Asioita joita et ole huomannut

Rovaniemellä sampparia vastapäätä Salen katolla on ainut kattoparkki mitä olen säännöllisesti käyttänyt, tuolla alueella kun ei ole kaduilla lähellekkään riittävästi parkkitilaa.

1615974883485.png
 
On tuollainen Kuopiossakin, mutta empä tahtoisi olla kiinteistön omistaja joka on vastuussa lumen puhdistuksesta tälläisenä talvena.
 
On tuollainen Kuopiossakin, mutta empä tahtoisi olla kiinteistön omistaja joka on vastuussa lumen puhdistuksesta tälläisenä talvena.

Ihan samalla lailla se lumi siellä katollakin on aurattavissa, kuin maassakin. Joissain voi olla liuoslämmityskin, niin saa tarvittaessa lumet sulatettua.
 
Ihan samalla lailla se lumi siellä katollakin on aurattavissa, kuin maassakin. Joissain voi olla liuoslämmityskin, niin saa tarvittaessa lumet sulatettua.

Paitsi sitä on nyt tänä vuonna ollut täällä niin tolkuttomasti että sitä on ollut pakko kuljettaa pois sieltä katolta, tuota pientä reikää/luiskaa pitkin. Toki siellä voi olla lämmityksiä mutta kovinkaan edullista se ei ole. Ei täällä mitään hukkalämpöä tuollaisia määriä synny.
 
"Tukkimiehen kirjanpito"

Tuntupa tyhmältä vasta nyt tajuta sen kirjaimellinen tarkoitus. Joo tiennyt käsitteen ja kyseisen merkitsemistavan mutta en oo ennen huomannut että ne viivathan on ikäänkuin niitä tukkeja.
 
Ihan samalla lailla se lumi siellä katollakin on aurattavissa, kuin maassakin. Joissain voi olla liuoslämmityskin, niin saa tarvittaessa lumet sulatettua.
Toki, mutta kattoparkki voi olla hyvin ahdas tila. Kaikkiin ei mene tuollaista lentokentän kokoista ulkoramppia kuten Kouvolan kuvassa yllä, vaan sisään ja ulos yksisuuntaiset väylät rakennuksen sisässä ja niin ahtaat, että niukasti mahtuu pikku pakettiautolla. Ei se ole mieltä ylentävä homma nylkyttää jollain pienkuormaajalla lumet yli laidan kuuppa kerrallaan, kun ne ensin saa samalla ruohonleikkurilla läjään.
 
Toki, mutta kattoparkki voi olla hyvin ahdas tila. Kaikkiin ei mene tuollaista lentokentän kokoista ulkoramppia kuten Kouvolan kuvassa yllä, vaan sisään ja ulos yksisuuntaiset väylät rakennuksen sisässä ja niin ahtaat, että niukasti mahtuu pikku pakettiautolla. Ei se ole mieltä ylentävä homma nylkyttää jollain pienkuormaajalla lumet yli laidan kuuppa kerrallaan, kun ne ensin saa samalla ruohonleikkurilla läjään.

Paikallisessa marketin kolmikerroksisessa parkkihallissa se kolmas, eli katolla oleva on suljettu talvisin. Ei sinne oikein mitään bobcattia isompaa saisi, eikä kipattua lumia mihinkään laidan yli. Sitten pitäisi vielä suolata tai hikoittaa turvalliseksi - niin helpompi pistää puomit eteen talven ajaksi. Onneksi pari alempaa kerrosta riittää hyvin tarpeisiin, ynnä muu parkkitila maan tasalla.
 
"Tukkimiehen kirjanpito"

Tuntupa tyhmältä vasta nyt tajuta sen kirjaimellinen tarkoitus. Joo tiennyt käsitteen ja kyseisen merkitsemistavan mutta en oo ennen huomannut että ne viivathan on ikäänkuin niitä tukkeja.
Jaa kuvaisi tukkeja, en ihan näe.
Näen mielummin niin, että tukin kylkeen ollut noin helppo kirveellä/vesurilla/puukolla tehdä merkintöjä.
 
Jaa kuvaisi tukkeja, en ihan näe.
Näen mielummin niin, että tukin kylkeen ollut noin helppo kirveellä/vesurilla/puukolla tehdä merkintöjä.
Mä taas näen ton ennemminkin niin että tuollaista kirjanpitoa voi pitää lukutaidoton ja kirjoitustaidoton "tukkijätkäkin". Eli kirjanpitomenetelmä missä ei käytännössä tarvita luku tai kirjoitustaitoa.
 
Miksi tukkien kylkiin pitäisi veistellä merkintöjä? Kyllä ne tukkien määrät ym. tiedot merkattiin paperille/tupakkilaatikon kanteen jne. Viiva vaan on nopeampi/helpompi piirtää kuin numerot.
 
Miksi tukkien kylkiin pitäisi veistellä merkintöjä? Kyllä ne tukkien määrät ym. tiedot merkattiin paperille/tupakkilaatikon kanteen jne.
Tieto vai arvelu? Itse veikkaan, että sitä paperia ei joka paikassa ollut. Lisäksi paperi ei ulkoisalla säily, sen sijaan tukkiin tehdyt merkinnät säilyvät sen aikaa kun puupino metsässä odottaa kuljetusta.
Viiva vaan on nopeampi/helpompi piirtää kuin numerot.
Tätäkin
 
Viimeksi muokattu:
Ennen savotoiden aikaan niitä tukkeja kuljetettiin reellä koko ajan jokien ja järvien rannoille, siis samaan aikaan kun muut kaatoivat puuta, eli kirjanpito olisi ollut liikkeessä siellä tukkien kyljissä.
Olen maalta kotoisin ja isäni oli metsuri, enemmän kyllä jo moottorisahojen ja koneellisen kuljetuksen aikaan, perinteiset tavat ovat kuitenkin tiedossa. Metsätöitä tehtiin ennen talvisin kun maataloudesta väki ja hevoset vapautuivat muihin hommiin.
 
Miksi tukkien kylkiin pitäisi veistellä merkintöjä? Kyllä ne tukkien määrät ym. tiedot merkattiin paperille/tupakkilaatikon kanteen jne. Viiva vaan on nopeampi/helpompi piirtää kuin numerot.

Leimakirves oli eri asia, jolla merkittiin tukit ennen kaatoa. Toki myös kaadetuista, jos samalla laanilla oli useamman isännän puita, niin ei varkaudet niin helposti onnistunut.

Tukkimiehen kirjanpito tuli nimenomaisesti siitä yksinkertaisesta laskutavasta, jossa viivoja oli yhtä monta kuin sormiakin, niin pystyi yksinkertaisempikin homman hoitamaan.
 
Vuorineuvoksen arvonimestä joutuu maksamaan 48 tuhatta euroa, mutta sotakamreeriksi pääsee vain reilun 600 euron maksulla.
(tosin jos on julkisella puolella työuran tehnyt, niin saa 75% alennusta maksusta)
 
Kotipizzan vegepizzaan tarjotaan Ruis-Kuitu eikä Ruisku-Itu pohjaa.
 
Pitkään jatkuneesta vaatimattomasta menestyksestä huolimatta Suomella on kaikista maista eniten kesäolympialaisten kultamitaleja väkilukuun suhteutettuna.
 
Vuorineuvoksen arvonimestä joutuu maksamaan 48 tuhatta euroa, mutta sotakamreeriksi pääsee vain reilun 600 euron maksulla.
(tosin jos on julkisella puolella työuran tehnyt, niin saa 75% alennusta maksusta)
Tuollaisista munanjatkeista sietääkin laskuttaa oikein kunnolla. Voiko mitään turhempaa olla, kuin että joku saa pönkittää egoaan jollain hienolla arvonimellä. Veron maksaa kuitenkin arvoniminen esittäjä, eikä sen saaja.
 
Vessan vetäminen kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisessä talossa voi sanoa, että vessan vetäminen vie sähköä.

Miten? Hanasta tulee yleensä 8-10-asteista vettä, jolla pöntön vesisäiliö täytetään. Tämä vesi lämpiää säiliössä huoneen lämpötilaan, esimerkiksi noin 22 asteeseen. Kun vessa vedetään, tämä lämmennyt vesi valutetaan harakoille ja korvataan kylmällä vedellä, johon taas sidotaan lämpöä huoneilmasta.

Vessan vetämiseen kuluu vettä 6 litraa. 6 litran lämmittäminen 12 asteen verran kuluttaa energiaa 0,01395 kWh. Tähän kuluu rahaa 0,13 € / kWh hinnalla 0,18 snt.
 
Vessan vetäminen kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisessä talossa voi sanoa, että vessan vetäminen vie sähköä.

Miten? Hanasta tulee yleensä 8-10-asteista vettä, jolla pöntön vesisäiliö täytetään. Tämä vesi lämpiää säiliössä huoneen lämpötilaan, esimerkiksi noin 22 asteeseen. Kun vessa vedetään, tämä lämmennyt vesi valutetaan harakoille ja korvataan kylmällä vedellä, johon taas sidotaan lämpöä huoneilmasta.

Vessan vetämiseen kuluu vettä 6 litraa. 6 litran lämmittäminen 12 asteen verran kuluttaa energiaa 0,01395 kWh. Tähän kuluu rahaa 0,13 € / kWh hinnalla 0,18 snt.
Ja siitä uusi liikeidea: eristetty wc-istuimen säiliö. Saa käyttää vapaasti.
 
Vessan vetäminen kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisessä talossa voi sanoa, että vessan vetäminen vie sähköä.

Miten? Hanasta tulee yleensä 8-10-asteista vettä, jolla pöntön vesisäiliö täytetään. Tämä vesi lämpiää säiliössä huoneen lämpötilaan, esimerkiksi noin 22 asteeseen. Kun vessa vedetään, tämä lämmennyt vesi valutetaan harakoille ja korvataan kylmällä vedellä, johon taas sidotaan lämpöä huoneilmasta.

Vessan vetämiseen kuluu vettä 6 litraa. 6 litran lämmittäminen 12 asteen verran kuluttaa energiaa 0,01395 kWh. Tähän kuluu rahaa 0,13 € / kWh hinnalla 0,18 snt.

Mitä useammin vessa vedetään, sitä halvemmaksi se siis tulee kun vesi ei ole ehtinyt lämmetä. Taas sinkkuja syrjitään, suurperheet säästää.
 
Mitä useammin vessa vedetään, sitä halvemmaksi se siis tulee kun vesi ei ole ehtinyt lämmetä. Taas sinkkuja syrjitään, suurperheet säästää.

Ei taida olla ihan noin suoraviivaista. Se pönttö sitoo kyllä lämpöä huoneilmasta vaikka vaihdat veden ennen kuin se ehtii lämmetä.
 
Ei taida olla ihan noin suoraviivaista. Se pönttö sitoo kyllä lämpöä huoneilmasta vaikka vaihdat veden ennen kuin se ehtii lämmetä.

Totta kai on, jos viisi henkilöä käyttää samaa vessaa niin aika tiuhaan se vesi vaihtuu eikä varmasti montaa astetta lämpene siinä välissä. Älä nyt ala halkomaan hiuksia, ota huomioon mistä tässä nyt puhutaan... :D
 
Vessan vetäminen kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisessä talossa voi sanoa, että vessan vetäminen vie sähköä.

Miten? Hanasta tulee yleensä 8-10-asteista vettä, jolla pöntön vesisäiliö täytetään. Tämä vesi lämpiää säiliössä huoneen lämpötilaan, esimerkiksi noin 22 asteeseen. Kun vessa vedetään, tämä lämmennyt vesi valutetaan harakoille ja korvataan kylmällä vedellä, johon taas sidotaan lämpöä huoneilmasta.

Vessan vetämiseen kuluu vettä 6 litraa. 6 litran lämmittäminen 12 asteen verran kuluttaa energiaa 0,01395 kWh. Tähän kuluu rahaa 0,13 € / kWh hinnalla 0,18 snt.
Tästä syystä kannattaa käsisuihkulla täyttää ämpäri ja kaataa vedet pöttöön. Kakat menee viemäriin, eikä pönttöä tarvitse vetää. Jos asuu omakotitalossa niin kannattaa kerätä sadevettä sitä varten. Jos ei halua käyttää vettä ollenkaan, voi ulostaa maahan kaivettuun kuoppaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä syystä kannattaa käsisuihkulla täyttää ämpäri ja kaataa vedet pöttöön. Kakat menee viemäriin, eikä pönttöä tarvitse vetää. Jos asuu omakotitalossa niin kannattaa kerätä sadevettä sitä varten. Omakotitalossa voi toisaalta ulostaa myös maahan kaivettuun kuoppaan.
Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
 
Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?

Luulisin että täyttää ämpärin lämpimällä vedellä? :hmm: Omakotitalossa taas sitten se veden lämmittäminen maksaa joko sähkössä tai öljyssä. Talvella taas pihalta ei löydy muuta kun lunta, paitsi toissatalvena, mutta kylmää vettä sekin oli.

Kaikesta sitä täällä keskustellaan, mutta en dissaa, ihan hauskaa lukea tälläisiä pohdintoja:giggle:
 
Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
Alkuperäinen viestittelijä puhui veden lämpiämiseen menevästä energiasta. Täytä ämpäri kylmällä vedellä juuri ennen pönttöön kaatoa.
 
Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
Tässä kai ajatus että täytetään se ämpäri kylmällä vedellä vasta tarvittaessa.

Tosin siinä voi hävitä vedenkulutuksessa ja tosiaan täytyy olla oma aika halpaa että 0,001 euroa kerta kannattaa. Tuskin edes sitä saa, jos sille ämpäräin säilytystilalle laskee käyvän hinnan , puhettakaan sen jonottamiselle, FB kirppariltakin ehjästä ämpäristä voi saada 50 senttiä.

Edit: olikin tuossa ylempänä.
 
Viimeksi muokattu:
Syrjinnänvälttövinkki sinkuille: vedä vessa aina ohikulkiessa, jotta vesi ei ehdi lämmetä ja jotta pöntön vetäminen tulee halvemmaksi.
Tykkään muutenkin huuhtoa vessaa usein(esimerkiksi ennen paskomista), mutta tästähän tulee peräti säästöä. Toinen samanlainen käyttämäni säästöniksi on ajaa paljon tarpeettomia huruajoja autolla. Kilometrihinta laskee.
 
Tykkään muutenkin huuhtoa vessaa usein(esimerkiksi ennen paskomista), mutta tästähän tulee peräti säästöä. Toinen samanlainen käyttämäni säästöniksi on ajaa paljon tarpeettomia huruajoja autolla. Kilometrihinta laskee.
Ennen paskomista?
 
Tykkään muutenkin huuhtoa vessaa usein(esimerkiksi ennen paskomista), mutta tästähän tulee peräti säästöä. Toinen samanlainen käyttämäni säästöniksi on ajaa paljon tarpeettomia huruajoja autolla. Kilometrihinta laskee.

Ilmainen vinkki: Mitä nopeammin paskoo, niin sitä vähemmän se uusi vesi on ehtinyt lämmetä.
 
Itselle tuli muuten huomattavan kallis vesilaskuntasaus koronavuodelta 2020. Jos nukkuu noin 8 tuntia, on valveillaoloaika 5840 h vuodessa. Tästä 2145 h vietetään työpaikalla (8 h) tai -matkalla (½ h suuntaan). Nämä kerrottuna viikkotyöpäivillä ja 11 kuukaudella.

Näin ollen etätyössä kotioleilu kasvaa 58 % sisältäen aamupaskat ja trikootyöläisten -suihkut, muut vessavierailut sekä teevedet. Lisäksi Dellin tehotyöasema syö sähköä varmaan 100W. Puhutaan huomattavista kulueristä!
 
Itselle tuli muuten huomattavan kallis vesilaskuntasaus koronavuodelta 2020. Jos nukkuu noin 8 tuntia, on valveillaoloaika 5840 h vuodessa. Tästä 2145 h vietetään työpaikalla (8 h) tai -matkalla (½ h suuntaan). Nämä kerrottuna viikkotyöpäivillä ja 11 kuukaudella.

Näin ollen etätyössä kotioleilu kasvaa 58 % sisältäen aamupaskat ja trikootyöläisten -suihkut, muut vessavierailut sekä teevedet. Lisäksi Dellin tehotyöasema syö sähköä varmaan 100W. Puhutaan huomattavista kulueristä!

Ja sitten on vielä ehdotettu etätyöveroa, eihän tässä kohta kannata kotoa töitä tehdäkään. :D
 
Itselle tuli muuten huomattavan kallis vesilaskuntasaus koronavuodelta 2020. Jos nukkuu noin 8 tuntia, on valveillaoloaika 5840 h vuodessa. Tästä 2145 h vietetään työpaikalla (8 h) tai -matkalla (½ h suuntaan). Nämä kerrottuna viikkotyöpäivillä ja 11 kuukaudella.

Näin ollen etätyössä kotioleilu kasvaa 58 % sisältäen aamupaskat ja trikootyöläisten -suihkut, muut vessavierailut sekä teevedet. Lisäksi Dellin tehotyöasema syö sähköä varmaan 100W. Puhutaan huomattavista kulueristä!

Tuostahan voi laskea, jääkö työpaikalla käymällä jopa voitolle, kun huomioi, että matkaan käytetty aika on (ainakin useimmiten) palkatonta. En ihan usko, että ihan niin kovasti kulut kasvoivat ja jos näin on, on etätyöskentely edelleen win-win -tilanne.
 
Itselle tuli muuten huomattavan kallis vesilaskuntasaus koronavuodelta 2020. Jos nukkuu noin 8 tuntia, on valveillaoloaika 5840 h vuodessa. Tästä 2145 h vietetään työpaikalla (8 h) tai -matkalla (½ h suuntaan). Nämä kerrottuna viikkotyöpäivillä ja 11 kuukaudella.

Näin ollen etätyössä kotioleilu kasvaa 58 % sisältäen aamupaskat ja trikootyöläisten -suihkut, muut vessavierailut sekä teevedet. Lisäksi Dellin tehotyöasema syö sähköä varmaan 100W. Puhutaan huomattavista kulueristä!

Ton vuoksi tehdään työhuonevähennys verotuksessa.
 
Tuostahan voi laskea, jääkö työpaikalla käymällä jopa voitolle, kun huomioi, että matkaan käytetty aika on (ainakin useimmiten) palkatonta. En ihan usko, että ihan niin kovasti kulut kasvoivat ja jos näin on, on etätyöskentely edelleen win-win -tilanne.

En sentään dieselillä pönttöä huuhtele, niin kai se etätyö silti paremmin kannattaa

Ton vuoksi tehdään työhuonevähennys verotuksessa.

Lakimiehet eivät suotta wc-vierailua istunnoksi kutsu. Pitäisi olla pikkulavähennys myös.
 
Vesi ei kerkeä välillä lämpenemään.
No niin, totta! Mutta sitten pitää muistaa sulkea pöntön vedensyötön sulku, ettei kukaan vahingossa nykäise huoneenlämmöllä lämmennyttä säiliön vettä viemäristä alas. Ja ämpäriä pitää alkaa täyttämään vasta kun toimitus on hoidettu, ettei vesi ehdi lämmetä yhtään asteen sadasosaa enne pönttöön kaatamista.

Mutta kunnon pro:han käyttää sitä sulkua ja säiliötä "ämpärinä", eli sulku aina kiinni, ja kun toimitus on toimitettu, sulku auki, säiliö täyttyy ja normaali pöntön veto, ja sulku kiinni ennen kuin säiliö ehtii alkaa täyttymään. Ja kun on oikea pro-asentaja, niin asentaa sulunkin järkevälle käyttökorkeudelle ettei tarvitse ähertää siellä pöntön takana olevan sulkuventtiilin kanssa.
 
Vesi ei kerkeä välillä lämpenemään.

Vesi lämpenee kokoajan. Per huuhtelu maksaa vähemmän, mutta saman verran energiaa menee hukkaan pidemmässä juoksussa. En osaa sanoa sitooko kylmä vesi enemmän lämpöä kuin huoneenlämpöinen vai onko se vakio?
 
Vesi lämpenee kokoajan. Per huuhtelu maksaa vähemmän, mutta saman verran energiaa menee hukkaan pidemmässä juoksussa. En osaa sanoa sitooko kylmä vesi enemmän lämpöä kuin huoneenlämpöinen vai onko se vakio?

Ei kai siinä pöntössä ennen hajulukkoa samaa määrää ole vettä kuin yhdessä huuhtelussa kuluu? Iso osa tästä kylmästä vedestä menee laakista viemäriin. Käsisuihkulla kylmää vettä ämpäriin juuri ennen huuhtelua -taktiikalla saa myös annosteltua tarkan huuhtelussa käytetyn veden määrän.
 

Linkin takaa löytyy optimaalisia litramääriä, niitähän tässä ei vielä ole käyty kait läpi.
 
Vesi lämpenee kokoajan. Per huuhtelu maksaa vähemmän, mutta saman verran energiaa menee hukkaan pidemmässä juoksussa. En osaa sanoa sitooko kylmä vesi enemmän lämpöä kuin huoneenlämpöinen vai onko se vakio?


Kyllä sitoo. Lämmön siirtyminen tapahtuu suhteessa lämpötilaeroon, eli vain vähän lämmenneen veden korvaaminen kylmällä maksimoi energiankulutuksen.
 
Mitäs tuo käsisuihkulla täyttäminen säästää? Samaa vettä se on millä pönttökin itsensä täyttää. Mitä siinä siis säästää, että kierrättää huuhteluveden ämpärin kautta?
Ei se lämmenneen veden laskeminen ämpäristä tosiaan mitään säästä, mutta jos laskee suoraan bide-suihkusta kylmää vettä pönttöön, niin säästää sen wc-pöntön säiliössä olevan veden lämmittämisen verran energiaa. Ihan tottahan tämä on, mutta taitaa olla about samaa luokkaa säästössä kuin jos hakisi postit ulkolaatikosta paljain jaloin, jotta kengänpohjat eivät kuluisi.

Yksi tuttava kehuskelee sillä, että säästää aamupaskan aina töihin tai vastaavasti käy töistä lähtiessä vessassa, niin säästyy vettä ja sähköä kotona. :D

Jos tuollainen ylipäätään mietityttää, niin melkein kannattaisi laittaa vessassa pönttöön lukko ja paskoa sen sijaan ämpäriin.
 
Vuorineuvoksen arvonimestä joutuu maksamaan 48 tuhatta euroa, mutta sotakamreeriksi pääsee vain reilun 600 euron maksulla.
(tosin jos on julkisella puolella työuran tehnyt, niin saa 75% alennusta maksusta)
Sano mua rehtoriks! (2700e)
Ei tuo maksaminen kyllä taida pelkästään riittää tittelin saamiseen, vaan ko. vero tulee vielä tittelin päälle.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 149
Viestejä
4 488 048
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom