 40 m²alueesta. En vaihtaisi kuitenkaan mihinkään laminaattiin vaikka narina ja kitinä vähenisivät. Tuota ei pysty myöskään hiomaan koska palikat irtoisivat kokonaan eli öljyäminen on ainoa (ja halpa) vaihtoehto. Nykyään tuommoisen asennus ja materiaali maksaisivat varmaan 80e neliö.
 
En tiedä meneekö ohi aiheen, mutta itsekin nyt kämppiä käynyt katsomassa ja parissa paikkaa missä ollut parkettilattia niin tullut vastaan kovaa narinaa ja paukkumista. Toki selitys ainakin välittäjän kautta asialle on ollut se, kun kämppä jo pitkään ollut tyhjillään ja syksyn myötä kun lämpötilat ja kosteus vähän eri luokkaa kesään verrattuna (puu elää). Pitäisi kuulemma poistua nuo ongelmat kun kämppä päätyy taas normaaliin asumiseen tyhjillään seisomisen sijaan. Onko tässä nyt jotain selittelyn makua ja mahdollisia ongelmia tiedossa vai onko nuo kuvatut asiat normaalia parketille joka on asennettu oikein tässä tilanteessa?

Edit:
Kerrostaloista ja niiden huoneistosta kyse, jos se mitään vaikuttaa.

Kai siellä listojen alla on reunassa raot? Että se lattia pääsee elää siellä. Muuten taitaa olla aika normaalia ainakin toi nariseminen.

--

Kolmelta pankilta tullut tarjous:

S-pankki marginaali 0,6%
Aktia marginaali 0,66%
Handelsbanken marginaali 0,55%

Tällä hetkellä Handelsbankilta kyllä muutenkin asiakaspalvelun suhteen tullut parasta settiä. Vielä odotellaan muilta.
 
Tämä!

Onneksi asun tällä hetkellä aso-kämpässä velattomana, uusi paritalo, voin muuttaa koska vain pois ja saan rahani takaisin ja kuukausikustannus sama kuin siinä omassa neukkukuutiossa yhtiövastike + lainanlyhennys. Toki en saa sijoitukselle tuottoa ellei indeksikorotusta oteta mukaan, mutta tähän elämäntilanteeseen se parhain vaihtoehto ja se +50k€ on tallessa koko ajan.
Kärsiikö kertoa missä päin ja mikä firma?
 
Välittäjän vastaus 185k€ tarjoukseemme: "koska tarjous on tässä vaiheessa ehdollinen niin haluavat
Symbolisena eleenä tulla vastaan 194.000 euroon".

Ovat siis laskeneet nykyistä (jo laskettua) pyyntihintaansa huikeat 2000 euroa. :)
 
No 190k€ on mun mielestä semmonen ok hinta tuosta. Mutustellaan pari päivää ja vastaillaan... :)

Voi olla realistista päästä siihen, itse ajattelen että jos jonkun vastatarjouksen saa niin homma on neuvoteltavissa puoleen väliin. Eli tässä tapauksessa 189,5k€ :)
Harvemmin kummaltakaan osapuolelta ensimmäinen tarjous on suoraan se viimeinen, ellei kohde ole sellainen joka menee todella äkkiä.
 
Heitetäänpä muuten vinkki, että Akavan jäsenet saa Danskesta etuja:
  • Pienempi marginaali
  • Ei toimitusmaksua tai järjestelypalkkiota
  • Lyhennysvapaat ilman kuluja
  • Portaistettu maksuohjelma
  • Edullisemmat päivittäispalvelut
En sitten tiedä saako noista jotain tingattua ilman jäsenyyttäkin. Mutta ihan hyviä etuja kyllä.

Laskepa, että paljonko on Akavan jäsenmaksu vuodessa ja vertaa noihin.
 
Laskepa, että paljonko on Akavan jäsenmaksu vuodessa ja vertaa noihin.

Esim. TEKin jäsenmaksu on 351e vuodessa. Siitä on 75e työttömyyskassan jäsenmaksua, minkä voi myös jättää halutessaan pois. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen, eli siitä jää noin puolet henkilön itsensä maksettavaksi, eli siis noin 138e per vuosi.

Eli jos nyt ajateltaisiin että jäsenmaksulla ei mitään muuta etua saa (mikä on aika kaukana todellisuudesta), niin esim. 0,1 prosenttiyksikköä pois marginaalista 138k lainalla riittää kuittaamaan tuon. Tuota jäsenyyttä tuskin laitetaan miksikään lainaehdoksi tai sitä tuskin tarkistellaan jälkikäteen, joten aika vaikea tuosta on tappiolle jäädä. Oma mututuntuma on myös että Akavalaisiin liittoihin kuuluvilla aika harvalla se lainasumma myöskään ihan jää tuonne 130k kieppeille...

Olennaisempi kysymys onkin että onko Danske muuten kilpailukykyinen pankki. Omat kokemukset on ollut aikalailla yksikantaan negatiivisia niin verkkopalveluiden toimivuuden kuin asiakaspalvelunkin osalta.
 
Tulipahan tällänen mieleen kun noista akavan eduista. Miten tuo OP etujäsenyys vai mikä se nyt olikaan millä kerrytetään bonuksia? Onko joku laskeskellut onko siintä bonusmaksusta hyötyä? Itse tuli tehtyä pari kk sit asunto-osto OP lainalla ja samalla hyvin vaihtu OP vakuutukseen autovakuutus kun oli halvin siellä. Otin samalla sitten sen etujäsenyyden millä niitä bonuksia saa ni en oo ainakaan vielä mitään hyötyjuttuja kokenu.

Muilla OP juttuja?
 
Tulipahan tällänen mieleen kun noista akavan eduista. Miten tuo OP etujäsenyys vai mikä se nyt olikaan millä kerrytetään bonuksia? Onko joku laskeskellut onko siintä bonusmaksusta hyötyä? Itse tuli tehtyä pari kk sit asunto-osto OP lainalla ja samalla hyvin vaihtu OP vakuutukseen autovakuutus kun oli halvin siellä. Otin samalla sitten sen etujäsenyyden millä niitä bonuksia saa ni en oo ainakaan vielä mitään hyötyjuttuja kokenu.

Muilla OP juttuja?
Lue viestiketjua vähän taakse päin niin siellä on vaikka kuinka juttua.
 
Esim. TEKin jäsenmaksu on 351e vuodessa. Siitä on 75e työttömyyskassan jäsenmaksua, minkä voi myös jättää halutessaan pois. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen, eli siitä jää noin puolet henkilön itsensä maksettavaksi, eli siis noin 138e per vuosi.

Eli jos nyt ajateltaisiin että jäsenmaksulla ei mitään muuta etua saa (mikä on aika kaukana todellisuudesta), niin esim. 0,1 prosenttiyksikköä pois marginaalista 138k lainalla riittää kuittaamaan tuon. Tuota jäsenyyttä tuskin laitetaan miksikään lainaehdoksi tai sitä tuskin tarkistellaan jälkikäteen, joten aika vaikea tuosta on tappiolle jäädä. Oma mututuntuma on myös että Akavalaisiin liittoihin kuuluvilla aika harvalla se lainasumma myöskään ihan jää tuonne 130k kieppeille...

Olennaisempi kysymys onkin että onko Danske muuten kilpailukykyinen pankki. Omat kokemukset on ollut aikalailla yksikantaan negatiivisia niin verkkopalveluiden toimivuuden kuin asiakaspalvelunkin osalta.
Danske olisi omassa tapauksessa päässyt 0.02% parempaan marginaaliin TEK:n edun jälkeen kuin OP. OP:n bonuksien jälkeen oli aika no brainer jäädä OP:n asiakkaaksi kun bonuksia kertyy se reilu 80 euroa kuukaudessa.
 
Danske olisi omassa tapauksessa päässyt 0.02% parempaan marginaaliin TEK:n edun jälkeen kuin OP. OP:n bonuksien jälkeen oli aika no brainer jäädä OP:n asiakkaaksi kun bonuksia kertyy se reilu 80 euroa kuukaudessa.

Jep. Näinhän se menee että sen pitää olla kokonaisuutena aina kullekin edullisin (tai muulla tavoin paras) mikä sitten valitaan. Periaatteessahan tuo Akava-etuus nyt tulee pohdintaan vasta siinä kohtaa jos Danske jo ilman jäsenyyttäkin on paras, tai edes lähellä parasta vaihtoehtoa. Sitten täräyttää sinne sen jäsenyystiedon sisään niin pitäisi saada tuosta halvin.
 
Minkäslaisia "asiakkuuslahjoja" ootte saaneet Nordealta viime aikoina? Otettiin Nordeasta laina tuossa kesän lopulla eikä saatu mitään. Kai sielä yleensä on edes pyyhkeitä tullut? :D Mietin vain tässä, että pitääkö heittää Nordean suuntaan viestiä vai eikö heiltä enää saa mitään korruptiolahjoja?
Asunnonmyynnin yhteydessä, jossa rahat jäi pankkiin saatiin Nordealta salaatinottimet. Kokonaisuus (min. 45m puhelinjono + yleinen jäykkyys) huomioonottaen katselemme tässä uutta pankkia.
 
Asunnonmyynnin yhteydessä, jossa rahat jäi pankkiin saatiin Nordealta salaatinottimet. Kokonaisuus (min. 45m puhelinjono + yleinen jäykkyys) huomioonottaen katselemme tässä uutta pankkia.

Suosittelen liittymään Premium asiakkaaksi, niin jonot lyhenevät noin minuuttiin, mikäli soitat tunnistautuneena (esim. mobiilipankin kautta).
 
Nyt olis taas kohde kiikarissa, kun on tuore lainalupauskin takataskussa 160 k / 0,65 / HB.

