Asioita joita et ole huomannut

[Tech_ananas]

Pisti naurattamaan tuo "lisää vaimosi liikkumavapautta. (Siinä on nimittäin 5,5 metriä pitkä johto.)" Oli semmonen mainos että meni ostoshousut jalkaan heti.

Ja nykypäivänä ois varmaan itsemurha laittaa tuollainen mainos huumori on nimittäin somessa ja uutisoinnissa yms. kadonnut täysin. Tuosta nousis varmaan älytön hässäkkä...vai onko jo niin yliampuva että tiukimmat femakot osaisivat nauraa asialle? Ei taida olla tietyissä piireissä mahdollista

 

[Spoeghe]

Philips-ruuveja

PhiLLips

 

[Spoeghe]

Slayerin Reign in blood levyn kannen kannettavalla pässillä on suomen lippu rinnassaan

Huomasinpa, että logohässäkkä ei olekaan pentagrammi, vaan siinä on vain 4 viivaa eli miekkaa!

 

[munse]

Voima ja vastavoima on englanniksi "action and reaction". Vastavoima on siis "reaction". Kuitenkin tuntemattomia voimia kutsutaan usein reaktiovoimiksi, joka on englanniksi "reaction force", mikä on siis eri asia kuin vastavoima.

Eli englannissa on vastavoimaa tarkoittava termi "reaction" ja reaktiovoimaa tarkoittava termi "reaction force". Ei lainkaan harhaanjohtavaa.

 

[emagdnim]

Voima ja vastavoima on englanniksi "action and reaction". Vastavoima on siis "reaction". Kuitenkin tuntemattomia voimia kutsutaan usein reaktiovoimiksi, joka on englanniksi "reaction force", mikä on siis eri asia kuin vastavoima.

Eli englannissa on vastavoimaa tarkoittava termi "reaction" ja reaktiovoimaa tarkoittava termi "reaction force". Ei lainkaan harhaanjohtavaa.

counterforce / opposite reaction? "To every action there is always an equal and opposite reaction". Mun mielestä reaction yksinään tarkoittaa, noh, reaktiota johonkin.

action -> reaction => tapahtuma -> reaktio. Konteksistahan toi riippuu, voi tarkoittaa muuta, kun lisätään sanoja eteen?

disclaimer: En oo kyl kovin hyvä englannin kielen suhteen

 

[”diginatiivi”]

H-päivä. Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen yhdessä yössä 3. syyskuuta 1967.

Ruotsi oikeanpuoleiseen liikenteeseen

"Läntistä naapuria ei voi enää kutsua vasenkätisten maaksi."

yle.fi

"Ruotsalaiset varautuivat oikeanpuoleiseen liikenteeseen hyvin. Maitopurkkeihin liimattiin varoitustekstejä ja ruotsalaiset kävivät harjoittelemassa Suomen puolella. "
Alun perin sekä ratsumies että jalkamies kulkivat tien vasenta puolta, he tahtoivat kohdata vastaantulijat miekkakätensä puolelta. 1700-luvun loppupuoliskolla Euroopassa vallitsi yleisesti vasemmanpuoleinen liikenne. Vallasväki ajoi ratsain ja vaunuissa tien vasemmalla puolella, rahvas käveli oikealla puolella.

Kyproksella reilu 20v sitten ensimmäistä kertaa tutustuin vasemmanpuoliseen liikenteeseen joutuessani ajelemaan pitkin saarta. Oman aikansa vei että tottui mutta kolmessa viikossa meni selkäytimeen asti siinä määrin että Kreetalle mennessä oli vähän aikaa vaikeuksia totutella "normaaliin".

Suomessakin oli vasemmanpuoleinen vuoteen 1858.

 

[munse]

Amerikkalaisissa teinidraamoissa tyttöjen ihailema koulun futisjoukkueen tähtipelaaja on käytännössä aina valkoihoinen, vaikka ammattipelaajista valtaosa on mustaihoisia.

Share of NFL players by race 2023 | Statista

The NFL is a league with very mixed racial demographics. In 2023, over 53 percent of NFL players were black or African American.

www.statista.com

 

[emagdnim]

Amerikkalaisissa teinidraamoissa tyttöjen ihailema koulun futisjoukkueen tähtipelaaja on käytännössä aina valkoihoinen, vaikka ammattipelaajista valtaosa on mustaihoisia.

Share of NFL players by race 2023 | Statista

The NFL is a league with very mixed racial demographics. In 2023, over 53 percent of NFL players were black or African American.

www.statista.com

Johtuu varmaan Tom Bradysta

 

[Manual]

Amerikkalaisissa teinidraamoissa tyttöjen ihailema koulun futisjoukkueen tähtipelaaja on käytännössä aina valkoihoinen, vaikka ammattipelaajista valtaosa on mustahoisia.

Share of NFL players by race 2023 | Statista

The NFL is a league with very mixed racial demographics. In 2023, over 53 percent of NFL players were black or African American.

www.statista.com

Kirkkain kärki on kuitenkin NFL:ssa enemmän valkoinen kuin musta, top 100 kohdallakin melkolailla 50:50. Itselläni on muutenkin jostain piirtynyt mielikuva, että tuossa lajissa on melkeinpä jonkinnäköinen vanhanajan jako - valkoiset "heiveröisiä", haavoittuvaisia tähtiherroja ja mustat on niitä törkeän kokoisia kaappeja, jotka suojelee isäntäänsä muilta kaapeilta.

Toisin kuin NBA:ssa, jossa valkoiset on mielikuvissani pallopoikia, oikeiden pelimannien ollessa järjestäen mustia.

 

[MrB]

Kirkkain kärki on kuitenkin NFL:ssa enemmän valkoinen kuin musta

Ainakin jos palkan mukaan menee, niin 10 kovapalkkaisimmasta 7 on aikalailla valkoisia. Kovapalkkaisin ei-quarterback on sijalla 12 ja on myös ns. PoC. edit. tää sillä varmuudella että julkisuudessa olevat palkat pitää paikkansa

 

[TheMeII]

PoC

Menipä kauan löytää tuo lyhenne googlella
kyseessä siis värikäs henkilö

Person of color - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[MrB]

Menipä kauan löytää tuo lyhenne googlella
kyseessä siis värikäs henkilö

Person of color - Wikipedia

en.wikipedia.org

pahoittelut, sitä aina välillä tulee oletettua. Toisaalta narun topikkiin passaten löytyi siis asia jota et ollut huomannut.

 

[Spoeghe]

Menipä kauan löytää tuo lyhenne googlella
kyseessä siis värikäs henkilö

Person of color - Wikipedia

en.wikipedia.org

No eikä oo ku Proof of Concept näin tuotekehityspäivätyöläisen silmin

 

[MrB]

No eikä oo ku Proof of Concept näin tuotekehityspäivätyöläisen silmin

Eikun yhteyshenkilö palvelutuotannon näkökulmasta. Riippuen henkilön väristä voi olla myös PoC²

 

[Varistin]

En nyt tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta en löytänyt (englannin) kielestä ja käännöksistä omaa ketjua. Tajusin tänään, että englanniksi on erikseen sanat girl / daughter ja boy / son (ja esim. ruotsissa vastaavasti), mutta suomeksi tämä erottelu on vain tyttö / tytär mutta pojalle ei ole eri sanoja.

Joku selitys tuolle varmaan kielen historiasta löytyy, mutta itselleni ihan mielenkiintoinen huomio, että erottelua ei ole miespuolisille jostain syystä suomen kieleen tarttunut.

 

[Tonnin Seteli]

En nyt tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta en löytänyt (englannin) kielestä ja käännöksistä omaa ketjua. Tajusin tänään, että englanniksi on erikseen sanat girl / daughter ja boy / son (ja esim. ruotsissa vastaavasti), mutta suomeksi tämä erottelu on vain tyttö / tytär mutta pojalle ei ole eri sanoja.

Joku selitys tuolle varmaan kielen historiasta löytyy, mutta itselleni ihan mielenkiintoinen huomio, että erottelua ei ole miespuolisille jostain syystä suomen kieleen tarttunut.

Oletko huomannut, että suomessa on erikseen eno, siinä missä monissa kielissä(ettei peräti useimmissa) puhutaan vain sedistä? Ruotsiksi taas on tätikin erikseen sen mukaan, onko isän vai äidin sisar.

 

[Lucas]

Vaaliehdokkaista, joko naispuolinen ehdokas itse tai hänen tukiryhmänsä, kannustaa toisia naisia äänestämään häntä sen vuoksi, että naisten kannattaa äänestää naisehdokasta.

Ilmeisesti sitten taas miesten ei tulisi äänestää miesehdokkaita samojen mielestä vaan miesten pitäisi äänestää niin ettei anna sukupuolen vaikuttaa äänestykseen.

Mielipuolisten argumentointia tuollainen.

 

[MrB]

Oletko huomannut, että suomessa on erikseen eno, siinä missä monissa kielissä(ettei peräti useimmissa) puhutaan vain sedistä? Ruotsiksi taas on tätikin erikseen sen mukaan, onko isän vai äidin sisar.

Eikä tartte erikseen miettä että mitä sukua se eno on, kun nimitys on kuvaava.

 

[Varistin]

Oletko huomannut, että suomessa on erikseen eno, siinä missä monissa kielissä(ettei peräti useimmissa) puhutaan vain sedistä? Ruotsiksi taas on tätikin erikseen sen mukaan, onko isän vai äidin sisar.

Onhan näitä tosiaan muitakin, yksi esimerkki on että suomessa on yleisesti käytössä isoäiti, ruotsissa sitten taas vaikka farmor ja mormor erikseen. Toki suomeksikin näkee joskus käytettävän isänäiti / äidinäiti, mutta ainakin oma kokemuksen mukaan tuo on vanhahtava tapa, jota ei puhekielessä kuule.

 

[munse]

Tonnikala ei ole halpaa, vaikka sillä on maine köyhien opiskelijoiden suosikkina.

 

[juhaa]

Tonnikala ei ole halpaa, vaikka sillä on maine köyhien opiskelijoiden suosikkina.

Halvoissa purkeissa oleva on kaiken lisäksi boniittia.

 

[Hyrava]

Tonnikala ei ole halpaa, vaikka sillä on maine köyhien opiskelijoiden suosikkina.

Tonnikala oli aikanaan suhteessa paljon halvempaa, hinta on noussut aika paljon suhteessa moneen muuhun "opiskelijaruokaan".

 

[mölyä]

Tonnikala oli aikanaan suhteessa paljon halvempaa, hinta on noussut aika paljon suhteessa moneen muuhun "opiskelijaruokaan".

Sen hinta taisi nousta jo 1990-luvun lopulla, tuo maine vain on ja pysyy.

 

[ttm]

Tonnikala ei ole halpaa, vaikka sillä on maine köyhien opiskelijoiden suosikkina.

Juu, se on kallistunut kuin pisan torni. Maine on siltä ajalta kun se vielä oli halpaa.

 

[Mikkos]

Ja kuten sanottu se ei edes ole "tonnikalaa" vaan boniittia ja keltaevätonnikalaa jne. Ihan sama sinällään, hyvää silti.

 

[Ekaros]

Onhan näitä tosiaan muitakin, yksi esimerkki on että suomessa on yleisesti käytössä isoäiti, ruotsissa sitten taas vaikka farmor ja mormor erikseen. Toki suomeksikin näkee joskus käytettävän isänäiti / äidinäiti, mutta ainakin oma kokemuksen mukaan tuo on vanhahtava tapa, jota ei puhekielessä kuule.

Juu sitten vielä käly, lanko, vävy, miniä, appi ja anoppi. Kun esim. englanniksi vain -in-law...

 

[Lucas]

Tonnikala ei ole halpaa, vaikka sillä on maine köyhien opiskelijoiden suosikkina.

Tonnikalapurkkeja sai aikanaan viisi kuusi kappaletta hintaan 10 markkaa. Tämä oli joskus 1990-luvulla.

Nyt hinta taitaa olla about sama yhdeltä purkilta.

Tuore tonnikala taitaa maksaa heti useamman kymmenen euroa kilolta kun sitä viimeksi olen Suomessa ostanut. Joku mielikuva, että lähempänä satasta kilo.

 

[Varistin]

Tonnikalapurkkeja sai aikanaan viisi kuusi kappaletta hintaan 10 markkaa. Tämä oli joskus 1990-luvulla.

Nyt hinta taitaa olla about sama yhdeltä purkilta.

Tuore tonnikala taitaa maksaa heti useamman kymmenen euroa kilolta kun sitä viimeksi olen Suomessa ostanut. Joku mielikuva, että lähempänä satasta kilo.

Puolentoista euron nurkilla taitaa olla purkki, netto jotain 100-150 grammaa kalaa. Olen joskus ostanut kotimaista särkisäilykettä, mutta se on vielä kalliimpaa ja on maultaan sen verran voimakkaampaa, ettei käy kaikkialle tonnikalan korvikkeena. Tonnikalapihvejä ostin joskus kokeeksi "tarjouksesta" muistaakseni vajaa 30€ kilo, kahdelle isolle pihville tuli hintaa melkein pari kymppiä.

Kala ei siis ole halpaa ylipäätään ellei sitä itse kalasta, toki itse en ole sitä halvaksi kuvitellutkaan. Halvimmalla taitaa saada seitä tai vastaavaa vaaleaa kalaa pakkasesta.

 

[poskiholisti]

Piti oikein tarkistaa, että ainakin Prismassa purkkitonnikalan kilohinta on noin tuplat verrattuna esimerkiksi sikanautajauhelihaan.

 

[Tonnin Seteli]

Piti oikein tarkistaa, että ainakin Prismassa purkkitonnikalan kilohinta on noin tuplat verrattuna esimerkiksi sikanautajauhelihaan.

Se on muuten myös aiheen mukainen havainto, että punaisen lihan halpojen osien kilohinta on välillä ihan järkyttävän halpa. Pahimmillaan naudan jauheliha pihvimuodossa 1,99/kg. Tämä tosin tehtaanmyymälän poistohintaerä, mutta silti.

Tätä havaintoa korostaa nykyinen yleinen hintataso, joka ei ole enää sama kuin 2003. Joku hieno sokeriliemi alumiinitölkissä voi normaalihinnoillakin maksaa kappaleelta saman kuin pakkaus, jossa on jopa yli puoli kiloa naudanlihaa.

 

[Tech_ananas]

Tonnikala oli aikanaan suhteessa paljon halvempaa, hinta on noussut aika paljon suhteessa moneen muuhun "opiskelijaruokaan".

Sen hinta taisi nousta jo 1990-luvun lopulla, tuo maine vain on ja pysyy.

Tästä ollut viime viikolla puhetta mutta jatkanpa silti. Olen ihmetellyt myös miksi tonnikalaa pidetään jotenkin opiskelijaruokana. Hinta on joskus 1990/2000 vaihteessa noussut reilusti, varmaan johtuen verotuksesta koska tonnikalat taitaa tulla kaukaa EU-alueen ulkopuolelta. Halpaa se ei todellakaan ole, mutta helppokäyttöistä ja säilyvää purkkiruokaa niin kai suosio siitä johtuu. Sitkeässä on kyllä maine jos tonnikala on viimeksi ollut halpaa joskus 20v sitten

 

[munse]

Tästä ollut viime viikolla puhetta mutta jatkanpa silti. Olen ihmetellyt myös miksi tonnikalaa pidetään jotenkin opiskelijaruokana. Hinta on joskus 1990/2000 vaihteessa noussut reilusti, varmaan johtuen verotuksesta koska tonnikalat taitaa tulla kaukaa EU-alueen ulkopuolelta. Halpaa se ei todellakaan ole, mutta helppokäyttöistä ja säilyvää purkkiruokaa niin kai suosio siitä johtuu. Sitkeässä on kyllä maine jos tonnikala on viimeksi ollut halpaa joskus 20v sitten

Monikohan ei-niin-välkky opiskelija tuhlaa vähäiset roponsa tonnikalaan, koska "sitähän ne opiskelijat syö"? Pakkauskoot ovat niin pieniä, ettei kilohintaa tule välttämättä ajateltua.

 

[Tonnin Seteli]

Tästä ollut viime viikolla puhetta mutta jatkanpa silti. Olen ihmetellyt myös miksi tonnikalaa pidetään jotenkin opiskelijaruokana. Hinta on joskus 1990/2000 vaihteessa noussut reilusti, varmaan johtuen verotuksesta koska tonnikalat taitaa tulla kaukaa EU-alueen ulkopuolelta. Halpaa se ei todellakaan ole, mutta helppokäyttöistä ja säilyvää purkkiruokaa niin kai suosio siitä johtuu. Sitkeässä on kyllä maine jos tonnikala on viimeksi ollut halpaa joskus 20v sitten

Ehkäpä tähän liittyy sekin, ettei opiskelijaelämä enää yhdisty aivan niin vahvasti köyhyyteen, niukkuuteen tai kitsasteluun. Moni laittaa ihan surutta haisemaan, oli varaa tai ei - ja monella näistä jopa on. Ei kai siinä.

Sen sijaan opiskelijaelämä kyllä kai assosioidaan edelleen purkkiruokaan, nopeaan ruoan tankkaamiseen, vähemmän herkullisiin ruokalajeihin, tiskivuoreen sun muihin poikamiesboksin kliseisiin.

 

[Hyrava]

Monet asiat pysyvät sitkeästi ihmisten mielissä. Saman asian huomaa esim faijasta, silläkin on jäänyt lukuisia asioita päähän eikä käsitys ole muuttunut vuosien varrella. Hyvänä esimerkkinä faija aina ihmettelee että eikö se ole kallista käyttää nettiä kännykällä. Olihan se silloin joskus aikanaan mutta nyt kun on varmaan kaikissa liittymissä jo jonkinlainen kiinteä netti mukana. Ja faijan "vanhan kansan autonhuolto" sun muut jutut on jo ihan oma stoorinsa

 

[pertsavk]

En nyt tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta en löytänyt (englannin) kielestä ja käännöksistä omaa ketjua. Tajusin tänään, että englanniksi on erikseen sanat girl / daughter ja boy / son (ja esim. ruotsissa vastaavasti), mutta suomeksi tämä erottelu on vain tyttö / tytär mutta pojalle ei ole eri sanoja.

Joku selitys tuolle varmaan kielen historiasta löytyy, mutta itselleni ihan mielenkiintoinen huomio, että erottelua ei ole miespuolisille jostain syystä suomen kieleen tarttunut.

"Poika" on muuten erikoistapaus. Se on lainasana suomesta muihin kieliin. En jaksa etsiä lähdettä.

 

[Pakana]

Suomessakin oli vasemmanpuoleinen vuoteen 1858.

Tuo herätti kiinnostuksen, ja paljon tuota jännempi yksityiskohta on se että wikipedian mukaan vuoteen 1921 asti ohittaminen tapahtui oikealta, ts ohitettavan tuli väistää vasemmalle.

 

[Pakana]

Monet asiat pysyvät sitkeästi ihmisten mielissä. Saman asian huomaa esim faijasta, silläkin on jäänyt lukuisia asioita päähän eikä käsitys ole muuttunut vuosien varrella. Hyvänä esimerkkinä faija aina ihmettelee että eikö se ole kallista käyttää nettiä kännykällä. Olihan se silloin joskus aikanaan mutta nyt kun on varmaan kaikissa liittymissä jo jonkinlainen kiinteä netti mukana. Ja faijan "vanhan kansan autonhuolto" sun muut jutut on jo ihan oma stoorinsa

Hyvä esimerkki on saunan oven aukaiseminen saunomisen jälkeen jotta sauna kuivuu... Myös "modernissa" koneellisalla ilmanvaihdolla varustetussa talossa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Monet asiat pysyvät sitkeästi ihmisten mielissä. Saman asian huomaa esim faijasta, silläkin on jäänyt lukuisia asioita päähän eikä käsitys ole muuttunut vuosien varrella. Hyvänä esimerkkinä faija aina ihmettelee että eikö se ole kallista käyttää nettiä kännykällä. Olihan se silloin joskus aikanaan mutta nyt kun on varmaan kaikissa liittymissä jo jonkinlainen kiinteä netti mukana. Ja faijan "vanhan kansan autonhuolto" sun muut jutut on jo ihan oma stoorinsa

Mielestäni Netin käyttö kännykällä ei ole ollut varsinaisesti kallista Suomessa koskaan niin pitkään kuin Netin käyttö kännykällä on varsinaisesti ollut edes "juttu". Itse olen käyttänyt kännykällä Nettiä vuodesta 2007 lähtien eikä se mielestäni ole mitenkään tyyristä ollut.

Vuosituhannen vaihteen WAP on sitten eri juttu, se oli kallista ja osittain varmaan siksi floppasikin.

 

[Manual]

Mielestäni Netin käyttö kännykällä ei ole ollut varsinaisesti kallista Suomessa koskaan niin pitkään kuin Netin käyttö kännykällä on varsinaisesti ollut edes "juttu". Itse olen käyttänyt kännykällä Nettiä vuodesta 2007 lähtien eikä se mielestäni ole mitenkään tyyristä ollut.

Vuosituhannen vaihteen WAP on sitten eri juttu, se oli kallista ja osittain varmaan siksi floppasikin.

Sanoisin, että se on se mielikuva - itsellänikin puhelimessa netti since iPhone 3gs eli -08 lähtien eikä se tosiaan järin kalliilta tuntunut. Erona oli tosin datakatto, sekä yleisesti varsin hidas nopeus (en muista mitä ne silloin oli keskimäärin, kympin?). Sen sijaan jos lähti ostelemaan nykyisiä "perusnopeuksia" 100-300m, niin aivan takuulla olisi pitänyt laittaa moninkertaisesti enemmän dollareita pöytään. Veikkaan kuitenkin, että suurin osa meni silloin sillä perusnetillä joten hintaeroa ei nykyiseen ollut paljoa.

 

[VonKaiser]

Bruce Dickinson, dick in son

D on huono T.

 

[Tonnin Seteli]

Sen sijaan jos lähti ostelemaan nykyisiä "perusnopeuksia" 100-300m, niin aivan takuulla olisi pitänyt laittaa moninkertaisesti enemmän dollareita pöytään.

Ei ollut sellaista tekniikkaa, joka olisi mahdollistanut läheskään tuollaisia nopeuksia. Ei verkossa eikä handsetissä. Noin 2006-2009 ei ollut kummoistakaan kattavuutta edes sille UMTS tai etenkään HSPA. Se hieno flatrate-mobiilinetti oli suuren osan ajasta luokkaa 100-200kbps jos sitä käytti liikkuvasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Usein vain kymmeniä.

Perustason 3G oli sekin aluksi todella vain 384 kbps. Niin äkkiä hienosta tulee retroa eikä jonnet muista. Eivätkä edes aikalaiset. Kunnon HSPA+ alkoi hitaasti tulla käyttöön 2009, sillä välillä oli toki jo tapahtunut kehitystä. Mutta varsinainen nykyaikaisen tasoinen mobiilinetti alkoi olla todellisuutta edes kantakaupungeissa vasta noin vuosikymmen sitten, ja hyvin hitaasti ja rajallisesti.

Toki noin 2007 oli jo sen tasoista verkkoa, että niitä megan mokkuloita pystyi pikkukaupunkeihinkin myymään. Oli se silti kivikautta.

 

[Stan D'By]

Sunnuntai oli viikon ensimmäinen päivä Suomessakin aina vuoteen 1973 asti, jolloin viikkokalenteria rukattiin nykyiseen muotoon.

 

[munse]

Tuli eräs ilta kaivettua tietoa liittyen avaruussukkula Columbian onnettomuuteen. En kyllä uskonut silmiäni, kun selvisi, että erään kyseisellä lennolla olleen astronautin sukunimi oli McCool!

On kyllä melkoinen alfa-äijä, jos nimi on tuo ja ammatti astronautti. Ja hengenlähtö saappaat jalassa tulipallona taivaalla. RIP.

 

[Lammas]

Sunnuntai oli viikon ensimmäinen päivä Suomessakin aina vuoteen 1973 asti, jolloin viikkokalenteria rukattiin nykyiseen muotoon.

Enpä muista huomanneeni tätä. Tämähän selittää myös keskiviikko-sanan alkuperän.

 

[miloytyn]

Ei ollut sellaista tekniikkaa, joka olisi mahdollistanut läheskään tuollaisia nopeuksia. Ei verkossa eikä handsetissä. Noin 2006-2009 ei ollut kummoistakaan kattavuutta edes sille UMTS tai etenkään HSPA. Se hieno flatrate-mobiilinetti oli suuren osan ajasta luokkaa 100-200kbps jos sitä käytti liikkuvasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Usein vain kymmeniä.

Perustason 3G oli sekin aluksi todella vain 384 kbps. Niin äkkiä hienosta tulee retroa eikä jonnet muista. Eivätkä edes aikalaiset. Kunnon HSPA+ alkoi hitaasti tulla käyttöön 2009, sillä välillä oli toki jo tapahtunut kehitystä. Mutta varsinainen nykyaikaisen tasoinen mobiilinetti alkoi olla todellisuutta edes kantakaupungeissa vasta noin vuosikymmen sitten, ja hyvin hitaasti ja rajallisesti.

Toki noin 2007 oli jo sen tasoista verkkoa, että niitä megan mokkuloita pystyi pikkukaupunkeihinkin myymään. Oli se silti kivikautta.

Puhumattakaan siitä että aluperin kännyköissä ei ollut mitään pakettidataa olemassakaan, vaan datayhteydet olivat minuuttivelotteisia. GPRS oli huomattava parannus tähän vaikka olikin vain 56 kbps ja mahdollisti datayhteyden aina päällä olemisen.

 

[munse]

Transsukupuolinen on varmasti kaikille tuttu käsite, mutta näköjään on olemassa sellainenkin kuin "transrotuinen".

Transracial (identity) - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Tonnin Seteli]

Juu sitten vielä käly, lanko, vävy, miniä, appi ja anoppi. Kun esim. englanniksi vain -in-law...

Joo, tosin tuossahan on erilainen ero, toisin sanoen vain kielen köyhyyttä erillisten sanojen puutteessa(kai ne ovat olemassa mutta kadonneet käytöstä), mutta samat käsitteet löytyy. Tosin molemmissa tapauksissahan näiden merkitykset ovat varsin epäeksakteja eivätkä viittaa juuri tiettyyn henkilösuhteeseen vävyä ja miniää lukuunottamatta(ja onhan siinäkin määritelmän epätarkkuus samansukupuolisen parin mahdollisuuden vuoksi). Lankojahan kuten kälyjä voi olla samalla ihmisellä usealla tavalla eri ihmisten kautta vs. eno tai isänäiti tai farbror, jotka ovat tarkkaan määriteltyjä sukulaisuuksia so. ne voidaan kirjoittaa auki ilman lisätietoa. Eihän edes anopista puhuttaessa voida suoraan sanoa, että kyseessä on vaimon/miehen äiti ellei tiedetä puhujan tai aiheena olevan henkilön puolisoa naiseksi/mieheksi vrt. eno on aina äidin veli tuntemattoman puhujan tai kohteen tapauksessakin.

Ja mitenkäs sanotaan, jos lapsen puoliso(tai mikä vaan näistä) onkin sellainen transistori tai "muu"? Kyllähän näille täytyy saada sukupuolineutraali kielikukkanen kolmanneksi vaihtoehdoksi kuten pronomineillekin ja mieluiten kieltää alkuperäiset cis-patriarkaattiset sortotermit. Kyllähän sitäpaitsi esimerkiksi eno voi olla esine, eläin tai kiinteistö. Senkin spesistit ja käsitesyrjijät.

Puhumattakaan siitä että aluperin kännyköissä ei ollut mitään pakettidataa olemassakaan, vaan datayhteydet olivat minuuttivelotteisia. GPRS oli huomattava parannus tähän vaikka olikin vain 56 kbps ja mahdollisti datayhteyden aina päällä olemisen.

Minuuttiveloitteista piirikytkentäistä dataa en mobiiliverkossa koskaan käyttänyt, mutta GPRS taas hyvin paljon. Siihenkin liittyy seikkoja, joita moni ei ehkä ole huomannut tai tiennyt.

Ensinnäkin käyttö oli EDGEen tai etenkin hitaaseenkin UMTSiin verrattuna paljon tahmeampaa ja hitaamman tuntuista kuin nimellisestä nopeuserosta voisi päätellä. Tämä johtui kaiketi eniten hirviömäisestä latenssista, mutta myös siitä, että yhteys ei ollut jotenkin hirveän vakaa saati saavuttanut jatkuvasti maksiminopeutta monista syistä. Lisäksi päätelaite kuumeni ja akku purkautui enemmän hitaalla yhteydellä, koska työskenteli pitkiä aikoja täysillä pienehköönkin tiedonsiirtoon. Myös heikosti suojattujen audiolaitteiden häiriö GPRS:llä oli matalataajuinen, voimakas ja herkästi kuultava, häviten portaittain mitättömäksi parempiin tekniikoihin edetessä. Se oli hyvin raivostuttava ääni, epävireisen Bonanzan tunnarin tapainen kohina.

Transsukupuolinen on varmasti kaikille tuttu käsite, mutta näköjään on olemassa sellainenkin kuin "transrotuinen".

Transracial (identity) - Wikipedia

en.wikipedia.org

En ollut huomannut, että rotuja on taas olemassa.

 

[lunkwill]

Transsukupuolinen on varmasti kaikille tuttu käsite, mutta näköjään on olemassa sellainenkin kuin "transrotuinen".

Transracial (identity) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Täähän on vaan taas uusi luku lumihiutaleiden kirjaan.
Seksuaalisuus, sukupuoli ja näköjään rotu on vain mielipide, joka saattaa vaihtua viikoittain/kuukausittain.
Harmi niille, joilla on oikeasti näiden asioiden kanssa syntymälähtöisiä ongelmia.

 

[TheMeII]

rotu on vain mielipide, joka saattaa vaihtua viikoittain/kuukausittain.

Miks noi lähi-itäläiset ei vaihtais vaan suomalaiseksi niin hoituis kaikki ongelmat ku ei vois enää rotusyrjiä

 

[lunkwill]

Miks noi lähi-itäläiset ei vaihtais vaan suomalaiseksi niin hoituis kaikki ongelmat ku ei vois enää rotusyrjiä

No sepä!
Mutta niillä on se kulttuuri ja kunnia ongelmana, kaikkea ei voi tehdä julkisuudessa.
Meillä länkkäreillä on varaa valita, joten se on se @munse alkuperäinen pointti varmaakni.n