• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kyllä, mutta jos olet laittanut ne lyhennykseen tarkoitetut rahat johonkin joka tuottaa isompaa korkoa kun maksat niin jäät plussalle. Eli ei vaan ole järkeä lyhentää lainaa jos saa muualta itse parempaa korkoa niille lyhennysrahoille.

Paitsi, että homma ei nyt ihan toimi noin. Maksat korkoa joka tapauksessa koko lainan pääomasta ts. vähänkin isommasta lainasta sitä korkoa tulee +1000e vuodessa. Vuoden lyhennykset on kuitenkin esim. 1000e lyhennykselläkin vain 12000e niin aika julmettu tuotto pitää olla, että voitat korkoon menevät rahat.
 
Syksyllä vaihtui asunto ja laina S-Pankista Nordean sijaan. Nyt Nordea yritti tavoitella asuntolaina-asioissa. Mahtavatkohan ne haluta kilpailuttaa lainan? Vai tarkistavatko vain mikä vanhan lainalupauksen tilanne? Vanha laina oli siis Nordeassa ja siellä edelleen asiakkuus.
Mullekin soittelivat Nordeasta viime viikolla, ilmeisesti jokin soittelukierros menossa. Kyselivät tilannetta ja tarjosivat lainan kilpailutusta, nykyiset lainat on siis toisessa pankissa. Maanantaina tarkempi puhelinneuvottelu, katsotaan mitä tarjoavat.
 
Paitsi, että homma ei nyt ihan toimi noin. Maksat korkoa joka tapauksessa koko lainan pääomasta ts. vähänkin isommasta lainasta sitä korkoa tulee +1000e vuodessa. Vuoden lyhennykset on kuitenkin esim. 1000e lyhennykselläkin vain 12000e niin aika julmettu tuotto pitää olla, että voitat korkoon menevät rahat.
Paitsi että homma ei mene noin. Tästä samasta asiasta on vängätty täällä ennenkin enkä vaan voi käsittää miten ihmiset ei tajua. Pitäisi olla joku testi jos ei näin yksinkertaisia raha-asioita ymmärrä niin ei saisi lainaakaan tms.

Voit ajatella vaikka niin että sinulla on 100 kpl 1000€ lainoja. Ja kaikissa korko on 1%. Sitten voit valita että maksatko pois yhden lainan kun sinulla on 1000€ käteistä vai laitatko tuon 1000€ tilille josta maksetaan 2% korkoa.

Vuoden päästä tilanne on se että olet joko maksanut korkoa 99 000 eurosta, eli 990€. Tai tilanne on se että olet maksanut korkoa 100 000 eurosta 1000€ ja olet saanut samalla 1000 eurosta korkoa 20€. Joten kumpikohan tilanne kannattaa valita? Maksua tulee joko 990€ tai 1000€-20€=980€. (Verot vaikuttaa toki, mutta ne pitää sitten oikeissa laskelmissa ottaa huomioon.)

Ja tämä pätee kyllä joka ikiseen yksittäiseen senttiinkin siinä sinun lainassasi, aina jos ssaat parempaa tuottoa kun maksat niin kannattaa olla lyhentämättä lainaa.
 
Paitsi että homma ei mene noin. Tästä samasta asiasta on vängätty täällä ennenkin enkä vaan voi käsittää miten ihmiset ei tajua. Pitäisi olla joku testi jos ei näin yksinkertaisia raha-asioita ymmärrä niin ei saisi lainaakaan tms.

Voit ajatella vaikka niin että sinulla on 100 kpl 1000€ lainoja. Ja kaikissa korko on 1%. Sitten voit valita että maksatko pois yhden lainan kun sinulla on 1000€ käteistä vai laitatko tuon 1000€ tilille josta maksetaan 2% korkoa.

Vuoden päästä tilanne on se että olet joko maksanut korkoa 99 000 eurosta, eli 990€. Tai tilanne on se että olet maksanut korkoa 100 000 eurosta 1000€ ja olet saanut samalla 1000 eurosta korkoa 20€. Joten kumpikohan tilanne kannattaa valita? Maksua tulee joko 990€ tai 1000€-20€=980€. (Verot vaikuttaa toki, mutta ne pitää sitten oikeissa laskelmissa ottaa huomioon.)

Ja tämä pätee kyllä joka ikiseen yksittäiseen senttiinkin siinä sinun lainassasi, aina jos ssaat parempaa tuottoa kun maksat niin kannattaa olla lyhentämättä lainaa.

Toki näin jos ne rahat myös pitää sijoitettuna myös seuraavatkin vuodet. Jos vain kerätään se puskuriraha ja sijoittaminen lopetetaan niin puskurirahan kerännyt maksaa tuon ekan vuoden jälkeen joka vuosi sen 10e enemmän korkoja kun aletaan lyhentämään lainaa normaalisti.

Tähän on tietty helppo vastata, että tietenkin ne vuoden lyhennykset kannattaa niissä sijoituksissa pitää, mutta tähän vaan sisältyy oma riski ja koko ajatus siitä, että rahat on kerätty turvaksi katoaa. 10v on sijoittamisessakin niin lyhyt aikaväli, että sijoitukset voi helposti olla vaikka miinuksella siinä kohtaa kun sitä puskurirahaa tarvittaisiin. Aika tyypillisesti juuri tuollaiset talouden sakkauskohdat onkin juuri niitä kohtia kun voi sitä työttömyyttä yms. tulla niin saa olla hyvä kristallipallo, että osaa sen omaksi turvaksi kerätyn rahan ottaa pihalle riittävän ajoissa.
 
Itse suosin ja suosittelen edelleen sitä tapaa että aloitat maksamisen heti, mutta laitat lainanhoitotilille sen noin 20-25% enempi rahaa per kuukausi joten siitä tulee vuodessa 2.4 tai 3kk puskuri. Jos nyt kestää esim. seuraavat 5v että korot oikeasti alkavat nousta enempi sinulla on jo 12-15kk lyhennykset säästössä. 10 vuodessa tuosta tulisi jo 24-30kk milloin esim. työttömyys ei olisi ihan niin paha rasti.

Totta, jos otat esim. 25v lainan ja pidät ensimmäisen vuoden lyhennysvapaata ja laitat säästöön siinä sen 12kk puskurin sekin on yksi tapa hoitaa asiaa. Tosin sen jälkeen sinulla on aikaa sen 24 vuotta enää maksaa laina mitä on suhteessa enempi maksettavaa per kuukausi ja se hetki kun korot nousevat (ainakaan itse en ihan suostu uskomaan etteivätkö ne seuraavan 25v aikana nousisi kertaakaan päälle 0%) on myös vuoden lähempänä.

En tiedä tarkoititko oman tapasi siten että sen vuoden jälkeen ei puskuria enää kerätä vaan sitä käytetään sitten jos esim. yksikin talouteen kuuluva esine hajoaa tai asuntoon liittyen tulee muuta maksettavaa (kuten remonttia) tai isompaa ostosta (ehkä uusi auto, harvempi käyttää 25v samaa?) vai että sen jälkeenkin jatketaan puskurin keräämistä yllättävien menojen varalta?
No meillä menee niin että otettiin lainan alkuun vuosi lyhennysvapaata ja pistettiin "lyhennyrahat" ja vielä n.100-150e ylimääräistä kuussa talotilille.
Nyt kun lyhennysvapaa on ohi niin edelleen laitetaan talotilille tuo 100-150e ylimääräistä joka kuukausi joten sinne kertyy hiukan extraa joka kuukausi.

Tossa on juurikin se etu että vaikka ne rahat ei siellä tilillä varsinaisesti tuota, niin tiedetään että näillä kuukausimenoilla voidaan huoletta mennä seuraavat viisi vuotta vähintään. Jos korot nousee niin erotus maksetaan talotililtä säästöistä.

On aivan totta että tossa menettää sikäli että maksaa vuoden korkoja "turhaan" mutta silti tuo tulee helvetisti halvemaksi kuin korkokatot tai korkoputket.
 
Toki näin jos ne rahat myös pitää sijoitettuna myös seuraavatkin vuodet. Jos vain kerätään se puskuriraha ja sijoittaminen lopetetaan niin puskurirahan kerännyt maksaa tuon ekan vuoden jälkeen joka vuosi sen 10e enemmän korkoja kun aletaan lyhentämään lainaa normaalisti.

Tähän on tietty helppo vastata, että tietenkin ne vuoden lyhennykset kannattaa niissä sijoituksissa pitää, mutta tähän vaan sisältyy oma riski ja koko ajatus siitä, että rahat on kerätty turvaksi katoaa. 10v on sijoittamisessakin niin lyhyt aikaväli, että sijoitukset voi helposti olla vaikka miinuksella siinä kohtaa kun sitä puskurirahaa tarvittaisiin. Aika tyypillisesti juuri tuollaiset talouden sakkauskohdat onkin juuri niitä kohtia kun voi sitä työttömyyttä yms. tulla niin saa olla hyvä kristallipallo, että osaa sen omaksi turvaksi kerätyn rahan ottaa pihalle riittävän ajoissa.
Tässä taitaa olla elävä esimerkki, miksi suomalaiset eivät sijoita ja sitä myöten kerrytä varallisuuttaan...
 
Tässä taitaa olla elävä esimerkki, miksi suomalaiset eivät sijoita ja sitä myöten kerrytä varallisuuttaan...

Ja tämän pystyt päättelemään mistä? Tässä puhutaan nyt koko ajan puskurirahojen keräämisestä. Kyllä itsellä menee pitkänajan sijoituksiin joka kuukausia rahaa, mutta ne on sellaista rahaa jotka myös pysyy siellä sijoituksissa eikä niihin ole tarvetta koskea. Erikseen on sitten lisäksi puskuria äkillisiä menoja varten joka on samantien saatavilla. Tämän puskurin pitämistä sijoituksissa ainakin itse pitäisin typeränä jo ihan pelkästään sen takia, että joka kerta saisi verotkin maksaa kun joutuisi sijoituksia realisoimaan äkillisiä menoja varten.
 
"Puskuriraha" ja sijoitukset on syytä pitää visusti erossa. Kun kaga osuu tuulettimeen, niin on aika ikävä tilanne, jos pitäisi alkaa myymään osakesalkkua, joka on miinuksella. Sijoita ne, jonkä päällä voit istua ja kerää kylkeen oman riskinsietokykysi mukainen käteisvara.
 
"Puskuriraha" ja sijoitukset on syytä pitää visusti erossa. Kun kaga osuu tuulettimeen, niin on aika ikävä tilanne, jos pitäisi alkaa myymään osakesalkkua, joka on miinuksella. Sijoita ne, jonkä päällä voit istua ja kerää kylkeen oman riskinsietokykysi mukainen käteisvara.
Juuri näin.
 
Auto 25 vuoden lainalla - kuulostaa voittajan valinnalta. :D

Kai sitä lainaa kuitenkin toteutuneiden kulujen mukaan nostetaan.
Auto 0.5% lainalla kuulostaa todella fiksulta. Mikään ei pakota lyhentämään niin hitaasti kuin mitä alkuperäinen suunnitelma ehdottaa.
 
"Puskuriraha" ja sijoitukset on syytä pitää visusti erossa. Kun kaga osuu tuulettimeen, niin on aika ikävä tilanne, jos pitäisi alkaa myymään osakesalkkua, joka on miinuksella. Sijoita ne, jonkä päällä voit istua ja kerää kylkeen oman riskinsietokykysi mukainen käteisvara.
Tätä varten on olemassa korkosijoitukset. Ne eivät heilu yhtä rankasti kuin esim. osakkeet.
 
Tätä varten on olemassa korkosijoitukset. Ne eivät heilu yhtä rankasti kuin esim. osakkeet.

En tiedä mitään sijoittamisesta eli nämä ei voi mennä miinukselle?

Jos ajatellaan ettei ole mitään puskuria (muuta kuin vain vaikka 5k€ luottokortti 30p maksuajalla). Paska osuu tuulettimeen globaalisti korot nousee ja työpaikka menee. Tuota ennen on sitten ollut tovi jo kaikki käppyrät miinuksella, mutta näissä joku takuu tuotto?

Jos puhutaan pitemmästä aikavälistä niin varmaankin on plussalla, mutta jos lähdetään nyt aallon harjalta asuntovelkaiseksi ja puskuri sijoituksiin niin ei kuulosta hyvältä yhtälöltä. Tietenkin kun varallisuutta on kertynyt niin voi olla vaikka se matalan riskin sijoitusrahasto puskurikassana, mutta olisi se nyt aika ikävää säästää sinne seuraavat 5v ja jos seuraavat 3-4v on taantumaa. Ja 5v päästä tulisi tarve päästä niihin käsiksi jolloin huomaa, että se matalakin riski on syönyt pääomaa kun on menty alespäin. 10v jaksolla taas voisi näyttää paremmalta.

En siis väitä tietäväni mitään näistä. Joskus -06 pankintäti myi OP euroa mihin laitetiin muutama euro kun oli kaikista matallimman riskin rahasto mitä hän kauppasi pienellä tuotolla. Ei sinne montaa satasta laitettu ja unohdettiin vuosiksi enkä kyllä muista koska se lopetettiin joskus -15 ehkä. Tuotto oli reilusti pakkasella. Siitä vaan jäänyt sellainen mielikvua, että antaa olla jos ei jaksa perehtyä asiaan tarkemmin niin en kyllä viitsi laittaa senttejä mihinkään muuhun kuin omaan hyvinvointiin :).

Suoraan osakkeisiin en tuskin tule koskaan laittamaan, mutta joku rahasto voisi olla ihan järkeväkin. Puskurin silti ajattelin pitää kymppitonni patjanvälissä poissa kaikista kirjoista ja kansista takaa täällä hyvät yöunet (kunhan ei ole yhdessä nipussa).
 
Korkosijoituksia on monenlaisia. Osa on ns. Pääomasuojattuja, eli eivät voi mennä mennä miinukselle, osa ei.

Aihe ei sinänsä kuulu tähän ketjuun, vaan ennemmin tuonne sijoitusketjuun.

Yleisesti sanoisin, että jos minkäänlaista miinusriskiä siedä, niin säästötilit ovat todennäköisesti paras ratkaisu. Jos sietää mitään riskiä, tilanne voi olla eri.
 
Auto 25 vuoden lainalla - kuulostaa voittajan valinnalta. :D

Kai sitä lainaa kuitenkin toteutuneiden kulujen mukaan nostetaan.
Ihan omantunnon mukaan. Pankilla on tietyt rajat per valmiusaste jonka puitteissa mennään. Enempää eivät anna ja voit olla kusessa projektisi kanssa jos et saa lisää lainaa ja hommat eivät ole edenneet.

Itselle pankki tyrkytti lisää lainaa kun lainannoston aikaikkuna oli menossa umpeen (siinäkin on takaraja, eli jos rakennat hissun kissun voit joutua neuvottelemaan lainasi uudelleen). Eli soittivat, että ettekö tosiaan tarvitse enempää rahaa. Rivien välistä sanoivat, että nyt voisi autonkin ostaa tms. ja niin tehtiin (käytetty tosin, rapiat 10ke:n peli). Näin siis ainakin tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla.
 
Ihan omantunnon mukaan. Pankilla on tietyt rajat per valmiusaste jonka puitteissa mennään. Enempää eivät anna ja voit olla kusessa projektisi kanssa jos et saa lisää lainaa ja hommat eivät ole edenneet.

Itselle pankki tyrkytti lisää lainaa kun lainannoston aikaikkuna oli menossa umpeen (siinäkin on takaraja, eli jos rakennat hissun kissun voit joutua neuvottelemaan lainasi uudelleen). Eli soittivat, että ettekö tosiaan tarvitse enempää rahaa. Rivien välistä sanoivat, että nyt voisi autonkin ostaa tms. ja niin tehtiin (käytetty tosin, rapiat 10ke:n peli). Näin siis ainakin tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla.

Itse ainakin siis haen kysymykselläni seuraavaa: Koska olen rakentamassa 1v sisällä --> ehkä noin 250k kämppää ---> niin jos saan itse määritellä kustannukset --> määrittelen ne niin "taivaisiin kuin pystyn" eli jonnekin 350 000 tienoille ja olen kun asuntoon meneekin vain se vaikkapa 290 000 budjetin ylityksineen, niin minulla on huomaamatta kertynyt 60 000 puskurikassa (jolla toki voin vaikka välittömästi lainaa lyhentää) pahan päivän varalle.

Eli onnistuuko tuollainen siis, vähän tuli kahdenlaista tietoa..? Olettaen, että ns. maksukyky tietysti riittää..pankinkin mielestä - koska eihän ne muuten sitä 350 000 lupausta oli antaneet.
 
No meillä menee niin että otettiin lainan alkuun vuosi lyhennysvapaata ja pistettiin "lyhennyrahat" ja vielä n.100-150e ylimääräistä kuussa talotilille.
Nyt kun lyhennysvapaa on ohi niin edelleen laitetaan talotilille tuo 100-150e ylimääräistä joka kuukausi joten sinne kertyy hiukan extraa joka kuukausi.

Tossa on juurikin se etu että vaikka ne rahat ei siellä tilillä varsinaisesti tuota, niin tiedetään että näillä kuukausimenoilla voidaan huoletta mennä seuraavat viisi vuotta vähintään. Jos korot nousee niin erotus maksetaan talotililtä säästöistä.

On aivan totta että tossa menettää sikäli että maksaa vuoden korkoja "turhaan" mutta silti tuo tulee helvetisti halvemaksi kuin korkokatot tai korkoputket.

Tai sitten ottaa sen kiinteän tasaerälainan jolloin tietää ihan samalla tavalla kuukausimenot mutta ei tarvitse ottaa takkiin niitä ekan vuoden lyhennysvapaan korkoja.
 
Itse ainakin siis haen kysymykselläni seuraavaa: Koska olen rakentamassa 1v sisällä --> ehkä noin 250k kämppää ---> niin jos saan itse määritellä kustannukset --> määrittelen ne niin "taivaisiin kuin pystyn" eli jonnekin 350 000 tienoille ja olen kun asuntoon meneekin vain se vaikkapa 290 000 budjetin ylityksineen, niin minulla on huomaamatta kertynyt 60 000 puskurikassa (jolla toki voin vaikka välittömästi lainaa lyhentää) pahan päivän varalle.

Eli onnistuuko tuollainen siis, vähän tuli kahdenlaista tietoa..? Olettaen, että ns. maksukyky tietysti riittää..pankinkin mielestä - koska eihän ne muuten sitä 350 000 lupausta oli antaneet.
Tietenkin haet 350ke:n lainan. Sitä lainaa nostetaan rakentamisen aikana pikku hiljaa. Eli ilmoitat pankkiin, että rahat loppu, tarvii kymppitonnin ja naps se on tilillä. Jossain vaiheessa et saa lisää rahaa ilman uutta valmiusastetodistusta. Eli projektin pitää edetä niillä rahoilla. Mutta tietenkin haet vähintään 350ke:n lainan. Harvoin projekti pysyy optimaalisessa budjetissa.
 
Mites taloa rakentaessa omarahoitus hoidetaaan? Ilman lisävakuuksia pitää ola varmaan olla 30%, vai miten? Miten pankki pystyy varmistamaan, että omaa rahaa käytetään?
 
Mites taloa rakentaessa omarahoitus hoidetaaan? Ilman lisävakuuksia pitää ola varmaan olla 30%, vai miten? Miten pankki pystyy varmistamaan, että omaa rahaa käytetään?

Projektin edessä sinun täytyy todistaa pankille (kuiteilla jne) että olet jotain tehnytkin. Jos nyt esim. teoreettisesti pyydät 350k lainaa mistä saat ensin vaikka 20k ja sinulla pitäisi olla esim. 100k omia rahoja kyllähän he hieman ihmettelevät jos et ole edes maata saanut ostettua tai mitään aloitettua kun alat pyytelemään lisää rahaa projektiisi.
 
Tai sitten ottaa sen kiinteän tasaerälainan jolloin tietää ihan samalla tavalla kuukausimenot mutta ei tarvitse ottaa takkiin niitä ekan vuoden lyhennysvapaan korkoja.
Tota ei vaan aina voi valita kun pankki ei välttämättä tyohon suostu. Ja tostakin jää se vararahasto pois.
 
Vaikka ostoista on kyse niin kysyn myös myynnistä kun kerran täältä varmaan myös myyjiä löytyy.

Katselin esitäytettyä veroilmoitusta ja oli merkattu asunnon luovutusvoittot verolle. Kävin merkkaamassa vakituisen asumisen ajan(3vuotta) vero.fi:ssä ja merkasin samalla muut liittyvät tiedot kuntoon.
Tuosta sitten tarkastelevat ja siirtävät luovutusvoiton verottomaksi korjatussa ilmoituksessa?

Epäilytti vaan lähettää muutettu ilmoitus kun luovutusvoitto näytti olevan verotettavat sarakkeessa vielä tarkistus lehdellä.
Aikaisemmalla sivulla kyllä luki "verohallinto tarkastaa verottoman luovutusvoiton edellytykset" tai yms.
 
Tiedän, nyt tulee taas avautuminen pk-seudun hinnoista osa 7363837, mutta:

Tänään tv:ssä: Helsinkiläiset Tero ja Maija ostivat rivitaloasunnon sokkona ja järkyttyivät: ”Keittiö on aivan hirveä!”

Pariskunnan toiveena on löytää rivi- tai paritalo omalla pihalla ja saunalla ja 40 minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta. Asunnon hintakatto on 350 000 euroa.

Koivumäki ilmoittaa parille heti alkuun, että budjetti ja toiveet eivät kohtaa. Tuolla rahalla on mahdoton saada kaikkea haluamaansa.

Siis mitä ihmettä? Budjettina hirvittävän iso 350k, toiveina ainoastaan piha, sauna, ja 40min steissiltä/kampista. Ja muka toiveet ja budjetti ei kohtaa?!?

Missä tahansa muualla Suomessa pk-seudun ulkopuolella tuolla summalla saa todella komean omakotitalon. Esim Tampereen seudulta varmaan jopa omalla rantatontillakin jos on vähän kauempana kaupungista (esim 40km) ja vanhempi esim ysäri talo. Niin miten muka tolla summalla ei saisi rivaria saunalla ja pihalla pk-seudulta?
 
Viimeksi muokattu:
Tiedän, nyt tulee taas avautuminen pk-seudun hinnoista osa 7363837, mutta:

Tänään tv:ssä: Helsinkiläiset Tero ja Maija ostivat rivitaloasunnon sokkona ja järkyttyivät: ”Keittiö on aivan hirveä!”



Siis mitä ihmettä? Budjettina hirvittävän iso 350k, toiveina ainoastaan piha, sauna, ja 40min steissiltä/kampista. Ja muka toiveet ja budjetti ei kohtaa?!?

Missä tahansa muualla Suomessa pk-seudun ulkopuolella tuolla summalla saa todella komean omakotitalon. Esim Tampereen seudulta varmaan jopa omalla rantatontillakin jos on vähän kauempana kaupungista (esim 15-25km) ja vanhempi esim ysäri talo. Niin miten muka tolla summalla ei saisi rivaria saunalla ja pihalla pk-seudulta?

Tuossa ei nyt taida olla kaikki vaatimukset listattuna. Jokainen voi käydä iskemässä vaatimukset Oikotien hakukoneeseen ja todeta että helposti alta 350k saa nuo vaatimukset täyttäviä kämppiä, ja paljon lähempääkin kuin 40 min päässä steissiltä (esim. Pakilasta). Ellei se 40 min sitten ole kävellen tai jotain muuta jännää.

Ja mitä tulee Helsingin korkeaan hintatasoon, niin ei siinä se asunto itsessään maksa, vaan se sijainti. Niitä Etu-Töölön tontteja kun ei nyt vaan enää valmisteta lisää.
 
Tiedän, nyt tulee taas avautuminen pk-seudun hinnoista osa 7363837, mutta:

Tänään tv:ssä: Helsinkiläiset Tero ja Maija ostivat rivitaloasunnon sokkona ja järkyttyivät: ”Keittiö on aivan hirveä!”



Siis mitä ihmettä? Budjettina hirvittävän iso 350k, toiveina ainoastaan piha, sauna, ja 40min steissiltä/kampista. Ja muka toiveet ja budjetti ei kohtaa?!?

Missä tahansa muualla Suomessa pk-seudun ulkopuolella tuolla summalla saa todella komean omakotitalon. Esim Tampereen seudulta varmaan jopa omalla rantatontillakin jos on vähän kauempana kaupungista (esim 40km) ja vanhempi esim ysäri talo. Niin miten muka tolla summalla ei saisi rivaria saunalla ja pihalla pk-seudulta?
Kai tossa nyt jotain muitakin toiveita oli? Kyllähän tommosen nyt helposti löytää, mutta ehkä sitten koko ei ole oikea tms.?
 
Kai tossa nyt jotain muitakin toiveita oli? Kyllähän tommosen nyt helposti löytää, mutta ehkä sitten koko ei ole oikea tms.?

On tietysti, tuossa esim. totesivat että keittiö olisi aivan hirveä. Eli esim. avokeittiö takapihalla ei olisi käynyt...

Lisäksi: "
– Heidän reaktionsa nosti minun paineitani, koska asunto oli heidän mielestään pimeä, ahdas ja masentava. Nyt minua hermostuttaa, Essi myöntää.

Mutta koska asunto maksoi vain 259 000 euroa, remonttirahaa jäi vielä hulppeat 90 000 euroa. Remontin jälkeen pariskunnan reaktio onkin jo aivan toisenlainen."

Tosin jos eivät kerro että haluavat tilavan, ison asunnon Helsingin ydinkestaan matkaa 40min kävellen, sauna, piha, uusi ja hienostunut keittiö jne.. yllätys mahtaa olla suuri kun ihan kaikkea ei tuolla rahalla saa.
 
Mullekin soittelivat Nordeasta viime viikolla, ilmeisesti jokin soittelukierros menossa. Kyselivät tilannetta ja tarjosivat lainan kilpailutusta, nykyiset lainat on siis toisessa pankissa. Maanantaina tarkempi puhelinneuvottelu, katsotaan mitä tarjoavat.
Sama kuvio täällä. Ensin soitti "kartoittaja" ja tänään varsinainen lainaneuvottelija. Agressiivista asiakkaiden kalastelua, kun suorilta lupasi 0,4% marginaalia lainaan, joka 1,5 vuotta sitten kilpailutettiin 0,7% tasolle.
 
Mites taloyhtiöiden vuokratontit missä on pitkä vuokrasopimus voimassa. Tällä hetkellä tontin vuokra on tosi matala ja sopimus voimassa 2050-luvulle asti. Onko tuollaisessa tilanteessa vuokrankorotuksien suuruuksista säädetty jotakin vai riippuuko täysin sopimuksesta?
 
Viimeksi muokattu:
Mites taloyhtiöiden vuokratontit missä on pitkä vuokrasopimus voimassa. Tällä hetkellä vuokra on tosi matala ja sopimus voimassa 2050-luvulle asti. Onko tuollaisessa tilanteessa vuokrankorotuksien suuruuksista säädetty jotakin vai riippuuko täysin sopimuksesta?
Kannattaa ehkä lukea mitä maanvuokralaki sanoo:

Maanvuokralaki 258/1966 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Lähtökohtaisesti vuokranantajan pitää joko tarjota vuokrasopimukselle jatkoa (en osaa sanoa millä ehdoilla) tai lunastaa mahdolliset rakennukset käyvästä arvosta. Tai niin minä tuon ymmärrän. En ole lakimies.
 
Mites taloyhtiöiden vuokratontit missä on pitkä vuokrasopimus voimassa. Tällä hetkellä tontin vuokra on tosi matala ja sopimus voimassa 2050-luvulle asti. Onko tuollaisessa tilanteessa vuokrankorotuksien suuruuksista säädetty jotakin vai riippuuko täysin sopimuksesta?
Eikös se vuokra ole tupannut nousemaan maan arvon perusteella?
 
Eikös se vuokra ole tupannut nousemaan maan arvon perusteella?
Monilla kunnilla on joku tuollainen poliittinen päätös, mutta se ei ole mikään kiveen hakattu sääntö ja kunnanvaltuusto voi periaatteessa maanvuokralain puitteessa muuttaa toimintamalleja.
 
Mites taloyhtiöiden vuokratontit missä on pitkä vuokrasopimus voimassa. Tällä hetkellä tontin vuokra on tosi matala ja sopimus voimassa 2050-luvulle asti. Onko tuollaisessa tilanteessa vuokrankorotuksien suuruuksista säädetty jotakin vai riippuuko täysin sopimuksesta?
Riippuu paikasta, joku muuttotappiokunta tuskin lähtee kauheasti korottamaan? Mutta kasvukeskuksissa korotukset voivat olla todella suuria. Mutta noin periaatteessa omgelma on se että kun tuota ei oikein tiedä niin jos nyt ostat kovaan hintaan asunnon vuokratontilla niin onko sillä enää oikein mitään arvoa sitten 50 luvulla jos vuokraa korotetaan todella paljon? Ei kukaan osta sitä sitten mihinkään järkevään hintaan ja itsellä ei välttämättä ole siinä varaa asua vuokran takia. Tämän vuoksi itse ostin asunnon talosta joka on omalla tontilla, enkä tule koskaan vuokratontillista ostamaan.
 
Sama kuvio täällä. Ensin soitti "kartoittaja" ja tänään varsinainen lainaneuvottelija. Agressiivista asiakkaiden kalastelua, kun suorilta lupasi 0,4% marginaalia lainaan, joka 1,5 vuotta sitten kilpailutettiin 0,7% tasolle.

Oho, aika jännää touhua kun valittivat aiemmin että Suomen Nordean tulos heikentynyt kovan lainakilpailun ja matalien marginaalien takia.
 
Jos asuntokaupat tehdään eri päivänä kuin hallintaoikeus siirtyy, miten avainten luovutus hallintaoikeuden siirtymispäivänä yleensä tapahtuu? Siis käytännössä, mistä/keneltä avaimet yleensä haetaan?
 
Jos asuntokaupat tehdään eri päivänä kuin hallintaoikeus siirtyy, miten avainten luovutus hallintaoikeuden siirtymispäivänä yleensä tapahtuu? Siis käytännössä, mistä/keneltä avaimet yleensä haetaan?

Me on ihan tehty niin, että ostajat saa yhdet avaimet kaupantekohetkellä ja sitten kun itse laitetaan ovi viimeisen kerran kiinni niin jätetään avaimet sisään.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Me sovittiin ostajan kanssa aika, jolloin asunto oli luovutuskunnossa niin tulivat paikanpäälle hakemaan avaimet. Uuden asunnon avaimet taas myyjä toi meille kotiin kun ajoi muutenkin ohi. Aiemman asunnon kun ostin niin omistajat asuivat jossain 600km päässä niin välittäjä hoiti mulle avaimet. Että varmaan tyyli vapaa ja sovittavissa yleensä.
 
Jos asuntokaupat tehdään eri päivänä kuin hallintaoikeus siirtyy, miten avainten luovutus hallintaoikeuden siirtymispäivänä yleensä tapahtuu? Siis käytännössä, mistä/keneltä avaimet yleensä haetaan?

Itse muuttamas ensikuun alussa uuteen asuntoon. Asunto n. 1km päässä tämän hetkisestä asunnosta ja sovittiin myyjän kanssa, että soittelee kun saanut kamat ja muut hommat hoidettua niin käyn hakemassa siltä avaimet pois.
 
Mitkä ovat hyväksyttävät pintakosteusmittaustulokset uudehkon okt suihkun lattiakaivon tuntumassa. Onko 70 liian korkea?
 
Pintakosteusmittaukset uudehkossa kylppärissä on melkoisen turhia, kun ei voi tietää onko kosteus vesieristeen ylä- vai alapuolella. (Eli ite valussa vai laattalaastissa)
Ja muutenkin mittaustuloksia pitäisi käyttää verraten saman tilan tuloksiin (esim kylppärissä suihkun läheisyys verrattuna kauimmainen nurkkaus), mutta yleisesti ottaen 70 kaivon läheisyydessä on ihan normaali lukema eikä indikoi mistään kosteusvauriosta.
 
Tuli kartoitettua muutamia hyviä uudiskohteita PK-seudulta, mutta Nordealta ei tahdo saada lainaa järkevillä ehdoilla. Itselläni oli ASP-tilillä vajaat 20k euroa säästöjä ja omaa pääomaa siihen päälle 100k euroa.

Yhden uudiskohteen myyntihinta on rapiat 150k ja valmista yhtiövelkaa 300k. Pankki vaatii, että ASP tilillä tulisi olla vähintään 45k euroa säästöjä (10% myyntihinnasta + yhtiövelasta) ja kiinteät lisävakuudet yhtiövelkaa kohden. Eli pankki ei suostu myöntämään ASP-lainaa pelkästään asunnon myyntihintaa vastaan, vaan vaativat ottamaan myös yhtiölainan päälle.

Onko mahdollista saada muilta pankeilta järkevämpiä lainatarjouksia, vai onko kyseessä ns. yleinen tapa uudiskohteiden kohdalla?

Se tulee ymmärtääkseni säädöksistä, että aspilainalla pitää olla 10% omarahoitusosuus ja muuten 15. Ensiasunnon ostajalla muuten 5%. Voithan kysyä ehtoja ilman asp-lainaa, sitten saattaa onnistua jos tulot sallii noin ison lainan.
 
Tuli kartoitettua muutamia hyviä uudiskohteita PK-seudulta, mutta Nordealta ei tahdo saada lainaa järkevillä ehdoilla. Itselläni oli ASP-tilillä vajaat 20k euroa säästöjä ja omaa pääomaa siihen päälle 100k euroa.

Yhden uudiskohteen myyntihinta on rapiat 150k ja valmista yhtiövelkaa 300k. Pankki vaatii, että ASP tilillä tulisi olla vähintään 45k euroa säästöjä (10% myyntihinnasta + yhtiövelasta) ja kiinteät lisävakuudet yhtiövelkaa kohden. Eli pankki ei suostu myöntämään ASP-lainaa pelkästään asunnon myyntihintaa vastaan, vaan vaativat ottamaan myös yhtiölainan päälle.

Onko mahdollista saada muilta pankeilta järkevämpiä lainatarjouksia, vai onko kyseessä ns. yleinen tapa uudiskohteiden kohdalla?
En kyllä ymmärrä miten ASP-tilillä pitäisi olla 45k€, sillä Helsingissä on maks. ASP-laina 185k€? Eli 20k€ pitäis kyllä ASP-tulilla riittää, loput sitten muualla (45k€-20k€).

100k€ pääomaa, ei siis varmaankaan käteistä?

Oot ensiasunnon ostaja ja ostamassa velattomalla myyntihinnalla 450k€ arvoista kämppää? Ei huono :))
 
Ilman aspia tosiaan 5% käsirahalla. Kämpän vakuusarvo yleensä se 75% velattomasta hinnasta, loput katat sitten valtion takauksella, omalla omaisuudella tai pankin lisätakauksella tms., joka maksaa toki rahaa.

Kuten ylempänä kirjoitin, kämpän vakuusarvo on velaton hinta * 0.75 - yhtiölainan määrä. Normaalissa tilanteessa tämä kattaa 75%, loput 25% voit vaikka ostaa pankilta sillä rahalla. Jos jää alle 75%:in, joudut hommaamaan sen vähintään sinne 75%:iin ihan oikeilla vakuuksilla, vain viimeiset 25% voi ostaa pankin lisätakauksena.

En kyllä ymmärrä miten ASP-tilillä pitäisi olla 45k€, sillä Helsingissä on maks. ASP-laina 185k€? Eli 20k€ pitäis kyllä ASP-tulilla riittää, loput sitten muualla (45k€-20k€).

100k€ pääomaa, ei siis varmaankaan käteistä?

Oot ensiasunnon ostaja ja ostamassa velattomalla myyntihinnalla 450k€ arvoista kämppää? Ei huono :))


Aspitilillä pitää olla 10% velattomasta hinnasta, vaikka lainaa saisi vähemmän.
 
Ilman aspia tosiaan 5% käsirahalla. Kämpän vakuusarvo yleensä se 75% velattomasta hinnasta, loput katat sitten valtion takauksella, omalla omaisuudella tai pankin lisätakauksella tms., joka maksaa toki rahaa.

Kuten ylempänä kirjoitin, kämpän vakuusarvo on velaton hinta * 0.75 - yhtiölainan määrä. Normaalissa tilanteessa tämä kattaa 75%, loput 25% voit vaikka ostaa pankilta sillä rahalla. Jos jää alle 75%:in, joudut hommaamaan sen vähintään sinne 75%:iin ihan oikeilla vakuuksilla, vain viimeiset 25% voi ostaa pankin lisätakauksena.




Aspitilillä pitää olla 10% velattomasta hinnasta, vaikka lainaa saisi vähemmän.
Ei itsellä vaan ollut. Vähän rapiat 11,5k€ oli ASP-tilillä (115k€ ASP-laina), loput rahat otettiin toiselta (lisälainaa varten) tililtä mitä vaadittiin vh. 143k€ asuntoon.
 
Ei itsellä vaan ollut. Vähän rapiat 11,5k€ oli ASP-tilillä (115k€ ASP-laina), loput rahat otettiin toiselta (lisälainaa varten) tililtä mitä vaadittiin vh. 143k€ asuntoon.
Juuri näin se menee. Tuohon 10% omasäästöosuuteen voi käyttää myös muiden tilien rahoja. Myös lisäkorko voidaan muistaakseni laskea tuohon omasäästöosuuteen.
ASP-lainaa ei tietenkään voi saada kuin 9*ASP tilin säästöt.

Valtionkonttorin sivuiltä löytyy nuo tarkat säännöt. Pankeillakin tuntuu olevan niistä epäselvyyksiä, eli kannattaa myös itse käydä nuo säännöt läpi.
Esim meille yhdessä pankissä väitettiin, että kaikki ASP tilin varat pitäisi käyttää asunnon ostoon.
 
Ahh, Nordean kanssa jutellessa tuota sanoivat. Mutta tuntuu olevan täysin pankista ja virkailijasta kiinni, miten sääntöjä tulkitaan. Koko asunnon hinnan kattavasta lainasta nordea kuitenkin halusi sen 10% käsirahana velattomasta hinnasta aspi tilille. Myyntihinnan kattavalla lainalla riitti 10% myyntihinnasta, mutta tällöin loput olisi ollut yhtövelkaa, joka olisi pitänyt asunnon takausarvon about nollassa - Eli siis mahdollista jos itsellä on merkittävästi vakuuksia.
 
Kysymys liittyen kiinteäeräisiin muuttuvakorkoisiin asuntolainoihin (eli laina-aika elää korkojen mukana): Onko pankilla oikeus muutoksiin, jos korot nousevat siten, että uhkana on lainapääoman kasvaminen lyhennyksistä huolimatta?
 
Kysymys liittyen kiinteäeräisiin muuttuvakorkoisiin asuntolainoihin (eli laina-aika elää korkojen mukana): Onko pankilla oikeus muutoksiin, jos korot nousevat siten, että uhkana on lainapääoman kasvaminen lyhennyksistä huolimatta?

Käsittääkseni "aina" täytyy lyhentää vähintään korot. Lisäksi "aina" se laina täytyy maksaa loppuun kun määräaika umpeutuu (mikä oli ainakin ennen 25 vuotta). Mikä voi teoriassa tarkoittaa sitä että viimeinen erä on melkoisen suuri jos esim. 10 viimeistä vuotta korot ovat olleet niin korkeat että olet maksanut ainoastaan ne etkä lyhentänyt lainaa.

Edit: Tarkoitat varmaan Kiinteää tasaerälainaa. Nopeasti voisi luulla että..
"
Kiinteä tasaerälaina
Kiinteä tasaerä on hyvä vaihtoehto, jos haluat tietää tarkalleen maksuerän suuruuden myös tulevaisuudessa, etkä välitä siitä, ettet tiedä tarkkaa laina-aikaa.

  • Kaikki takaisinmaksuerät ovat yhtä suuria.
  • Jos viitekorko nousee, laina-aika pitenee; jos viitekorko laskee, laina-aika lyhenee. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen.
  • Jos lainan korko on kovin alhaalla lainaa nostettaessa, korkojen nousu laina-aikana voi pidentää laina-ajan tarpeettoman pitkäksi eikä laina lyhene.
"
..tuo tarkoittaisi sitä että voisit Ruotsin malliin ns. maksaa "ikuisesti" pelkästään korot ja vielä jälkipolvesi mahdollisesti "ikuisesti" maksaisivat ainoastaan korkoja kun pääsumma säilyisi samana eikä sitä edes ikinä lyhennettäisi mikäli korot sattuisivat nousemaan tarpeeksi. Näin ei pääse kuitenkaan tapahtumaan ja käsittääkseni ainakin ennen on ollut ns. maksimi aika lainoilla mihin mennessä niiden pitäisi olla 100% maksettu (yleensä tuo aika on ollut sen 25 vuotta).
 
Viimeksi muokattu:
Kysymys liittyen kiinteäeräisiin muuttuvakorkoisiin asuntolainoihin (eli laina-aika elää korkojen mukana): Onko pankilla oikeus muutoksiin, jos korot nousevat siten, että uhkana on lainapääoman kasvaminen lyhennyksistä huolimatta?

Joo näin ei voi tapahtua koska lyhennyksen minimimäärä on aina vähintään korkojen suuruinen.
Itselläkin on tuollainen joskus ollut, mutta en muista oliko sopimuksessa jotain määritystä sille että laina pitäisi maksaa sitten pois vähintään X vuodessa. Mutta sen tiedän, että pankit eivät noita taida yleisesti myöntää yli 20 vuoden laskennallisella takaisinmaksuajalla, kun taas muuttuvaeräistä lainaa voi saada 25 vuotta. Pyrkivät sillä keinoin pitämään lainan maksuajan kurissa korkojen noustessakin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 455
Viestejä
4 867 184
Jäsenet
78 666
Uusin jäsen
kmikkok

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom