Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

[Diziet Sma]

Harjoitus on harjoittamisen lopputulos?

Ehkä tuo on periaatteessa kieliopin osalta oikein.

Kieliopillisesti on oikein, mutta semanttisesti siinä ei ole järkeä.

Eikö se olisi kummallisempaa sanoa toimenpidettä harjoitukseksi, jos sitä olisi ensin jo harjoiteltu reippaasti?

Ehkä olisi, mutta en oikein keksi, miten se liittyy asiaan. Ärsyttävä muotisanonta on nyt kuitenkin se, että harjoitukseksi sanotaan sellaista tekemistä, joka ei ole millään tavalla harjoitus.

- - -

Tässä yksi esimerkki (Antti Rinteen eron ajalta) jossa "harjoitusta" on käytetty päin persettä:

Hallituspohjan vaihtuminen olisi jo huomattavasti hankalampi harjoitus.

Jos hallituspohja vaihdetaan, niin silloin hallituspohja vaihdetaan, eikä suinkaan harjoitella sitä. Ihan kuin uusi pääministeri voisi kertoa hallituspohjan vaihtuneen, mutta ilmoittaisi sen jälkeen, että ei se nyt vielä vaihtunutkaan, kun tämä oli vasta harjoitus.

 

[ttm]

Ehkä olisi, mutta en oikein keksi, miten se liittyy asiaan.

Siten, että asiat, joita ei ole harjoiteltu, voivat hyvin olla harjoituksiakin, vaikka ne samalla aiottaisiin toteuttaa ihan oikeasti.

Ärsyttävä muotisanonta on nyt kuitenkin se, että harjoitukseksi sanotaan sellaista tekemistä, joka ei ole millään tavalla harjoitus.

Ehkä se on muotisana, ei ole itsellä tullut niin vastaan, että olisi huomiota kiinnittänyt. Mietin lähinnä tuota ensimmäistä esimerkkiäsi.

Ihan kuin uusi pääministeri voisi kertoa hallituspohjan vaihtuneen, mutta ilmoittaisi sen jälkeen, että ei se nyt vielä vaihtunutkaan, kun tämä oli vasta harjoitus.

Taidat sisällyttää tuohon harjoitus-sanan määritelmään asioita, joita muut eivät. Eli tuo ajatus, että harjoitus tehdään aina "erikseen" jossain "harjoitusympäristössä", jonka jälkeen ollaan valmiita "todelliseen toteutukseen". Monilla ihmisillä määritelmä voi olla lähempänä "tehtävää, jonka tekijällä ei ole tullut rutiinia asiaan, ja voi hyvin vielä mokailla ja oppia miten se kannattaisi oikeasti tehdä" -tyyppistä.

 

[Esterhaus]

Olisivatkohan toimittajat johtaneet harjoituksen tuossa merkityksessä käytettäväksi verbistä harjoittaa?

Kielitoimiston sanakirja lähestyy harjoitusta joka tapauksessa jonkinlaiseen tottumis- tai oppimisprosessiin liittyvänä toimena, paitsi etuliitteen kanssa ("ammatinharjoitus").

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja.

www.kielitoimistonsanakirja.fi

 

[Diziet Sma]

Siten, että asiat, joita ei ole harjoiteltu, voivat hyvin olla harjoituksiakin, vaikka ne samalla aiottaisiin toteuttaa ihan oikeasti.

Totta, mutta suurin osa näistä "harjoitusta" muotisanana käyttävistä eivät käytä sanaa tuossa merkityksessä. Heille "harjoitus" on vain synonyymi hankalasti toteutettavalle asialle. Sama kuin konsulttijargonin "haaste" tai suunnistusvertauksen "vaikea rasti". Mutta sanalla harjoitus on jo vakiintunut merkitys ja se on aivan eri kuin muotisana-harjoituksella. Siksi sen väärinkäyttö ärsyttää.

Taidat sisällyttää tuohon harjoitus-sanan määritelmään asioita, joita muut eivät. Eli tuo ajatus, että harjoitus tehdään aina "erikseen" jossain "harjoitusympäristössä", jonka jälkeen ollaan valmiita "todelliseen toteutukseen". Monilla ihmisillä määritelmä voi olla lähempänä "tehtävää, jonka tekijällä ei ole tullut rutiinia asiaan, ja voi hyvin vielä mokailla ja oppia miten se kannattaisi oikeasti tehdä" -tyyppistä.

Ei, vaan muotisanana "harjoituksesta" puhuvat ovat sisällyttäneet määritelmään ylimääräisiä asioita. Minä pitäydyn sanakirjojen ja normaalin kielenkäytön merkitykseen: "Harjoitus" on opettelumenetelmä, jossa jotakin asiaa harjoitellaan eli toistetaan sitä, kunnes se osataan. Sotaharjoituksessa valmistaudutaan sotimiseen, urheiluharjoituksessa valmistaudutaan urheilukilpailuun jne, mutta itse sota tai urheilukilpailu ei ole harjoitus.

 

[ttm]

Totta, mutta suurin osa näistä "harjoitusta" muotisanana käyttävistä eivät käytä sanaa tuossa merkityksessä. Heille "harjoitus" on vain synonyymi hankalasti toteutettavalle asialle.

Juu mahdollisesti. Pohdintani oli vain noihin antamiisi esimerkkeihin. En tiedä millaista tuon käyttö on yleisemmällä tasolla.

Ei, vaan muotisanana "harjoituksesta" puhuvat ovat sisällyttäneet määritelmään ylimääräisiä asioita.

Minkälaisia ylimääräisiä? Olettaen, että noihin sisältyy ajatus siitä, että toimintaa vielä harjoitellaan, niin ei niihin sisälly mitään ylimääräistä, ainoastaan on tiputettu pois oletus, että harjoitustyötä ei voisi käyttää käyttöön tulevana työnä. Että sen harjoituksen pitäisi olla erikseen vain harjoitusta varten.

Minä pitäydyn sanakirjojen ja normaalin kielenkäytön merkitykseen: "Harjoitus" on opettelumenetelmä, jossa jotakin asiaa harjoitellaan eli toistetaan sitä, kunnes se osataan. Sotaharjoituksessa valmistaudutaan sotimiseen, urheiluharjoituksessa valmistaudutaan urheilukilpailuun jne, mutta itse sota tai urheilukilpailu ei ole harjoitus.

Niin, kuten sanoin, sisällytät tuohon harjoituksen määritelmään ehdon, että oikea tilanne ei voi olla harjoitus, harjoituksen olisi pitänyt tapahtua ennen oikeaa tilannetta. En ole tarkemmin tutkinut sanakirjojen määritelmää, voihan se olla, että sanakirjat tuon ehdon sisällyttävät myös. Mutta mikä sitten on kenellekin "normaalia kielenkäyttöä", minun on helppo ymmärtää tuo termi ilman tuota ehtoakin, mutta kaitpa lienen epänormaali. Päätellen siitä, että kuvailet tuota "muotisanaksi", kuulostaa siltä, että on se monelle muullekin normaalia kielenkäyttöä.

 

[Diziet Sma]

Päätellen siitä, että kuvailet tuota "muotisanaksi", kuulostaa siltä, että on se monelle muullekin normaalia kielenkäyttöä.

Ei se onneksi ole. Se on muotia lähinnä poliitikkojen ja toimittajien keskuudessa. Molemmat ryhmät vain ovat sen verran esillä julkisuudessa, että sanan väärinkäyttöön törmää usein.

Edit: Mutta leviäähän se typeryys myös tavallisen kansan keskuuteen:

Turun Sanomien yleisönosasto

Koronan jälkeinen talouden elpyminen on varmasti vaikea harjoitus.

Tässä vastineeksi mallia, kuinka sanaa harjoitus käytetään oikein. TIVI: CIO, varmista firman toipuminen it-kriisistä

Harjoittelu harjoituksen vuoksi on ajanhukkaa. CIO:n pitää määritellä kulloisenkin harjoituksen tavoitteet hyvissä ajoin, jotta niihin yltäminen voidaan myös helposti todentaa.

 

[ttm]

Ei se onneksi ole. Se on muotia lähinnä poliitikkojen ja toimittajien keskuudessa. Molemmat ryhmät vain ovat sen verran esillä julkisuudessa, että sanan väärinkäyttöön törmää usein.

Joo, tää ongelma on kyllä itselle hankala ajatella ja ymmärtää, kun tuntuu, että vaikka haluaisin väen vängällä väkisin vaatia että harjoituksen "oikean määritelmän" mukaan "oikean elämän tehtävä" ei voi missään tapauksessa olla harjoitus, edes vaikka tekijä faktuaalisesti sitä tekiessään harjoittelisi, niin tuo olisi niin helppo sellaisessakin tapauksessa ymmärtää kielikuvana, että en saa oikein fiilistä aikaiseksi.

Ts. tuollaisessakin tilanteessa kyseessä olisi vastaava tilanne kuin jos joku kertoisi että "Poistin duplikaattikuvat koneelta. Oli valtava savotta.", on helppo ymmärtää mitä savotalla tarkoitetaan, vaikka tuskin oltiin puita kaatamassa. Eikä tule oloa sanan väärinkäytöstä.

En vaan tajua.

 

[Diziet Sma]

Ts. tuollaisessakin tilanteessa kyseessä olisi vastaava tilanne kuin jos joku kertoisi että "Poistin duplikaattikuvat koneelta. Oli valtava savotta.", on helppo ymmärtää mitä savotalla tarkoitetaan, vaikka tuskin oltiin puita kaatamassa. Eikä tule oloa sanan väärinkäytöstä.

Ei tietenkään tule, koska savotta toimii vertauskuvana melkein mille tahansa suuritöiselle tehtävälle. Samalla tavalla voisit sanoa, että "olipa valtava urakka", vaikka et varmastikaan tehnyt duplikaattikuvien poistosta sopimusta kenenkään kanssa, eikä kukaan maksanut poistamisesta. Mutta jos sanot, että "Poistin duplikaattikuvat koneelta. Oli valtava harjoitus", niin eikö se muka kuulosta vähintäänkin oudolta? Jos se oli harjoitus, niin aiotko nyt seuraavaksi poistaa ne duplikaatit oikeasti? No et, koska poistit ne jo. Eli et tehnyt harjoitusta, vaan ihan oikean työn.

Tietysti jälkikäteen katsottuna duplikaattikuvien poistoa - tai mitä tahansa muutakin tehtävää - voi sanoa harjoitukseksi, jos samankaltaisen tehtävän joutuu tekemään uudestaan ja mahdollisesti vielä suuremmassa mittakaavassa. Esimerkiksi jos hallitus päättäisi ensi kesänä eristää koronaepidemian takia koko Tampereen eteläpuoleisen Suomen, niin silloin voisi äskettäistä Uudenmaan eristämistä sanoa harjoitukseksi. Mutta vasta sitten, ei sitä ennen.

En vaan tajua.

Ei se mitään, eihän tämä nyt niin vakava asia ole.

 

[ttm]

Ei tietenkään tule, koska savotta toimii vertauskuvana melkein mille tahansa suuritöiselle tehtävälle.

Niin, ja vastaavasti harjoitus toimii vertauskuvana mille tahansa tehtävälle, mihin ei ole syntynyt rutiinia.

Samalla tavalla voisit sanoa, että "olipa valtava urakka", vaikka et varmastikaan tehnyt duplikaattikuvien poistosta sopimusta kenenkään kanssa, eikä kukaan maksanut poistamisesta. Mutta jos sanot, että "Poistin duplikaattikuvat koneelta. Oli valtava harjoitus", niin eikö se muka kuulosta vähintäänkin oudolta? Jos se oli harjoitus, niin aiotko nyt seuraavaksi poistaa ne duplikaatit oikeasti? No et, koska poistit ne jo. Eli et tehnyt harjoitusta, vaan ihan oikean työn.

Jos kyseessä olisi vaikka mummoni, joka opettelee käyttämään tietokonetta ja sanoo että "Eilen opettelin tiedostonhallintaa, poistin kaikki duplikaattikuvat koneelta. Oli melkoinen harjoitus.", ei asia kuulostaisi yhtään oudolta. Edes siinä tapauksessa, että haluaisi pitää kiinni tuosta ajatuksesta, että harjoituksen "oikea määritelmä" sisältäisi sen, että "oikea työ" ei voi olla harjoitus - silloinkin tuo menee ihan samalla tavalla kuin savotta, jonka "oikea määritelmä" sisältää sen, että ollaan metsähommissa. Enkä kuvittelisi, että mummolta jäi kuvat nyt oikeasti poistamatta, koska puhui harjoituksesta.

Jos harjoituksen määritelmä sisältäisi sen, ettei lopputulosta saisi käyttää "oikeassa elämässä", niin mitä harjoittelijat tekevät työpaikalla? Jos oikeita töitä, niin miksi niitä kutsutaan harjoittelijaksi, kun eihän ne siellä tee yhtään harjoitusta, vaan pelkästään oikeaa työtä?

Edit: ja muutenkin on vähän epäselvää myös, mikä sinustakaan on ongelma, kun äsken vielä olit sitä mieltä, että harjoituksen ei tarvitse vaatia sitä, että se olisi "oikeasta työstä" erillinen:

Totta, mutta suurin osa näistä "harjoitusta" muotisanana käyttävistä eivät käytä sanaa tuossa merkityksessä [asiat, joita ei ole harjoiteltu, voivat hyvin olla harjoituksiakin, vaikka ne samalla aiottaisiin toteuttaa ihan oikeasti]. Heille "harjoitus" on vain synonyymi hankalasti toteutettavalle asialle.

mutta nyt taas palasit siihen.

 

[Romuvarasto]

Nyt tää harjoitus menee teiltä vähän rajankäynniksi. Se on ihan hyvä sana silloin kun opitaan jotain tekemällä mutta monien lailla olen kuullut että sitä käytetään väärin esim. normaalin liiketoiminnan kuvauksena.esim vietiin tää harjoitus maaliin.

 

[Romuvarasto]

Tarkoitin, että ärsyttää, kun nuo tulkitaan synonyymeiksi.

Diabeetikko kertoo olevansa "parantumattomasti sairas", niin vastapuoli kuvittelee, että kohta ollaan mullan alla.

No entäs "vaikeasti sairas"....helposti sairaan vastakohta. "Isoisä oli helposti alkoholisoitunut".

 

[Oravamedian käpy]

Nykyajan diginatiivi maailmassa ärsyttää, kun näytöllä näkyvästi tekstipohjasta tai lomakkeesta käytetään termiä "digitaalinen paperi" tai suomalaisittain "tikitaalinen paperi".
Seuraavaksi samat janarit lähtevät varmaan "digitaaliselle piknikille" nauttimaan "digitaalisesta suklaasta".

 

[Esterhaus]

Ulostulo. Tarkoittamassa sitä, että joku ottaa kantaa johonkin asiaan. Kuten tässä.

Harry Potter -tähdeltä rohkea ulostulo - hakkerit uhkaavat karulla kostolla

Hakkerit uhkaavat julkaista arkoja kuvia Emma Watsonista.

www.iltalehti.fi

Tämä on näitä sanoja, joille toimittajat keksineet oman merkityksen ja sitten käyttävät ihan jatkuvasti.

 

[ttm]

Nykyajan diginatiivi maailmassa ärsyttää, kun näytöllä näkyvästi tekstipohjasta tai lomakkeesta käytetään termiä "digitaalinen paperi" tai suomalaisittain "tikitaalinen paperi".

Siis ei

vaan

?

Kuka?

Miksi?

 

[Oravamedian käpy]

Siis ei

vaan
Word-kuva
?

Kuka?

Miksi?

Nykyisen etätyön ja näihin liittyvien TEAMS-seminaarien hienouksia. Vanhat täti-ihmiset puhumassa ATK:sta ja tikitaalisesta paperista.

 

[ttm]

Nykyisen etätyön ja näihin liittyvien TEAMS-seminaarien hienouksia. Vanhat täti-ihmiset puhumassa ATK:sta ja tikitaalisesta paperista.

Heh niin joo, tuo on kyllä sellainen "toivo on jo menetetty, vaikkei sitä alun alkaen ollutkaan"-sektori että parempi kun antaa vaan mennä toisesta korvasta sisään jne.

 

[Pempula]

Enään

 

[t11ker1]

Enään

Niimpä

 

[gaattori]

Juurikin (näin).

 

[ttm]

Enään

Tämä on jännä. Joskus teki vaikeaa, mutta näyttäisi että vuosien saatossa on tottunut ja hyväksynyt että noin se nykyään sanotaan.

 

[Tonnin Seteli]

Tämä on jännä. Joskus teki vaikeaa, mutta näyttäisi että vuosien saatossa on tottunut ja hyväksynyt että noin se nykyään sanotaan.

Puhe on asia erikseen. Heikkoon oikeinkirjoitukseen ei totu edes sen yleistyessä kohtuuttomasti.

 

[munse]

"Arkkitehtoninen". Typerästi johdettu lainasana, joka ei kuulosta kunnon suomelta mutta on ilmeisesti virallisesti oikein.

 

[munse]

Moottoriajoneuvojen voimansiirron tapauksessa kuulee erittäin usein sekoitettavan käsitteiden "pienet välitykset" ja "isot välitykset" merkitykset. Välityssuhdehan määritetään vääntömomenttien eikä pyörimisnopeuksien suhteena, eli pienillä välityksillä päästään suuriin nopeuksiin ja päinvastoin.

 

[Oravamedian käpy]

"Snarffaaminen"
Ei mitään tietoa, mitä tuolla Snarffaamisella tai Snarffailulla tarkoitetaan. Liittyisikö huumeiden käyttöön taas vaihteeksi.

 

[aaqee]

Moottoriajoneuvojen voimansiirron tapauksessa kuulee erittäin usein sekoitettavan käsitteiden "pienet välitykset" ja "isot välitykset" merkitykset. Välityssuhdehan määritetään vääntömomenttien eikä pyörimisnopeuksien suhteena, eli pienillä välityksillä päästään suuriin nopeuksiin ja päinvastoin.

Mihin muuten perustuu "lyhyt" tai "pitkä" välitys? Meinaako se oikeasti eri vaihteiden eroavaisuutta toisiinsa vai viimeistä vaihdetta. Mopoajoilta jäänyt mieleen että liian pitkällä välityksellä ei jaksanut kulkea huippuja. Mutta tuohan ei ota kantaa siihen onko 1-4 vaihteet tosi tiheästi.

 

[jurristi]

"Arkkitehtoninen". Typerästi johdettu lainasana, joka ei kuulosta kunnon suomelta mutta on ilmeisesti virallisesti oikein.

En oikein ymmärrä, mikä tuossa on typerästi johdettua. Vrt. englannin kielen architectonic. Ensimmäisen e-kirjaimen perässä oleva c tai k on korvattu h:lla kaikissa muissakin samakantaisissa suomen kielen sanoissa, eikä k-äänne edes sopisi luontevasti tuon sanan suomalaiseen ääntämykseen (kuulostaisi murteelliselta). Minusta tuo on se kaikkein ilmeisin johdos, enkä edes keksi, mikä olisi vaihtoehtoinen johdos.

 

[Saadisti]

"Karu" ja "huikea" ängetään jokaiseen klikkiotsikkoon nykyään ja ovat alkaneet ärsyttämään.

 

[Esterhaus]

En oikein ymmärrä, mikä tuossa on typerästi johdettua. Vrt. englannin kielen architectonic. Ensimmäisen e-kirjaimen perässä oleva c tai k on korvattu h:lla kaikissa muissakin samakantaisissa suomen kielen sanoissa, eikä k-äänne edes sopisi luontevasti tuon sanan suomalaiseen ääntämykseen (kuulostaisi murteelliselta). Minusta tuo on se kaikkein ilmeisin johdos, enkä edes keksi, mikä olisi vaihtoehtoinen johdos.

Suomen kielessä arkkitehtonisen kantasana lienee arkkitehtuuri. Vaihtoehtona arkkitehtoniselle taitaa olla "rakennustaiteellinen", joka joissain yhteyksissä on ihan käypä sana, vaikka kun tarkastellaan arkkitehtuuriltaan huomionarvoisella tavalla visuaalisia, taiteellisia tai historiallisia arvoja omaavia rakennuksia tai rakennuskokonaisuuksia. Mutta rakennustaiteellisesta puhuminen tuntuisi aika juhlalliselta silloin kun on tarkasteltavana joku ihan tavallinen rakennus jolla ei ole merkittäviä rakennustaiteellisia arvoja, vaan on arkkitehtonisesti tavanomainen.

 

[munse]

En oikein ymmärrä, mikä tuossa on typerästi johdettua. Vrt. englannin kielen architectonic. Ensimmäisen e-kirjaimen perässä oleva c tai k on korvattu h:lla kaikissa muissakin samakantaisissa suomen kielen sanoissa, eikä k-äänne edes sopisi luontevasti tuon sanan suomalaiseen ääntämykseen (kuulostaisi murteelliselta). Minusta tuo on se kaikkein ilmeisin johdos, enkä edes keksi, mikä olisi vaihtoehtoinen johdos.

Tuossa häiritsee se, että sanat architecture ja architectonic on lainattu erikseen sen sijaan, että lainattaisiin vain ensimmäinen sana ja siitä johdettaisiin suomeksi jälkimmäinen.

Näin olisi mielestäni parempi:
architecture --> lainasana suomeen: arkkitehtuuri --> johdetaan arkkitehtuurillinen

Kuten:
skola --> koulu --> koulutus

 

[Esterhaus]

"Karu" ja "huikea" ängetään jokaiseen klikkiotsikkoon nykyään ja ovat alkaneet ärsyttämään.

Yleensäkin kaikenlainen lapsellinen ylisanojen ja hehkutusten käyttäminen otsikoissa.

Tästä tuli mieleen toimittajien suosikit (ehkä tässäkin ketjussa olleet esillä): "internet / some / twitter / tms. räjähti". Eli joku asia nyt saanut vähän enempi huomiota somessa. Ei välttämättä edes kovin paljoa.

 

[Esterhaus]

Tuossa häiritsee se, että sanat architecture ja architectonic on lainattu erikseen sen sijaan, että lainattaisiin vain ensimmäinen sana ja siitä johdettaisiin suomeksi jälkimmäinen.

Näin olisi mielestäni parempi:
architecture --> lainasana suomeen: arkkitehtuuri --> johdetaan arkkitehtuurillinen

Kuten:
skola --> koulu --> koulutus

Ymmärrän tämän pointin ja sama arkkitehtuurillinen kävi mielessäni, kun mietin vaihtoehtoja arkkitehtoniselle.
Oikeastaan varmaan nykysuomen mukaista olisi arkkitehtuurinen. Nuo -illiset ovat jääneet osaksi historiaan jo. Teknillistä on vain tekniikka tieteellisesti tutkittavana ja opetettavana ilmiönä oppilaitosten nimissä ja Junnu Vainion biisissä. Muuten se on teknistä. Fyysinen on sitten fyysistä joka paikassa, vaikka ennen oli fyysillistä. Kemiallinen on kyllä kemiallista yhä, ei kemistä. Nämä eivät kyllä taida kovin loogisesti mennä.

 

[munse]

Mihin muuten perustuu "lyhyt" tai "pitkä" välitys? Meinaako se oikeasti eri vaihteiden eroavaisuutta toisiinsa vai viimeistä vaihdetta. Mopoajoilta jäänyt mieleen että liian pitkällä välityksellä ei jaksanut kulkea huippuja. Mutta tuohan ei ota kantaa siihen onko 1-4 vaihteet tosi tiheästi.

Tuossa nimenomaisessa tapauksessa sillä yleensä tarkoitetaan, että kaikkien vaihteiden välityssuhdetta muutetaan jollain kertoimella. Näin käy, jos vaihtaa vaikka vetävän pyörän rattaan erikokoiseksi. "Pitkä välitys" tarkoittaa, että välityssuhde pienenee, "lyhyellä välityksellä" se kasvaa.

 

[jurristi]

Ymmärrän tämän pointin ja sama arkkitehtuurillinen kävi mielessäni, kun mietin vaihtoehtoja arkkitehtoniselle.
Oikeastaan varmaan nykysuomen mukaista olisi arkkitehtuurinen.

...tai lainatun vierassanan muodostumisen logiikkaa noudattaen arkkitehdillinen. Puheena olevien sanojen kantasanahan on arkkitehtiä tarkoittava kreikan kielen ἀρχιτέκτων (arkhitekton).

Epäjohdonmukaisista lainoista oma lukunsa ovat monet latinasta lainatut sanat, joiden yksikön perusmuoto (esim. fakta, plektra, auditorio) suomen kielessä vastaa alkuperäiskielen monikkomuotoa (facta, plectra) tai esimerkiksi datiivi- ja ablatiivimuotoa (auditorio), mutta tuo ilmiö selittynee sillä, että latinan kielen sanojen yksikön perusmuodot eivät usein oikein istu suomen kieleen.

 

[FireExit]

Upgreidata, downgreidata, deploidata... Näitä näkee tälläkin palstalla jatkuvasti...

 

[munse]

Upgreidata, downgreidata, deploidata... Näitä näkee tälläkin palstalla jatkuvasti...

Mikä olisi sitten downgreidaamisen suomenkielinen vastine? Taannuttaa? Alentaa?

 

[FireExit]

Mikä olisi sitten downgreidaamisen suomenkielinen vastine? Taannuttaa?

Myönnetään että toi downgreidaus on vähän vaikeampi rasti suomennukselle, mutta ei se sitä ärsytystä silti vähennä.

 

[munse]

"Kumppani". Siis parisuhteeseen liittyen. Tulee mieleen rasittavalla äänensävyllä ympäripyöreyksiä lässyttävä terapeutti.

 

[Janitor]

Bum tai boom. Vähän niinkuin tarkoittamaan, että "se on siinä". Ameriikan mantereella ainakin käytetty, ja myöskin Suomessa. Itse en ainakaan yleisemmin ole siihen törmännyt aiemmin.

 

[mhc2]

Joku asia on "syöpää" vittu, että särähtää korvaan ja verenpaineet nousee tappiin.

 

[jurristi]

Mikä olisi sitten downgreidaamisen suomenkielinen vastine? Taannuttaa? Alentaa?

Varhentaa tai päivittää taaksepäin.

päivittää ohjelmisto tai laitteisto | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista

 

[Josef]

Varhentaa puhelielessä ois kyllä sana jota joutuis kysyy ett "mitä sä selität?"

 

[alakääntö]

Mihin muuten perustuu "lyhyt" tai "pitkä" välitys? Meinaako se oikeasti eri vaihteiden eroavaisuutta toisiinsa vai viimeistä vaihdetta. Mopoajoilta jäänyt mieleen että liian pitkällä välityksellä ei jaksanut kulkea huippuja. Mutta tuohan ei ota kantaa siihen onko 1-4 vaihteet tosi tiheästi.

Luulen että se pitkä ja lyhyt vaihde kuvaavat vaan sitä, miten nopeasti se vehje kiihtyy sillä vaihteella tai välityksellä. Pitkällä vaihteella kiihtymiseen menee pitemmän aikaa eli kauemmin ja vastaavasti lyhyellä vaihteella kiihtyy nopeammassa ajassa.

 

[pertsavk]

Luulen että se pitkä ja lyhyt vaihde kuvaavat vaan sitä, miten nopeasti se vehje kiihtyy sillä vaihteella tai välityksellä. Pitkällä vaihteella kiihtymiseen menee pitemmän aikaa eli kauemmin ja vastaavasti lyhyellä vaihteella kiihtyy nopeammassa ajassa.

Olen aina luullut että lyhyen ja pitkän välityksen ero on siinä, mikä on primääri- ja sekundaaripuolen välityksien suhde. Suhde kasvaa, välitys pitenee.

 

[alakääntö]

Olen aina luullut että lyhyen ja pitkän välityksen ero on siinä, mikä on primääri- ja sekundaaripuolen välityksien suhde. Suhde kasvaa, välitys pitenee.

Ei primääri- ja sekundaaripuolilla ole omia suhteita tai välityksiä. Välityssuhde ei ole suhteiden suhde tai välityksien välitys, vaan suhdeluku, joka kuvaa esim. hampaiden määrien, vierintähalkaisijoiden tai ihan suoraan pyörintänopeuksien suhdetta vaikka käyttävän ja käytettävän hammasrattaan kesken.

Nyt kun mietin vähän enemmän niin luulen että nuo pitkä ja lyhyt ovat tulleet suoraan kuorma-autoilijoilta ja maanviljelijöiltä. Kuorma-autoissa, kuten traktoreissa on pitkä ja lyhyt puoli vaihteistossa. Pitkällä puolella pääsee kovempaa mutta kiihtyy hitaammin. Siellä on ihan manuskassa mainittu pitkä ja lyhyt välitys. Samaten englannissa on tall ja short gear. Sitä miksi on ihan alunperin kutsuttu asiaa noin tulee varmaan vielä jostain kauempaa höyrykoneiden, jalkakäyttöisten ompelukoneiden tai polkupyörien alun ajoilta. Ehkä yhdellä polkaisulla pääsee silloin pitemmän matkan tai joku ompelukone nakuttaa pitemmän matkan yhdellä jalan painalluksella.

 

[WhoMe]

Kehopositiivisuus, voimaannuttaminen, voimaantuminen yms. diipadaapa mitä termejä näkemättä ei iltapäivälehtiä onnistu enään lukemaan. Missä vaiheessa tästä oikein tuli näin valtava ongelma/porukan itsetunto romahti ja minkä takia/mistä syystä. Onks ne nää somevaikuttajat (taas yksi v*tuttava sana), jotka tästä teki jonkin sortin ongelman.

 

[Pavosen Heska]

Mikä olisi sitten downgreidaamisen suomenkielinen vastine? Taannuttaa? Alentaa?

himmata, helpata, keventää?

 

[munse]

Ei primääri- ja sekundaaripuolilla ole omia suhteita tai välityksiä. Välityssuhde ei ole suhteiden suhde tai välityksien välitys, vaan suhdeluku, joka kuvaa esim. hampaiden määrien, vierintähalkaisijoiden tai ihan suoraan pyörintänopeuksien suhdetta vaikka käyttävän ja käytettävän hammasrattaan kesken.

Nyt kun mietin vähän enemmän niin luulen että nuo pitkä ja lyhyt ovat tulleet suoraan kuorma-autoilijoilta ja maanviljelijöiltä. Kuorma-autoissa, kuten traktoreissa on pitkä ja lyhyt puoli vaihteistossa. Pitkällä puolella pääsee kovempaa mutta kiihtyy hitaammin. Siellä on ihan manuskassa mainittu pitkä ja lyhyt välitys. Samaten englannissa on tall ja short gear. Sitä miksi on ihan alunperin kutsuttu asiaa noin tulee varmaan vielä jostain kauempaa höyrykoneiden, jalkakäyttöisten ompelukoneiden tai polkupyörien alun ajoilta. Ehkä yhdellä polkaisulla pääsee silloin pitemmän matkan tai joku ompelukone nakuttaa pitemmän matkan yhdellä jalan painalluksella.

Juu. Lyhyesti sanoen on vain päätetty, että välityssuhde on kerroin momentin kasvulle. Yhtä hyvin se olisi voitu päättää olevan nykyisen määritelmän käänteisluku eli kerroin pyörimisnopeuden kasvulle, mikä ehkä olisi maallikolle intuitiivisempaa.

 

[alakääntö]

Juu. Lyhyesti sanoen on vain päätetty, että välityssuhde on kerroin momentin kasvulle. Yhtä hyvin se olisi voitu päättää olevan nykyisen määritelmän käänteisluku eli kerroin pyörimisnopeuden kasvulle, mikä ehkä olisi maallikolle intuitiivisempaa.

Minä luulen että siellä on nimenomaan joku maallikko keksinyt kutsua välityksiä lyhyiksi ja pitkiksi ihan jonkin tietyn syyn perusteella ja se on sitten levinnyt siitä kaiken kansan käyttöön "itsestään selvyytenä". Syyn, jota ei ole enää tänä vuonna olemassa. Vähän niinkuin nauhoittaminen, ei kukaan oikeastaan nauhojen kanssa tee mitään mutta silti tallentamista kutsutaan nauhoittamiseksi. Tuo, että samat sanat suomessa ja englannin kielessä tarkoittavat samaa asia olematta lainasanoja mielestäni voisivat tarkoittaa että tuo on todella vanha tapa kuvata tuota asiaa ja siten levinnyt vaikka kirjallisuuden kautta suorana käännöksenä.

Ehkä yksi mahdollisuus on vaikka jonkun ensimmäisen maakoneen välitys. Isolla puolella heinä lentää pitemmälle. Tai laitteessa itsessään oli jotain lyhyttä tai pitkää josta merkitys tuli suoraan. Pitemmällä välityksellä vaikka potturänni vaihdettiin pidemmäksi... Toki voihan sekin olla mahdollista että joku aikansa firma on keksinyt myydä vaihdelaatikkoa lyhyenä ja pitkänä tms.. Varmaan tähä kysymykseen on internetissä vastaus olemassa, tosin ainoat vastaukset mitä itse löysin selittävät vaan mitä ne sanat tarkoittaa, ei mistä ne sanat tulee.

 

[Tonnin Seteli]

Minä luulen että siellä on nimenomaan joku maallikko keksinyt kutsua välityksiä lyhyiksi ja pitkiksi ihan jonkin tietyn syyn perusteella ja se on sitten levinnyt siitä kaiken kansan käyttöön "itsestään selvyytenä".

Tuskin se on maallikko ollut.

 

[E_Mustakari]

Tuskin se on maallikko ollut.

Minä taas veikkaan, että nimenomaan maallikko.
Minun ajattelutavallani välitys ajatellaan nimenomaan ulostulon yhdelle kierrokselle, ja silloin pitkällä välityksellä voimansiirto kulkee pitkän matkan yhtä ulostuloakselin kierrosta kohti.