- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 7 008
Rovaniemellä sampparia vastapäätä Salen katolla on ainut kattoparkki mitä olen säännöllisesti käyttänyt, tuolla alueella kun ei ole kaduilla lähellekkään riittävästi parkkitilaa.
Ihan samalla lailla se lumi siellä katollakin on aurattavissa, kuin maassakin. Joissain voi olla liuoslämmityskin, niin saa tarvittaessa lumet sulatettua.On tuollainen Kuopiossakin, mutta empä tahtoisi olla kiinteistön omistaja joka on vastuussa lumen puhdistuksesta tälläisenä talvena.
Paitsi sitä on nyt tänä vuonna ollut täällä niin tolkuttomasti että sitä on ollut pakko kuljettaa pois sieltä katolta, tuota pientä reikää/luiskaa pitkin. Toki siellä voi olla lämmityksiä mutta kovinkaan edullista se ei ole. Ei täällä mitään hukkalämpöä tuollaisia määriä synny.Ihan samalla lailla se lumi siellä katollakin on aurattavissa, kuin maassakin. Joissain voi olla liuoslämmityskin, niin saa tarvittaessa lumet sulatettua.
Toki, mutta kattoparkki voi olla hyvin ahdas tila. Kaikkiin ei mene tuollaista lentokentän kokoista ulkoramppia kuten Kouvolan kuvassa yllä, vaan sisään ja ulos yksisuuntaiset väylät rakennuksen sisässä ja niin ahtaat, että niukasti mahtuu pikku pakettiautolla. Ei se ole mieltä ylentävä homma nylkyttää jollain pienkuormaajalla lumet yli laidan kuuppa kerrallaan, kun ne ensin saa samalla ruohonleikkurilla läjään.Ihan samalla lailla se lumi siellä katollakin on aurattavissa, kuin maassakin. Joissain voi olla liuoslämmityskin, niin saa tarvittaessa lumet sulatettua.
Paikallisessa marketin kolmikerroksisessa parkkihallissa se kolmas, eli katolla oleva on suljettu talvisin. Ei sinne oikein mitään bobcattia isompaa saisi, eikä kipattua lumia mihinkään laidan yli. Sitten pitäisi vielä suolata tai hikoittaa turvalliseksi - niin helpompi pistää puomit eteen talven ajaksi. Onneksi pari alempaa kerrosta riittää hyvin tarpeisiin, ynnä muu parkkitila maan tasalla.Toki, mutta kattoparkki voi olla hyvin ahdas tila. Kaikkiin ei mene tuollaista lentokentän kokoista ulkoramppia kuten Kouvolan kuvassa yllä, vaan sisään ja ulos yksisuuntaiset väylät rakennuksen sisässä ja niin ahtaat, että niukasti mahtuu pikku pakettiautolla. Ei se ole mieltä ylentävä homma nylkyttää jollain pienkuormaajalla lumet yli laidan kuuppa kerrallaan, kun ne ensin saa samalla ruohonleikkurilla läjään.
Jaa kuvaisi tukkeja, en ihan näe."Tukkimiehen kirjanpito"
Tuntupa tyhmältä vasta nyt tajuta sen kirjaimellinen tarkoitus. Joo tiennyt käsitteen ja kyseisen merkitsemistavan mutta en oo ennen huomannut että ne viivathan on ikäänkuin niitä tukkeja.
Mä taas näen ton ennemminkin niin että tuollaista kirjanpitoa voi pitää lukutaidoton ja kirjoitustaidoton "tukkijätkäkin". Eli kirjanpitomenetelmä missä ei käytännössä tarvita luku tai kirjoitustaitoa.Jaa kuvaisi tukkeja, en ihan näe.
Näen mielummin niin, että tukin kylkeen ollut noin helppo kirveellä/vesurilla/puukolla tehdä merkintöjä.
Tuo onkin se oikea, mistä kyseinen nimitys tulee.Jaa kuvaisi tukkeja, en ihan näe.
Näen mielummin niin, että tukin kylkeen ollut noin helppo kirveellä/vesurilla/puukolla tehdä merkintöjä.
Tieto vai arvelu? Itse veikkaan, että sitä paperia ei joka paikassa ollut. Lisäksi paperi ei ulkoisalla säily, sen sijaan tukkiin tehdyt merkinnät säilyvät sen aikaa kun puupino metsässä odottaa kuljetusta.Miksi tukkien kylkiin pitäisi veistellä merkintöjä? Kyllä ne tukkien määrät ym. tiedot merkattiin paperille/tupakkilaatikon kanteen jne.
TätäkinViiva vaan on nopeampi/helpompi piirtää kuin numerot.
Leimakirves oli eri asia, jolla merkittiin tukit ennen kaatoa. Toki myös kaadetuista, jos samalla laanilla oli useamman isännän puita, niin ei varkaudet niin helposti onnistunut.Miksi tukkien kylkiin pitäisi veistellä merkintöjä? Kyllä ne tukkien määrät ym. tiedot merkattiin paperille/tupakkilaatikon kanteen jne. Viiva vaan on nopeampi/helpompi piirtää kuin numerot.
taloustirehtööriVuorineuvoksen arvonimestä joutuu maksamaan 48 tuhatta euroa, mutta sotakamreeriksi pääsee vain reilun 600 euron maksulla.
(tosin jos on julkisella puolella työuran tehnyt, niin saa 75% alennusta maksusta)
Tuollaisista munanjatkeista sietääkin laskuttaa oikein kunnolla. Voiko mitään turhempaa olla, kuin että joku saa pönkittää egoaan jollain hienolla arvonimellä. Veron maksaa kuitenkin arvoniminen esittäjä, eikä sen saaja.Vuorineuvoksen arvonimestä joutuu maksamaan 48 tuhatta euroa, mutta sotakamreeriksi pääsee vain reilun 600 euron maksulla.
(tosin jos on julkisella puolella työuran tehnyt, niin saa 75% alennusta maksusta)
Ja siitä uusi liikeidea: eristetty wc-istuimen säiliö. Saa käyttää vapaasti.Vessan vetäminen kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisessä talossa voi sanoa, että vessan vetäminen vie sähköä.
Miten? Hanasta tulee yleensä 8-10-asteista vettä, jolla pöntön vesisäiliö täytetään. Tämä vesi lämpiää säiliössä huoneen lämpötilaan, esimerkiksi noin 22 asteeseen. Kun vessa vedetään, tämä lämmennyt vesi valutetaan harakoille ja korvataan kylmällä vedellä, johon taas sidotaan lämpöä huoneilmasta.
Vessan vetämiseen kuluu vettä 6 litraa. 6 litran lämmittäminen 12 asteen verran kuluttaa energiaa 0,01395 kWh. Tähän kuluu rahaa 0,13 € / kWh hinnalla 0,18 snt.
Mitä useammin vessa vedetään, sitä halvemmaksi se siis tulee kun vesi ei ole ehtinyt lämmetä. Taas sinkkuja syrjitään, suurperheet säästää.Vessan vetäminen kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisessä talossa voi sanoa, että vessan vetäminen vie sähköä.
Miten? Hanasta tulee yleensä 8-10-asteista vettä, jolla pöntön vesisäiliö täytetään. Tämä vesi lämpiää säiliössä huoneen lämpötilaan, esimerkiksi noin 22 asteeseen. Kun vessa vedetään, tämä lämmennyt vesi valutetaan harakoille ja korvataan kylmällä vedellä, johon taas sidotaan lämpöä huoneilmasta.
Vessan vetämiseen kuluu vettä 6 litraa. 6 litran lämmittäminen 12 asteen verran kuluttaa energiaa 0,01395 kWh. Tähän kuluu rahaa 0,13 € / kWh hinnalla 0,18 snt.
Ei taida olla ihan noin suoraviivaista. Se pönttö sitoo kyllä lämpöä huoneilmasta vaikka vaihdat veden ennen kuin se ehtii lämmetä.Mitä useammin vessa vedetään, sitä halvemmaksi se siis tulee kun vesi ei ole ehtinyt lämmetä. Taas sinkkuja syrjitään, suurperheet säästää.
Totta kai on, jos viisi henkilöä käyttää samaa vessaa niin aika tiuhaan se vesi vaihtuu eikä varmasti montaa astetta lämpene siinä välissä. Älä nyt ala halkomaan hiuksia, ota huomioon mistä tässä nyt puhutaan...Ei taida olla ihan noin suoraviivaista. Se pönttö sitoo kyllä lämpöä huoneilmasta vaikka vaihdat veden ennen kuin se ehtii lämmetä.
Pätee varmaan suurinpiirtein kaikkiin asumisiin liittyviin kuluihin, jos siis tarkastellaan hintaa per henkilö eikä kokonaishintaa.Taas sinkkuja syrjitään, suurperheet säästää.
Tästä syystä kannattaa käsisuihkulla täyttää ämpäri ja kaataa vedet pöttöön. Kakat menee viemäriin, eikä pönttöä tarvitse vetää. Jos asuu omakotitalossa niin kannattaa kerätä sadevettä sitä varten. Jos ei halua käyttää vettä ollenkaan, voi ulostaa maahan kaivettuun kuoppaan.Vessan vetäminen kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisessä talossa voi sanoa, että vessan vetäminen vie sähköä.
Miten? Hanasta tulee yleensä 8-10-asteista vettä, jolla pöntön vesisäiliö täytetään. Tämä vesi lämpiää säiliössä huoneen lämpötilaan, esimerkiksi noin 22 asteeseen. Kun vessa vedetään, tämä lämmennyt vesi valutetaan harakoille ja korvataan kylmällä vedellä, johon taas sidotaan lämpöä huoneilmasta.
Vessan vetämiseen kuluu vettä 6 litraa. 6 litran lämmittäminen 12 asteen verran kuluttaa energiaa 0,01395 kWh. Tähän kuluu rahaa 0,13 € / kWh hinnalla 0,18 snt.
Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?Tästä syystä kannattaa käsisuihkulla täyttää ämpäri ja kaataa vedet pöttöön. Kakat menee viemäriin, eikä pönttöä tarvitse vetää. Jos asuu omakotitalossa niin kannattaa kerätä sadevettä sitä varten. Omakotitalossa voi toisaalta ulostaa myös maahan kaivettuun kuoppaan.
Luulisin että täyttää ämpärin lämpimällä vedellä? Omakotitalossa taas sitten se veden lämmittäminen maksaa joko sähkössä tai öljyssä. Talvella taas pihalta ei löydy muuta kun lunta, paitsi toissatalvena, mutta kylmää vettä sekin oli.Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
Syrjinnänvälttövinkki sinkuille: vedä vessa aina ohikulkiessa, jotta vesi ei ehdi lämmetä ja jotta pöntön vetäminen tulee halvemmaksi.Mitä useammin vessa vedetään, sitä halvemmaksi se siis tulee kun vesi ei ole ehtinyt lämmetä. Taas sinkkuja syrjitään, suurperheet säästää.
Syrjinnänvälttövinkki sinkuille: vedä vessa aina ohikulkiessa, jotta vesi ei ehdi lämmetä ja jotta pöntön vetäminen tulee halvemmaksi.
Alkuperäinen viestittelijä puhui veden lämpiämiseen menevästä energiasta. Täytä ämpäri kylmällä vedellä juuri ennen pönttöön kaatoa.Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
Tässä kai ajatus että täytetään se ämpäri kylmällä vedellä vasta tarvittaessa.Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
Tykkään muutenkin huuhtoa vessaa usein(esimerkiksi ennen paskomista), mutta tästähän tulee peräti säästöä. Toinen samanlainen käyttämäni säästöniksi on ajaa paljon tarpeettomia huruajoja autolla. Kilometrihinta laskee.Syrjinnänvälttövinkki sinkuille: vedä vessa aina ohikulkiessa, jotta vesi ei ehdi lämmetä ja jotta pöntön vetäminen tulee halvemmaksi.
Ennen paskomista?Tykkään muutenkin huuhtoa vessaa usein(esimerkiksi ennen paskomista), mutta tästähän tulee peräti säästöä. Toinen samanlainen käyttämäni säästöniksi on ajaa paljon tarpeettomia huruajoja autolla. Kilometrihinta laskee.
Ilmainen vinkki: Mitä nopeammin paskoo, niin sitä vähemmän se uusi vesi on ehtinyt lämmetä.Tykkään muutenkin huuhtoa vessaa usein(esimerkiksi ennen paskomista), mutta tästähän tulee peräti säästöä. Toinen samanlainen käyttämäni säästöniksi on ajaa paljon tarpeettomia huruajoja autolla. Kilometrihinta laskee.
Ja sitten on vielä ehdotettu etätyöveroa, eihän tässä kohta kannata kotoa töitä tehdäkään.Itselle tuli muuten huomattavan kallis vesilaskuntasaus koronavuodelta 2020. Jos nukkuu noin 8 tuntia, on valveillaoloaika 5840 h vuodessa. Tästä 2145 h vietetään työpaikalla (8 h) tai -matkalla (½ h suuntaan). Nämä kerrottuna viikkotyöpäivillä ja 11 kuukaudella.
Näin ollen etätyössä kotioleilu kasvaa 58 % sisältäen aamupaskat ja trikootyöläisten -suihkut, muut vessavierailut sekä teevedet. Lisäksi Dellin tehotyöasema syö sähköä varmaan 100W. Puhutaan huomattavista kulueristä!
Tuostahan voi laskea, jääkö työpaikalla käymällä jopa voitolle, kun huomioi, että matkaan käytetty aika on (ainakin useimmiten) palkatonta. En ihan usko, että ihan niin kovasti kulut kasvoivat ja jos näin on, on etätyöskentely edelleen win-win -tilanne.Itselle tuli muuten huomattavan kallis vesilaskuntasaus koronavuodelta 2020. Jos nukkuu noin 8 tuntia, on valveillaoloaika 5840 h vuodessa. Tästä 2145 h vietetään työpaikalla (8 h) tai -matkalla (½ h suuntaan). Nämä kerrottuna viikkotyöpäivillä ja 11 kuukaudella.
Näin ollen etätyössä kotioleilu kasvaa 58 % sisältäen aamupaskat ja trikootyöläisten -suihkut, muut vessavierailut sekä teevedet. Lisäksi Dellin tehotyöasema syö sähköä varmaan 100W. Puhutaan huomattavista kulueristä!
Ton vuoksi tehdään työhuonevähennys verotuksessa.Itselle tuli muuten huomattavan kallis vesilaskuntasaus koronavuodelta 2020. Jos nukkuu noin 8 tuntia, on valveillaoloaika 5840 h vuodessa. Tästä 2145 h vietetään työpaikalla (8 h) tai -matkalla (½ h suuntaan). Nämä kerrottuna viikkotyöpäivillä ja 11 kuukaudella.
Näin ollen etätyössä kotioleilu kasvaa 58 % sisältäen aamupaskat ja trikootyöläisten -suihkut, muut vessavierailut sekä teevedet. Lisäksi Dellin tehotyöasema syö sähköä varmaan 100W. Puhutaan huomattavista kulueristä!
Vesi ei kerkeä välillä lämpenemään.Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
En sentään dieselillä pönttöä huuhtele, niin kai se etätyö silti paremmin kannattaaTuostahan voi laskea, jääkö työpaikalla käymällä jopa voitolle, kun huomioi, että matkaan käytetty aika on (ainakin useimmiten) palkatonta. En ihan usko, että ihan niin kovasti kulut kasvoivat ja jos näin on, on etätyöskentely edelleen win-win -tilanne.
Lakimiehet eivät suotta wc-vierailua istunnoksi kutsu. Pitäisi olla pikkulavähennys myös.Ton vuoksi tehdään työhuonevähennys verotuksessa.
No niin, totta! Mutta sitten pitää muistaa sulkea pöntön vedensyötön sulku, ettei kukaan vahingossa nykäise huoneenlämmöllä lämmennyttä säiliön vettä viemäristä alas. Ja ämpäriä pitää alkaa täyttämään vasta kun toimitus on hoidettu, ettei vesi ehdi lämmetä yhtään asteen sadasosaa enne pönttöön kaatamista.Vesi ei kerkeä välillä lämpenemään.
Vesi lämpenee kokoajan. Per huuhtelu maksaa vähemmän, mutta saman verran energiaa menee hukkaan pidemmässä juoksussa. En osaa sanoa sitooko kylmä vesi enemmän lämpöä kuin huoneenlämpöinen vai onko se vakio?Vesi ei kerkeä välillä lämpenemään.
Ei kai siinä pöntössä ennen hajulukkoa samaa määrää ole vettä kuin yhdessä huuhtelussa kuluu? Iso osa tästä kylmästä vedestä menee laakista viemäriin. Käsisuihkulla kylmää vettä ämpäriin juuri ennen huuhtelua -taktiikalla saa myös annosteltua tarkan huuhtelussa käytetyn veden määrän.Vesi lämpenee kokoajan. Per huuhtelu maksaa vähemmän, mutta saman verran energiaa menee hukkaan pidemmässä juoksussa. En osaa sanoa sitooko kylmä vesi enemmän lämpöä kuin huoneenlämpöinen vai onko se vakio?
Vesi lämpenee kokoajan. Per huuhtelu maksaa vähemmän, mutta saman verran energiaa menee hukkaan pidemmässä juoksussa. En osaa sanoa sitooko kylmä vesi enemmän lämpöä kuin huoneenlämpöinen vai onko se vakio?
Ei se lämmenneen veden laskeminen ämpäristä tosiaan mitään säästä, mutta jos laskee suoraan bide-suihkusta kylmää vettä pönttöön, niin säästää sen wc-pöntön säiliössä olevan veden lämmittämisen verran energiaa. Ihan tottahan tämä on, mutta taitaa olla about samaa luokkaa säästössä kuin jos hakisi postit ulkolaatikosta paljain jaloin, jotta kengänpohjat eivät kuluisi.Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
Sano mua rehtoriks! (2700e)Vuorineuvoksen arvonimestä joutuu maksamaan 48 tuhatta euroa, mutta sotakamreeriksi pääsee vain reilun 600 euron maksulla.
(tosin jos on julkisella puolella työuran tehnyt, niin saa 75% alennusta maksusta)