Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

[Disfear]

Tällainen joistain oudoimmista sielunhoitopiireistä löytyvä terminologia, johon kuuluu mm. yhteys, ykseys, joitain kryptisiä ehkä-astrologisia sanoja jotka ei kuitenkaan varmaan tarkoita mitään, resonoi, vapautuminen kahleista, jne. Eli ihmiset ajattelee puhuvansa viisaita, mutta kuulostaa joltain arvotulta live laugh happy home -taululta.

Ja jos en aiemmin ole maininnut niin ketterä ja ylipäätään sellanen startup-pöhinäslangi.

 

[maid]

"Tuttu", puhuttaessa yrityksistä, tuotteista, brändeistä, ym. ei-inhimillisestä. Tuttu tuote, tutulta valmistajalta, tutulta tilalta, huijausviestejä tuttujen brändien nimissä, jne. jne. Iltapaskat käyttää tuota arvuutus-otsikoissaan, kaupat mainoksissaan. Tarkoitus varmaan tuoda joku hyvä lämmin tunne, mutta tuntuu enemmän korporaatiodystooppiselta.

Eivät yritykset ja niiden tuotteet ole mitään ihmisten "vanhoja tuttuja", ystäviä, joita voi halata ja jotka ovat vaikeina aikoina tukena ja aina parasta ajattelemassa, sen enempää kuin luonnollisia henkilöitä muutenkaan, vaikka pahimmat uusliberaalit sitä ajatusta ovatkin muutaman vuosikymmenen yrittäneet mieliin survoa ja rajaa hämärtää.

On tunnistettavia ja tunnettuja asioita, mutta tuttu antaa ymmärtää enemmän, jotain henkilökohtaisempaa. En minä kehtaisi puhua "tutusta tilasta", vaikka tietäisinkin sen ostamani kyljyksen tulleen Härmän Suursikala Oy:stä, ellen tuntisi pitäjiä oikeasti henkilökohtaisesti.

 

[Lionell]

"Tuttu", puhuttaessa yrityksistä, tuotteista, brändeistä, ym. ei-inhimillisestä. Tuttu tuote, tutulta valmistajalta, tutulta tilalta, huijausviestejä tuttujen brändien nimissä, jne. jne. Iltapaskat käyttää tuota arvuutus-otsikoissaan, kaupat mainoksissaan. Tarkoitus varmaan tuoda joku hyvä lämmin tunne, mutta tuntuu enemmän korporaatiodystooppiselta.

Eivät yritykset ja niiden tuotteet ole mitään ihmisten "vanhoja tuttuja", ystäviä, joita voi halata ja jotka ovat vaikeina aikoina tukena ja aina parasta ajattelemassa, sen enempää kuin luonnollisia henkilöitä muutenkaan, vaikka pahimmat uusliberaalit sitä ajatusta ovatkin muutaman vuosikymmenen yrittäneet mieliin survoa ja rajaa hämärtää.

On tunnistettavia ja tunnettuja asioita, mutta tuttu antaa ymmärtää enemmän, jotain henkilökohtaisempaa. En minä kehtaisi puhua "tutusta tilasta", vaikka tietäisinkin sen ostamani kyljyksen tulleen Härmän Suursikala Oy:stä, ellen tuntisi pitäjiä oikeasti henkilökohtaisesti.

Pahin on kyllä "TV:stä tuttu"

 

[Frankie]

Pahin on kyllä "TV:stä tuttu"

Poliisin vanha tuttu. Kaverin puolesta vain kommentoin.

 

[Diziet Sma]

"Tuttu", puhuttaessa yrityksistä, tuotteista, brändeistä, ym. ei-inhimillisestä. Tuttu tuote, tutulta valmistajalta, tutulta tilalta, huijausviestejä tuttujen brändien nimissä, jne. jne. Iltapaskat käyttää tuota arvuutus-otsikoissaan, kaupat mainoksissaan.

Minusta "tuttu" on tuossa tarkoituksessa aivan oikein. Ihmisiä varten on sana "tuttava".

Ehkä ärsyyntymisesi johtuu siitä, että puhekielessä muita kuin ihmisiä tarkoittava "tuttu" on niin vahvasti korvannut ihmisiä tarkoittavan "tuttavan", että "tuttu" tuntuukin nyt väärältä, kun sitä käytetään muista kuin ihmisistä?

Edit: Tietysti erona on, käytetäänkö "tuttua" adjektiivina vai substantiivina. Ihmistäkin voi sanoa tutuksi. "Vanha tuttu", "tuttu henkilö" jne. Mutta esineistä ja asioista puhuttaessa "tuttu" ei IMHO ole sen huonompi kuin esim. "tunnettu".

 

[Tonnin Seteli]

Kuulin uuden yrjiksen. Menee varmaan top kolmoseen "maksarin" ja "päikyn" kanssa. Viivis. Vittu viivis.

 

[Desperado]

"nopee" silloin kun tarkotetaan "nopeesti".

"Mä haen sen nopee."

Jostain syystä tuo on ainut adjektiivi jota taivutetaan noin. Ja taivuttajat ovat alle 30-vuotiaita pk-seudulla nuoruutensa viettäneitä.

Muutenkin yrjöttää laiska tapa jättää sanojen viimeinen tavu lausumatta, jolloin sanat ovat yleensä suurinpiirtein perusmuodossaan (moni sanoo tämän jotakuinkin "perusmuodosn").

 

[Kaaaapo]

"nopee" silloin kun tarkotetaan "nopeesti".

"Mä haen sen nopee."

Jostain syystä tuo on ainut adjektiivi jota taivutetaan noin. Ja taivuttajat ovat alle 30-vuotiaita pk-seudulla nuoruutensa viettäneitä.

Muutenkin yrjöttää laiska tapa jättää sanojen viimeinen tavu lausumatta, jolloin sanat ovat yleensä suurinpiirtein perusmuodossaan (moni sanoo tämän jotakuinkin "perusmuodosn").

Ei se ole pelkästään tuo laiska tapa jättää sanojen viimeinen tavu lausumatta, vaan ihan yleisesti huono äidinkielen taito. Näillä myös monesti ovat muutkin sosiaaliset taidot aika heikolla pohjalla.

Työn puolesta täytyy välillä asioida puhelimitse kaiken ikäisten ihmisten kanssa koko Suomen alueella, ja hyvin usein jo puhelun aloituksesta tietää, jos asiakas on nuori henkilö pk-seudulta. Tulee välillä sellainen epätoivon ja säälin sekainen tunne näiden kanssa asioidessa. Ei tarvitse kovin kauas pk-seudulta mennä, niin ainakin puhelinkäyttäytyminen ja äidinkielen taito ovat ihan kuin jostain rinnakkaistodellisuudesta.

 

[Tonnin Seteli]

"nopee" silloin kun tarkotetaan "nopeesti".

"Mä haen sen nopee."

Jostain syystä tuo on ainut adjektiivi jota taivutetaan noin. Ja taivuttajat ovat alle 30-vuotiaita pk-seudulla nuoruutensa viettäneitä.

Se on adverbi.

Nämä asenne- ja puhevammaiset ovat valitettavasti usein tuota vanhempiakin, ja opettavat tätä puhevikaa lapsilleen.

 

[Desperado]

nopea = adjektiivi
nopeasti = adverbi

Kun "nopeaa" taivuttaa kieliopin mukaisesti saa "nopeasti".

Kun "nopeaa" taivuttaa yrjöopin mukaisesti saa "nopee".

Se että sanoo "nopeasti" sijaan "nopee" ei ole taivuttamista, se on lyhentämistä tai taivuttamatta jättämistä.

Mutta takaisin nopeeseen: minulla on mielikuva että tuolleen puhuvat pk-seudun "lähiöiden kasvatit". Yleensä lippikseen ja löysiin vaatteisiin pukeutuvat joiden lempimusagenre on räppi. Aika monella tupakkaa tai nuuskaa huulessa.

Mutta se on pelkkä mielikuva. Tiedän vain yhden "nopee puhuvan" ja häntä tuskin näen enää koskaan. Ehkä joidenkin julkimoiden Instagram-videoissa olen myös tuon sanan kuullut. Ehkä se olivat räppäreitä ja halusivat vaikuttaa "zoolilta".

Fleda, kledju, leija, bööna, ja vastaavat sanat kuuluvat myös "nopee-kansan" sanavarastoon. Heistä kukaan ei säteile sen kaltaista auraa, että olisi kuullut Derridasta, Bressonista, Rohmerista, Celinestä, Barthesista, tai Robbe-Grillet'stä. Tulipahan vain mieleeni. Olenkohan väärässä kun kuvittelen että kunkin ihmisen sivistystason tai jonkun muun vastaavan voi melko hyvin päätellä hänen tavastaan ilmaista itseään sanallisesti..

 

[Tonnin Seteli]

nopea = adjektiivi
nopeasti = adverbi

Kun "nopeaa" taivuttaa kieliopin mukaisesti saa "nopeasti".

Kun "nopeaa" taivuttaa yrjöopin mukaisesti saa "nopee".

Se että sanoo "nopeasti" sijaan "nopee" ei ole taivuttamista, se on lyhentämistä tai taivuttamatta jättämistä.

Näin on. Toistan.

Kun sä käyt nopee hakee jotain, nopee pitää paikkaa sanalle nopeasti, joka on adverbi - ei adjektiiville nopea. Sä-passiivin käyttö tuntui tässä yhteydessä sopivalta, mutta pahoittelen sitä silti. Sehän on ihan otsikon mukaista ärsyttävää kielisontaa.

Olenkohan väärässä kun kuvittelen että kunkin ihmisen sivistystason tai jonkun muun vastaavan voi melko hyvin päätellä hänen tavastaan ilmaista itseään sanallisesti..

Et ole. Yksi punainen lippu kirjallisessa viestinnässä on runsas kolmen pisteen käyttö, toinen on kahden pisteen käyttö edes kerran.

 

[Antw]

Fleda, kledju, leija, bööna, ja vastaavat sanat kuuluvat myös "nopee-kansan" sanavarastoon. Heistä kukaan ei säteile sen kaltaista auraa, että olisi kuullut Derridasta, Bressonista, Rohmerista, Celinestä, Barthesista, tai Robbe-Grillet'stä. Tulipahan vain mieleeni. Olenkohan väärässä kun kuvittelen että kunkin ihmisen sivistystason tai jonkun muun vastaavan voi melko hyvin päätellä hänen tavastaan ilmaista itseään sanallisesti..

Olet väärässä ainakin siinä mielessä, että "sivistystaso" tarkoittaa jotakin kiinteästi määriteltyä, kuten tämmöisten ns. tärkeiden henkilöiden aatteiden tahi edesottamustrn tuntemusta. Myöskään slangi-, tai murresanojen käyttö tai käyttämättömyys ei liity mitenkään sivistymättömyyteen. Itse asiassa tällainen ajattelumalli tänä päivänä itsessään on yllättävänkin vanhanaikaista, lokeroivaa, ja virheellistä. Ja ylipäätään tämmöinen (käytännössä tyhjän päälle rakwnnettu) itsensä fraamille nostamisen kulttuuri, joka viestistäsi huokuu ... ei vaan ole Tätä Päivää.

 

[Disfear]

nopea = adjektiivi
nopeasti = adverbi

Kun "nopeaa" taivuttaa kieliopin mukaisesti saa "nopeasti".

Kun "nopeaa" taivuttaa yrjöopin mukaisesti saa "nopee".

Se että sanoo "nopeasti" sijaan "nopee" ei ole taivuttamista, se on lyhentämistä tai taivuttamatta jättämistä.

Mutta takaisin nopeeseen: minulla on mielikuva että tuolleen puhuvat pk-seudun "lähiöiden kasvatit". Yleensä lippikseen ja löysiin vaatteisiin pukeutuvat joiden lempimusagenre on räppi. Aika monella tupakkaa tai nuuskaa huulessa.

Mutta se on pelkkä mielikuva. Tiedän vain yhden "nopee puhuvan" ja häntä tuskin näen enää koskaan. Ehkä joidenkin julkimoiden Instagram-videoissa olen myös tuon sanan kuullut. Ehkä se olivat räppäreitä ja halusivat vaikuttaa "zoolilta".

Fleda, kledju, leija, bööna, ja vastaavat sanat kuuluvat myös "nopee-kansan" sanavarastoon. Heistä kukaan ei säteile sen kaltaista auraa, että olisi kuullut Derridasta, Bressonista, Rohmerista, Celinestä, Barthesista, tai Robbe-Grillet'stä. Tulipahan vain mieleeni. Olenkohan väärässä kun kuvittelen että kunkin ihmisen sivistystason tai jonkun muun vastaavan voi melko hyvin päätellä hänen tavastaan ilmaista itseään sanallisesti..

Olen itse aina elänyt pääkaupunkiseudulla ja noi on tosiaan vain mielikuvia. Vastaavaa puhetapaa (kledju, nopee) voi kuulla hyvin monen kaltaisten ihmisten suusta koulutus-/sivistystasoon katsomatta. Se on verrattavissa murteeseen, vaikka onkin slangia.

 

[Trans-Late]

Fleda, kledju, leija, bööna, ja vastaavat sanat kuuluvat myös "nopee-kansan" sanavarastoon. Heistä kukaan ei säteile sen kaltaista auraa, että olisi kuullut Derridasta, Bressonista, Rohmerista, Celinestä, Barthesista, tai Robbe-Grillet'stä. Tulipahan vain mieleeni. Olenkohan väärässä kun kuvittelen että kunkin ihmisen sivistystason tai jonkun muun vastaavan voi melko hyvin päätellä hänen tavastaan ilmaista itseään sanallisesti..

Noista ainakin fleda, kledju ja bööna nyt on ikivanhaa sitä aitoa stadin slangia, eikä mitään tekemistä minkään "nopee-kansan" sanaston kanssa.

 

[Brooke Logan]

nopea = adjektiivi
nopeasti = adverbi

Kun "nopeaa" taivuttaa kieliopin mukaisesti saa "nopeasti".

Kun "nopeaa" taivuttaa yrjöopin mukaisesti saa "nopee".

Se että sanoo "nopeasti" sijaan "nopee" ei ole taivuttamista, se on lyhentämistä tai taivuttamatta jättämistä.

Mutta takaisin nopeeseen: minulla on mielikuva että tuolleen puhuvat pk-seudun "lähiöiden kasvatit". Yleensä lippikseen ja löysiin vaatteisiin pukeutuvat joiden lempimusagenre on räppi. Aika monella tupakkaa tai nuuskaa huulessa.

Mutta se on pelkkä mielikuva. Tiedän vain yhden "nopee puhuvan" ja häntä tuskin näen enää koskaan. Ehkä joidenkin julkimoiden Instagram-videoissa olen myös tuon sanan kuullut. Ehkä se olivat räppäreitä ja halusivat vaikuttaa "zoolilta".

Fleda, kledju, leija, bööna, ja vastaavat sanat kuuluvat myös "nopee-kansan" sanavarastoon. Heistä kukaan ei säteile sen kaltaista auraa, että olisi kuullut Derridasta, Bressonista, Rohmerista, Celinestä, Barthesista, tai Robbe-Grillet'stä. Tulipahan vain mieleeni. Olenkohan väärässä kun kuvittelen että kunkin ihmisen sivistystason tai jonkun muun vastaavan voi melko hyvin päätellä hänen tavastaan ilmaista itseään sanallisesti..

Ei se oikeinkirjoitus tunnu sinultakaan onnistuvan.

Mitä viestiisi tulee niin menee sinne mutuun perustuvan pseudopsykologian puolelle. Vähän kuin useamman yrttisavun siivittämän mielen tuotosta.

 

[persu]

Samuli Putro käytti aamutelkkarissa sanaa "tunteroinen". Nyt on keittiön ikkuna rikki ja tv hangessa.

 

[N1kkel]

Noista ainakin fleda, kledju ja bööna nyt on ikivanhaa sitä aitoa stadin slangia, eikä mitään tekemistä minkään "nopee-kansan" sanaston kanssa.

Ei helvetti, miten ärsytttävältä stadin slangi kuulostaa.

 

[Lionell]

Tämän sivuston tapaisilla foorumeilla kannattaisi pääosin ilmaista itseään suunnilleen kirjakielellä. Hirveän töksähtelevää on lukea jollain Turun tai Karjalan murteella kirjoitettua tekstiä.

Lisäksi monet ketjut ajautuvat jonkinlaiseksi vain sisäpiirin ymmärtämien termien käytöksi. Esim. kun etsin kokemuksia nastarenkaista sähkömaasturiini, siis sähköavusteiseen maastopolkupyörääni, niin siellä tunnuttiin puhuttavan sioista. Miten ihmeessä sitten siat liittyvät nastarenkaisiin... No monta ketjun sivua piti lukea ennen kuin ymmärsin niiden sikojen olevan Suomi Tyres Piikkisika -nastarenkaita Olisivat edes puheneet piikkisioista, niin minun olisi ollut helpompi päästä ketjun puheista kiinni, mutta kun se piikkisikakin oli lyhentynyt pelkäksi siaksi.

 

[Oravamedian käpy]

Juniori on ilmeisesti oppinut uutta slangia leikkipuistossa, kun huutelee päivittäin jotain "homoasnaakeri homoasnaakeri ei saanutkaan ei saanutkaan pillua?
Mistähän ihmeestä tuokin lause on revitty ja mitä se edes tarkoittaa?

 

[Tellervo]

"Juurisyy" kun tarkoitetaan syytä.

Yleensä käyttäjällä ole edes hajua siitä mikä on juurisyyanalyysi, jonka tuloksena löydetään juurisyy.

 

[Trans-Late]

"Pioneeeri" tai "pioneeritason [se ja se]", kun tarkoitetaan kokenutta tai konkaria. Esim. "Ennen se ei ollut kovin hyvä, mutta nykyään jo ihan pioneeritasoa."

Pioneereja ovat ne, jotka ovat olleet siellä ensimmäisenä; uranuurtajia, edelläkävijöitä, uudisraivaajia. Kyllähän pioneeri on kokenut, kun on ollut niitä ensimmäisiä, mutta eivät kaikki kokeneet ole niitä pioneereja. Ei jälkeenpäin voi tulla pioneeriksi, että "ennen se ei ollut pioneeri, mutta nyt on".

 

[Tonnin Seteli]

"Pioneeeri" tai "pioneeritason [se ja se]", kun tarkoitetaan kokenutta tai konkaria. Esim. "Ennen se ei ollut kovin hyvä, mutta nykyään jo ihan pioneeritasoa."

Pioneereja ovat ne, jotka ovat olleet siellä ensimmäisenä; uranuurtajia, edelläkävijöitä, uudisraivaajia. Kyllähän pioneeri on kokenut, kun on ollut niitä ensimmäisiä, mutta eivät kaikki kokeneet ole niitä pioneereja. Ei jälkeenpäin voi tulla pioneeriksi, että "ennen se ei ollut pioneeri, mutta nyt on".

Eikä se uutta juttua tekevä vielä välttämättä ole kokenut, vaikka olisi jo tunnettu siitä.

 

[ttm]

"Juurisyy" kun tarkoitetaan syytä.

Yleensä käyttäjällä ole edes hajua siitä mikä on juurisyyanalyysi, jonka tuloksena löydetään juurisyy.

Onko tällainen kuinka yleistä? Sinänsähän ero juurisyyn ja syyn välillä tuntuu niin ilmeiseltä ihan puhtaasti ymmärtämällä mitä "juuri" tarkoittaa, että noiden erottamiseen tuskin mitään hajua mistään juurisyyanalyysistä edes tarvitaan.

 

[71557]

"Nopee" kuultu ja käyttänyt itsekin Itä-Helsingin lähiöissä jo 60-luvun lopulla

 

[Feuersturm]

Oliko nämä jo mainittu?

Haasteellinen. Käytetään nykyään jokaisen lehden sivuilla ja mediassa aina kun pitäisi puhua vaikeasta tai ongelmallisesta. Yritetäänkö tällä ruokkia jotain mielikuvaa siitä, että hankaluudet ovatkin vain voitettavia esteitä? Onkin lähinnä ajan kysymys, milloin alkoholiongelmasta puhutaan alkoholihaasteena...

Linkittyä. Joka hemmetin juttu linkittyy toiseen sen sijaan että ne liittyisivät toisiinsa. Muutenkin pakonomainen tarve lainata sanoja englannista suomeen alkaa olla puuduttavaa.

Kurvata. Kun ajetaan autolla johonkin tai saavutaan ajoneuvolla paikalle. "Paikalle kurvasi mies autollaan", ei vit....

S -> Z. Nykyisin kuulee ihmeen usein sanojen alussa S-kirjaimen ääntyvän "ts", joten Suomi on Tsuomi, säätiedot ovat tsäätietoja, salami on tsalamia jne.

Erikoismaininnat viime vuosien paskimmille:
"Mistä on kyse/Tästä on kyse"
"Onko syytä huoleen/Pitääkö olla huolissaan"

Pitää.

 

[Vladimir Computin]

Oliko nämä jo mainittu?

Haasteellinen. Käytetään nykyään jokaisen lehden sivuilla ja mediassa aina kun pitäisi puhua vaikeasta tai ongelmallisesta. Yritetäänkö tällä ruokkia jotain mielikuvaa siitä, että hankaluudet ovatkin vain voitettavia esteitä? Onkin lähinnä ajan kysymys, milloin alkoholiongelmasta puhutaan alkoholihaasteena...

Edellisen työnantajan palveluksessa ei koskaan saanut sanoa että tuotannossa olisi ongelmia , piti sanoa että on "haasteita", vmp

 

[Joukahaine]

Edellisen työnantajan palveluksessa ei koskaan saanut sanoa että tuotannossa olisi ongelmia , piti sanoa että on "haasteita", vmp

Hahaa tää on tuttua
"Ei meillä ole ongelmia, meillä on mahdollisuuksia" ongelmankin pystyy kyllä korjaamaan siinä missä haasteen suorittamaan tai ylipääsemään. Ihan hyvin voi käyttää meillä on ongelma. Ehkä tuo nähdään sitten negatiivisena työympäristössä. Kiva työpaikka kun ei lainkaan ongelmia ole..

 

[Kautium]

Onko wörtti?

Kuulostaa niin juntilta fingelskalta, että luonnollisesti väki on omaksunut sen käyttöön.

"Legitisti wörtti! Fresh bro!"

sober curious

Näin tämän ekan kerran eilen jossakin artikkelissa ja pyörittelin päätä, että mitähän ihmettä nyt taas, kun tyyppi joka on vähentänyt alkoholinkäyttöään on joku helkutin "sober curious". Ihan niinkuin jatkuva ryyppääminen olisi normitila ja nyt sitten edistyksellisesti tutkiskellaan vaihtoehtoa ryypätä edes hetken aikaa vähän vähemmän.

 

[pulatunnus]

Oliko nämä jo mainittu?

Haasteellinen. Käytetään nykyään jokaisen lehden sivuilla ja mediassa aina kun pitäisi puhua vaikeasta tai ongelmallisesta. Yritetäänkö tällä ruokkia jotain mielikuvaa siitä, että hankaluudet ovatkin vain voitettavia esteitä? Onkin lähinnä ajan kysymys, milloin alkoholiongelmasta puhutaan alkoholihaasteena...

Nokia (Oyj)/Ollilla käytti tuota sanaa aikanaan tulosjulkaisuissa. jos jollain sektorilla oli "haasteita" tai siis ei mennyt ihan niin kuin toivottiin tai oli odotettavissa vaikeuksia. eikä oikein varmuutta miten pärjätään

Siitä sitten tuli aikaa myöten vitsi (*, ja levisi muualle sitten aina vaan isompien katastrofin kuvaamiseen.


(*
Alkuun kuvasi vain pientä haastetta, myöhemmin tuormioksi johtaneita ongelmia.

 

[LovelyWhore]

Kipuilla. Joka kolmas talous kipuilee sähkölaskujen kanssa jne. Kipuilkaa nyt vittuun mun sanavarastosta.

 

[Feuersturm]

Vaikeudet myös "mietityttävät" tai sitten niitä "ihmetellään." Jokainen vuoden sisään aloittanut sinitukkainen pseudotoimittaja on suorastaan rakastunut näihin laimeisiin kiertoilmaisuihin ja muotisanoihin. Kipuilusta tuli myös mieleen "kotoilu", jolla ilmeisesti tarkoitetaan ihan kotona olemista. Sillekin sitten piti oikein keksimällä keksiä sana, että saadaan ei mistään mahdollisimman paljon sanottua. Vähän kuin joku wellness, mindfulness tai kehopositiivisuus. Tätä kautta voidaan myös luoda paskantärkeitä työkuvauksia. Kehopositiivisuusvalmentaja!

 

[Tonnin Seteli]

Kipuilusta tuli myös mieleen "kotoilu", jolla ilmeisesti tarkoitetaan ihan kotona olemista. Sillekin sitten piti oikein keksimällä keksiä sana, että saadaan ei mistään mahdollisimman paljon sanottua.

Täytyyhän normaalille arjelle ja koti-illalle olla joku tyylikkäämpi sana ja sen takana mietitty idea, kenties peräti ilmiö. Muutenhan ajanvietto kotona edes yhtenä päivänä viittaisi köyhyyteen, introversioon tai passiivisuuteen. Sehän ei venäläistä uusrikasta larppaavalle gen z somevammaiselle käy. Koko ajan pitää olla tekemässä jotain trendikästä ja/tai maksullista ja raportoida asiasta kuvaliitteiden kera. Ikään kuin ketään täysipäistä kiinnostaisi tuttujen ja tuntemattomien keskinkertaisuuksien ketjuraflassa kahvittelu. Ei kyllä kiinnosta se koti-iltakaan viinin, leffan tai neulomisprojektin yksityiskohdista riippumatta.

 

[peltoelvis]

Lohturuoka.
Tämä esiintyy harvemmin puhekielessä, mutta kokkailuohjelmissa aika usein ja voi olla jo vanhakin sana. Eikö junalauta tosiaan muuta käännöstä ole keksitty. Tuosta tulee mieleen läski ämmä mussuttamassa jotain pizzaa ja karkkia ja itkemässä kun on niin kehopositiivinen.

 

[Tonnin Seteli]

Lohturuoka.
Tämä esiintyy harvemmin puhekielessä, mutta kokkailuohjelmissa aika usein ja voi olla jo vanhakin sana. Eikö junalauta tosiaan muuta käännöstä ole keksitty. Tuosta tulee mieleen läski ämmä mussuttamassa jotain pizzaa ja karkkia ja itkemässä kun on niin kehopositiivinen.

Sitähän tuo tarkoittaakin. Lohturuokaa syödään syömishäiriökäyttäytymisen yhteydessä. Ärsytys tulee siitä, kun patologista suhtautumista ruokaan normalisoidaan ja viihteellistetään. Se on keskeinen osa kehopositiivisuuskulttuuria.

 

[Nightuser]

"pitopeli"

Moni huijaa itseään että jostain elektroniikkalaitteesta(yleensä puhelin ainakin matkapuhelinfoorumilla) tulisi pidempi käyttöinen hankinta, mutta aina se vaan vaihtuu mihin toiseen laitteeseen.

En tiedä käytetäänkö tuota muualla. Autoihin ja muihin kuljuneuvoihin varmaan sopii myös.

 

[Tonnin Seteli]

"pitopeli"

Moni huijaa itseään että jostain elektroniikkalaitteesta(yleensä puhelin ainakin matkapuhelinfoorumilla) tulisi pidempi käyttöinen hankinta, mutta aina se vaan vaihtuu mihin toiseen laitteeseen.

En tiedä käytetäänkö tuota muualla. Autoihin ja muihin kuljuneuvoihin varmaan sopii myös.

Liekö tuo varsinainen muotisana - ainakin pitoautoista on puhuttu tietääkseni aika kauan. En itse puhu ja sana on minustakin ainakin lievästi ärsyttävä.

En myöskään usko tuon käsitteen valheellisuuteen. Taitaa se tarkkailujoukossasi esiintyvä nopea laitekannan uusiminen liittyä siihen, että innokkaasti vaikkapa puhelimesta foorumeilla keskustelevat ovat niitä, jotka arvostavat hyvää. Sellaiset vaihtavat laitetta usein, ostavat uusinta ja käyttävät suhteellisesti paljon rahaa juuri siihen elämän osa-alueeseen. Ihan samaan tapaan mutta kärjistäen jonkin moottoripyöräfoorumin käyttäjillä menee paljon enemmän aikaa ja rahaa mopojen uusimiseen kuin minulla - en ole koskaan omistanut prätkää. Eivät ne puhelinfriikit ja luurisnobit käytä sitä "pitopeliä" hajoamiseen saakka tai kahta vuotta kuten minä vaikka laite olisikin hyvä. Se ei vaan riitä heille, koska haluavat parasta tai ainakin uutta.

Palatakseni pitoautoon, minulla on periaatteessa ollut vain niitä - siis ei mitään kesäautoja, liisareita tai muutenkaan suunnitelmaa alunperin vaihtaa tietyllä aikataululla uudempaan/isompaan vaan ajatus käyttää ja ylläpitää sitä juuri hankittua toistaiseksi. Ei ole käynyt niin, että hyvä ja toimiva auto lähtee autokuumeen takia vaihtoon - kuten usein techbbs:n käyttäjillä on tapana. Ne, joilla riittää liitua vaihtaa autoa pari kertaa vuodessa huvin vuoksi, vaihtavat ja kirjoittavat siitä. Minä en kirjoita kahdesti vuodessa, että päätin taas jatkaa samalla. Silti siinä voi tapahtua toisenlainen itsepetos, eli autosta ei luovu ajoissa kun se kannattaisi.

 

[LovelyWhore]

Pitopeliä en (onneksi) ollut vielä kuullutkaan. Toivottavasti ei yleisty. Samaan hengenvetoon tuli mieleen gigantin tms elektroniikan jälleenmyyjien "jopa". Teran ssd:ssä on jopa teratavun verran tallennustilaa! ja 60" telkkarissa on jopa 60" näyttöpinta-alaa!. Muistit on aina laajennettavissa jopa 64Gb asti ja netissä surffataan jopa 700mbps nopeudella. Jopas jotakin, saatana.

 

[ttm]

Onko wörtti?

Kuulostaa niin juntilta fingelskalta, että luonnollisesti väki on omaksunut sen käyttöön.

Ruotsista lainattu väärti on niin vanha ja korva tottunut siihen jo pienestä pitäen, että itselle tuo vörtti on kuulostanut vain pieneltä muunnokselta siihen. Toisaalta en tiedä onko tuon vörtin kanssa jokin räjähdysmäinen ilmiö jossain, mutta harvakseltaan kuultuna ei ole korvaan särähtänyt.

 

[Kautium]

Ruotsista lainattu väärti on niin vanha ja korva tottunut siihen jo pienestä pitäen, että itselle tuo vörtti on kuulostanut vain pieneltä muunnokselta siihen. Toisaalta en tiedä onko tuon vörtin kanssa jokin räjähdysmäinen ilmiö jossain, mutta harvakseltaan kuultuna ei ole korvaan särähtänyt.

Youtube-videoissa tulee vastaan aika usein ja nuoriso tuota käyttää muutenkin melko aktiivisesti. Englannin "worth it" -lausahduksesta tuo on väännetty suomeksi.

Wörtti | Urbaani Sanakirja

Mitä tarkoittaa Wörtti. Wörtti - Asia on jonkin arvoinen

urbaanisanakirja.com

 

[ttm]

Englannin "worth it" -lausahduksesta tuo on väännetty suomeksi.

Juu toki, en tarkottanu että oisin luullu sen olevan ruotsista tullut väännös, vaan juurikin (heh, juurikin on varmasti tässä ketjussa useaan kertaan ärsyttänyt) tuo, että se on sama sana eri kielestä, niin kuulostaa sitten samalta mutta vain hieman eriltä.

 

[LovelyWhore]

juurikin näin niin

 

[Feuersturm]

Pelit-lehti, tai olikohan silloinen päätoimittaja Linden, aikoinaan otti käyttöön suomen kieleen termin "moninpeli", mikä oli tietty looginen käännös englannin multiplayeristä. Siinä ei ollut mitään vikaa. Nyt samainen lehti on väkipakolla puhumassa sivuillaan örläreistä (Early Access) ja pasleista (puzzle). Väkisinkin tuntuu siltä, että on lähdetty kokeilemaan josko saisivat örläripaslet leviämään samalla tavalla kuin moninpelin 90-luvulla....

Taitaa linkittyä suoraan näihin wörtteihin tällainen. Hermoja haastavaa. Haen takkini.

 

[Kautium]

Joku mainitsi kotoilun. Minä lisään perään etäilyn. Voi olla ketjussa jo mainittukin, mutta tuli tuosta kotoilusta niin sopivasti mieleen.

Etäily on vissiin sitä, että ollaan etätöissä, mutta ei kuitenkaan tehdä töitä. Tai ainakin sellainen mielleyhtymä siitä minulle tulee. Välillä tuota näkee töissä joillakin Teams-statuksena.

 

[Kheldaur]

Oliko nämä jo mainittu?

Haasteellinen. Käytetään nykyään jokaisen lehden sivuilla ja mediassa aina kun pitäisi puhua vaikeasta tai ongelmallisesta. Yritetäänkö tällä ruokkia jotain mielikuvaa siitä, että hankaluudet ovatkin vain voitettavia esteitä? Onkin lähinnä ajan kysymys, milloin alkoholiongelmasta puhutaan alkoholihaasteena...

Edellisessä työpaikassa kehitysvammaiset, mielenterveysongelmat ja autistit eivät olleet väkivaltaisia, vittumaisia, vaarallisia. He olivat "haastavia" tai "haasteellisia".

 

[bahis]

Ketä .

 

[Tonnin Seteli]

örläripaslet

Ei oo fresh bro.

 

[Nigel]

Todaristi = todennäköisesti?

 

[ttm]

"Örkit"

 

[Oravamedian käpy]

Jyystö, Jyystäminen

 

[Feuersturm]

Trolli. Joskus 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun netissä näkyi ihan harvakseltaan jokunen "don't feed the troll" -kuva tai kommentti. Sittemmin jäänyt kokonaan unholaan. Hetken aikaa taidettiin tosin sen jälkeen puhua "flamettamisesta", mutta tuohon trolliin jostain syystä media heräsi muodikkaat 20 vuotta jäljessä siten, että nyt lehtien otsikoissakin puhutaan "Venäjän trolleista" tai "trollitehtaista". Usein kansallismielisetkin ovat "trolleja". Mitäköhän muuta kivaa netin hämäristä voi miesnutturalla kruunattu toimittaja vielä löytää kaiken kansan iloksi.

Ehkä kohta puhutaan siitä miten veli tuli kohti, kun häneltä udeltiin, nostaako edes.