Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kuitenkin se mitä nyt lainan lyhennys tuoreen lainan korkoihin vaikuttaa niin on ihan kärpäsen paskan luokkaa.
No joo, totta tietysti tuokin. Ajatus on kyllä jonkunlaista puskuria tosiaan säästää ja saahan sitä nopeammin kun ei tarvitse lainaa lyhentää.

Parasta tietysti olisi kun tietäisi koska ne korot todellisuudessa alkavat nousta sille tasolle, että se alkaa jo kuukausimenoissa tuntumaan...
 
Mielenkiintoista, itsellä lähes samanlaiset speksit, mutta lainasumma 200 000. Marginaali oli kuitenkin 0,7. Mistä pankista tuollainen tarjous?

Ja mitenkä porukka on ottanut erilaisia lisävakuuksia, kuten lainan takaisinmaksuturvia työttömyyden tai sairauden yms. varalle?

Tämä tarjous oli Danskesta, Nordea puhui samasta marginaalista 200ke summalle. Säästöpankki 0,58 ja OP 0,47.

Taustalla aika pitkä aika sijoittamista ja säästämistä + kevyt kulurakenne, näitä ilmeisesti arvottavat marginaaleissa.

edit: Tuli mieleen, että esim. danskesta kyllä mainitsivat myös että sijainti mistä kämppää etsin on heille mieluinen.

Korkojen nousuun olin ajatellut varautua lähinnä omaa puskuria säästäen (normilyhennyksen lisäksi siis rahaa säästöön reiluhkosti). Voi sitten ihmetellä korkojen noustessa että onko järkevämpi maksaa lainaa pois vai maksella suurempia lyhennyksiä pikkuhiljaa puskureista.
 
Viimeksi muokattu:
No joo, totta tietysti tuokin. Ajatus on kyllä jonkunlaista puskuria tosiaan säästää ja saahan sitä nopeammin kun ei tarvitse lainaa lyhentää.

Parasta tietysti olisi kun tietäisi koska ne korot todellisuudessa alkavat nousta sille tasolle, että se alkaa jo kuukausimenoissa tuntumaan...
Lyhennysvapaan ottaminen ja rahan puskuroiminen tilille mahdollistaa sen että ei paljon kiinnosta koska ja paljonko korot nousee kun tietää että kuukausimenot tulevat olemaan koroista riippumatta seuraavat 5v aivan samat (olettaen toki että korot ei pompsahda tonne 6% tietämille sinä aikana mitä en oikein usko).
 
Miten se asuntolainan ottaminen uudisrakennukseen (=rakennus rakennetaan vaikkapa 80% ammattilaisilla ja 20% hartiapankilla) menee? Joku kustannusarvio pitää olla, mutta miten ne sen lainan määrän laskee? Itsekö saa arvioida, paljonko menee? Ja menikö se silleen, että se laina tulee useammassa osassa - eli mitä tapahtuu jos ei kustannusarvio täytykään, myönnetäänkö lainaa vähemmän?
Kaiken tarkoituksena tietysti selvittää ne keinot, millä voi saada ns. maksimisuuren lainan oman talon rakennukseen.
 
Vaikka tuskinpa hyvillä tuloilla, vakaalla taloudella ja omistusasunnolla on mitään vaikutusta tuohon marginaaliin, koska marginaalihan määräytyy ainoastaan sen mukaan oletko sinkku vai et.
Se marginaali määräytyy oikeasti sen mukaan, miten se laina saadaan myytyä eteenpäin covered bond pooliin. Toki pankki yrittää toki vetää mahdollisimman paljon välistä, mutta tuo covered bond markkina määrää sen yleisen tason missä marginaalit pyörivät kaikilla pankeilla.

Tuolta voi lukea lisää Nordean eteenpäin myydyistä asuntolainoista. Kaikilla asuntolainoja myöntävillä pankeilla on sama systeemi ollut jo vuodesta 2010, jolloin laki asuntoluotoista muuttui ja tämä covered bond markkina aukesi.

Nordea Mortgage Bank covered bonds
 
Miten se asuntolainan ottaminen uudisrakennukseen (=rakennus rakennetaan vaikkapa 80% ammattilaisilla ja 20% hartiapankilla) menee? Joku kustannusarvio pitää olla, mutta miten ne sen lainan määrän laskee? Itsekö saa arvioida, paljonko menee? Ja menikö se silleen, että se laina tulee useammassa osassa - eli mitä tapahtuu jos ei kustannusarvio täytykään, myönnetäänkö lainaa vähemmän?
Kaiken tarkoituksena tietysti selvittää ne keinot, millä voi saada ns. maksimisuuren lainan oman talon rakennukseen.
Itse joo arvioidaan. Teet laskelmat miten rahaa menee ja marssit pankkiin. Rahaa saa aina lisää valmiusastetodistusta vastaan, jonka vastaava mestari kirjoittaa.
 
Moni suosittelee täällä ottamaan lyhennysvapaata ja säästämään puskuria vs. korkokatto. Kannattaa kuitenkin laskea homma auki, sillä ei se lyhennysvapaakaan ilmainen ole. Eli mitä maksaa esim. sen ajan korot jolloin lyhennysvapaata ottaa. Siinäkin tulee äkkiä tonni poikineen korkokuluja. Itse olen vain säästänyt ilman lyhennysvapaita/korkokattoa puskuria ja nyt on parin kuukauden nettopalkka bufferina, mikä on se halvin tapa jos vain kykenee säästämään normaalilyhennyksen jälkeen.
 
Moni suosittelee täällä ottamaan lyhennysvapaata ja säästämään puskuria vs. korkokatto. Kannattaa kuitenkin laskea homma auki, sillä ei se lyhennysvapaakaan ilmainen ole. Eli mitä maksaa esim. sen ajan korot jolloin lyhennysvapaata ottaa. Siinäkin tulee äkkiä tonni poikineen korkokuluja. Itse olen vain säästänyt ilman lyhennysvapaita/korkokattoa puskuria ja nyt on parin kuukauden nettopalkka bufferina, mikä on se halvin tapa jos vain kykenee säästämään normaalilyhennyksen jälkeen.
Tietysti. Mutta jokainen voi laskea paljonko säästää korkokuluja jos maksaa vuoden niska limassa lainaa. Veikkaan ettei kovinkaan paljon.
ja vaikka se näennäisesti maksaakin niin silti hätävara tilillä on suurempi hyöty kuin maksaa lainaa.
 
Moni suosittelee täällä ottamaan lyhennysvapaata ja säästämään puskuria vs. korkokatto. Kannattaa kuitenkin laskea homma auki, sillä ei se lyhennysvapaakaan ilmainen ole. Eli mitä maksaa esim. sen ajan korot jolloin lyhennysvapaata ottaa. Siinäkin tulee äkkiä tonni poikineen korkokuluja. Itse olen vain säästänyt ilman lyhennysvapaita/korkokattoa puskuria ja nyt on parin kuukauden nettopalkka bufferina, mikä on se halvin tapa jos vain kykenee säästämään normaalilyhennyksen jälkeen.
Varsin helppoa on laskea kannattaako lainaa maksaa pois vai ei. Eli jos saat lyhennys rahalle parempaa korkoa jostain kun mitä sinun itsesi maksama korko on niin ei kannata lyhentää. Olettaen toki että kanssa sitten sijoittaa ne lyhennys rahat eikä hassaa turhuuksiin.
 
Varsin helppoa on laskea kannattaako lainaa maksaa pois vai ei. Eli jos saat lyhennys rahalle parempaa korkoa jostain kun mitä sinun itsesi maksama korko on niin ei kannata lyhentää. Olettaen toki että kanssa sitten sijoittaa ne lyhennys rahat eikä hassaa turhuuksiin.
Eikä edes tarvii sijoittaa. Mun mielestä jo pelkkä tilillä seisottaminen on järkevämpää kuin maksaa velkaa pois näillä koroilla. Ei varmasti tienaa joo ja saa takkiinsa maksamalla korkoja, MUTTA edelleen parempi se 20k tilillä kuin 20k vähemmän velkaa jos kakka osuu tuulettimeen.
 
Tietysti. Mutta jokainen voi laskea paljonko säästää korkokuluja jos maksaa vuoden niska limassa lainaa. Veikkaan ettei kovinkaan paljon.
ja vaikka se näennäisesti maksaakin niin silti hätävara tilillä on suurempi hyöty kuin maksaa lainaa.
Lyhennysvapaan aikana maksetut pelkät korot ovat roskiin heitettyä rahaa. Siihen vertasin enkä siihen paljonko lainan korkokulut vähenevät jos lainaa on pikkaisen vähemmän.
Esimerkiksi omassa lainassani korkokulut ovat luokkaa 150€ /kk. Se tekisi lyhennysvapaan muodossa vuodessa jo 1800€ pankille maksettua ylimääräistä rahaa mikä ei tuota mitään eikä lyhennä lainaa.
 
Lyhennysvapaan aikana maksetut pelkät korot ovat roskiin heitettyä rahaa. Siihen vertasin enkä siihen paljonko lainan korkokulut vähenevät jos lainaa on pikkaisen vähemmän.
Esimerkiksi omassa lainassani korkokulut ovat luokkaa 150€ /kk. Se tekisi lyhennysvapaan muodossa vuodessa jo 1800€ pankille maksettua ylimääräistä rahaa mikä ei tuota mitään eikä lyhennä lainaa.
Ei tuota ei, mutta sulla on helvetisti enemmän rahaa tilillä.
No nyt sitten kun korot alkava OIKEASTI nousta niin voit sitten maksella noussutta korkoa tuosta rahastosta TAI sitten poltat koko rahaston kerralla niin pääoma lyhenee jolloin maksat vähemmän korkoja silloin kun korot ovat korkeampia.

E: en väitä että että tossa lyhennysvapaassa voittaa,vaan pointti on se että tilillä on hyvästi rahaa KUN korot alkavat nousta eikä ole heti kusisukassa. Voi huoletta maksella korkeampia korkoja rahastosta.
 
Tietysti. Mutta jokainen voi laskea paljonko säästää korkokuluja jos maksaa vuoden niska limassa lainaa. Veikkaan ettei kovinkaan paljon.
ja vaikka se näennäisesti maksaakin niin silti hätävara tilillä on suurempi hyöty kuin maksaa lainaa.

Itse suosin ja suosittelen edelleen sitä tapaa että aloitat maksamisen heti, mutta laitat lainanhoitotilille sen noin 20-25% enempi rahaa per kuukausi joten siitä tulee vuodessa 2.4 tai 3kk puskuri. Jos nyt kestää esim. seuraavat 5v että korot oikeasti alkavat nousta enempi sinulla on jo 12-15kk lyhennykset säästössä. 10 vuodessa tuosta tulisi jo 24-30kk milloin esim. työttömyys ei olisi ihan niin paha rasti.

Totta, jos otat esim. 25v lainan ja pidät ensimmäisen vuoden lyhennysvapaata ja laitat säästöön siinä sen 12kk puskurin sekin on yksi tapa hoitaa asiaa. Tosin sen jälkeen sinulla on aikaa sen 24 vuotta enää maksaa laina mitä on suhteessa enempi maksettavaa per kuukausi ja se hetki kun korot nousevat (ainakaan itse en ihan suostu uskomaan etteivätkö ne seuraavan 25v aikana nousisi kertaakaan päälle 0%) on myös vuoden lähempänä.

En tiedä tarkoititko oman tapasi siten että sen vuoden jälkeen ei puskuria enää kerätä vaan sitä käytetään sitten jos esim. yksikin talouteen kuuluva esine hajoaa tai asuntoon liittyen tulee muuta maksettavaa (kuten remonttia) tai isompaa ostosta (ehkä uusi auto, harvempi käyttää 25v samaa?) vai että sen jälkeenkin jatketaan puskurin keräämistä yllättävien menojen varalta?
 
Lyhennysvapaan aikana maksetut pelkät korot ovat roskiin heitettyä rahaa. Siihen vertasin enkä siihen paljonko lainan korkokulut vähenevät jos lainaa on pikkaisen vähemmän.
Esimerkiksi omassa lainassani korkokulut ovat luokkaa 150€ /kk. Se tekisi lyhennysvapaan muodossa vuodessa jo 1800€ pankille maksettua ylimääräistä rahaa mikä ei tuota mitään eikä lyhennä lainaa.
Kyllä, mutta jos olet laittanut ne lyhennykseen tarkoitetut rahat johonkin joka tuottaa isompaa korkoa kun maksat niin jäät plussalle. Eli ei vaan ole järkeä lyhentää lainaa jos saa muualta itse parempaa korkoa niille lyhennysrahoille.
 
Arvioin taloon menevän pihatöineen vaikka 350 000, meneekin 290 000. Saanko tuon 350 000 lainaa?
Kyllä monet ostaa auton siihen samaan jos projekti meni sukkana putkeen. Jos ei niin sitten on huutokaupat.comissa ilmo siitä projektista ja kuvat rakennuspiirrustuksista ja harkkolavoista koiranputkien keskellä.
 
Syksyllä vaihtui asunto ja laina S-Pankista Nordean sijaan. Nyt Nordea yritti tavoitella asuntolaina-asioissa. Mahtavatkohan ne haluta kilpailuttaa lainan? Vai tarkistavatko vain mikä vanhan lainalupauksen tilanne? Vanha laina oli siis Nordeassa ja siellä edelleen asiakkuus.
 
Kyllä, mutta jos olet laittanut ne lyhennykseen tarkoitetut rahat johonkin joka tuottaa isompaa korkoa kun maksat niin jäät plussalle. Eli ei vaan ole järkeä lyhentää lainaa jos saa muualta itse parempaa korkoa niille lyhennysrahoille.

Paitsi, että homma ei nyt ihan toimi noin. Maksat korkoa joka tapauksessa koko lainan pääomasta ts. vähänkin isommasta lainasta sitä korkoa tulee +1000e vuodessa. Vuoden lyhennykset on kuitenkin esim. 1000e lyhennykselläkin vain 12000e niin aika julmettu tuotto pitää olla, että voitat korkoon menevät rahat.
 
Syksyllä vaihtui asunto ja laina S-Pankista Nordean sijaan. Nyt Nordea yritti tavoitella asuntolaina-asioissa. Mahtavatkohan ne haluta kilpailuttaa lainan? Vai tarkistavatko vain mikä vanhan lainalupauksen tilanne? Vanha laina oli siis Nordeassa ja siellä edelleen asiakkuus.
Mullekin soittelivat Nordeasta viime viikolla, ilmeisesti jokin soittelukierros menossa. Kyselivät tilannetta ja tarjosivat lainan kilpailutusta, nykyiset lainat on siis toisessa pankissa. Maanantaina tarkempi puhelinneuvottelu, katsotaan mitä tarjoavat.
 
Paitsi, että homma ei nyt ihan toimi noin. Maksat korkoa joka tapauksessa koko lainan pääomasta ts. vähänkin isommasta lainasta sitä korkoa tulee +1000e vuodessa. Vuoden lyhennykset on kuitenkin esim. 1000e lyhennykselläkin vain 12000e niin aika julmettu tuotto pitää olla, että voitat korkoon menevät rahat.
Paitsi että homma ei mene noin. Tästä samasta asiasta on vängätty täällä ennenkin enkä vaan voi käsittää miten ihmiset ei tajua. Pitäisi olla joku testi jos ei näin yksinkertaisia raha-asioita ymmärrä niin ei saisi lainaakaan tms.

Voit ajatella vaikka niin että sinulla on 100 kpl 1000€ lainoja. Ja kaikissa korko on 1%. Sitten voit valita että maksatko pois yhden lainan kun sinulla on 1000€ käteistä vai laitatko tuon 1000€ tilille josta maksetaan 2% korkoa.

Vuoden päästä tilanne on se että olet joko maksanut korkoa 99 000 eurosta, eli 990€. Tai tilanne on se että olet maksanut korkoa 100 000 eurosta 1000€ ja olet saanut samalla 1000 eurosta korkoa 20€. Joten kumpikohan tilanne kannattaa valita? Maksua tulee joko 990€ tai 1000€-20€=980€. (Verot vaikuttaa toki, mutta ne pitää sitten oikeissa laskelmissa ottaa huomioon.)

Ja tämä pätee kyllä joka ikiseen yksittäiseen senttiinkin siinä sinun lainassasi, aina jos ssaat parempaa tuottoa kun maksat niin kannattaa olla lyhentämättä lainaa.
 
Paitsi että homma ei mene noin. Tästä samasta asiasta on vängätty täällä ennenkin enkä vaan voi käsittää miten ihmiset ei tajua. Pitäisi olla joku testi jos ei näin yksinkertaisia raha-asioita ymmärrä niin ei saisi lainaakaan tms.

Voit ajatella vaikka niin että sinulla on 100 kpl 1000€ lainoja. Ja kaikissa korko on 1%. Sitten voit valita että maksatko pois yhden lainan kun sinulla on 1000€ käteistä vai laitatko tuon 1000€ tilille josta maksetaan 2% korkoa.

Vuoden päästä tilanne on se että olet joko maksanut korkoa 99 000 eurosta, eli 990€. Tai tilanne on se että olet maksanut korkoa 100 000 eurosta 1000€ ja olet saanut samalla 1000 eurosta korkoa 20€. Joten kumpikohan tilanne kannattaa valita? Maksua tulee joko 990€ tai 1000€-20€=980€. (Verot vaikuttaa toki, mutta ne pitää sitten oikeissa laskelmissa ottaa huomioon.)

Ja tämä pätee kyllä joka ikiseen yksittäiseen senttiinkin siinä sinun lainassasi, aina jos ssaat parempaa tuottoa kun maksat niin kannattaa olla lyhentämättä lainaa.

Toki näin jos ne rahat myös pitää sijoitettuna myös seuraavatkin vuodet. Jos vain kerätään se puskuriraha ja sijoittaminen lopetetaan niin puskurirahan kerännyt maksaa tuon ekan vuoden jälkeen joka vuosi sen 10e enemmän korkoja kun aletaan lyhentämään lainaa normaalisti.

Tähän on tietty helppo vastata, että tietenkin ne vuoden lyhennykset kannattaa niissä sijoituksissa pitää, mutta tähän vaan sisältyy oma riski ja koko ajatus siitä, että rahat on kerätty turvaksi katoaa. 10v on sijoittamisessakin niin lyhyt aikaväli, että sijoitukset voi helposti olla vaikka miinuksella siinä kohtaa kun sitä puskurirahaa tarvittaisiin. Aika tyypillisesti juuri tuollaiset talouden sakkauskohdat onkin juuri niitä kohtia kun voi sitä työttömyyttä yms. tulla niin saa olla hyvä kristallipallo, että osaa sen omaksi turvaksi kerätyn rahan ottaa pihalle riittävän ajoissa.
 
Itse suosin ja suosittelen edelleen sitä tapaa että aloitat maksamisen heti, mutta laitat lainanhoitotilille sen noin 20-25% enempi rahaa per kuukausi joten siitä tulee vuodessa 2.4 tai 3kk puskuri. Jos nyt kestää esim. seuraavat 5v että korot oikeasti alkavat nousta enempi sinulla on jo 12-15kk lyhennykset säästössä. 10 vuodessa tuosta tulisi jo 24-30kk milloin esim. työttömyys ei olisi ihan niin paha rasti.

Totta, jos otat esim. 25v lainan ja pidät ensimmäisen vuoden lyhennysvapaata ja laitat säästöön siinä sen 12kk puskurin sekin on yksi tapa hoitaa asiaa. Tosin sen jälkeen sinulla on aikaa sen 24 vuotta enää maksaa laina mitä on suhteessa enempi maksettavaa per kuukausi ja se hetki kun korot nousevat (ainakaan itse en ihan suostu uskomaan etteivätkö ne seuraavan 25v aikana nousisi kertaakaan päälle 0%) on myös vuoden lähempänä.

En tiedä tarkoititko oman tapasi siten että sen vuoden jälkeen ei puskuria enää kerätä vaan sitä käytetään sitten jos esim. yksikin talouteen kuuluva esine hajoaa tai asuntoon liittyen tulee muuta maksettavaa (kuten remonttia) tai isompaa ostosta (ehkä uusi auto, harvempi käyttää 25v samaa?) vai että sen jälkeenkin jatketaan puskurin keräämistä yllättävien menojen varalta?
No meillä menee niin että otettiin lainan alkuun vuosi lyhennysvapaata ja pistettiin "lyhennyrahat" ja vielä n.100-150e ylimääräistä kuussa talotilille.
Nyt kun lyhennysvapaa on ohi niin edelleen laitetaan talotilille tuo 100-150e ylimääräistä joka kuukausi joten sinne kertyy hiukan extraa joka kuukausi.

Tossa on juurikin se etu että vaikka ne rahat ei siellä tilillä varsinaisesti tuota, niin tiedetään että näillä kuukausimenoilla voidaan huoletta mennä seuraavat viisi vuotta vähintään. Jos korot nousee niin erotus maksetaan talotililtä säästöistä.

On aivan totta että tossa menettää sikäli että maksaa vuoden korkoja "turhaan" mutta silti tuo tulee helvetisti halvemaksi kuin korkokatot tai korkoputket.
 
Toki näin jos ne rahat myös pitää sijoitettuna myös seuraavatkin vuodet. Jos vain kerätään se puskuriraha ja sijoittaminen lopetetaan niin puskurirahan kerännyt maksaa tuon ekan vuoden jälkeen joka vuosi sen 10e enemmän korkoja kun aletaan lyhentämään lainaa normaalisti.

Tähän on tietty helppo vastata, että tietenkin ne vuoden lyhennykset kannattaa niissä sijoituksissa pitää, mutta tähän vaan sisältyy oma riski ja koko ajatus siitä, että rahat on kerätty turvaksi katoaa. 10v on sijoittamisessakin niin lyhyt aikaväli, että sijoitukset voi helposti olla vaikka miinuksella siinä kohtaa kun sitä puskurirahaa tarvittaisiin. Aika tyypillisesti juuri tuollaiset talouden sakkauskohdat onkin juuri niitä kohtia kun voi sitä työttömyyttä yms. tulla niin saa olla hyvä kristallipallo, että osaa sen omaksi turvaksi kerätyn rahan ottaa pihalle riittävän ajoissa.
Tässä taitaa olla elävä esimerkki, miksi suomalaiset eivät sijoita ja sitä myöten kerrytä varallisuuttaan...
 
Tässä taitaa olla elävä esimerkki, miksi suomalaiset eivät sijoita ja sitä myöten kerrytä varallisuuttaan...

Ja tämän pystyt päättelemään mistä? Tässä puhutaan nyt koko ajan puskurirahojen keräämisestä. Kyllä itsellä menee pitkänajan sijoituksiin joka kuukausia rahaa, mutta ne on sellaista rahaa jotka myös pysyy siellä sijoituksissa eikä niihin ole tarvetta koskea. Erikseen on sitten lisäksi puskuria äkillisiä menoja varten joka on samantien saatavilla. Tämän puskurin pitämistä sijoituksissa ainakin itse pitäisin typeränä jo ihan pelkästään sen takia, että joka kerta saisi verotkin maksaa kun joutuisi sijoituksia realisoimaan äkillisiä menoja varten.
 
"Puskuriraha" ja sijoitukset on syytä pitää visusti erossa. Kun kaga osuu tuulettimeen, niin on aika ikävä tilanne, jos pitäisi alkaa myymään osakesalkkua, joka on miinuksella. Sijoita ne, jonkä päällä voit istua ja kerää kylkeen oman riskinsietokykysi mukainen käteisvara.
 
"Puskuriraha" ja sijoitukset on syytä pitää visusti erossa. Kun kaga osuu tuulettimeen, niin on aika ikävä tilanne, jos pitäisi alkaa myymään osakesalkkua, joka on miinuksella. Sijoita ne, jonkä päällä voit istua ja kerää kylkeen oman riskinsietokykysi mukainen käteisvara.
Juuri näin.
 
Auto 25 vuoden lainalla - kuulostaa voittajan valinnalta. :D

Kai sitä lainaa kuitenkin toteutuneiden kulujen mukaan nostetaan.
Auto 0.5% lainalla kuulostaa todella fiksulta. Mikään ei pakota lyhentämään niin hitaasti kuin mitä alkuperäinen suunnitelma ehdottaa.
 
"Puskuriraha" ja sijoitukset on syytä pitää visusti erossa. Kun kaga osuu tuulettimeen, niin on aika ikävä tilanne, jos pitäisi alkaa myymään osakesalkkua, joka on miinuksella. Sijoita ne, jonkä päällä voit istua ja kerää kylkeen oman riskinsietokykysi mukainen käteisvara.
Tätä varten on olemassa korkosijoitukset. Ne eivät heilu yhtä rankasti kuin esim. osakkeet.
 
Tätä varten on olemassa korkosijoitukset. Ne eivät heilu yhtä rankasti kuin esim. osakkeet.

En tiedä mitään sijoittamisesta eli nämä ei voi mennä miinukselle?

Jos ajatellaan ettei ole mitään puskuria (muuta kuin vain vaikka 5k€ luottokortti 30p maksuajalla). Paska osuu tuulettimeen globaalisti korot nousee ja työpaikka menee. Tuota ennen on sitten ollut tovi jo kaikki käppyrät miinuksella, mutta näissä joku takuu tuotto?

Jos puhutaan pitemmästä aikavälistä niin varmaankin on plussalla, mutta jos lähdetään nyt aallon harjalta asuntovelkaiseksi ja puskuri sijoituksiin niin ei kuulosta hyvältä yhtälöltä. Tietenkin kun varallisuutta on kertynyt niin voi olla vaikka se matalan riskin sijoitusrahasto puskurikassana, mutta olisi se nyt aika ikävää säästää sinne seuraavat 5v ja jos seuraavat 3-4v on taantumaa. Ja 5v päästä tulisi tarve päästä niihin käsiksi jolloin huomaa, että se matalakin riski on syönyt pääomaa kun on menty alespäin. 10v jaksolla taas voisi näyttää paremmalta.

En siis väitä tietäväni mitään näistä. Joskus -06 pankintäti myi OP euroa mihin laitetiin muutama euro kun oli kaikista matallimman riskin rahasto mitä hän kauppasi pienellä tuotolla. Ei sinne montaa satasta laitettu ja unohdettiin vuosiksi enkä kyllä muista koska se lopetettiin joskus -15 ehkä. Tuotto oli reilusti pakkasella. Siitä vaan jäänyt sellainen mielikvua, että antaa olla jos ei jaksa perehtyä asiaan tarkemmin niin en kyllä viitsi laittaa senttejä mihinkään muuhun kuin omaan hyvinvointiin :).

Suoraan osakkeisiin en tuskin tule koskaan laittamaan, mutta joku rahasto voisi olla ihan järkeväkin. Puskurin silti ajattelin pitää kymppitonni patjanvälissä poissa kaikista kirjoista ja kansista takaa täällä hyvät yöunet (kunhan ei ole yhdessä nipussa).
 
Korkosijoituksia on monenlaisia. Osa on ns. Pääomasuojattuja, eli eivät voi mennä mennä miinukselle, osa ei.

Aihe ei sinänsä kuulu tähän ketjuun, vaan ennemmin tuonne sijoitusketjuun.

Yleisesti sanoisin, että jos minkäänlaista miinusriskiä siedä, niin säästötilit ovat todennäköisesti paras ratkaisu. Jos sietää mitään riskiä, tilanne voi olla eri.
 
Auto 25 vuoden lainalla - kuulostaa voittajan valinnalta. :D

Kai sitä lainaa kuitenkin toteutuneiden kulujen mukaan nostetaan.
Ihan omantunnon mukaan. Pankilla on tietyt rajat per valmiusaste jonka puitteissa mennään. Enempää eivät anna ja voit olla kusessa projektisi kanssa jos et saa lisää lainaa ja hommat eivät ole edenneet.

Itselle pankki tyrkytti lisää lainaa kun lainannoston aikaikkuna oli menossa umpeen (siinäkin on takaraja, eli jos rakennat hissun kissun voit joutua neuvottelemaan lainasi uudelleen). Eli soittivat, että ettekö tosiaan tarvitse enempää rahaa. Rivien välistä sanoivat, että nyt voisi autonkin ostaa tms. ja niin tehtiin (käytetty tosin, rapiat 10ke:n peli). Näin siis ainakin tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla.
 
Ihan omantunnon mukaan. Pankilla on tietyt rajat per valmiusaste jonka puitteissa mennään. Enempää eivät anna ja voit olla kusessa projektisi kanssa jos et saa lisää lainaa ja hommat eivät ole edenneet.

Itselle pankki tyrkytti lisää lainaa kun lainannoston aikaikkuna oli menossa umpeen (siinäkin on takaraja, eli jos rakennat hissun kissun voit joutua neuvottelemaan lainasi uudelleen). Eli soittivat, että ettekö tosiaan tarvitse enempää rahaa. Rivien välistä sanoivat, että nyt voisi autonkin ostaa tms. ja niin tehtiin (käytetty tosin, rapiat 10ke:n peli). Näin siis ainakin tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla.

Itse ainakin siis haen kysymykselläni seuraavaa: Koska olen rakentamassa 1v sisällä --> ehkä noin 250k kämppää ---> niin jos saan itse määritellä kustannukset --> määrittelen ne niin "taivaisiin kuin pystyn" eli jonnekin 350 000 tienoille ja olen kun asuntoon meneekin vain se vaikkapa 290 000 budjetin ylityksineen, niin minulla on huomaamatta kertynyt 60 000 puskurikassa (jolla toki voin vaikka välittömästi lainaa lyhentää) pahan päivän varalle.

Eli onnistuuko tuollainen siis, vähän tuli kahdenlaista tietoa..? Olettaen, että ns. maksukyky tietysti riittää..pankinkin mielestä - koska eihän ne muuten sitä 350 000 lupausta oli antaneet.
 
No meillä menee niin että otettiin lainan alkuun vuosi lyhennysvapaata ja pistettiin "lyhennyrahat" ja vielä n.100-150e ylimääräistä kuussa talotilille.
Nyt kun lyhennysvapaa on ohi niin edelleen laitetaan talotilille tuo 100-150e ylimääräistä joka kuukausi joten sinne kertyy hiukan extraa joka kuukausi.

Tossa on juurikin se etu että vaikka ne rahat ei siellä tilillä varsinaisesti tuota, niin tiedetään että näillä kuukausimenoilla voidaan huoletta mennä seuraavat viisi vuotta vähintään. Jos korot nousee niin erotus maksetaan talotililtä säästöistä.

On aivan totta että tossa menettää sikäli että maksaa vuoden korkoja "turhaan" mutta silti tuo tulee helvetisti halvemaksi kuin korkokatot tai korkoputket.

Tai sitten ottaa sen kiinteän tasaerälainan jolloin tietää ihan samalla tavalla kuukausimenot mutta ei tarvitse ottaa takkiin niitä ekan vuoden lyhennysvapaan korkoja.
 
Itse ainakin siis haen kysymykselläni seuraavaa: Koska olen rakentamassa 1v sisällä --> ehkä noin 250k kämppää ---> niin jos saan itse määritellä kustannukset --> määrittelen ne niin "taivaisiin kuin pystyn" eli jonnekin 350 000 tienoille ja olen kun asuntoon meneekin vain se vaikkapa 290 000 budjetin ylityksineen, niin minulla on huomaamatta kertynyt 60 000 puskurikassa (jolla toki voin vaikka välittömästi lainaa lyhentää) pahan päivän varalle.

Eli onnistuuko tuollainen siis, vähän tuli kahdenlaista tietoa..? Olettaen, että ns. maksukyky tietysti riittää..pankinkin mielestä - koska eihän ne muuten sitä 350 000 lupausta oli antaneet.
Tietenkin haet 350ke:n lainan. Sitä lainaa nostetaan rakentamisen aikana pikku hiljaa. Eli ilmoitat pankkiin, että rahat loppu, tarvii kymppitonnin ja naps se on tilillä. Jossain vaiheessa et saa lisää rahaa ilman uutta valmiusastetodistusta. Eli projektin pitää edetä niillä rahoilla. Mutta tietenkin haet vähintään 350ke:n lainan. Harvoin projekti pysyy optimaalisessa budjetissa.
 
Mites taloa rakentaessa omarahoitus hoidetaaan? Ilman lisävakuuksia pitää ola varmaan olla 30%, vai miten? Miten pankki pystyy varmistamaan, että omaa rahaa käytetään?
 
Mites taloa rakentaessa omarahoitus hoidetaaan? Ilman lisävakuuksia pitää ola varmaan olla 30%, vai miten? Miten pankki pystyy varmistamaan, että omaa rahaa käytetään?

Projektin edessä sinun täytyy todistaa pankille (kuiteilla jne) että olet jotain tehnytkin. Jos nyt esim. teoreettisesti pyydät 350k lainaa mistä saat ensin vaikka 20k ja sinulla pitäisi olla esim. 100k omia rahoja kyllähän he hieman ihmettelevät jos et ole edes maata saanut ostettua tai mitään aloitettua kun alat pyytelemään lisää rahaa projektiisi.
 
Tai sitten ottaa sen kiinteän tasaerälainan jolloin tietää ihan samalla tavalla kuukausimenot mutta ei tarvitse ottaa takkiin niitä ekan vuoden lyhennysvapaan korkoja.
Tota ei vaan aina voi valita kun pankki ei välttämättä tyohon suostu. Ja tostakin jää se vararahasto pois.
 
Vaikka ostoista on kyse niin kysyn myös myynnistä kun kerran täältä varmaan myös myyjiä löytyy.

Katselin esitäytettyä veroilmoitusta ja oli merkattu asunnon luovutusvoittot verolle. Kävin merkkaamassa vakituisen asumisen ajan(3vuotta) vero.fi:ssä ja merkasin samalla muut liittyvät tiedot kuntoon.
Tuosta sitten tarkastelevat ja siirtävät luovutusvoiton verottomaksi korjatussa ilmoituksessa?

Epäilytti vaan lähettää muutettu ilmoitus kun luovutusvoitto näytti olevan verotettavat sarakkeessa vielä tarkistus lehdellä.
Aikaisemmalla sivulla kyllä luki "verohallinto tarkastaa verottoman luovutusvoiton edellytykset" tai yms.
 
Tiedän, nyt tulee taas avautuminen pk-seudun hinnoista osa 7363837, mutta:

Tänään tv:ssä: Helsinkiläiset Tero ja Maija ostivat rivitaloasunnon sokkona ja järkyttyivät: ”Keittiö on aivan hirveä!”

Pariskunnan toiveena on löytää rivi- tai paritalo omalla pihalla ja saunalla ja 40 minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta. Asunnon hintakatto on 350 000 euroa.

Koivumäki ilmoittaa parille heti alkuun, että budjetti ja toiveet eivät kohtaa. Tuolla rahalla on mahdoton saada kaikkea haluamaansa.

Siis mitä ihmettä? Budjettina hirvittävän iso 350k, toiveina ainoastaan piha, sauna, ja 40min steissiltä/kampista. Ja muka toiveet ja budjetti ei kohtaa?!?

Missä tahansa muualla Suomessa pk-seudun ulkopuolella tuolla summalla saa todella komean omakotitalon. Esim Tampereen seudulta varmaan jopa omalla rantatontillakin jos on vähän kauempana kaupungista (esim 40km) ja vanhempi esim ysäri talo. Niin miten muka tolla summalla ei saisi rivaria saunalla ja pihalla pk-seudulta?
 
Viimeksi muokattu:
Tiedän, nyt tulee taas avautuminen pk-seudun hinnoista osa 7363837, mutta:

Tänään tv:ssä: Helsinkiläiset Tero ja Maija ostivat rivitaloasunnon sokkona ja järkyttyivät: ”Keittiö on aivan hirveä!”



Siis mitä ihmettä? Budjettina hirvittävän iso 350k, toiveina ainoastaan piha, sauna, ja 40min steissiltä/kampista. Ja muka toiveet ja budjetti ei kohtaa?!?

Missä tahansa muualla Suomessa pk-seudun ulkopuolella tuolla summalla saa todella komean omakotitalon. Esim Tampereen seudulta varmaan jopa omalla rantatontillakin jos on vähän kauempana kaupungista (esim 15-25km) ja vanhempi esim ysäri talo. Niin miten muka tolla summalla ei saisi rivaria saunalla ja pihalla pk-seudulta?

Tuossa ei nyt taida olla kaikki vaatimukset listattuna. Jokainen voi käydä iskemässä vaatimukset Oikotien hakukoneeseen ja todeta että helposti alta 350k saa nuo vaatimukset täyttäviä kämppiä, ja paljon lähempääkin kuin 40 min päässä steissiltä (esim. Pakilasta). Ellei se 40 min sitten ole kävellen tai jotain muuta jännää.

Ja mitä tulee Helsingin korkeaan hintatasoon, niin ei siinä se asunto itsessään maksa, vaan se sijainti. Niitä Etu-Töölön tontteja kun ei nyt vaan enää valmisteta lisää.
 
Tiedän, nyt tulee taas avautuminen pk-seudun hinnoista osa 7363837, mutta:

Tänään tv:ssä: Helsinkiläiset Tero ja Maija ostivat rivitaloasunnon sokkona ja järkyttyivät: ”Keittiö on aivan hirveä!”



Siis mitä ihmettä? Budjettina hirvittävän iso 350k, toiveina ainoastaan piha, sauna, ja 40min steissiltä/kampista. Ja muka toiveet ja budjetti ei kohtaa?!?

Missä tahansa muualla Suomessa pk-seudun ulkopuolella tuolla summalla saa todella komean omakotitalon. Esim Tampereen seudulta varmaan jopa omalla rantatontillakin jos on vähän kauempana kaupungista (esim 40km) ja vanhempi esim ysäri talo. Niin miten muka tolla summalla ei saisi rivaria saunalla ja pihalla pk-seudulta?
Kai tossa nyt jotain muitakin toiveita oli? Kyllähän tommosen nyt helposti löytää, mutta ehkä sitten koko ei ole oikea tms.?
 
Kai tossa nyt jotain muitakin toiveita oli? Kyllähän tommosen nyt helposti löytää, mutta ehkä sitten koko ei ole oikea tms.?

On tietysti, tuossa esim. totesivat että keittiö olisi aivan hirveä. Eli esim. avokeittiö takapihalla ei olisi käynyt...

Lisäksi: "
– Heidän reaktionsa nosti minun paineitani, koska asunto oli heidän mielestään pimeä, ahdas ja masentava. Nyt minua hermostuttaa, Essi myöntää.

Mutta koska asunto maksoi vain 259 000 euroa, remonttirahaa jäi vielä hulppeat 90 000 euroa. Remontin jälkeen pariskunnan reaktio onkin jo aivan toisenlainen."

Tosin jos eivät kerro että haluavat tilavan, ison asunnon Helsingin ydinkestaan matkaa 40min kävellen, sauna, piha, uusi ja hienostunut keittiö jne.. yllätys mahtaa olla suuri kun ihan kaikkea ei tuolla rahalla saa.
 
Mullekin soittelivat Nordeasta viime viikolla, ilmeisesti jokin soittelukierros menossa. Kyselivät tilannetta ja tarjosivat lainan kilpailutusta, nykyiset lainat on siis toisessa pankissa. Maanantaina tarkempi puhelinneuvottelu, katsotaan mitä tarjoavat.
Sama kuvio täällä. Ensin soitti "kartoittaja" ja tänään varsinainen lainaneuvottelija. Agressiivista asiakkaiden kalastelua, kun suorilta lupasi 0,4% marginaalia lainaan, joka 1,5 vuotta sitten kilpailutettiin 0,7% tasolle.
 
Mites taloyhtiöiden vuokratontit missä on pitkä vuokrasopimus voimassa. Tällä hetkellä tontin vuokra on tosi matala ja sopimus voimassa 2050-luvulle asti. Onko tuollaisessa tilanteessa vuokrankorotuksien suuruuksista säädetty jotakin vai riippuuko täysin sopimuksesta?
 
Viimeksi muokattu:
Mites taloyhtiöiden vuokratontit missä on pitkä vuokrasopimus voimassa. Tällä hetkellä vuokra on tosi matala ja sopimus voimassa 2050-luvulle asti. Onko tuollaisessa tilanteessa vuokrankorotuksien suuruuksista säädetty jotakin vai riippuuko täysin sopimuksesta?
Kannattaa ehkä lukea mitä maanvuokralaki sanoo:

Maanvuokralaki 258/1966 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Lähtökohtaisesti vuokranantajan pitää joko tarjota vuokrasopimukselle jatkoa (en osaa sanoa millä ehdoilla) tai lunastaa mahdolliset rakennukset käyvästä arvosta. Tai niin minä tuon ymmärrän. En ole lakimies.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 378
Viestejä
4 493 486
Jäsenet
74 122
Uusin jäsen
Elmeri Hannukainen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom