Asumista purkukuntoisessa talossa

[Slava Jorma]

Tervehdys, onko kellään kokemusta siitä, miten kannattaa toimia kylmillään olevan talon ottaessa asumiskäyttöön?

Talo on ollut kylmillään noin 2 vuotta, eli lumien pudotusta ei ole tehty eikä lunta ole kolattu talon ympäriltä. Sähköt ovat olleet poissa, joten peruslämpöä ei ole ollut.

Ostin hyvään hintaan perusmuurin päälle rakennetun 1960-luvun talon. Talossa ei ainakaan tuoksu ky5-aine tai muu epämiellyttävä haju, joten se taitaa hengittää jonkin verran.

Ikkunankarmit ovat kaikki puhtaita, mikä on epätavallista, sillä yleensä ne ovat ensimmäisenä homeisia, jos kosteusongelmia on.

Kaikki tällaiset huomattavat haitat siis puuttuvat. Myyjänä toimi perikunta, jolla ei ole minkäänlaista tietoa talosta. Vuokralaiset ovat olleet viimeksi 2 vuotta sitten ennen kuin omistaja kuoli.

Talo sijaitsee mäen päällä ja sokkeli on yllättävän hyvässä kunnossa; eteläpuolen sokkelia peittää maa (joka on tarkoitus kaivaa pois kesällä), kun taas pohjoispuolella sokkeli on reilusti yli 300 mm näkyvissä.

Betoni on todennäköisesti imenyt kosteutta, mutta olen vaatimaton ja koska ostin talon ilman lainaa, ajattelin kunnostaa sitä vähitellen. Eikö olekin parempi maksaa omaan taskuun kuin lainaa tai vuokraa?

Faktoja talosta:

• Painovoimainen ilmanvaihto, katonrajassa kaksi aukkoa ja samassa kohtaa kaksi aukkoa lattian tasolla. Avasin lattian tasolla olevat aukot, jotta ilma vaihtuisi paremmin.
• Pintahometta ei ole, katto ei ole vuotanut, seinät ja nurkat ovat kuivat, hormeissa on suojapelti.
• Epämiellyttäviä hajuja ei ole, lukuun ottamatta vanhan puun hajua, mikä voi johtua siitä, ettei talossa ole asuttu.
• Salaojia ei ole, sadevesi ohjataan räystäiden kautta pois talon nurkilta.
• Perusmuurissa on kaksi tuuletusaukkoa, jotka ovat tukittu, ja pari putkea on jätetty väliin ilman siirtymiselle. Ajatuksena on avata aukot ilmanvaihdon parantamiseksi alapohjassa.
• Sakokaivo ja oma kaivo, jossa on ratkopumppu.
• Sisällä on kalvopainesäiliö, josta vesi siirtyy lämminvesivaraajaan. Kylmän veden putkessa ennen lämminvesivaraajaa on panossuodatinkotelo, jossa tällä hetkellä ruskeaa vettä. Käyttämätön AQVA ULTRA 2 löytyy kaapista, jonka voin myös hyödyntää tässä myöhemmin.

Rakennusasiantuntijoille kysymyksiä:

• Onko hyvä idea kolata lumet pois talon ympäriltä ennen niiden sulamista vai vasta sitten, kun "järvet sulavat"?
• Onko lumen pudotuksesta mitään hyötyä tässä vaiheessa?
• Onko otsonointi hyvä idea vai voiko se vahingoittaa parissa tunnissa pintamateriaaleja, kuten netissä lukee? Ajattelin tehdä sen aluksi, jotta pinnat olisi mukavampi puhdistaa tuuletuksen jälkeen.

LVI-asiantuntijoille kysymyksiä:

• Missä järjestyksessä kannattaa aloittaa järjestelmän puhdistaminen? Tyhjennetäänkö ensin kaikki säiliöt, jos ne eivät ole jo tyhjiä (osa puristusliitoksista oli avattu tai rikkoutunut, esimerkiksi vessassa ja keittiössä - vesivahinkoa ei kuitenkaan näkynyt pinnoissa), ja tehdäänkö sen jälkeen puhdistus? Pitäisikö aloittaa kaivoveden tarkistuksesta?
• Keittiössä on betonista valettu lattia, jossa lattialämmitys, muualla on rossipohja (äänestä ja tuuletusaukoista päätellen). Miten tarkistan viemäriputkien kunnon? Onko alapohjaan pääsyä varten luukku, vai täytyykö sellainen tehdä itse?
• Kylpyhuoneessa on rautainen viemäri, joka näyttää ruostuneelta. Voiko se olla merkki siitä, että alapohjassa tai betonin sisällä kulkeva putki on teknisen käyttöikänsä päässä? Miten voin tarkistaa sen kunnon? Olisiko parempi sukittaa tai asentaa muoviputket, jos on tarpeen?

Kokemusasiantuntijoille kysymyksiä:

• Onko kellään kokemusta antimikrobisesta maalista? BioCote-teknologia, parantaa tiettävästi huoneilman laatua ja poistaa orgaanisia yhdisteitä ilmasta. (esim. AURO 328 Huoneilmaa puhdistava maali - Suomen Luonnonmaalit)
• Onko olemassa järjestelmiä sisäilman laadun turvaamiseksi? (esim. Airthings View Plus -älykäs ilmanlaatumittari 299,00)
• Olisiko järkevää rakentaa tällaisen vanhan talon alapohjaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, joka tarvittaessa päästää kuivempaa ilmaa sisään ja olosuhteiden muuttuessa kosteampaa ulos?

Ostopäätöksessäni otin huomioon kuntotarkistuksen puutteellisuuden ja vertasin tätä entisen kumppanini rintamamiestaloon, jossa oli aikas huono sisäilma. Tiedostin kompastuskivet ja riskit ostaessani, joten halveksunnan sijasta kaipaan tukea!

Jos teillä on kokemusta tarkistuksia suorittavista (sähkö, vesi ja nuohous) yrityksistä, niin suosituksia otetaan vastaan. Olen ajatellut tehdä kaikki työt itse, mutta ostan tarkastukset, putkistojen kytkennät jne. kotivakuutusta varten.

Kiitos etukäteen, lisään kuvia myöhemmin! Ensimmäinen viesti MuroBBS-päivien jälkeen.

 

[Daatta]

Vähän tuli paljon kysymyksiä, varmaan joku talotohtori osaisi paremmin vastailla. Paljon tuossa riippuu siitä, miten talo on jätetty kylmilleen. Onko vaan vedetty taulusta sähköt alas, niin että vesijohtoverkostoon on jäänyt paine päälle, varaajaan vedet ja lattialämmityspiiriin myös? Vähän viittaisi että on, jos puristusliitokset ovat rikkoutuneet. Lattialämmityspiiri saattaa olla entinen, muun muassa.

Ilmanlaatumittrari voi vähän huokaista kun sen tuonne laittaa tulille. Meillä on käytössä Airthings Wave Plus, ilman sisäistä näyttöä ja hubia. Hyvin tuo on toiminut. Mittaukset perustuvat pitkän ajan keskiarvoihin, ei tarvitse heti säikähtää jos radon tai VOC on pari päivää koholla.

Hyvä siitä tulee kun itse tekee, voimia projektiin.

 

[frostis]

Kiva kun joku yrittää vanhemmankin talon kanssa. En todellakaan ole asiantuntija mutta oman ja hetken aikaa yhden perityn kanssa touhunneena mieleen tullutta:
- ilman vettä ja lämpöä on tympeää olla. Kaivoveden kunto on tarkastettava mutta myös itse kaivon kunto! Lienee rengaskaivo eikä porakaivo. Nuokin pitäisi huoltaa silloin tällöin. Kaverilla oli vesi käyttökelvotonta, ensin pintavedet saastuttaneet ja sitten jokin rauta tms. pitkälle yli raja-arvojen.
- oletuksena kaikki tulovesiputket on romuna. Etenkin jos siellä on liitoksia jo hajonnut.
- viemärin kunto lienee helpointa tarkastaa kuvaamalla. Varaudu siihen että vuotaa jostain jollei ole uusittu.
- itse kolaisin ja tiputtaisin lumet, juuri tämä vuosi voi olla se kun kuormaa tulee liikaa. Vaikka epätodennäköistä.
- Airthings Wave ja Netatmo itsellä, vielä jokin voc mittaus tulee hankittua. Co2 mittauksella saa auttavasti seurattua ilmanvaihtoa. Lisäantureina itsellä RuuviTag:ja eri puolilla taloa.
- tuo ilmanvaihto ei ainakaan toimi kunnolla, netissä on hyviä ohjeita paremmasta toteutuksesta.
- kun talo on saatu lämpimäksi ja siellä on viettänyt aikaa saa käsityksen miten 'talo toimii'. Keväällä kannattaa huomioida aika jolloin ulkona on lämpimämpää kuin sisällä ilman lämmitystä ts. kosteus saattaa tiivistyä sisäpuolelle.

Vaikka itse tekee, rahaa menee..

 

[kibe]

Putkiin liittyen eipä vanhoille hirveästi kannata arvoa laskea. Jos näkyviä liitoksia on haljennut, voi sopia olettaa että myös piilossa olevia on haljennut. Olettaen, että sellaisia on. Vähän korjaamalla sieltä täältä itse voi toki säästää jos vakuutukset on kunnossa ja onni myötä, mutta ammattilaisia ei kannata juoksuttaa tekemässä pikku korjauksia useaan kertaan. Sitä samalla rahalla olisi tehnyt kerralla uudet.

 

[dot1q]

Sisällä on kalvopainesäiliö, josta vesi siirtyy lämminvesivaraajaan. Kylmän veden putkessa ennen lämminvesivaraajaa on panossuodatinkotelo, jossa tällä hetkellä ruskeaa vettä. Käyttämätön AQVA ULTRA 2 löytyy kaapista, jonka voin myös hyödyntää tässä myöhemmin.

Jos juomavesikaivossa on seissyt vesi 2 vuotta, kaivo pitää pestä ja käyttövesiputkisto täytyy huuhtoa. Lisäksi kaivo pitää pariin kertaan tyhjentää, jotta alkaa tulla puhdasta vettä. Kannattaa tutustua tähän aiheeseen lisää. Tehtävissä itsekin, joskin kaivon ilmanvaihto pitää tehostaa työskentelyn ajaksi.

Kerran ruskeaa vettä, oletan, että rautaputkia löytyy matkalla kaivosta taloon. Näihin suhtautuisin varauksella. Ilmeisesti niitäkin voi rassauttaa ja sukittaa mutta… 1960-2020 välissä on 60 vuotta aikaa. Uusiminen kokonaan olis fiksua.

Kylmä talo pitäs hiljalleen lämmittää. Mutta mikä on sopivan hiljalleen vanhaan purutaloon.. sitä en osaa sanoa. Muistikuva olisi, että puhe on päivistä. Mutta tähän liittyi jotenkin se, onko tulisijojen kanssa se lämmitys, vai vesikiertoinen patteri verkko. Viisaammat jatkakoot tästä.

 

[Kvarkki]

Jos se talo on jo yhden talvi-kesä syklin vetänyt, niin eiköhän siellä ole vuotanut mitä on vuotaakseen. Mitään vesikiertoista lämmitysjärjestelmää en ehkä tohtisi pistää päälle, mutta muuten varmaan kannattaa hilljakselteen pistää vaan lämpeämään ja katsoa mitä tapahtuu.

Otsonointi lienee turhaa puuhaa, jos siihen ei ole aistinvaraisesti syytä.

Jos siellä on rautainen viemäri 60-luvulta, niin kannattanee varautua johonkin uusimiseen lähitulevaisuudessa. Periaatteessa voi olla vielä ok tai sitten ei. Menee joka tapauksessa helpommin tukkoon kuin nykyiset muoviset. Melkein pistäisin vaihtoon nyt, kun muutakin remonttia varmasti teet.

 

[Capri]

Talo on ollut kylmillään noin 2 vuotta, eli lumien pudotusta ei ole tehty eikä lunta ole kolattu talon ympäriltä.

Öö, mitä ihmettä? Olen asunut elämäni aikana yhteensä liki 40 vuotta erilaisissa omakotitaloissa, eikä yhdestäkään ole lumia pudoteltu katolta tai niitä kolailtu talon ympäriltä.

 

[Slava Jorma]

Vähän tuli paljon kysymyksiä, varmaan joku talotohtori osaisi paremmin vastailla. Paljon tuossa riippuu siitä, miten talo on jätetty kylmilleen. Onko vaan vedetty taulusta sähköt alas, niin että vesijohtoverkostoon on jäänyt paine päälle, varaajaan vedet ja lattialämmityspiiriin myös? Vähän viittaisi että on, jos puristusliitokset ovat rikkoutuneet. Lattialämmityspiiri saattaa olla entinen, muun muassa.

Ilmanlaatumittrari voi vähän huokaista kun sen tuonne laittaa tulille. Meillä on käytössä Airthings Wave Plus, ilman sisäistä näyttöä ja hubia. Hyvin tuo on toiminut. Mittaukset perustuvat pitkän ajan keskiarvoihin, ei tarvitse heti säikähtää jos radon tai VOC on pari päivää koholla.

Hyvä siitä tulee kun itse tekee, voimia projektiin.

Kiitos vinkeistä, lattialämmitys toteutetaan sähköllä kylpyhuoneessa ja keittiössä. Oliko tämä tyypillistä 60-luvulla vai onkohan tämä myöhemmin lisätty? Pääkytkin oli päällä, joten oletan Vantaan Energian sammuttaneen sähköt.

Kiva kun joku yrittää vanhemmankin talon kanssa. En todellakaan ole asiantuntija mutta oman ja hetken aikaa yhden perityn kanssa touhunneena mieleen tullutta:
- ilman vettä ja lämpöä on tympeää olla. Kaivoveden kunto on tarkastettava mutta myös itse kaivon kunto! Lienee rengaskaivo eikä porakaivo. Nuokin pitäisi huoltaa silloin tällöin. Kaverilla oli vesi käyttökelvotonta, ensin pintavedet saastuttaneet ja sitten jokin rauta tms. pitkälle yli raja-arvojen.
- oletuksena kaikki tulovesiputket on romuna. Etenkin jos siellä on liitoksia jo hajonnut.
- viemärin kunto lienee helpointa tarkastaa kuvaamalla. Varaudu siihen että vuotaa jostain jollei ole uusittu.
- itse kolaisin ja tiputtaisin lumet, juuri tämä vuosi voi olla se kun kuormaa tulee liikaa. Vaikka epätodennäköistä.
- Airthings Wave ja Netatmo itsellä, vielä jokin voc mittaus tulee hankittua. Co2 mittauksella saa auttavasti seurattua ilmanvaihtoa. Lisäantureina itsellä RuuviTag:ja eri puolilla taloa.
- tuo ilmanvaihto ei ainakaan toimi kunnolla, netissä on hyviä ohjeita paremmasta toteutuksesta.
- kun talo on saatu lämpimäksi ja siellä on viettänyt aikaa saa käsityksen miten 'talo toimii'. Keväällä kannattaa huomioida aika jolloin ulkona on lämpimämpää kuin sisällä ilman lämmitystä ts. kosteus saattaa tiivistyä sisäpuolelle.

Vaikka itse tekee, rahaa menee..

Kiitos näistä, olen ajatellut ostaa/tehdä ainakin pari aurinkoilmakeräintä talon eteläpuolikkaalle lämmön lisäämiseksi, joten eikö tuo parantaisi painovoimaista ilmanvaihtoa? Talon keskellä takan/tulisijan seinässä on poistoilma-aukko, jos lisäisin esim. 12V tuulettimen siihen, olisiko siitä hyötyä?

Putkiin liittyen eipä vanhoille hirveästi kannata arvoa laskea. Jos näkyviä liitoksia on haljennut, voi sopia olettaa että myös piilossa olevia on haljennut. Olettaen, että sellaisia on. Vähän korjaamalla sieltä täältä itse voi toki säästää jos vakuutukset on kunnossa ja onni myötä, mutta ammattilaisia ei kannata juoksuttaa tekemässä pikku korjauksia useaan kertaan. Sitä samalla rahalla olisi tehnyt kerralla uudet.

En saanut edes vakuutusta tähän suoraan netistä... Kupariputket ovat kauttaaltaan näkyvissä, joten lattian/seinän alla ei ole mitään. Nyt olen löytänyt vain 2 avointa puristusliitosta, keittiössä ja vessassa. Mutta kummassakaan ei ole alhaalla oleva lastulevypohja turvonnut. Käyn siellä ehkä viikonloppuna ja nappaan kuvia.

Jos juomavesikaivossa on seissyt vesi 2 vuotta, kaivo pitää pestä ja käyttövesiputkisto täytyy huuhtoa. Lisäksi kaivo pitää pariin kertaan tyhjentää, jotta alkaa tulla puhdasta vettä. Kannattaa tutustua tähän aiheeseen lisää. Tehtävissä itsekin, joskin kaivon ilmanvaihto pitää tehostaa työskentelyn ajaksi.

Kerran ruskeaa vettä, oletan, että rautaputkia löytyy matkalla kaivosta taloon. Näihin suhtautuisin varauksella. Ilmeisesti niitäkin voi rassauttaa ja sukittaa mutta… 1960-2020 välissä on 60 vuotta aikaa. Uusiminen kokonaan olis fiksua.

Kylmä talo pitäs hiljalleen lämmittää. Mutta mikä on sopivan hiljalleen vanhaan purutaloon.. sitä en osaa sanoa. Muistikuva olisi, että puhe on päivistä. Mutta tähän liittyi jotenkin se, onko tulisijojen kanssa se lämmitys, vai vesikiertoinen patteri verkko. Viisaammat jatkakoot tästä.

Kiitos tästä, se on todellakin "pahamaineinen" rengaskaivo, johon netin mukaan kertyy vaikka mitä käyttämättömänä olleessa. Siinä on päällä ratkopumppu (jos muistan oikein). Pumpulta kulkee putki pihan poikki kalvopainesäiliöön ja sieltä lämminvesivaraajalle. Aika perinteinen ratkaisu siis, onko parempaa vaihtoehtoa ratkopumpulle, jos siinä onkin tiivisteet rikki tai ei sitten toimikkaan? Itse asiassa luin myös, että taloa pitäisi lämmittää hitaasti viikon ajan ja lisätä ilmanvaihtoa. Takalla vaiko hallilämmittimellä sitten, sähköpatterit löytyy myös.

Jos se talo on jo yhden talvi-kesä syklin vetänyt, niin eiköhän siellä ole vuotanut mitä on vuotaakseen. Mitään vesikiertoista lämmitysjärjestelmää en ehkä tohtisi pistää päälle, mutta muuten varmaan kannattaa hilljakselteen pistää vaan lämpeämään ja katsoa mitä tapahtuu.

Otsonointi lienee turhaa puuhaa, jos siihen ei ole aistinvaraisesti syytä.

Jos siellä on rautainen viemäri 60-luvulta, niin kannattanee varautua johonkin uusimiseen lähitulevaisuudessa. Periaatteessa voi olla vielä ok tai sitten ei. Menee joka tapauksessa helpommin tukkoon kuin nykyiset muoviset. Melkein pistäisin vaihtoon nyt, kun muutakin remonttia varmasti teet.

Joo, mietin vain, että onko tässä vain osittain rossipohjainen ja osa alapohjasta betonoitu, missä nuo viemäriputket sitten kulkevat jne. Kiitos vinkeistä, onko otsonoinnista haittaa? Sillä pestään pinnat joka tapauksessa, eikö olisi hyvä idea käyttää sitä tilojen raikastamiseen ennen pesua vai voisiko se olla haitallisempaa, esim. prosessin aikana vapautuvat yhdisteet?

Öö, mitä ihmettä? Olen asunut elämäni aikana yhteensä liki 40 vuotta erilaisissa omakotitaloissa, eikä yhdestäkään ole lumia pudoteltu katolta tai niitä kolailtu talon ympäriltä.

Jos sokkelin ympärillä oleva paksu lumi alkaa sulaa... niin sokkeli ja ulkoverhouksen alaosa imevät kaiken talon ympäriltä vai ajattelenko väärin? Talon ympärillä on nyt noin 60cm lunta, katolla noin 40cm. Viimetalvelta näkyy kuinka väri on vaaleampi talon alaosassa.

 

[taski]

Ei minullekaan ole kyllä tullut mieleenkään alkaa harja tai pulpettikattoiselta talolta tiputtelemaan lumia Suomen oloissa.
"Vanha kansa" usein kasasi lumivallit sokkelin ympärille eristämään ja edelleen ne samat rintsikat on pystyssä ja käytössä. Kyllähän se sokkeli voi kosteutta imaista jos sulava lumi ei valu pois päin talosta, mutta en tiedä onko sillä oikeasti mitään merkitystä tuollaisessa tilanteessa.

 

[Daatta]

Samoilla linjoilla lumien kanssa, poistaa vaan niiltä osin että pääsee kulkemaan. Sähköinen lattialämmitys on varmaan jälkiasenteinen, ei ole jäätymisongelmaa ja käyttöönotto helppo jos kaapeli on vaan ehjä. Sähköjen palauttamisessa pääkytkin nollille, jonka jälkeen tekee sähkösopimuksen ja avaa liittymän. Siellä varmaan on jo "moderni" etäohjattava sähkömittari. Kun talo ei tuon kauempaa ole ollut asumattomana niin voisi kuvitella että sähköt ovat kunnossa (ainakin siinä kunnossa kun ne yleensä on tuon ikäisissä), jos jännittää niin ottaa sähkömiehen kaveriksi kun noita palauttelee. Valurautaviemärin kanssa en liikoja stressaisi, vesi varmasti menee alaspäin ja uusii/pinnoittaa noita sitten tarpeen mukaan. Jätevesiratkaisu tuskin täyttää speksiä, joten sen joutuu tekemään uusiksi joka tapauksessa.

Takan ja muiden tulipesien kanssa kannattaa varmistaa niiden ja hormien kunto ensiksi. Eli nuohooja tontille, voi olla ettei noita ole hetkeen nuohottu. Sitten vaan varovasti lämpöjä päälle, jos käyttää irrallisia lämmittimiä on sähköverkon kunto syytä tarkistaa. Sitten kun talossa on peruslämpö päällä ja jonkinlainen ilmanvaihto (60-luvun taloissa ei yleensä kummoista ole, poisto vessassa ja keittiössä) niin voi ruveta miettimään hajunpoistoa yms. Jos siellä mitään hajua edes sen jälkeen on.

Voisi olla asiallista teettä tuohon hieman perustasoa tarkempi kuntotarkistus, jossa vähän avattaisiin pintoja "riskirakenteiden" osalta. Siitä saa ainakin vikalistan, jota lähteä työstämään. Moneen asiaan tulee "teknisen käyttöikänsä päässä" -leima, mutta ainakin oman (paljon uudemman) talon kuntotarkistuksessa sain hyviä vinkkejä mistä lähteä liikkeelle remonttien kanssa.

 

[Slava Jorma]

Ei minullekaan ole kyllä tullut mieleenkään alkaa harja tai pulpettikattoiselta talolta tiputtelemaan lumia Suomen oloissa.
"Vanha kansa" usein kasasi lumivallit sokkelin ympärille eristämään ja edelleen ne samat rintsikat on pystyssä ja käytössä. Kyllähän se sokkeli voi kosteutta imaista jos sulava lumi ei valu pois päin talosta, mutta en tiedä onko sillä oikeasti mitään merkitystä tuollaisessa tilanteessa.

Maa on melko tasainen talon edustalla, paitsi pohjoisosassa piha laskee alaspäin. Talon ympärillä on nyt siis +50 senttiä lunta. En ole paikkakunnalla tällä hetkellä enkä tule olemaan kuukausiin, joten päätin palkata tänään ahkeran lumiukon.

Samoilla linjoilla lumien kanssa, poistaa vaan niiltä osin että pääsee kulkemaan. Sähköinen lattialämmitys on varmaan jälkiasenteinen, ei ole jäätymisongelmaa ja käyttöönotto helppo jos kaapeli on vaan ehjä. Sähköjen palauttamisessa pääkytkin nollille, jonka jälkeen tekee sähkösopimuksen ja avaa liittymän. Siellä varmaan on jo "moderni" etäohjattava sähkömittari. Kun talo ei tuon kauempaa ole ollut asumattomana niin voisi kuvitella että sähköt ovat kunnossa (ainakin siinä kunnossa kun ne yleensä on tuon ikäisissä), jos jännittää niin ottaa sähkömiehen kaveriksi kun noita palauttelee. Valurautaviemärin kanssa en liikoja stressaisi, vesi varmasti menee alaspäin ja uusii/pinnoittaa noita sitten tarpeen mukaan. Jätevesiratkaisu tuskin täyttää speksiä, joten sen joutuu tekemään uusiksi joka tapauksessa.

Takan ja muiden tulipesien kanssa kannattaa varmistaa niiden ja hormien kunto ensiksi. Eli nuohooja tontille, voi olla ettei noita ole hetkeen nuohottu. Sitten vaan varovasti lämpöjä päälle, jos käyttää irrallisia lämmittimiä on sähköverkon kunto syytä tarkistaa. Sitten kun talossa on peruslämpö päällä ja jonkinlainen ilmanvaihto (60-luvun taloissa ei yleensä kummoista ole, poisto vessassa ja keittiössä) niin voi ruveta miettimään hajunpoistoa yms. Jos siellä mitään hajua edes sen jälkeen on.

Voisi olla asiallista teettä tuohon hieman perustasoa tarkempi kuntotarkistus, jossa vähän avattaisiin pintoja "riskirakenteiden" osalta. Siitä saa ainakin vikalistan, jota lähteä työstämään. Moneen asiaan tulee "teknisen käyttöikänsä päässä" -leima, mutta ainakin oman (paljon uudemman) talon kuntotarkistuksessa sain hyviä vinkkejä mistä lähteä liikkeelle remonttien kanssa.

Juu, kiitos vinkeistä. Sähkökaapissa tosiaan tuo moderni sähkömittari, vilkkuu siellä. Siellä on onneksi johdot kaikkialla näkyvillä listoja pitkin lukuunottamatta lampunkannan johtoja. Mitä tarkoitat jätevesiratkaisulla? Siellä on nyt luultavasti sakokaivo (en tiedä missä kunnossa). Kunta ei ainakaan vielä pakota liittymään viemäriin, jos tontilta löytyy oma ratkaisu. Pihassa lojuu joku uloskaivettu sakokaivo, onkohan sitten uusittu...

Tuttava lainaa rakennuskuivurin ja hallilämmittimen, ajattelin heittää molemmat päälle, mutta tuota hallilämmitintä säätää hitaasti 5, 10, 15 asteesta ylös päivä päivältä. Ajattelin otsonointia tunniksi tai kahdeksi, koska ajattelin joka tapauksessa pestä pinnat katosta lattiaan. Kuulostaako tämä järkevältä?

 

[Daatta]

Mitä tarkoitat jätevesiratkaisulla? Siellä on nyt luultavasti sakokaivo (en tiedä missä kunnossa). Kunta ei ainakaan vielä pakota liittymään viemäriin, jos tontilta löytyy oma ratkaisu. Pihassa lojuu joku uloskaivettu sakokaivo, onkohan sitten uusittu...

Hajajätevesiasetus – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Jos sakokaivo on poistettu käytöstä niin jotain on varmasti laitettu tilalle. Parhaassa tapauksessa ei joudu tekemään mitään.

 

[Capri]

Maa on melko tasainen talon edustalla, paitsi pohjoisosassa piha laskee alaspäin. Talon ympärillä on nyt siis +50 senttiä lunta. En ole paikkakunnalla tällä hetkellä enkä tule olemaan kuukausiin, joten päätin palkata tänään ahkeran lumiukon.

Ei se talon ympärille kasaantunut lumi kaikki siihen sula, vaan osa haihtuu kun alkaa ilmat lämmetä... Ja eikä kukaan kesällä vesisateita mihinkään ämpäreihin keräile, vaan siihen ne talon viereen imeytyy.

Lumi ei aiheuta kosteusvaurioita
Alasaari ei usko, että lumesta aiheutuu talolle vesivaurioita. Pakkaslumi haihtuu keväällä nopeasti, eikä vesi edes imeydy jäiseen maahan. Alasaari ei kuitenkaan suosittele tamppaamaan lunta tiukasti seinään kiinni.

Tietokirjailija ja perinnemestari Hannu Rinne on samaa mieltä. Hän arvelee, että lumesta voi tulla keväällä ongelmia vain siinä tapauksessa, että talon pohjoisseinustalle tulee paljon lunta ja maa viettää taloa kohti.

– Eteläpuolella aurinko haihduttaa ja kuivaa lumet. Jään sisältämät vesimolekyylit irtoavat suoraan ilmaan, ihan niin kuin märästä pyykistä.

Tunkeeko pakkanen sisälle? Kokeile vanhan kansan lumikonstia

Omakotitalojen asukkaat ovat iät ja ajat käyttäneet lunta lisäeristeenä. Mutta onko lumesta oikeasti niin paljon hyötyä, että sitä kannattaa kolata pihalta seinien vierelle? Juttu on julkaistu tammikuussa 2016.

yle.fi

Katolta en lumia alkaisi pudottelemaan. Etenkään huopa -tai tiilikatolta. Siinä ei saa kuin vaurioita aikaiseksi.

 

[Slava Jorma]

Ei se talon ympärille kasaantunut lumi kaikki siihen sula, vaan osa haihtuu kun alkaa ilmat lämmetä... Ja eikä kukaan kesällä vesisateita mihinkään ämpäreihin keräile, vaan siihen ne talon viereen imeytyy.

Lumi ei aiheuta kosteusvaurioita
Alasaari ei usko, että lumesta aiheutuu talolle vesivaurioita. Pakkaslumi haihtuu keväällä nopeasti, eikä vesi edes imeydy jäiseen maahan. Alasaari ei kuitenkaan suosittele tamppaamaan lunta tiukasti seinään kiinni.

Tietokirjailija ja perinnemestari Hannu Rinne on samaa mieltä. Hän arvelee, että lumesta voi tulla keväällä ongelmia vain siinä tapauksessa, että talon pohjoisseinustalle tulee paljon lunta ja maa viettää taloa kohti.

– Eteläpuolella aurinko haihduttaa ja kuivaa lumet. Jään sisältämät vesimolekyylit irtoavat suoraan ilmaan, ihan niin kuin märästä pyykistä.

Tunkeeko pakkanen sisälle? Kokeile vanhan kansan lumikonstia

Omakotitalojen asukkaat ovat iät ja ajat käyttäneet lunta lisäeristeenä. Mutta onko lumesta oikeasti niin paljon hyötyä, että sitä kannattaa kolata pihalta seinien vierelle? Juttu on julkaistu tammikuussa 2016.

yle.fi

Katolta en lumia alkaisi pudottelemaan. Etenkään huopa -tai tiilikatolta. Siinä ei saa kuin vaurioita aikaiseksi.

Oho kiitos tästä, nyt mieleni on rauhoittunut!

 

[jarp]

Piti kirjoittaa että päivittelehän tänne miten projektin kanssa menee, kiinnostavaa settiä et joku nykyajan hektisessä elämässä jaksaa kunnpstella itse ajan kanssa...

• Onko kellään kokemusta antimikrobisesta maalista? BioCote-teknologia, parantaa tiettävästi huoneilman laatua ja poistaa orgaanisia yhdisteitä ilmasta. (esim. AURO 328 Huoneilmaa puhdistava maali - Suomen Luonnonmaalit)
• Onko olemassa järjestelmiä sisäilman laadun turvaamiseksi? (esim. Airthings View Plus -älykäs ilmanlaatumittari 299,00)

... mut toi antimikrobinen maali pelottaa konseptina, vaikken aiheesta mitään sinänsä tiedä. Kuulostaa tuotteelta, jolla potentiaalisesti saadaan peiteltyä ongelmia ja ne piilossa sit pahenee jne. Vähän kun otsonoisi talon joka viikko kun haisee home... Jos siellä on hometta niin ensin korjataan kosteusvaurio, sitten poistetaan home sitten hajut ja jos siellä haihtuu paskoista materiaaleosta vocceja niin vaihtaa materiaalit jne.

Minulla on toi Airthings View Plus sekä kotona, että rantasaunalla. Hyvä peli, paljasti että radon tasot oli talossa liian suuret, korjaantui tehostamalla ilmanvaihtoa. Rantasauanalla ilmanvaihto oli riittämätöntä joka ilmeni hiilidioksoditasojen ja VOC tasojen liiallisena nousuna, kun siellä oleskeli (siis tuvassa), tää korjaantui huonekohtaisella ilmanvaihtolaitteella. Pienhiukkaset on saunalla kanssa liikaa kun lämmittää puulla, mutta sille en nyt kyllä enää ala tekemään mitään, tilapäistä ja olkoot, ei vanhaan hirsirakennukseen moderneja suodattimia saa.

Homettahan tuo ei kylläkään paljasta (jos ei näy kohonneina VOC tasoina, en tiedä). Tarkka laite, siitä näkee pieraisunkin jos tila on pienehkö...

 

[Slava Jorma]

Päivitys:

Kaksi viikkoa sitten käynnistin rakennuskuivaimen ja asetin lämpötilat maksimiin, ja ensimmäisen viikon aikana tein perusteellisen siivouksen. Nyt, kahden viikon jälkeen, huoneistossa on vain lievä "mummon mökin" haju, joka muistuttaa paperia. Ystäväni nainen mainitsi, että hänen vaatteensa tuoksuivat puulle vierailun jälkeen. Minulla itselläni on huono hajuaisti, joten en juuri hajuja aisti.

Keittiöstä poistin kaikki vanhat kodinkoneet ja desinfioin koko tilan perusteellisesti. Kaapissa ollut putki oli rikkoutunut kylmän aikana, ja siitä on luultavasti vuotanut vedet lattialle, mikä selittää kaakeleiden helpon irtoamisen? Lattialämmitys kaakeleiden alla ei toimi, ja epäilen, että vastus on voinut hajota.

Vessassa löysin vesisäiliön kannen alta mustia täpliä reunoilta. Mistä ne mahtavat johtua?

Naapurin mukaan talossa on asunut useita huolimattomia vuokralaisia. Tämä näkyi siisteydessä, sillä vaikka lattioita puhdistettiin kloorilla ja muilla aineilla, sukat silti tummuvat. Lattialistojen päällä oli paksu kerros pölyä, joka paikoin näytti homeelta. Ilma kuitenkin parani huomattavasti imuroinnin ja siivouksen jälkeen.

Onko ehdotuksia, mitä voisin vielä tehdä ennen sisäpintojen uusimista?

Plussia sen verran, että sukitusfirma kuvasi viemärin ja se on täysin uusittu. Myös kupariputket on uusittu n. 10 vuoden sisällä, sillä sisälsi "uudenlaisia" liitoksia.

 

[Tonnin Seteli]

Vessassa löysin vesisäiliön kannen alta mustia täpliä reunoilta. Mistä ne mahtavat johtua?

Eikös ne ole hometta ja johtuu kosteista olosuhteista. Sitä en osaa sanoa, milloin se on ongelma tai paha ongelma.

Se ei ole hyvä merkki, että kämpässä vierailun jälkeen vaatteet haisevat. En ole sian tuntia.

Kaksi viikkoa sitten käynnistin rakennuskuivaimen ja asetin lämpötilat maksimiin

Nuohouksesta taisi aluksi olla maininta. Lähestyykö vaihe jossa voisi nuohota, tarkistaa, korjata, hitaasti alkaa vähän lämmittää tulisijaa/sijoja?

En ole sian tuntia. Liekö moinen parasta aloittaa kylmässä "märässä" talossa vasta kesän kuivattua asioita?

Ilmanlaatumittaukset. Airthings tai vastaavat kuten mainittu. Eivät ole noituutta mutta ainakin itse haluaisin tietoa VOC, radon, lämpötila, kosteus jne jatkuvana logina vaikka eivät varmaan haista hometta.

 

[jarp]

Vois olla hyvä ajatus tilata kattava koteusmittaus, niin saisi selville lisää. Tuollainen vaatteisiin tarttuva hajuhan kielii kosteusvauriosta jossain, ei muuta kuin paikantamaan ja korjaamaan ja voi olla helpompi paikantaa jos joku osaa kertoa missä se vaurio olisi.

Vesisäiliön kannen alla olevat mustat pilkut nyt ei varmaan ole mikään ongelma, siellä on koteutta ja pölyä ja missä on kosteutta ja pölyä on hometta. Pilkuttuuhan ne kylppärin kaakelin saumatkin jos niitä ei säännöllisesti puhdistele, eikä kyseessä ole kuitenkaan kosteusvaurio.

Mutta tosta varsinaisesta kosteusvauriosta vielä, niin niin käsitykseni mukaan tosiaan kosteus + homeitiöt -> homekasvustoa (itiöitä on kaikkialla, niitä ei voi poistaa yhtälöstä), homekasvusto -> MVOC yhdisteitä, jotka haisee pahalle ja tarttuu vaatteisiin ja vaikka kosteusvaurion sinänsä korjaisi, niin noi mvoc yhdisteet voi olla tiukassa huokoisissa pinnoissa ja haista pitkään. Näitä sit voi otsonoimalla koittaa neutralisoida, mutta ehdottomasti ensin pitää olla korjattuna se varsinainen homevaurio.

(Mä oikeesti mitään rakentamisesta tiedä, mutta olen otsonoinut tavaraa joka on haettu homekellarista ja se haju on ihan saakelin sitkeässä, vaikka 100% varmuudella homeitiöt on saatu pestyä pois, vaati rankkaa otsonointia että lähti suurin osa hajuista)

 

[eeeno]

No heitän vaan arvauksen, että sun pitäs purkaa kaikki pinnat pois ja uusia. Ei mitään vippaskonstia ole, kun mikrobit päässeet valloilleen. Pitäs kattoo mistä se korvausilma tulee.

Ilmanvaihto kannattaa uusia. Korvausilmaventtiilit ja suodattimet nyt vähintään.

Edit: Kun talossa ei ole peruslämpöä pidetty, on siellä kosteus painunut rakenteisiin. Jos rahaa ei ole liiemmin, ei siellä mitään ihmeellistä selvitystä kannata tehdä.

60-luvun taloissa on vielä puukoolauksia betonia vasten ja nämä on alkaneet hajota ja siellä on sädesientä. Kaikki ei saa siitä oireita.

 

[Rollerix]

Tuossa kannattaa nyt aika vakavasti miettiä, kannattaako muuttaa rakennukseen, jossa on mahdollisesti kosteusvaurio(ita), ennen kuin se on kunnolla tarkastettu. Mahdolliset vauriot pitäisi hoitaa muuten kuin ranettamalla.

Kuivaamisen kanssa voi mennä ojasta pahempaan allikkoon jos homeitiöt sen seurauksena leviävät laajemmalle. Kuivauksenkin voi tehdä väärin, ohessa esimerkkijuttu.

Kuulostaa nyt siltä että on otettu projekti, johon ei ihan oma asiantuntemus riitä eikä sitä riittävästi voi millään nettifoorumilla korvata. Suosittelen jonkun kosteusvaurioihin kunnolla perehtyneen ammattilaisen ottamista mukaan kuvioon. Voihan olla ettei mitään isompaa ongelmaa ole, mutta sitä ei välttämättä itse osaa arvioida.

Kosteusvaurio voi olla väärin kuivattu

Kuivausfirma voi pahentaa vesivahingon seurauksia.

yle.fi

 

[Kvarkki]

Ei ehkä nyt kannata yhden kommentin perusteella hyperventiloida hajusta. Varsinkin, kun kämppä ei ole edelleenkään kovin kauaa ollut uudestaan lämmin. Jos siellä on poikkeuksellisen lämmin ja tuulettimet puhaltaa, niin "puun"haju voi tulla ihan siitäkin pölynä.

(Meillä hajun lähde on vanhat puukuitulevyt, lähtevät jossain kohtaa rempasssa pois.)

 

[KiLLPaTRiCK]

Peukkua sinne. Aina hauska lukea uusista projekteista.

 

[Ana]

Hajunlähde voi myös olla hyvin paikallinen, kolme eri paikkaa tullut vastaan missä homehtuneen allaskaapin vaihto hävitti hajut, ja hajut olivat luokkaa miten helvetissä kukaan pystyy täällä asumaan.

 

[Kvarkki]

Hajunlähde voi myös olla hyvin paikallinen, kolme eri paikkaa tullut vastaan missä homehtuneen allaskaapin vaihto hävitti hajut, ja hajut olivat luokkaa miten helvetissä kukaan pystyy täällä asumaan.

Meillä oli ulkoeteinen ihan saatanan pahan hajuinen, syyksi paljastui turkoosin värinen 60-luvun kaappi. Siinä käytetty maali oli niin voimakkaan hajuista, että tuoksui vielä ulkonakin ja kaatiskuormasta kun avas kuomun kaatiksella, niin taju meinas lähteä.

 

[Jebaus]

Huhhuh, nyt on kyllä mutuilun aatelistoa paikalla. Rakennuskuivaimet levittää hometta? Kesä kuivaa? Ilmanlaatumittaukset tyhjillään olevaan kylmään taloon? Jestas...
Kirjoittelen paremmalla ajalla lisää

 

[Tonnin Seteli]

Kesä kuivaa?

Sori siitä.

 

[Rollerix]

Huhhuh, nyt on kyllä mutuilun aatelistoa paikalla. Rakennuskuivaimet levittää hometta? Kesä kuivaa? Ilmanlaatumittaukset tyhjillään olevaan kylmään taloon? Jestas...
Kirjoittelen paremmalla ajalla lisää

Jos luet sen jutun rauhassa, ymmärrät ehkä miksi rakennuskuivaimet voivat levittää hometta. Alan tutkijoiden tietoa, joten oma purkauksesi menee enemmän "mutuilun aatelistoon". Tässä keissisähän toki kukaan ei tiedä onko talossa kosteusvaurioita vai ei, ja onko hometta vai ei. Pointti oli sanoa että se kannattaa antaa ammattilaisen selvitettäväksi, eikä ranettaa itse liikaa.

 

[elmo]

Jos talosta maksettu luokkaa kymppitonni tai pari niin siihen jonkun siantuntijan palkkaaminen konsulentiksi ei oikein sovi yhtälöön.

Ensinnäkin pitäisi löytää luotettava. Toiseksi lyö käteen sellaisen korjaus/uusinta/lisäselvitys paletin että heikompia hirvittää. Kolmanneksi se maksaa äkkiä talon arvon verran.

Jos/kun lähtötiedot rakennustekniikasta, omakotitaloista ja vanhoista taloista on nollan ja olemattoman välimaastosta ja itsellesi kotia olet väkertämässä niin opiskelun paikka. Kaiken voi oppia ja tässä tapauksessa rahanarvoista tietoa. Ja ei en osaa sanoa edes mitä kirjallisuutta pitäisi tankata. Eiköhän sitä Googlella löydy mitä kirjastosta kannattaisi hakea.

Vasta kun ymmärrät aiheesta itse enemmän voit käyttää ammattilaisia paneutumaan johonkin tarkempaan yksityiskohtaan.

Onnea projektiin

 

[Rollerix]

Jos talosta maksettu luokkaa kymppitonni tai pari niin siihen jonkun siantuntijan palkkaaminen konsulentiksi ei oikein sovi yhtälöön.

Ensinnäkin pitäisi löytää luotettava. Toiseksi lyö käteen sellaisen korjaus/uusinta/lisäselvitys paletin että heikompia hirvittää. Kolmanneksi se maksaa äkkiä talon arvon verran.

Jos/kun lähtötiedot rakennustekniikasta, omakotitaloista ja vanhoista taloista on nollan ja olemattoman välimaastosta ja itsellesi kotia olet väkertämässä niin opiskelun paikka. Kaiken voi oppia ja tässä tapauksessa rahanarvoista tietoa. Ja ei en osaa sanoa edes mitä kirjallisuutta pitäisi tankata. Eiköhän sitä Googlella löydy mitä kirjastosta kannattaisi hakea.

Vasta kun ymmärrät aiheesta itse enemmän voit käyttää ammattilaisia paneutumaan johonkin tarkempaan yksityiskohtaan.

Onnea projektiin

Ihan riittävän selvityksen voi saada muutamalla tonnilla, ja se on halpa hinta jos säästyy sitten vaikkapa terveysongelmilta. Erityisesti jos mukana muuttaa vaikka lapsia. Luotettavan tekijän löytäminen voi toki olla haastavaa riippuen missä asuu.

 

[Slava Jorma]

Tuo tuoksu on nimenomaan puukuitupaneelin haju. Se on sellaista pehmeää, pahvimaista ja tuoksuu... pahvilta. Itse talossa ei ole maakellarin tai homeen hajua. Esimerkiksi eilen avasin ostamani käytetyn jääkaapin, jonka oven olin unohtanut jättää auki, ja siellä oli muutamia homepilkkuja ruoantähteissä – se vasta haisikin!

Voisinko maalata puukuitulevyn aluksi Biora Airilla? Koko alkubudjetti on suunnattu vesiputkiremonttiin, jotta täällä voisi käydä suihkussa ja peseytyä.

Rengaskaivon tutkimus osoittautui hyväksi; vesi on kirkasta, sisältää hieman styroksin paloja ja muuta. Pikatestin mukaan vedessä ei ole hälyttäviä arvoja, mutta vesitutkimus kannattaisi silti teettää. Mainittakoon, että vesi oli vuokralaisten käytössä noin 1,5 vuotta sitten ja oli juomakelpoista.

Eilen laitoin myös päälle Dyson Purifier Hot + Cold Formaldehyde -ilmanpuhdistimen sekä Lux Aeroguardit. Dysonin laite näyttää VOC-arvoissa vihreää ja Aeroguardeista näkyy hymiö.

 

[eeeno]

Auttaako hajoavan puukuitulevyn käsittely millään myrkyllä? Se on vaihdettava pois.

 

[Hiekan hammas]

Suosittelen katsomaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja huomioimaan kaikessa materiaali ja maali-hankinnoissa oikeanlaisen hengittävyyden.

esim tämä on ollut hyvä kirja.

Perinnemestarin remonttikirja

Haaveiletko kunnostettavasta talosta? Haluaisitko oppia perinteisiä, erinomaisiksi havaittuja rakennustapoja? Osaatko korjata vanhaa rakennusta tavalla, joka varmistaa sen säilymisen tulevillekin s…

kauppa.perinnemestari.fi

 

[Slava Jorma]

Suosittelen katsomaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja huomioimaan kaikessa materiaali ja maali-hankinnoissa oikeanlaisen hengittävyyden.

esim tämä on ollut hyvä kirja.

Perinnemestarin remonttikirja

Haaveiletko kunnostettavasta talosta? Haluaisitko oppia perinteisiä, erinomaisiksi havaittuja rakennustapoja? Osaatko korjata vanhaa rakennusta tavalla, joka varmistaa sen säilymisen tulevillekin s…

kauppa.perinnemestari.fi

Arvostan sitä, että ensimmäisessä viestissäsi suosittelet kirjaa minulle. Ostan sen palkkapäivänä.

 

[KanOl]

Otsonoinnista haluaisin kertoa oman kokemukseni, eli erästä 90-luvun taloa mm. otsonoitiin (tehtiin toki paljon muutakin) kun etsittiin sisäilmaan tulevan kitkerän hajun lähdettä. Otsonoinnin jälkeen tuuletus tehtiin huonosti, jonka seurauksena otsonoinnin haju tarttui pintoihin. Se laimenee kyllä viikkojen kuluessa, mutta voi haista pitkäänkin. Sama ilmiö tulee helposti autoa otsonoidessakin, eli helposti haisee otsonointi päivien ajan autossa, vaikka kuinka pitää ovia auki homman jälkeen. Lähinnä vaan että jos alat otsonoimaan, niin mieti ensimmäisenä miten tuuletat talon kunnolla otsonoinnin jälkeen, raksapuhaltimien käyttö ei välttämättä ole yhtään liioiteltua.

Hajunlähde ko. talossa muuten oli jonkinlainen leijona-levy (tuulensuojalevy), jota oli käytetty saman höyrynsulun sisään jäävien varaston ja autotallin sisäseinien levytykseen. Vanhuuttaan levy alkoi erittämään kitkerää hajua, jonka huonosti säädetty ilmanvaihto (todella alipaineinen ja höyrynsulku ei tiivis) veti asuintiloihin. Hajun lähde voi olla siis hyvin paikallinen ja asujalle ajan saatossa haitallinen, mutta siitä huolimatta kaikki hajut eivät ole hometta.