Asioita joita et ole huomannut

[timppeli]

Minulla on tapana syödä iltaisin ns. terveysillallinen johon kuuluu yleensä:

- yksi tai kaksi ruisleipää joiden välissä vähärasvaista Oivariinia, Edam-juustoviipale + hummusta (joka on sitä israelilaista/lähi-itämaista kikherneistä valmistettua tahnaa jota syödään esim. elokuvassa "Zohan").
- avokado
- vajaa desilitra pähkinäsekoitusta maustamattoman ja rasvattoman jogurtin kera.

Pähkinöiksi ostan yleensä ison pussin Lidlin pähkinäsekoitusta missä on saksanpähkinää, hasselpähkinää, manteleita ja jotain muuta jota en muista.

Nyt Lidlissä oli kuitenkin äppitarjouksessa "parapähkinöitä" (Brazil nuts) joten päätin kokeilla myös niitä viime iltana, en muista olenko koskaan syönyt "parapähkinöitä", kuulostaa nimen perusteella "valepähkinöiltä" tai "puolipähkinöiltä", vähän niinkuin paramilitary = puolisotilaallinen.

No oli miten oli, tuli niitä sitten syötyä puolet ja puolet niitä ja muita pähkinöitä. Jäi kiinnostamaan miten terveellisiksi parapähkinät sitten katsotaan, joten googletin:

Ok, eli erittäin paljon seleeniä jolla on paljon terveyshyötyjä, ja kuulemma saattaa jopa kohottaa testosteronitasoja! Yay!

Mutta sitten luin artikkelin jossa sanottiin että jo yhdessä (1 !!!!!) parapähkinässä on yli kaksi kertaa enemmän seleeniä kuin ihminen tarvitsee päivässä. Lisäksi varoiteltiin että yleisen suosituksen mukaan parapähkinöitä ei pitäisi syödä enempää kuin viisi päivässä, suuremmilla määrillä uhaksi voi tulla seleenimyrkytys joka aiheuttaa ripulia, ahdistusta, ähinää, pihinää, puhinaa, pahimmillaan sydänoireita jne., eli kaikkea ikävää.

Jaa-a, kyllä minulla niitä eilen meni mahaan varmaan 10 kpl, kooltaan ja ulkomuodoltaan ne ovat ikäänkuin isoja manteleita. Pitäisikö soittaa myrkytyskeskukseen?

Swiddu ostin sitten neljä pussia parapähkinöitä, nytkö niitä uskaltaa syödä vain muutaman päivässä? No, ainakin riittävät pitkään... Taidan tänä iltana jättää parapähkinät väliin kun tuli eilen ekstra-annos niitä. Maultaan parapähkinät ovat... metallisia? Eivät pahoja mutta eivät mitään varsinaista herkkuakaan jota haluaisi kovasti napostella kuin poppareita esim. katsoessaan telkkarista Zohan-elokuvaa.

Niin ja maapähkinät eivät sitten muuten ole pähkinöitä vaan ovat enemmän sukua herneille, jos ette tienneet.

Tässä vielä jos ei ole hummus ennestään tuttua, itse tutustuin siihen ekan kerran työmatkalla Israelissa vuonna miekka ja kives, nykyisin ostan Lidlistä, Oiva leivänpäällinen ruisleivälle, melkein voisi jättää juuston ja rasvalevitteen kokonaan pois. Toisinkuin parapähkinöitä, hummusta uskaltaa varmaan syödä litrakaupalla, aiheuttaa enintään piereskelyä.

 

[kjns]

Mutta sitten luin artikkelin jossa sanottiin että jo yhdessä (1 !!!!!) parapähkinässä on yli kaksi kertaa enemmän seleeniä kuin ihminen tarvitsee päivässä. Lisäksi varoiteltiin että yleisen suosituksen mukaan parapähkinöitä ei pitäisi syödä enempää kuin viisi päivässä, suuremmilla määrillä uhaksi voi tulla seleenimyrkytys joka aiheuttaa ripulia, ahdistusta, ähinää, pihinää, puhinaa, pahimmillaan sydänoireita jne., eli kaikkea ikävää.

Jaa-a, kyllä minulla niitä eilen meni mahaan varmaan 10 kpl, kooltaan ja ulkomuodoltaan ne ovat ikäänkuin isoja manteleita. Pitäisikö soittaa myrkytyskeskukseen?

Oho, oliko pussissa jo varoitukset jos on tuollaiset riskit niiden syömisessä? Ei kyllä ollut itselläkään etukäteistietoa..

 

[munse]

Pride-kulkueissa on hyväksyttävää esitellä juuri niitä yliampuvia stereotypioita, joita on historiallisesti käytetty seksuaalivähemmistöjen pilkkaamiseen.

Jos vaikka romaneilla olisi vastaava tapahtuma, niin mitenköhän siellä olisi asiaankuuluvaa edustaa?

 

[timppeli]

Oho, oliko pussissa jo varoitukset jos on tuollaiset riskit niiden syömisessä? Ei kyllä ollut itselläkään etukäteistietoa..

Pitääpä muuten tarkistaa. Ehkä pitää vielä googlettaa lisää, eivät kaikki artikkelit tuollaista varoittaneet mutta monessa mainittiin kyllä parapähkinöiden "epätavallisen suuresta" seleenipitoisuudesta, jonka tosin useimmat artikkelit esittivät lähinnä positiivisena asiana.

 

[mölyä]

Pellavan- ja chiansiemenissä on myös tarkka annostussuositus, mutta kun katselin kolmea pussia näistä niin vain yhdessä mainittiin päiväannoksesta (Elixi Pellavansiemenrouhe) ja muissa vain siitä että mistä annoksesta saa tarpeeksi ravintoaineita.

Parapähkinöissä ja chiansiemenissä on kyllä tullut tiukkojakin sanakäänteitä tuosta rajoituksesta vastaan, outoa ettei se ole kuitenkaan pakollista. Muistaakseni Pirkan parapähkinäpussissa on ohjeistus/suositus, ei ole nyt yhtään pussia tässä käsillä.

Niin ja vielä aiheeseen liittyen, lähes mikä tahansa ruoka joka ei ole pelkkiä tyhjiä kaloreita (kuten esim. jääsalaatti, karkit, pulla tai limppari) on "terveellistä", annos ja päivän aikana nautittu kokonaisuus määrittää terveellisyyden eikä suinkaan yksittäiset ruoat.

Monet lehtisalaatit ovat käytännössä vain vettä eri olomuodossa.

 

[timppeli]

Pellavan- ja chiansiemenissä on myös tarkka annostussuositus, mutta kun katselin kolmea pussia näistä niin vain yhdessä mainittiin päiväannoksesta (Elixi Pellavansiemenrouhe) ja muissa vain siitä että mistä annoksesta saa tarpeeksi ravintoaineita.

Parapähkinöissä ja chiansiemenissä on kyllä tullut tiukkojakin sanakäänteitä tuosta rajoituksesta vastaan, outoa ettei se ole kuitenkaan pakollista. Muistaakseni Pirkan parapähkinäpussissa on ohjeistus/suositus, ei ole nyt yhtään pussia tässä käsillä.

Niin ja vielä aiheeseen liittyen, lähes mikä tahansa ruoka joka ei ole pelkkiä tyhjiä kaloreita (kuten esim. jääsalaatti, karkit, pulla tai limppari) on "terveellistä", annos ja päivän aikana nautittu kokonaisuus määrittää terveellisyyden eikä suinkaan yksittäiset ruoat.

Monet lehtisalaatit ovat käytännössä vain vettä eri olomuodossa. Kettumaistahan se on jos syö jotain luullen sen olevan terveellistä, ja se kehittääkin kehossa syanidia, jaiks!

Mikä noissa siemenissä on syy annostussuositukselle, niissäkö myös seleeni? Ja paljonko niitä saa syödä?

Joskus nuorempana taisin tosiaan syödä sekä pellavan- että seesaminsiemeniä aika paljon jugurtin kanssa, todellisen tai kuvitellun terveyshyödyn takia. Pellavansiemeniä muistaakseni liotin vedessä ennen syömistä, seesaminsiemeniä kai rouhin myllyssä hienommaksi "jauheeksi".

Jaa onko kyseessä sitten linamariini josta muodostuu kehossa syanidia? En muista tiesinkö koskaan tuollaisesta, tosin en ole pitkään aikaan noitakaan siemeniä aktiivisesti syönyt.

Pellavansiementen linamariini

www.ruokavirasto.fi

Viime aikoina on kovasti kohistu että pitäisi syödä nykyistä enemmän palkokasveja, herneitä yms. Noinkohan niistäkin kohta raportoidaan että enemmän kuin kourallinen päivässä aiheuttaa arsenikin yliannostuksen kehossa...

Maailma on vaarallinen paikka, parempi vaan pitää suu kiinni ja olla syömättä mitään. Kettumaista vaan jos on syönyt jotain terveyshyötyjen takia, ja se kehittääkin kehossa syanidia, jaiks!

 

[Josef]

Maailma on vaarallinen paikka, parempi vaan pitää suu kiinni ja olla syömättä mitään.

Parempi on vaan olla lukematta moisia suosituksia.

 

[Mikkos]

Tänään opin opin että on olemassa jotain parapähkinöitä.

 

[tuusimuusi]

Minulla on tapana syödä iltaisin ns. terveysillallinen johon kuuluu yleensä:

- yksi tai kaksi ruisleipää joiden välissä vähärasvaista Oivariinia, Edam-juustoviipale + hummusta (joka on sitä israelilaista/lähi-itämaista kikherneistä valmistettua tahnaa jota syödään esim. elokuvassa "Zohan").
- avokado
- vajaa desilitra pähkinäsekoitusta maustamattoman ja rasvattoman jogurtin kera.

Pähkinöiksi ostan yleensä ison pussin Lidlin pähkinäsekoitusta missä on saksanpähkinää, hasselpähkinää, manteleita ja jotain muuta jota en muista.

Nyt Lidlissä oli kuitenkin äppitarjouksessa "parapähkinöitä" (Brazil nuts) joten päätin kokeilla myös niitä viime iltana, en muista olenko koskaan syönyt "parapähkinöitä", kuulostaa nimen perusteella "valepähkinöiltä" tai "puolipähkinöiltä", vähän niinkuin paramilitary = puolisotilaallinen.

No oli miten oli, tuli niitä sitten syötyä puolet ja puolet niitä ja muita pähkinöitä. Jäi kiinnostamaan miten terveellisiksi parapähkinät sitten katsotaan, joten googletin:

Ok, eli erittäin paljon seleeniä jolla on paljon terveyshyötyjä, ja kuulemma saattaa jopa kohottaa testosteronitasoja! Yay!

Mutta sitten luin artikkelin jossa sanottiin että jo yhdessä (1 !!!!!) parapähkinässä on yli kaksi kertaa enemmän seleeniä kuin ihminen tarvitsee päivässä. Lisäksi varoiteltiin että yleisen suosituksen mukaan parapähkinöitä ei pitäisi syödä enempää kuin viisi päivässä, suuremmilla määrillä uhaksi voi tulla seleenimyrkytys joka aiheuttaa ripulia, ahdistusta, ähinää, pihinää, puhinaa, pahimmillaan sydänoireita jne., eli kaikkea ikävää.

Jaa-a, kyllä minulla niitä eilen meni mahaan varmaan 10 kpl, kooltaan ja ulkomuodoltaan ne ovat ikäänkuin isoja manteleita. Pitäisikö soittaa myrkytyskeskukseen?

Swiddu ostin sitten neljä pussia parapähkinöitä, nytkö niitä uskaltaa syödä vain muutaman päivässä? No, ainakin riittävät pitkään... Taidan tänä iltana jättää parapähkinät väliin kun tuli eilen ekstra-annos niitä. Maultaan parapähkinät ovat... metallisia? Eivät pahoja mutta eivät mitään varsinaista herkkuakaan jota haluaisi kovasti napostella kuin poppareita esim. katsoessaan telkkarista Zohan-elokuvaa.

Niin ja maapähkinät eivät sitten muuten ole pähkinöitä vaan ovat enemmän sukua herneille, jos ette tienneet.

Tässä vielä jos ei ole hummus ennestään tuttua, itse tutustuin siihen ekan kerran työmatkalla Israelissa vuonna miekka ja kives, nykyisin ostan Lidlistä, Oiva leivänpäällinen ruisleivälle, melkein voisi jättää juuston ja rasvalevitteen kokonaan pois. Toisinkuin parapähkinöitä, hummusta uskaltaa varmaan syödä litrakaupalla, aiheuttaa enintään piereskelyä.

Ensimmäinen seleenin liikasaannin oire on usein metallin maku suussa. Jos et syö vain ja ainoastaan luomutuotteita, saanet seleeniä riittävästi koska sitä on normaaleissa lannoitteissa.

Ja Zohan on ihan paska leffa.

 

[timppeli]

Jep jep lensivät loput parapähkinät roskiin, jo sen takia etteivät vaimo ja lapset epähuomiossa ala napostella niitä tietämättä sen enempää. Liika seleenin saanti voi aiheuttaa hampaiden lähtöä ja mitä vielä, lol.

Finelistä katsoin paljonko seleeniä eri pähkinöissä ja "pähkinöissä" on, aika hurjat ovat kyllä parapähkinän lukemat, eli näin paljon seleeniä on sadassa grammassa eri pähkinöitä:

parapähkinä 1917.0 µg
saksanpähkinä 19.0 µg
cashewpähkinä 11.0 µg
manteli 4.0 µg
pekaanipähkinä 3.8 µg
maapähkinä 3.0 µg
hasselpähkinä 2.0 µg

Eli toisena olevassa saksanpähkinässäkin on yksi sadasosa seleeniä verrattuna parapähkinään. Ja juu seleeniä saa niin tavanomaisesta ruuasta että ei tarvinne tuollaisia seleenipommeja napostella (liha, kala, äyriäiset, täysjyvävilja, kananmuna, maitotuotteet jne.).

Eka ja vika kerta elämässä kun koitin parapähkinää.

Zohan on maailman toiseksi paras elokuva, heti Puhalluksen jälkeen. Tätäkään ei selvästi moni tiedä.

 

[timppeli]

Tänään opin opin että on olemassa jotain parapähkinöitä.

En ole minäkään törmännyt niihin ennen Lidliä.

Jaa, ilmeisesti Lidliin voi tehdä palautuksiakin elintarvikkeissa. Taidan palauttaa kolme avaamatonta pussia parapähkinöitä.

 

[Boulder]

Tuli noista pähkinöistä mieleen makaronilaatikkoni munamaitoon kuuluva muskottipähkinä. Annostuksella on merkitystä

 

[rauttiz]

En ollut huomannut, että parapähkinöitä ei saisi syödä paljon kerralla. Tällaisia on tullut joskus aikoinaan ostettua ja syötyä muistaakseni aika monta kerralla:

Maitosuklaa parapähkinä - Punnitse & Säästä

Klikkaa valikosta haluamasi pakkauskoko.

punnitse.fi

 

[Mikkos]

Onko tästä ymmärrettävä että kun vetää 2-5 parapähkinää päivässä niin seleeni on taattu?

 

[lunkwill]

Onko tästä ymmärrettävä että kun vetää 2-5 parapähkinää päivässä niin seleeni on taattu?

Kyllä, mutta ihan vitun huonosti pitäisi syödä, että tarvitisi.

 

[Paskisti]

Minulla on tapana syödä iltaisin ns. terveysillallinen johon kuuluu yleensä:

- yksi tai kaksi ruisleipää joiden välissä vähärasvaista Oivariinia, Edam-juustoviipale + hummusta (joka on sitä israelilaista/lähi-itämaista kikherneistä valmistettua tahnaa jota syödään esim. elokuvassa "Zohan").
- avokado
- vajaa desilitra pähkinäsekoitusta maustamattoman ja rasvattoman jogurtin kera.

Pähkinöiksi ostan yleensä ison pussin Lidlin pähkinäsekoitusta missä on saksanpähkinää, hasselpähkinää, manteleita ja jotain muuta jota en muista.

Nyt Lidlissä oli kuitenkin äppitarjouksessa "parapähkinöitä" (Brazil nuts) joten päätin kokeilla myös niitä viime iltana, en muista olenko koskaan syönyt "parapähkinöitä", kuulostaa nimen perusteella "valepähkinöiltä" tai "puolipähkinöiltä", vähän niinkuin paramilitary = puolisotilaallinen.

No oli miten oli, tuli niitä sitten syötyä puolet ja puolet niitä ja muita pähkinöitä. Jäi kiinnostamaan miten terveellisiksi parapähkinät sitten katsotaan, joten googletin:

Ok, eli erittäin paljon seleeniä jolla on paljon terveyshyötyjä, ja kuulemma saattaa jopa kohottaa testosteronitasoja! Yay!

Mutta sitten luin artikkelin jossa sanottiin että jo yhdessä (1 !!!!!) parapähkinässä on yli kaksi kertaa enemmän seleeniä kuin ihminen tarvitsee päivässä. Lisäksi varoiteltiin että yleisen suosituksen mukaan parapähkinöitä ei pitäisi syödä enempää kuin viisi päivässä, suuremmilla määrillä uhaksi voi tulla seleenimyrkytys joka aiheuttaa ripulia, ahdistusta, ähinää, pihinää, puhinaa, pahimmillaan sydänoireita jne., eli kaikkea ikävää.

Jaa-a, kyllä minulla niitä eilen meni mahaan varmaan 10 kpl, kooltaan ja ulkomuodoltaan ne ovat ikäänkuin isoja manteleita. Pitäisikö soittaa myrkytyskeskukseen?

Swiddu ostin sitten neljä pussia parapähkinöitä, nytkö niitä uskaltaa syödä vain muutaman päivässä? No, ainakin riittävät pitkään... Taidan tänä iltana jättää parapähkinät väliin kun tuli eilen ekstra-annos niitä. Maultaan parapähkinät ovat... metallisia? Eivät pahoja mutta eivät mitään varsinaista herkkuakaan jota haluaisi kovasti napostella kuin poppareita esim. katsoessaan telkkarista Zohan-elokuvaa.

Niin ja maapähkinät eivät sitten muuten ole pähkinöitä vaan ovat enemmän sukua herneille, jos ette tienneet.

Tässä vielä jos ei ole hummus ennestään tuttua, itse tutustuin siihen ekan kerran työmatkalla Israelissa vuonna miekka ja kives, nykyisin ostan Lidlistä, Oiva leivänpäällinen ruisleivälle, melkein voisi jättää juuston ja rasvalevitteen kokonaan pois. Toisinkuin parapähkinöitä, hummusta uskaltaa varmaan syödä litrakaupalla, aiheuttaa enintään piereskelyä.

Pakko kysyä miksi syöt vähärasvaista jukurttia ja levitettä leivällä? Ravitsee paremmin ja pitää nälkää poissa kun on rasvaisempaa. Noissa kevytlevitteissä vasta kaikkea arveluttavaa onkin verrattuna voihin, ja voihan rasvan kokonaan jättää pois leivän päältä tai laittaa oliiviöljyä jos voi ei istu etiikkaan. Jukurtti taas on rasvattomana sama jättää syömättä, koska eihän siinä ole muuta energianlähdettä kuin sokeri.

 

[Antw]

Pakko kysyä miksi syöt vähärasvaista jukurttia ja levitettä leivällä?

* Jogurttia

Sorry offtopic.

 

[Pakana]

Aikoinaan oli minitietokoneita. Niitä kutsuttiin minitietokoneiksi, koska ne eivät enää täyttäneet koko huonetta, vaan olivat enää jääkaapin tai parin kokoisia.

Sitten tulivat mikrotietokoneet, jotka mahtuivat pöydälle. Nykyaikaiset normaalit tietokoneet ovat siis mikrotietokoneita.

Mutta miksi kutsutaankaan mikrotietokoneita pienempiä tietokoneita? No minitietokoneiksi tietenkin.

Muutama vuosi sitten LTT teki videon jossa liittivät tyyliin 5 näyttö-näppis-hiiri yhteen tietokoneeseen. Se oli Itseasiassa aika jämptisti alkuperäisen minitietokoneen määritelmän täyttävä laite kokonsa ja käyttöideansakin suhteen.

 

[timppeli]

Onko tästä ymmärrettävä että kun vetää 2-5 parapähkinää päivässä niin seleeni on taattu?

Lukemani perusteella jo yhden (1) parapähkinän syönti antaa sinulle seleeniä kaksinkertaisesti päivän tarpeen verran. Pitää myös huomioida että seleeniä kyllä saa kohtuu hyvin muustakin tavallisesta ruoasta (kala, liha, kananmuna, täysjyvävilja, maitotuotteet jne.), joka sitten kumuloituu tuon parapähkinän seleenin päälle. Kuten joku totesi, normaaliruokaa syövän tuskin tarvitsee huolehtia seleenin saannistaan.

Eri lähteisiin perustuen ei suositella syömään päivässä enempää kuin 3-5 parapähkinää, tuon erityisen korkean seleenipitoisuuden takia. No ei kai yksi tai pari päivää niin paljoa haittaa jos menee yli (kuten minulla meni toissailtana), mutta jos ottaa tavaksi syödä niitä paljon ja usein, vähän niinkuin minä teen muiden pähkinöiden suhteen (syön pähkinäsekoitusta vajaan desin jugurtin kanssa suunnilleen joka ilta).

Lidl otti avaamattomat kolme pussia kiltisti takaisin, rahan antoivat käteisenä. Tein jopa hieman voittoa koska olin ostanut pussit äpillä alennetulla hinnalla, mutta sain palautuksen kuitenkin täyden hinnan mukaan. Myyjä kysyi onko tuotteessa vikaa, sanoin ettei tuote sinänsä ole viallinen mutta haluan palauttaa parapähkinöiden korkean seleenipitoisuuden takia, eikä muuta selvitystä tarvittu. Hyvä Lidl! Pysyn edelleen vakioasiakkaananne vaikka myyttekin hengenvaarallisia tuotteita kuten parapähkinöitä, keittiöveitsiä, korkkiruuveja jne.

 

[timppeli]

Pakko kysyä miksi syöt vähärasvaista jukurttia ja levitettä leivällä? Ravitsee paremmin ja pitää nälkää poissa kun on rasvaisempaa. Noissa kevytlevitteissä vasta kaikkea arveluttavaa onkin verrattuna voihin, ja voihan rasvan kokonaan jättää pois leivän päältä tai laittaa oliiviöljyä jos voi ei istu etiikkaan. Jukurtti taas on rasvattomana sama jättää syömättä, koska eihän siinä ole muuta energianlähdettä kuin sokeri.

Se levite on siis ns. vähärasvaista Oivariinia, eli käsittääkseni voin ja jonkun oliiviöljyn tai minkälie sekoitusta. Joskus aiemmin söin myös ehtaa voita mutta vaihdoin tuohon koska maussa ei ole niin merkittävää eroa. En siis syö mitään margariinia tai muuta paskaa "kevytlevitettä" leipäni päällä.

Lidlin rasvaton jugurtti (litran purnukoissa) on varsin täyteläistä eikä sellaista löllöä litkua niinkuin jotkut rasvattomat jugurtit, joten ainakaan maun takia minun ei tarvitse sitä vältellä. Se on siis maustamatonta jugurttia, ei siihen ainakaan tuoteselosteen mukaan ole lisätty sokeria, eikä se makealta maistukaan. Kyseessä siis Milbona rasvaton/maustamaton/laktoositon AB-jogurtti, löytyy joka Lidlistä. Tuoteselosteen mukaan yksi raaka-aine on myös kerma mikä voi selittää täyteläistä makua, mutta silti rasvapitoisuus on vain 0,4%.

Kyllä sen illallisen aikana tulee muuten ihan tarpeeksi rasvaa, siinä vajaan desin pähkinäsekoituksessa (mukana myös superrasvaista saksanpähkinää), avokadossa ja leivän päällä olevassa edamissa (ei vähärasvaista edamia) on ihan tarpeeksi lisärasvaa että meinaa tulla ähky. Hummuskin taitaa olla aika rasvaista, kikherneen ja jonkun oliiviöljyn sekoitusta käsittääkseni.

Ruokavaliotani ei juurikaan ohjaa "etiikka" vaan yleensä terveys edellä mennään. Syön myös lihaa, tosin saatan tarkoituksella jättää yhteen liha-ateriaan päivässä, joinakin päivinä saattaa jäädä liha kokonaan pois jos niikseen tulee eikä nälkä vaivaa. Tänään men lounaaksi vaimon eilen töistä tuoma ilmainen lihapullasalaatti, ihan siis oikeaa lihaa eikä jotain soijapullia joista kasvaa rinnat (saattaa niissä olla soijaakin olla mukana, taidetaan sitä tunkea kaikkiin lihapulliin nykyään, ellei itse tee jauhelihasta).

 

[timppeli]

* Jogurttia

Sorry offtopic.

Jurkutti on helpoin lausua.

 

[Paskisti]

* Jogurttia

Sorry offtopic.

Et saa anteeksi offtopicia.

Katso linkistä kaikki kolme muotoa:

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja.

www.kielitoimistonsanakirja.fi

 

[Paskisti]

Se levite on siis ns. vähärasvaista Oivariinia, eli käsittääkseni voin ja jonkun oliiviöljyn tai minkälie sekoitusta. Joskus aiemmin söin myös ehtaa voita mutta vaihdoin tuohon koska maussa ei ole niin merkittävää eroa. En siis syö mitään margariinia tai muuta paskaa "kevytlevitettä" leipäni päällä.

Lidlin rasvaton jugurtti (litran purnukoissa) on varsin täyteläistä eikä sellaista löllöä litkua niinkuin jotkut rasvattomat jugurtit, joten ainakaan maun takia minun ei tarvitse sitä vältellä. Se on siis maustamatonta jugurttia, ei siihen ainakaan tuoteselosteen mukaan ole lisätty sokeria, eikä se makealta maistukaan. Kyseessä siis Milbona rasvaton/maustamaton/laktoositon AB-jogurtti, löytyy joka Lidlistä. Tuoteselosteen mukaan yksi raaka-aine on myös kerma mikä voi selittää täyteläistä makua, mutta silti rasvapitoisuus on vain 0,4%.

Kyllä sen illallisen aikana tulee muuten ihan tarpeeksi rasvaa, siinä vajaan desin pähkinäsekoituksessa (mukana myös superrasvaista saksanpähkinää), avokadossa ja leivän päällä olevassa edamissa (ei vähärasvaista edamia) on ihan tarpeeksi lisärasvaa että meinaa tulla ähky. Hummuskin taitaa olla aika rasvaista, kikherneen ja jonkun oliiviöljyn sekoitusta käsittääkseni.

Ruokavaliotani ei juurikaan ohjaa "etiikka" vaan yleensä terveys edellä mennään. Syön myös lihaa, tosin saatan tarkoituksella jättää yhteen liha-ateriaan päivässä, joinakin päivinä saattaa jäädä liha kokonaan pois jos niikseen tulee eikä nälkä vaivaa. Tänään men lounaaksi vaimon eilen töistä tuoma ilmainen lihapullasalaatti, ihan siis oikeaa lihaa eikä jotain soijapullia joista kasvaa rinnat (saattaa niissä olla soijaakin olla mukana, taidetaan sitä tunkea kaikkiin lihapulliin nykyään, ellei itse tee jauhelihasta).

Ymmärsin väärin kun sanoit vähärasvaista Oivariinia, eihän se normaali ole vähärasvaista.

Jogurtissa, jugurtissa tai jukurtissa on yleensä sokeria ihan maidosta, ja ulkomailla on saatavana myös sokerilla makeutettua, maustamatonta versiota joten suoraan ei voi olla varma. Hyvin vähärasvaisen jugurtin syöminen on itselle vähän turhaa kun ei vie tai pidä nälkää. Toisaalta jos saat sillä monipuolistettua iltapalaa niin hyvä sekin on.

 

[TheMeII]

Se levite on siis ns. vähärasvaista Oivariinia, eli käsittääkseni voin ja jonkun oliiviöljyn tai minkälie sekoitusta.

Oivariinin rasvapitoisuus on nykyään vain 75% rasvaa kun se oli alunperin sama 80% kuin voillakin.
Normaalisuolaisessa Oivariinissa pääraaka-aineina on voi, rapsiöljy, vesi.
Vähärasvaisessa Oivariinissa pääraaka-aineina voi, vesi ja rapsiöljy. Ja on rasvaa vain 57%.
Raaka-aineet on määräjärjestyksessä.

 

[Tonnin Seteli]

Se levite on siis ns. vähärasvaista Oivariinia, eli käsittääkseni voin ja jonkun oliiviöljyn tai minkälie sekoitusta.

Nämä yleiset seoslevitteet sisältävät voin lisäksi valitettavasti oliiviöljyn sijaan sitä "mitälie". Niihin ei suinkaan haluta haaskata kalliita aineksia kuten oliiviöljyä, käyhän kauppa muutenkin ja kansa mieltää sen "mitälie" jopa oliiviöljyä selkeämmin laatuainesosaksi.

Liittyy aiheeseen sikäli että olen pari kertaa huomannut jonkun tuotemerkin tuoneen "oliivi" version tarjolle ja aina karvaasti pettynyt tuoteselosteen paljastamaan kusetukseen. Ihan samaa rypsiöljypohjaista kissanrasvaa niissä on, mutta mausteena prosentti oliiviöljyä ja oliivin kuva kannessa.

En siis syö mitään margariinia tai muuta paskaa "kevytlevitettä" leipäni päällä.

Ne seoslevitteet koostuvat vaihtelevissa seossuhteissa(esimerkiksi noin 1:1) kahdesta oleellisesta komponentista.

• voi
• margariini tai muu paska "kevytlevite"

Raaka-aineet on määräjärjestyksessä.

Olen muuten aina ennen olettanut näin mutta viime vuosina on tullut vastaan paljon elintarvikkeita joissa on ilmeistä ettei tämä voi pitää paikkaansa. En nyt muista yhtään esimerkkiä mutta luulen että moni muukin on huomannut.

 

[NiriNari]

Jep jep lensivät loput parapähkinät roskiin, jo sen takia etteivät vaimo ja lapset epähuomiossa ala napostella niitä tietämättä sen enempää. Liika seleenin saanti voi aiheuttaa hampaiden lähtöä ja mitä vielä, lol.

Finelistä katsoin paljonko seleeniä eri pähkinöissä ja "pähkinöissä" on, aika hurjat ovat kyllä parapähkinän lukemat, eli näin paljon seleeniä on sadassa grammassa eri pähkinöitä:

parapähkinä 1917.0 µg
saksanpähkinä 19.0 µg
cashewpähkinä 11.0 µg
manteli 4.0 µg
pekaanipähkinä 3.8 µg
maapähkinä 3.0 µg
hasselpähkinä 2.0 µg

Eli toisena olevassa saksanpähkinässäkin on yksi sadasosa seleeniä verrattuna parapähkinään. Ja juu seleeniä saa niin tavanomaisesta ruuasta että ei tarvinne tuollaisia seleenipommeja napostella (liha, kala, äyriäiset, täysjyvävilja, kananmuna, maitotuotteet jne.).

Eka ja vika kerta elämässä kun koitin parapähkinää.

Zohan on maailman toiseksi paras elokuva, heti Puhalluksen jälkeen. Tätäkään ei selvästi moni tiedä.

Englanninkielisen wikipedian mukaan seleenin turvalliset rajat on määritetty kiinalaisen tutkimuksen mukaan, jossa tutkittiin viittä ihmistä. Ei vaikuta kovin merkittävältä otokselta.

Mutta isot seleenimäärät eivät tosiaan ole hyväksi, mikä se raja sitten oikeasti onkaan.

Parapähkinöissä on ollut ongelmana myös sienitaudit, joita nyt on saatu karsittua myynnissä olevista pähkinöistä.

Plus niissä on enemmän radiumia ja muita radioaktiivisia aineita kuin muissa ruoissa.

 

[Tonnin Seteli]

Et saa anteeksi offtopicia.

Katso linkistä kaikki kolme muotoa:

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja.

www.kielitoimistonsanakirja.fi

Huono ja ruma sanasto on edelleen huonoa ja rumaa vaikka se raivaisi tiensä tuohon sanakirjaan. Nämä pitsat, jukurtit ja muut voikkuli-iltsukkapaltsukat saavat mielellään pysyä huumorisanaston puolella.

 

[TheMeII]

Olen muuten aina ennen olettanut näin mutta viime vuosina on tullut vastaan paljon elintarvikkeita joissa on ilmeistä ettei tämä voi pitää paikkaansa. En nyt muista yhtään esimerkkiä mutta luulen että moni muukin on huomannut.

Ainakin suomalaisessa ohjeistuksessa tämä tietääkseni pitää edelleen paikkaansa

Ainesosien järjestys luettelossa
Pakatun elintarvikkeen ainesosat ilmoitetaan reseptin mukaan alenevassa paljousjärjestyksessä eli suurimmasta pienempään. Poikkeuksena tästä ovat vesi ja muut mahdolliset elintarvikkeen valmistuksessa haihtuvat aineet, kuten alkoholi. Ne ilmoitetaan ainesosaluettelossa sen mukaan, kuinka paljon niitä on lopullisessa elintarvikkeessa.

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/toiminnan-aloittaminen/pk/pakkausmerkinnat/osa-4_ainesosaluettelo2.pdf

 

[Tonnin Seteli]

Ainakin suomalaisessa ohjeistuksessa tämä tietääkseni pitää edelleen paikkaansa

Sitä en epäile. Käytäntöä kyllä. Täytyy pitää silmät auki josko löydän mahdottoman esimerkin.

 

[Paskisti]

Nämä yleiset seoslevitteet sisältävät voin lisäksi valitettavasti oliiviöljyn sijaan sitä "mitälie". Niihin ei suinkaan haluta haaskata kalliita aineksia kuten oliiviöljyä, käyhän kauppa muutenkin ja kansa mieltää sen "mitälie" jopa oliiviöljyä selkeämmin laatuainesosaksi.

Liittyy aiheeseen sikäli että olen pari kertaa huomannut jonkun tuotemerkin tuoneen "oliivi" version tarjolle ja aina karvaasti pettynyt tuoteselosteen paljastamaan kusetukseen. Ihan samaa rypsiöljypohjaista kissanrasvaa niissä on, mutta mausteena prosentti oliiviöljyä ja oliivin kuva kannessa.

Ne seoslevitteet koostuvat vaihtelevissa seossuhteissa(esimerkiksi noin 1:1) kahdesta oleellisesta komponentista.

• voi
• margariini tai muu paska "kevytlevite"

Olen muuten aina ennen olettanut näin mutta viime vuosina on tullut vastaan paljon elintarvikkeita joissa on ilmeistä ettei tämä voi pitää paikkaansa. En nyt muista yhtään esimerkkiä mutta luulen että moni muukin on huomannut.

Tämä se ongelma on noiden seostettujen voipohjaisten rasvojen kanssa. Halvinta sontaa sekaan. Jos voi on liian kovaa jääkaappista omaan käyttöön eikä halua sitä säilyttää pöydällä (+19 ja hyvin säilyy viikon kunhan voi itsessään pysyy valolta suojattuna), niin vaihtoehto on tehdä itse se seos. Lämmittää voita sen verran että se on kohtuullisen pehmeää ja lisää extraneitsytoliiviöljyä niin että jääkaappikylmänäkin se on heti levitettävää. Lopputuloksena on hyvänmakuinen ja lisäaineeton levite, ja olet saanut eläinrasvan osuutta laskettua seoksessa (jos sillä on merkitystä jollekin).

P.S. Monessa kerrostalokämpässä on liian kuuma jotta voita voi säilyttää pöydällä. Meilläkin omakotitalossa kesäisin menee voi pöydällä aika pehmeäksi, mutta sitä voi kompensoida sillä että pitää pienemmän määrän kerralla lämpimässä jolloin se kulutetaan pois nopeasti eikä voin rakenne ehdi muuttua juurikaan.

 

[munse]

Joissain urheilulajeissa hyväksytty suoritus vaatii eloonjäämisen ja joissain sitä ei vaadita.

Esimerkiksi voit tehdä maratonin maailmannennätyksen tuupertuen lopuksi kuolleena maaliviivalle ja se on "OK". Mutta jos vastaava tapahtuu esimerkiksi vapaasukelluksessa, niin maailmanennätys hylätään. Reilua? En ole varma.

 

[Antw]

Joissain urheilulajeissa hyväksytty suoritus vaatii eloonjäämisen ja joissain sitä ei vaadita.

Esimerkiksi voit tehdä maratonin maailmannennätyksen tuupertuen lopuksi kuolleena maaliviivalle ja se on "OK". Mutta jos vastaava tapahtuu esimerkiksi vapaasukelluksessa, niin maailmanennätys hylätään. Reilua? En ole varma.

Jos pituushyppääjä menehtyy ilmassa ennen laskua, tilanne on hyvin poikkeuksellinen ja äärimmäisen epätodennäköinen. Tällaisessa tapauksessa tuomaroinnin ja sääntöjen soveltaminen ei ole yksiselitteistä, koska urheilulajit eivät yleensä ota huomioon tällaisia ääritapauksia säännöissään.

Sääntöjen näkökulma

Kansainvälisen yleisurheiluliiton (World Athletics) säännöissä pituushypyn hyväksyminen perustuu siihen, että urheilija ponnistaa laillisesti ponnistuslaudalta ja hänen kehostaan (useimmiten jalkateristä) jää laskupaikkaan selvä jälki, joka toimii tuloksen mittauspisteenä.

Sääntöjen mukaan tulos mitataan siitä pisteestä, johon keho tai jokin osa siitä koskee laskualustaa (hiekkaa).


Mahdolliset näkökulmat hyväksymiselle

1. Jos keho osuu hiekkaan luonnollisesti (esim. elottoman kehon painovoimainen laskeutuminen)

Jos keho osuu hiekkaan normaalilla tavalla ja jättää jäljen, teknisesti suoritus voitaisiin mitata ja hyväksyä, koska säännöt eivät ota kantaa urheilijan tilaan (elossa/kuollut) suorituksen aikana.

Tässä tapauksessa tuomarit saattaisivat tulkita, että hyppy täyttää kaikki tekniset vaatimukset, ja tulos voidaan kirjata.



2. Jos keho ei jätä selkeää jälkeä hiekkaan

Jos keho esimerkiksi putoaisi huonossa asennossa ja lasku ei jätä selkeää jälkeä hiekkaan, suoritus voisi olla mitätön, koska säännöissä vaaditaan selkeä mittauspiste.



3. Eettinen ja käytännön näkökulma

Vaikka sääntöjen mukaan suoritus voitaisiin teknisesti hyväksyä, käytännössä tällainen tapaus todennäköisesti keskeyttäisi kilpailun, ja tuloksen virallinen hyväksyminen voisi olla kyseenalainen.

Tapahtuma johtaisi todennäköisesti kilpailun keskeyttämiseen, ja urheilijan suoritusta ei todennäköisesti hyväksyttäisi "force majeure" -syistä.




Yhteenveto

Teoriassa, jos keho osuu hiekkaan ja jättää jäljen, suoritus voisi olla sääntöjen mukaan mitattavissa ja hyväksyttävissä. Käytännössä tällaisessa äärimmäisessä tilanteessa kilpailu todennäköisesti keskeytettäisiin, ja eettiset ja humanitaariset näkökohdat ohittaisivat tekniset säännöt.

Urheilun sääntökirjat eivät yleensä kata tällaisia poikkeuksellisia tilanteita, ja tuomaripäätös perustuisi todennäköisesti tapauskohtaiseen harkintaan.

 

[teppo mörkö]

Joissain urheilulajeissa hyväksytty suoritus vaatii eloonjäämisen ja joissain sitä ei vaadita.

Esimerkiksi voit tehdä maratonin maailmannennätyksen tuupertuen lopuksi kuolleena maaliviivalle ja se on "OK". Mutta jos vastaava tapahtuu esimerkiksi vapaasukelluksessa, niin maailmanennätys hylätään. Reilua? En ole varma.

Ei vaan maailmanennätys vaatii hyväksytyn suorituksen.

Jos maratonin hyväksytty suoritus vaatii pelkästään maaliviivan ylittämisen, niin silloinhan se on tehty ja hyväksytty vaikka kuolisi heti viivanylityksen jälkeen. Tosin ainakin arvokisoissa mitalisteille on pakollinen doping-testi, ja jos sitä ei pysty antamaan niin mahtaakohan se tarkoittaa että suoritusta ei hyväksytä.

Vapaasukelluksen hyväksytty suoritus vaatii muutakin kuin pintaantulemisen.

 

[Jallutin]

PS 5 ohjaimen takapuolen karhennus onkin oikeasti logoja.