Myyjä vain yrittää kovasti tehdä tiliä, vaikka huoneisto ei ole kokenut mitään remontteja ja on vieläpä vuokratontilla siis kulunut ja kallistunut.
Ovat selvästi nostaneet pyyntiä siihen nähden, että mitä itse maksoivat siitä vain pari vuotta sitten (thank you google).

Tilastojen valossa hintataso on yleisesti laskemassa ja myyntiajat nousussa, jolloin tuolla hinnalla saavat odottaa kauppaa 3 kk (tilastollisesti).
Tai jos sitoutuvat johonkin "odota, että myyn ensin omani", niin siinä voi sitten mennä vielä kauemmin.

Tarjouksiakin ovat hylänneet, vaikka ne on ollut sitä hintatasoa, mitä siitä voisi maksaa (maksimissaan).
Se hintataso olisi heille jopa etu, kun eivät käytä välittäjää eli säästävät siinä pari-viisi tonnia.
Ja jos myöhemmin ottavat välittäjän, niin se syö hintaa heti, jos ei uutena pyyntinä, niin viimeistään kaupanteossa.

Eli kelpais hyvät neuvotteluvinkit? Tiedän, että myyjä on nyt hieman puun ja kuoren välissä eli kiire myydä (vaikka muuta yrittääkin väittää).
 
Nyt olis taas kohde kiikarissa, kun on tuore lainalupauskin takataskussa 160 k / 0,65 / HB.

Myyjä vain yrittää kovasti tehdä tiliä, vaikka huoneisto ei ole kokenut mitään remontteja ja on vieläpä vuokratontilla siis kulunut ja kallistunut.
Ovat selvästi nostaneet pyyntiä siihen nähden, että mitä itse maksoivat siitä vain pari vuotta sitten (thank you google).

Tilastojen valossa hintataso on yleisesti laskemassa ja myyntiajat nousussa, jolloin tuolla hinnalla saavat odottaa kauppaa 3 kk (tilastollisesti).
Tai jos sitoutuvat johonkin "odota, että myyn ensin omani", niin siinä voi sitten mennä vielä kauemmin.

Tarjouksiakin ovat hylänneet, vaikka ne on ollut sitä hintatasoa, mitä siitä voisi maksaa (maksimissaan).
Se hintataso olisi heille jopa etu, kun eivät käytä välittäjää eli säästävät siinä pari-viisi tonnia.
Ja jos myöhemmin ottavat välittäjän, niin se syö hintaa heti, jos ei uutena pyyntinä, niin viimeistään kaupanteossa.

Eli kelpais hyvät neuvotteluvinkit? Tiedän, että myyjä on nyt hieman puun ja kuoren välissä eli kiire myydä (vaikka muuta yrittääkin väittää).

No tuota tuota. Yleisesti ottaen sillä, millä hinnalla jotakin on joskus hankittu, ei ole väliä arvon määrityksessä nyt, vaan hinnan pitäisi määräytyä yleisen hintatason mukaan. Itse vetoaisin vastaavien kohteiden toteutuneisiin kauppoihin, jos kerta kyseisellä alueella hinnat jo on laskussa.

Ja voithan sä aina tarjouksen jättää. Jos myyjällä tosissaan on kiire myydä niin kyllä se siihen tarttuu jossei parempiakaan ole.
 
No tuota tuota. Yleisesti ottaen sillä, millä hinnalla jotakin on joskus hankittu, ei ole väliä arvon määrityksessä nyt, vaan hinnan pitäisi määräytyä yleisen hintatason mukaan. Itse vetoaisin vastaavien kohteiden toteutuneisiin kauppoihin, jos kerta kyseisellä alueella hinnat jo on laskussa.

Ja voithan sä aina tarjouksen jättää. Jos myyjällä tosissaan on kiire myydä niin kyllä se siihen tarttuu jossei parempiakaan ole.
Ei se tartu, kun on jo hylännyt vastaavia tarjouksia.

Ja miten niin aiemmalla hinnalla ei väliä? Jos on samasta tai toisesta samanlaisesta huoneistosta samassa yhtiössä, niin kyllä ne kuvaa taatusti paremmin kohteen hintaa kuin esim postinumero- saati kaupunkitason data?

Kumpikaan ei yllä (pyynnit) tähän nykyiseen ja kauppojen määrä on laskussa ja myyntiajat pitkittyneen, niin myyjä arvostaa huoneistoa jonkin muun kuin markkinoiden mukaan. IMHO

Toteutunutta hintaahan en koskaan saa selville, mutta lähtökohtaisesti max. pyynti tai siitä tingitty x %.

Edit. E"vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat 11,05 prosenttia"
 
Ja miten niin aiemmalla hinnalla ei väliä? Jos on samasta tai toisesta samanlaisesta huoneistosta samassa yhtiössä, niin kyllä ne kuvaa taatusti paremmin kohteen hintaa kuin esim postinumero- saati kaupunkitason data?

Tarkoitin että sillä juuri kyseisen myynnissä olevan asunnon ostohinnalla ei ole väliä sen arvon määrityksessä nyt. Tämä siksi kun siitä ostohinnasta jostain syystä viestissäsi puhuit, ja meinasit että myyjä yrittää tehdä tiliä. Sen sijaan nimenomaan niillä vastaavien kohteiden nyt lähiaikoina toteutuneilla kaupoilla on väliä, kuten viestissäni sanoin. Samoin on niiden nyt sen kanssa samaan aikaan myynnissä olevien kohteiden pyyntihinnoilla, koska asunto kilpailee suoraan muiden vastaavien kohteiden kanssa ostajista.

Mutta siis juuri niihin vastaavien kohteiden kauppoihin minä lähtisin vetoamaan, ei millään muulla oikein ole mitään väliä. Jos myyjä ei sitä ymmärrä että alueen hintataso on tullut alas, niin vaikea siinä on kauppaa saada aikaiseksi.

Toisaalta, jos ei se myyjä tartu (kohtuullisiin) tarjouksiin vaikka kohde on ollut pidempäänkin myynnissä, niin tokkopa sillä nyt sitten oikeasti mikään kiirekään on sen myynnin kanssa. Ja jos taas sitten on ollut lyhyen aikaa myynnissä, mutta ehtinyt silti hylkäämään useita tarjouksia, niin kai se oma tarjous sinne kannattaa joukkoon heittää jos se kiire nyt sitten alkaisi realisoitumaan jollakin aikajänteellä.
 
Viimeksi muokattu:
Tulipahan tällänen mieleen kun noista akavan eduista. Miten tuo OP etujäsenyys vai mikä se nyt olikaan millä kerrytetään bonuksia? Onko joku laskeskellut onko siintä bonusmaksusta hyötyä? Itse tuli tehtyä pari kk sit asunto-osto OP lainalla ja samalla hyvin vaihtu OP vakuutukseen autovakuutus kun oli halvin siellä. Otin samalla sitten sen etujäsenyyden millä niitä bonuksia saa ni en oo ainakaan vielä mitään hyötyjuttuja kokenu.

Muilla OP juttuja?
Parhaiten nämä löytyy op:n sivuilta. Saat siis kaikesta asioinnista 0,25% bonusta joka sitten menee vakuutuksiin ja kk maksuihin. Eli jos on joku 200 000€ lainaa niin bonusta saa n 42€/kk. Itse saan lähes kaikki vakuutukset noilla maksettua.
 
Parhaiten nämä löytyy op:n sivuilta. Saat siis kaikesta asioinnista 0,25% bonusta joka sitten menee vakuutuksiin ja kk maksuihin. Eli jos on joku 200 000€ lainaa niin bonusta saa n 42€/kk. Itse saan lähes kaikki vakuutukset noilla maksettua.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että bonuskertymä alenee sitä mukaa kun lainaa hoidetaan ja lainapääoma hupenee. Lisäksi erinäiset säilytys - ja palvelumaksut eivät ole ainakaan olleet alenemaan päin viime vuosina ja vakuutusten kilpailuttaminen vaikeentuu kun tilillä on bonuksia joita ei enää rahana saa ulos nostettua vanhaan malliin. 0,1% marginaalivaikutuksen voisi OP -bonuksille laskea kun lainoja vertailee.

Miksi ne pitäisi itse saada valita? Ei kai sillä ole mitään merkitystä mistä se bonus vähennetään, kokonaiskustannus kuitenkin sama?

Esimerkkinä tulee mieleen metsävakuutus, joka on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. OP:n bonariautomaatti kun sen käy maksamassa ei se enää kelpaa verottajalle.
 
Viimeksi muokattu:
Esim. TEKin jäsenmaksu on 351e vuodessa. Siitä on 75e työttömyyskassan jäsenmaksua, minkä voi myös jättää halutessaan pois. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen, eli siitä jää noin puolet henkilön itsensä maksettavaksi, eli siis noin 138e per vuosi.
Työttömyyskassan jäsen kannattaa kyllä olla, vaikka ei kuuluisi edes liittoon.

Nuo Dansken tarjoukset akavalaisille tuntuvat kyllä olevan hyvä kirittäjä lainaneuvotteluissa. Me saimme Nordeasta lopulta paremman tarjouksen, mutta lähtötaso olisi varmaan ollut korkeammalla, jos ei olisi ollut Dansken hyvä tarjous alla.
 
Työttömyyskassan jäsen kannattaa kyllä olla, vaikka ei kuuluisi edes liittoon.

Juu tietenkin kannattaa. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tuon laskelman kanssa että kannattaako kuulua liittoon jos vain haluaa saada asuntolainaan jotain lisäetuja Danskelta.
 
Kuitenkin on hyvä muistaa, että bonuskertymä alenee sitä mukaa kun lainaa hoidetaan ja lainapääoma hupenee. Lisäksi erinäiset säilytys - ja palvelumaksut eivät ole ainakaan olleet alenemaan päin viime vuosina ja vakuutusten kilpailuttaminen vaikeentuu kun tilillä on bonuksia joita ei enää rahana saa ulos nostettua vanhaan malliin. 0,1% marginaalivaikutuksen voisi OP -bonuksille laskea kun lainoja vertailee.
Mielestäni ainakin 0,25% on kuitenkin 0,25% eikä 0,1%. Omalla kohdallani saan kaiken tuon hyödynnettyä vakuutuksissa ja op vakuutukset ovat omalla kohdallani muutenkin halvimmat.

Ja tottakai absoluuttinen summa pienenee kun laina/muu asiointi pienenee, mutta se on silti 0,25%.
 
Olen ostanut 4 asuntoa ja aika harvassa ovat olleet tilanteet, jossa tarvitsee sen ihmeemmin tarjoustaan perustella. Mielestäni markkinahinta on tämä, tässä hinta on riittänyt. Jos sulla on myyntihintoja tiedossa, niin niihin on hyvä viitata. Kerran välittäjä sanoi ettei tarjoukseni ole lähellekkään riittävä. Sovittiin kuitenkin, että vie sen eteenpäin ja tarjous on voimassa 24h. Sain vastatarjouksen, johon vastasin etten maksa euroakaan alkuperäistä tarjoustani enemmän. Olin päättänyt, että ko. asunnosta en maksa enempää. Muutamaa tuntia myöhemmin myyjät hyväksyivät tarjouksen.

Jos @J45U tapauksen myyjät ovat hylänneet useamman tarjouksen, niin heillä tuskin on kiire myydä asuntoa. Sinulla ja myyjillä on eri kriteerit hinnanmuodostukseen ja se tuskin muuttuu puhumalla. Aika yleensä hoitaa asian, jos asunto ei mene kaupaksi. Mikäli haluat asunnon nyt, niin lienee syytä kaivaa kuvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kenelläkään ajatuksia/kokemuksia asunnoista, joiden seinä- tai kattonaapurissa on taloyhtiön yhteiset juhlatilat ja saunaosasto? Samat hiljaisuussäännöt varmastikin koskee noitakin tiloja, mutta itseäni kyllä hieman arveluttaa ajatus (verraten nykyisen asunnon äänieristykseen), että naapurissa vietettäisiin sukujuhlia (usein?) viikonloppuisin.

Sekin tuntuu vähän hassulta, että usein hienot juhlatilat ovat talon ylimmässä kerroksessa, joten niiden mahdolliset vaikutukset tuntuvat eniten yhtiön arvokkaimmissa asunnoissa.
 
Olen ostanut 4 asuntoa ja aika harvassa ovat olleet tilanteet, jossa tarvitsee sen ihmeemmin tarjoustaan perustella. Mielestäni markkinahinta on tämä, tässä hinta on riittänyt. Jos sulla on myyntihintoja tiedossa, niin niihin on hyvä viitata. Kerran välittäjä sanoi ettei tarjoukseni ole lähellekkään riittävä. Sovittiin kuitenkin, että vie sen eteenpäin ja tarjous on voimassa 24h. Sain vastatarjouksen, johon vastasin etten maksa euroakaan alkuperäistä tarjoustani enemmän. Olin päättänyt, että ko. asunnosta en maksa enempää. Muutamaa tuntia myöhemmin myyjät hyväksyivät tarjouksen.

Jos @J45U tapauksen myyjät ovat hylänneet useamman tarjouksen, niin heillä tuskin on kiire myydä asuntoa. Sinulla ja myyjillä on eri kriteerit hinnanmuodostukseen ja se tuskin muuttuu puhumalla. Aika yleensä hoitaa asian, jos asunto ei mene kaupaksi. Mikäli haluat asunnon nyt, niin lienee syytä kaivaa kuvetta.
Olen keskustellut myyjän kanssa ja tiedän tilanteen.
Ensimmäinen muuttokuormakin on jo lähtenyt eli kyllä ne nopeita kauppoja haluaa, mutta eivät vain ole valmiita luopumaan markkinahintaan.
Luulisi nyt myyjänkin hoksaavan tarjousten perusteella, että missä hinnan suhteen mennään.

Hintapyynti vastaa kuulemma useamman välittäjän näkemystä. Välittäjähän haluaa asiakkaan eli esittää ensin "miellyttävän" hintapyynnin.
Sen jälkeen aletaan jumppaamaan, kun ei ole välityssopimuksen aikana mennytkään kaupaksi.

Paikalliset välittäjät ovat kuitenkin mukana kaupoissa, joissa merkittävästi lähempänä ydinkeskustaa ja palveluita olevat arvostetaan samaan rahaan.
Sen lisäksi ko. kohteet ovat olleet mm. omalla tontilla.

Voihan sen joku melkein täyteen rahaan ostaakin, mutta fakta on se, ettei myyjä ollut kiinnostunut esim. oman asunnon myyntiehdosta.
Sekin kertoo jotain myyjän tilanteesta.

Ehkä totean samaan tyyliin, että faktat on tässä ja ota tai jätä - senttiäkään ei makseta enempää.
 
Saatu kolmelta pankilta lainatarjous, Nordea taas ei vastannut kahden viikon aikana mitään. OP Helsingin lainatarjous oli ylivoimaisesti paras: 0,4% marginaali 12kk Euribor, toimitusmaksu 100 eur ja täydet OP-bonukset päälle noin. 500 eur ensimmäisenä vuonna. Lainaa haettu 200k eur PK-seudun asuntoon ja omaa rahoitusta 100k + risat.
 
Ehkä totean samaan tyyliin, että faktat on tässä ja ota tai jätä - senttiäkään ei makseta enempää.
Älä tuhlaa aikaasi jankkaamiseen. Teet vaan tarjouksen 24h voimassaololla hintaan x ja kerrot, että vastatarjouksia kuunnellaan kunnes löydät itsellesi sopivan asunnon.

Sen jälkeen unohdat koko homman ja alat etsiä muita asuntoja. Jos etsinnän lomassa tulee hyvä vastatarjous, niin sitten voit uhrata ajatuksen kovapäiselle myyjälle.
 
En tiedä onko tämä oikea ketju keskustella lainan lisäksi ostettavista asunnoista, mutta vaihdetaan parempaan ketjuun jos sellainen löytyy.

Kiikarissa on vuonna -81 rakennettu isohko kolmikerroksinen, autotallilla varustettu tiiliverhoiltu rivitalo-osake omakotialueelta 2,5km päässä kaupungin keskustasta. Alueella suurin osa taloista on rintamamiestaloja ja niiden tonteille sittemmin rakennettuja uusia omakotitaloja. Taloyhtiössä on neljä identtistä asuntoa. Talo on hyvässä kunnossa ja sitä on hoidettu vuosien varrella aktiivisesti. Myyjä on alkuperäinen asukas ja ollut mukana myös rakentamassa taloa, eli historia on hyvin tiedossa.

Tässä tajunnanvirtaa ja päätöksenteossa askarruttavia huomioita ranskalaisilla viivoilla:

- Kolme kerrosta tarkoittaa, että portaita saa olla ramppaamassa hartaasti lopun ikäänsä. On tuossa puolensakin toki, mutta silti mietityttää.
- Alakerrassa on sisäänkäynti, eteinen, autotalli ja varastotilat. Varastotilassa on myös erillinen kylmäkellari. Autotalliin pääsee kulkemaan sisäkautta varaston läpi. Keskikerroksessa on olohuone, keittiö, khh ja käynti oleskelupihalle. Yläkerrassa sauna, kolme makuuhuonetta ja koko asunnon levyinen parveke.
- Autotallissa on betonilattia ilman lattiakaivoa. Tämä oli kaiketi tuohon aikaan tyypillinen ratkaisu, mutta vähän ihmetyttää silti, kun autosta kuitenkin valuu talvella melkoisesti lunta ja jäätä jos sitä tallissa säilyttää.
- Alakerrassa on takapihan osalta maanpaineseinä, joka lienee laskettavissa jollakin tasolla riskirakenteeksi? Mitään aistinvaraisia ongelmia talossa ei ole.
- Talossa on suora sähkölämmitys, eli ilmalämpöpumpun asentaminen olisi edessä sekä viilennystä, että talven lämmitystä ajatellen. Joissakin muissa asunnoissa näin on jo tehty ja kondenssivedet johdetaan niissä sulanapitokaapelin avustuksella ränniin jne. Varmaan pitäisi olla tällaisessa talossa kaksiosainen pumppu (keskikerrokseen ja yläkertaan).
- Talo on alunperin rakennettu energiataloudelliseksi ja mm. ikkunat ovat laadukkaat nelinkertaiset lämpölasit. Sähkönkulutus on 20 000 kWh luokkaa per vuosi.
- En tiedä onko talossa 70/80-luvulla yleistä riskirakenteeksi luettavaa valesokkelirakennetta. Myyjä on sitä mieltä, että ei ole, mutta tämä pitää vielä varmistaa. Näin rakennuspiirrustukset ohimennen näytön yhteydessä, mutta maallikolle rakenne ja mahdolliset riskit eivät niistä riittävällä tasolla selvinneet. Ei näyttänyt sokkelirakenne kuitenkaan sellaiselta kuin valesokkelikuvissa yleensä.
- Asbestikartoitusta ei ole tehty. Myyjä sanoi että hän "rakennusvaiheessa mukana olleena tietää, että asbestia on vain taloyhtiön yhteisen sähkökaapin eristeissä". En tiedä voiko tähän luottaa ja millä tasolla.
- Edelliseen liittyen kylpyhuone ja sauna on remontoitu myyjän toimesta muutama vuosi sitten, eli voisin kuvitella että ainakin itse uskovat asbestin olemattomuuteen. Saunassa on hetivalmis-kiuas.
- Kodinhoitohuoneessa on pesty ja kuivatettu pyykkiä aina. Voiko tämä aiheuttaa jotain riskiä rakenteille kosteutta ajatellen? Kodinhoitohuoneessa on myös lämminvesivaraaja ja ilmanvaihtolaitteet lämmittämässä.
- Salaojat on kuvattu ja puhdistettu 2000-luvun alussa. Toiselle puolelle taloa on lisäksi asennettu uudet salaojat vuonna 2008 ja asennettu kaksi tarkistuskaivoa. Sadevedet johdetaan hyvin pois ja katon lippa on kohtuullisen pitkä. Seisovaa vettä pihassa ei ole myyjän puheiden mukaan koskaan.
- Putkiremonttia ei ole tehty, mutta taloyhtiön kartoituksen mukaan siihen ei ole syytäkään vielä about 15 vuoteen. Remontti on lisäksi kohtuullisen helppo tehdä pintävetona siinä vaiheessa kun se joskus tulee eteen.
- Talossa on harjakatto, joka on päätykolmioiden kanssa uusittu muutama vuosi sitten.
- Talon päätyjen patolevyt on uusittu/korotettu vuonna 2015. Tämä on tehty ilman erillistä syytä huoltotoimenpiteenä.
- Ei energiatodistusta. Käsittääkseni tämä on pakollinen myynnin yhteydessä, eli mitä sen puuttuminen tarkoittaa käytännössä?

Siinähän sitä oli jotakin jorinaa. Saa kommentoida.
 
En tiedä onko tämä oikea ketju keskustella lainan lisäksi ostettavista asunnoista, mutta vaihdetaan parempaan ketjuun jos sellainen löytyy.

Kiikarissa on vuonna -81 rakennettu isohko kolmikerroksinen, autotallilla varustettu tiiliverhoiltu rivitalo-osake omakotialueelta 2,5km päässä kaupungin keskustasta. Alueella suurin osa taloista on rintamamiestaloja ja niiden tonteille sittemmin rakennettuja uusia omakotitaloja. Taloyhtiössä on neljä identtistä asuntoa. Talo on hyvässä kunnossa ja sitä on hoidettu vuosien varrella aktiivisesti. Myyjä on alkuperäinen asukas ja ollut mukana myös rakentamassa taloa, eli historia on hyvin tiedossa.

Tässä tajunnanvirtaa ja päätöksenteossa askarruttavia huomioita ranskalaisilla viivoilla:

- Kolme kerrosta tarkoittaa, että portaita saa olla ramppaamassa hartaasti lopun ikäänsä. On tuossa puolensakin toki, mutta silti mietityttää.
- Alakerrassa on sisäänkäynti, eteinen, autotalli ja varastotilat. Varastotilassa on myös erillinen kylmäkellari. Autotalliin pääsee kulkemaan sisäkautta varaston läpi. Keskikerroksessa on olohuone, keittiö, khh ja käynti oleskelupihalle. Yläkerrassa sauna, kolme makuuhuonetta ja koko asunnon levyinen parveke.
- Autotallissa on betonilattia ilman lattiakaivoa. Tämä oli kaiketi tuohon aikaan tyypillinen ratkaisu, mutta vähän ihmetyttää silti, kun autosta kuitenkin valuu talvella melkoisesti lunta ja jäätä jos sitä tallissa säilyttää.
- Alakerrassa on takapihan osalta maanpaineseinä, joka lienee laskettavissa jollakin tasolla riskirakenteeksi? Mitään aistinvaraisia ongelmia talossa ei ole.
- Talossa on suora sähkölämmitys, eli ilmalämpöpumpun asentaminen olisi edessä sekä viilennystä, että talven lämmitystä ajatellen. Joissakin muissa asunnoissa näin on jo tehty ja kondenssivedet johdetaan niissä sulanapitokaapelin avustuksella ränniin jne. Varmaan pitäisi olla tällaisessa talossa kaksiosainen pumppu (keskikerrokseen ja yläkertaan).
- Talo on alunperin rakennettu energiataloudelliseksi ja mm. ikkunat ovat laadukkaat nelinkertaiset lämpölasit. Sähkönkulutus on 20 000 kWh luokkaa per vuosi.
- En tiedä onko talossa 70/80-luvulla yleistä riskirakenteeksi luettavaa valesokkelirakennetta. Myyjä on sitä mieltä, että ei ole, mutta tämä pitää vielä varmistaa. Näin rakennuspiirrustukset ohimennen näytön yhteydessä, mutta maallikolle rakenne ja mahdolliset riskit eivät niistä riittävällä tasolla selvinneet. Ei näyttänyt sokkelirakenne kuitenkaan sellaiselta kuin valesokkelikuvissa yleensä.
- Asbestikartoitusta ei ole tehty. Myyjä sanoi että hän "rakennusvaiheessa mukana olleena tietää, että asbestia on vain taloyhtiön yhteisen sähkökaapin eristeissä". En tiedä voiko tähän luottaa ja millä tasolla.
- Edelliseen liittyen kylpyhuone ja sauna on remontoitu myyjän toimesta muutama vuosi sitten, eli voisin kuvitella että ainakin itse uskovat asbestin olemattomuuteen. Saunassa on hetivalmis-kiuas.
- Kodinhoitohuoneessa on pesty ja kuivatettu pyykkiä aina. Voiko tämä aiheuttaa jotain riskiä rakenteille kosteutta ajatellen? Kodinhoitohuoneessa on myös lämminvesivaraaja ja ilmanvaihtolaitteet lämmittämässä.
- Salaojat on kuvattu ja puhdistettu 2000-luvun alussa. Toiselle puolelle taloa on lisäksi asennettu uudet salaojat vuonna 2008 ja asennettu kaksi tarkistuskaivoa. Sadevedet johdetaan hyvin pois ja katon lippa on kohtuullisen pitkä. Seisovaa vettä pihassa ei ole myyjän puheiden mukaan koskaan.
- Putkiremonttia ei ole tehty, mutta taloyhtiön kartoituksen mukaan siihen ei ole syytäkään vielä about 15 vuoteen. Remontti on lisäksi kohtuullisen helppo tehdä pintävetona siinä vaiheessa kun se joskus tulee eteen.
- Talossa on harjakatto, joka on päätykolmioiden kanssa uusittu muutama vuosi sitten.
- Talon päätyjen patolevyt on uusittu/korotettu vuonna 2015. Tämä on tehty ilman erillistä syytä huoltotoimenpiteenä.
- Ei energiatodistusta. Käsittääkseni tämä on pakollinen myynnin yhteydessä, eli mitä sen puuttuminen tarkoittaa käytännössä?

Siinähän sitä oli jotakin jorinaa. Saa kommentoida.
No ainakin sen verran että jos sisäänkäynti on alakerrassa ja kerrosta ylempänä on keittiö niin saat olla ronttaamassa kauppakasseja kyllästymiseen saakka. Muutenkin omaan viihtyvyyteen en haluis että joka kerta kun tulee kotiin pitää ensimmäisenä rampata rappuset ylös..
 
- Ei energiatodistusta. Käsittääkseni tämä on pakollinen myynnin yhteydessä, eli mitä sen puuttuminen tarkoittaa käytännössä?
Ei ole pakollinen tietyillä ehdoilla.

e. Energiatodistus - Milloin energiatodistus vaaditaan, milloin ei?: Milloin energiatodistus tarvitaan ja milloin energiatodistusta ei tarvita? Muistin ehkä hieman väärin, mutta esim. alle 50 neliöisiltä sitä ei vaadita ja sitä isommissakin voi pärjätä kevennetyllä, jos oon tarpeeksi matalalla hinnalla myynissä.
 
Viimeksi muokattu:
- Kolme kerrosta tarkoittaa, että portaita saa olla ramppaamassa hartaasti lopun ikäänsä. On tuossa puolensakin toki, mutta silti mietityttää.

En tiedä onko sulla lapsia tai meinaatko hankkia, mutta etenkin pienten lasten kanssa portaat on ihan perseestä. Pieniä lapsia kun on talossa niin portaissa pitää olla turvaportit jotka taas hankaloittaa yleistä liikkumista jonkun verrankin.

Makuasioita toki, mutta muutaman vuoden kaksikerroksisessa kämpässä asumisen jälkeen, joista pari vuotta vauvan/taaperon kanssa, ok-taloa etsiessä käytännössä katsottiin vain yksikerroksisia tai ratkaisuja, joissa muuten eläminen onnistuu yhdessä kerroksessa ja toisessa on enintään paikka työhuoneelle tai varastolle.

Itse tykkään muutenkin yksikerroksisen ratkaisun olevan avaramman tuntuinen kuin useampikerroksisen.
 
En tiedä onko sulla lapsia tai meinaatko hankkia, mutta etenkin pienten lasten kanssa portaat on ihan perseestä. Pieniä lapsia kun on talossa niin portaissa pitää olla turvaportit jotka taas hankaloittaa yleistä liikkumista jonkun verrankin.

Makuasioita toki, mutta muutaman vuoden kaksikerroksisessa kämpässä asumisen jälkeen, joista pari vuotta vauvan/taaperon kanssa, ok-taloa etsiessä käytännössä katsottiin vain yksikerroksisia tai ratkaisuja, joissa muuten eläminen onnistuu yhdessä kerroksessa ja toisessa on enintään paikka työhuoneelle tai varastolle.

Itse tykkään muutenkin yksikerroksisen ratkaisun olevan avaramman tuntuinen kuin useampikerroksisen.
On lapsia, mutta sen verran isoja jo, että portaat eivät siinä mielessä vaikuta asiaan. Lähinnä mietityttää miten niitä jaksaa tampata sitten joskus vanhempana. Lisäksi portaat haukkaavat neliöistä aina tehokasta asuintilaa.

Kolmikerroksinen rivari autotalleineen sinäänsä kyllä houkuttelee, mutta katotaan nyt tuleeko tästä mitään. Pankin kanssa asiat ovat selvät, mutta rahan saanti on pienin ongelma tällaisia päätöksiaä tehtäessä. :D
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 200
Viestejä
4 489 369
Jäsenet
74 168
Uusin jäsen
bopson

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom