Arkipäiväinen säästäminen eli penninvenytys eli sniiduilu

[tuoppi´]

Äkkiseltään ajatellen, jos tuon kovin lyhyeksi ajaksi sammuttaa, niin eikö tuossa tule enemmänkin häviötä kuin hyötyä? Enemmän energiaahan suuren massan lämmittäminen takaisin vie, kuin sen ylläpito. Tähän voi joku insinööri käydä tarkempia ajatuksia vielä heittämässä.

Riippuu sitä tarkkaileeko se lämmitys lattian lämpötilaa. Jotenkin tuntuisi että noi on ns. tyhmiä lämmityksiä eli se käy tietyllä teholla kokoajan riippumatta mikä lämpötila on. Tuolloin hetkellinenkin sammutus olisi suoraan säästöä.

 

[Mikkos]

Riippuu sitä tarkkaileeko se lämmitys lattian lämpötilaa. Jotenkin tuntuisi että noi on ns. tyhmiä lämmityksiä eli se käy tietyllä teholla kokoajan riippumatta mikä lämpötila on. Tuolloin hetkellinenkin sammutus olisi suoraan säästöä.

Eli periaatteessa ilman termostaattia? Siinä tapauksessa ei välttämättä kannata koko lattialämppäriä pitää päällä. Suihkun jälkeen lattia on niin viileä että vesi on jo kauan sitten haihtunut ennenkuin lattia on siinä lämmössä että siitä olisi hyötyä lattian kuivaamisessa.

 

[selectamatic]

Määritä "hetkellinen katkaisu". Tässä tapauksessa oli kyse siitä että lattialämmitys olisi päällä vain suihkun aikana eikä hetkellisestä sammuttamisesta.
Lattiassa on iso massa joka pitää lämmittää. Ja kun tämä massa jäähtyy kokonaan, niin sen uudelleen lämmitys vie enemmän sähkö kuin sen ylläpitäminen koska massaa ei tarvitse lämmittää täydellä teholla vaan ylläpitää lämpöä.

Näin mä sen ymmärrän.

En kyllä keksi olosuhdetta, missä jatkuva lämmitys on edukkaampaa, kuin parin tunnin katkaisu välissä.

 

[Mikkos]

En kyllä keksi olosuhdetta, missä jatkuva lämmitys on edukkaampaa, kuin parin tunnin katkaisu välissä.

Tässätapauksessa ei ollut kyse parista tunnista vaan siitä että lämmitys olisi PÄÄLLÄ sen 4-6h päivässä suihkun takia ja pois päältä sen 18h päivässä. Eli lattia lämmitettäisiin vain suihkun ajaksi.

 

[selectamatic]

Tässätapauksessa ei ollut kyse parista tunnista vaan siitä että lämmitys olisi PÄÄLLÄ sen 4-6h päivässä suihkun takia ja pois päältä sen 18h päivässä. Eli lattia lämmitettäisiin vain suihkun ajaksi.

Ja sinä tosissasi väität, että sähköä kuluu tuon 4-6 tunnin aikana enemmän, kuin jos lattialämpö olisi kokoajan päällä?

 

[Mikkos]

Ja sinä tosissasi väität, että sähköä kuluu tuon 4-6 tunnin aikana enemmän, kuin jos lattialämpö olisi kokoajan päällä?

En minä mitään väitä. Kerroin vaan niinkuin se minun mielestä on. Saa toki korjata ne ketkä osaa paremmin laskea.

 

[samiv]

Tässätapauksessa ei ollut kyse parista tunnista vaan siitä että lämmitys olisi PÄÄLLÄ sen 4-6h päivässä suihkun takia ja pois päältä sen 18h päivässä. Eli lattia lämmitettäisiin vain suihkun ajaksi.

Eli säästö on jopa suurempi, kuin että lämmitys olisi pois päältä vain pari tuntia.

Mitä lämpöisempi se lattia on suhteessa huoneen lämpötilaan, sitä enemmän se luovuttaa lämpöä sinne huoneeseen ja sitä enemmän tarvitaan energiaa sen halutun lämpötilan ylläpitämiseen.

 

[Mikkos]

Eli säästö on jopa suurempi, kuin että lämmitys olisi pois päältä vain pari tuntia.

Mitä lämpöisempi se lattia on suhteessa huoneen lämpötilaan, sitä enemmän se luovuttaa lämpöä sinne huoneeseen ja sitä enemmän tarvitaan energiaa sen halutun lämpötilan ylläpitämiseen.

Mutta jäähtynyt lattia taas vaatii huomattavan paljon energiaa lämmittääkseen jääkylmän lattian taas lämpimäksi.
Siksi haluaisinkin jotain ihan oikeita laskelmia että kuinka paljon mikäkin vie energiaa.
Viekö enemmän energiaa se, että lattiatermari on 24/7 ykkösteholla kuin se että lattia on sammuksissa 18h päivässä ja sitten paahtaa täysillä lämmittäen lattian taas oikeaan lämpöön.

 

[selectamatic]

Mutta jäähtynyt lattia taas vaatii huomattavan paljon energiaa lämmittääkseen jääkylmän lattian taas lämpimäksi.
Siksi haluaisinkin jotain ihan oikeita laskelmia että kuinka paljon mikäkin vie energiaa.
Viekö enemmän energiaa se, että lattiatermari on 24/7 ykkösteholla kuin se että lattia on sammuksissa 18h päivässä ja sitten paahtaa täysillä lämmittäen lattian taas oikeaan lämpöön.

Ei lattia fysiikan lakeja miksikään muuta. Jos pidät liedellä vettä kiehumassa 24/7, niin kuluuko sinulla silloin vähemmän energiaa, kuin jos keittäisit sitä vettä kerran päivässä, kun oikeasti tarvitset.

 

[Jetula]

Suihkuun mennessä päälle ja suihkusta tullessa pois. Nopeuttaa lattian kuivumista, tai paremminkin estää sen että haihtuva vesi tekee lattian kylmän tuntuiseksi. Itellä riittää tämä syksyllä ja keväällä. Keskitalvella koko ajan päällä mukavuussyistä.

 

[Zigh]

Tuo väittämä toimii vain silloin kun tehdään ilman termostaattia.

Toimii se muutenkin, koska vesi itsessään on termostaatti => se ei kuumene yli 100 asteen.

 

[Zigh]

Ajatelkaa sitä lattiaa suljettuna järjestelmänä jonka ainoa tehtävä on luovuttaa lämpöenergiaa ulkopuolelle.

Mitä korkeampi lattian keskilämpötila aikavälillä dt on, sitä enemmän energiaa se luovuttaa.

 

[Jumputin]

Tässä haetaan sitä paljonko energiaa itse lattia tarvitsee lämmitäkseen kylmästä ylläpitoon.

 

[Zigh]

Vai toimii vesi termostaattina. Entä sitten kun tämä termostaatti on haihtunut?
Termostaatti – Wikipedia

Ei liity tähän kun haettiin vain sitä, että kappaleella on tietty rajalämpötila jota se ei ylitä.

Vastataan nyt vielä tähänkin:

Oikea vertaus olisi että pidät vettä tasaisella lämmöllä hieman kiehumispisteen alapuolella.
Lisäksi kattilaan mahtuu aikalailla max. 5 litraa jonka lämmittämiseen ei tarvita lähellekään samaa energia määrää kuin 300 litran lämminvesivaraajan, saati aikaa.

Eikö tämä juuri todista sen, että jatkuva lämmitys kuluttaa enemmän?
Vai millä perusteella tuo massan lisääntyminen muuttaakin yllättäen laskelmaa?

 

[selectamatic]

Tämän lattialämmitysosion voisi siirtää tyhmät ihmiset ketjuun

Vetää jo vertoja liukuhihnalentokoneelle.

 

[Zigh]

Miten se ei liity siihen että koskaan lämmitettävä ei voi toimia termostaattina koska se jolla sitä lämmitetään lämmittää aina täydellä teholla ilman termostaattia.

Unohda tuo.

Mutta kertokaa nyt, että miksi massan lisääminen muuttaa asian niin, että lämmön tiputtaminen alkaakin kuluttaa enemmän energiaa?
Kaikille lienee selvää, että jos kattilaa pidetään 80-asteisena neljä tuntia vs. 24 tuntia, niin jälkimmäinen vie enemmän energiaa. Miksi ihmeessä sama ei pätisi 500kg lattian kanssa?

 

[Mikkos]

Unohda tuo.

Mutta kertokaa nyt, että miksi massan lisääminen muuttaa asian niin, että lämmön tiputtaminen alkaakin kuluttaa enemmän energiaa?
Kaikille lienee selvää, että jos kattilaa pidetään 80-asteisena neljä tuntia vs. 24 tuntia, niin jälkimmäinen vie enemmän energiaa. Miksi ihmeessä sama ei pätisi 500kg lattian kanssa?

Tuntuu kun sä kokoajan unohtaisit että massa pitää lämmittää.
Ihan samasta syystä kun teräsvalimoissa ei sammuteta teräskattiloita viikonlopun ajanksi koska uudelleen lämmittäminen vie enemmän energiaa kuin kattilan pitäminen oikeassa lämmössä.

 

[selectamatic]

Tuntuu kun sä kokoajan unohtaisit että massa pitää lämmittää.
Ihan samasta syystä kun teräsvalimoissa ei sammuteta teräskattiloita viikonlopun ajanksi koska uudelleen lämmittäminen vie enemmän energiaa kuin kattilan pitäminen oikeassa lämmössä.

Ei se nyt todellakaan enemmän energiaa vie, vaan hetkellisesti aivan helvetisti ja aikaa kuluu. Tuommoisten kattiloiden jäähtyminen ja lämmittäminen aiheuttaa monenlaisia muitakin ongelmia, joita vältetään pitämällä ne kuumana.

 

[pokkus]

En kyllä keksi olosuhdetta, missä jatkuva lämmitys on edukkaampaa, kuin parin tunnin katkaisu välissä.

Luuletko, että se termostaatilla oleva ja jatkuvasti "päällä oleva" lämmitys on oikeasti päällä koko ajan? Sehän juuri katkoo sitä lämmitystä, jottei käyttäjän tarvitse sitä tehdä.

Se lattialämmityksen termostaatti pitää sitten säätää niin, että lattian lämpötila on pari astetta alhaisempi kuin huoneen lämpötila, jotta sitä lattialämmitystä ei käytetä huoneen lämmittämiseen vaan pelkän lattian lämmittämiseen.

 

[selectamatic]

Luuletko, että se termostaatilla oleva ja jatkuvasti "päällä oleva" lämmitys on oikeasti päällä koko ajan? Sehän juuri katkoo sitä lämmitystä, jottei käyttäjän tarvitse sitä tehdä.

Se lattialämmityksen termostaatti pitää sitten säätää niin, että lattian lämpötila on pari astetta alhaisempi kuin huoneen lämpötila, jotta sitä lattialämmitystä ei käytetä huoneen lämmittämiseen vaan pelkän lattian lämmittämiseen.

Jatkuvast se päällä on vaikka termari katkookin. Turha alkaa hiuksia halkomaan.

 

[selectamatic]

Aika negatiivinen asenne siihen nähden ettet ymmärrä lämpöopista paljoa...

Nyt kannattaa valistaa, kuinka massan lämpimänäpitäminen rikkoo fysiikan lakeja.

Saattaa olla kohta nobeli hyllyssä, kun sen selität.

 

[selectamatic]

Todellisuudessa se vastus lämmittää hyvin vähän 24:ssä tunnissa juuri termostaatin avulla.
Eli se on päällä vain murto-osan.
Sinun käsitys päällä olemisesta on tavallaan oikea mutta se ei lämmitä 24/7.

Kyllä se on suunilleen 50% ajasta päällä, eikä se asiaa muuksi muuta.

 

[selectamatic]

Ei siinä tarvitse nobeleja ja fysiikan lakeja muuttaa koska on jo termodynamiikka.

Selvitä sitten tämä suuri mysteeri.

 

[Zigh]

Ei kuulu vastausta tähän

Kaikille lienee selvää, että jos kattilaa pidetään 80-asteisena neljä tuntia vs. 24 tuntia, niin jälkimmäinen vie enemmän energiaa. Miksi ihmeessä sama ei pätisi 500kg lattian kanssa?

 

[verxa]

Ilmeisesti osa porukasta on ollut aivan toisilla fysiikan ja lämpöopin kursseilla mitä mä.

Haluaisin mielelläni kuulla, mihin se viileämmästä lämmittäessä vaadittava energia katoaa vs se, että lattia on koko ajan vakiolämpötilassa? Lattia jäähtyy sitä suuremmalla teholla mitä suurempi lämpötilaero lattian, ilman ja muiden rakenteiden välillä on. Katkaistessa lämmitys lattia alkaa jäähtymään, jolloin lämpövuo pienenee lattian jäähtyessä, joten lattia jäähtyy hitaammin. Vastaavasti lattian ollessa vakiolämpötilassa lämpövuo pysyy käytännössä vakiona. Tässä tapauksessa lähtökohtana on toki se, että ”kylmästä” lämmittäessäkään lattian lämpötila ei nouse missään vaiheessa suuremmaksi mitä vakiolämpötilassa pitäessä.

Lämmittämiseen vaadittava energia saadaan integroimalla lämpövuo ajan suhteen. Valiolämpötilassa lämpövuo oli koko ajan vakio, lämmitystä katkoessa se vähenee lämmityksen ollessa pois päältä. Voidaan helposti todeta, että lämmitysta manuaalisesti katkomalla energiaa kuluu vähemmän. Manuaalisesti katkomalla hetkellinen lämmitykseen vaadittava teho on suurempi, mutta energiankulutus syklin aikana on pienempi.

Reaalimaailmassa tuolla järjestelyllä ei kuitenkaan säästä käytännössä mitään, mutta (etenkin kosteuden takia) manuaalinen katkominen päivittäin on lähinnä typerää.

 

[Zigh]

Koska tuo sinun ajattelu perustuu siihen että ei ole mitään 24:n tunnin jälkeen.

Voit valita nuo aikasuureet ihan vapaasti.

Oikeast, lue tuo verxan yo. viesti. Siinä oli kaikki mitä asiasta tarvitsee sanoa.

 

[Tatuks]

Ei kuulu vastausta tähän

En osaa sanoa mitään teknistä asiasta mutta ymmärrän aika helposti nyt tämän periaatteen ja asian mitä tässä haetaan. Heitän hinnat nyt ihan hatusta.

Jos lattialämmitys on kokoajan päällä niin se vie vaikka 2 sentin edestä sähköä tunnissa. Nyt kun annat lattian jäähtyä kylmäksi ja lattialämmitys alkaa paahtamaan sitä täysillä tavoitelämpötilaan niin se vie sitten vaikka 6 sentin edestä sähköä tunnissa niin kauan että lattia on siinä asetetussa lämpötilassa.

Eli hetkellisesti kulutus nousee suureksi kun lämmitetään kylmää lattiaa kovemmilla tehoilla kuin että pidettäisiin alemmilla tehoilla päällä koko ajan.

Tämähän riippuu sitten ihan täysin kuinka kauan pois päältä ja kuinka lämpimäksi se pitää saada. Joku lattialämmityksestä ja sähköistä enemmän tietävä vois tästä varmasti helposti tehdä exceliin käppyrän joka näyttäisi kuinka pitkä aikaväli pitää olla että kannattaa pitää jatkuvasti päällä.

Tähän ei ole kuulunut vastausta kun kukaan ei ole osannut/viitsinyt valistaa meitä.

 

[Mikkos]

En osaa sanoa mitään teknistä asiasta mutta ymmärrän aika helposti nyt tämän periaatteen ja asian mitä tässä haetaan. Heitän hinnat nyt ihan hatusta.

Jos lattialämmitys on kokoajan päällä niin se vie vaikka 2 sentin edestä sähköä tunnissa. Nyt kun annat lattian jäähtyä kylmäksi ja lattialämmitys alkaa paahtamaan sitä täysillä tavoitelämpötilaan niin se vie sitten vaikka 6 sentin edestä sähköä tunnissa niin kauan että lattia on siinä asetetussa lämpötilassa.

Eli hetkellisesti kulutus nousee suureksi kun lämmitetään kylmää lattiaa kovemmilla tehoilla kuin että pidettäisiin alemmilla tehoilla päällä koko ajan.

Tämähän riippuu sitten ihan täysin kuinka kauan pois päältä ja kuinka lämpimäksi se pitää saada. Joku lattialämmityksestä ja sähköistä enemmän tietävä vois tästä varmasti helposti tehdä exceliin käppyrän joka näyttäisi kuinka pitkä aikaväli pitää olla että kannattaa pitää jatkuvasti päällä.

Tähän ei ole kuulunut vastausta kun kukaan ei ole osannut/viitsinyt valistaa meitä.

Juurikin tätä tässä ajataan takaa ja kuulinsin mielelläni itsekkin ihan matemaattista faktaa.
Tosin tuo "hetkellinen" varmastikkin riippuu pinta-alasta, kuinka paljon on massaa, onko vastusten alapuolella betoni vai välikerros jne. Mutta olis kiva tietää että meneekö tuo kuinka suhteessa kun näitä muuttujia muutellaan.

 

[Mikkos]

Lattialämmityksen sammuttaminen säästösyistä

Ei siihen löydy mitään yksiselitteistä kaavaa tai vastausta. Koska siinä on liian monta muuttujaa. Vastusten paksuus, vastusten välit, huoneen pinta-ala, materiaali, materiaalin määrä, huoneen lämpötila, lattian lämpötila, jne.

Näin mä tän vähän ajattelinkin.

Eli vastaus koko vääntöön on että suattaapi tuo ollannii tai suattaapi tuolla olemattanni

 

[Mikkos]

Enemmän siitä tulee haittoja jos märkätiloissa alkaa säätämään lattialämmityksen takia.
Tietenkin jos asut vuokralla niin voi olla eri tilanne koska ei näy selvää kosteus vauriota eivätkä voi todistaa että olet itse aiheuttanut sammuttamalla lattialämmityksen.

Tietysti. Nyt olikin kyse vain sähkönkulutuksesta.

 

[Zigh]

Juurikin tätä tässä ajataan takaa ja kuulinsin mielelläni itsekkin ihan matemaattista faktaa.
Tosin tuo "hetkellinen" varmastikkin riippuu pinta-alasta, kuinka paljon on massaa, onko vastusten alapuolella betoni vai välikerros jne. Mutta olis kiva tietää että meneekö tuo kuinka suhteessa kun näitä muuttujia muutellaan.

Yhteenvetona:
- Sammuttelulla säästää jotain, mutta melko todennäköisesti säästö on hyvin mitätön etenkin suhteessa haittaan (lattia/huone onkin kylmä silloin kun sen pitäisi olla lämmin).
- Se mikä on varmaa on, että ainakaan sammuttelu ei kuluta enempää energiaa kuin jatkuva lämmön ylläpito (olettaen että molemmissa tilanteissa termostaatissa on sama maksimiarvo).

 

[ttm]

Aivan varmasti löytyy sopivat yhtälöt että tuokaan ei pidä paikkaansa. Taas sinä tulit jankkaamaan tuosta samasta asiasta...

Voisitko antaa edes yhden esimerkin tai fysikaalisen perusteen tuolle väitteellesi niin saadaan jankkaus loppumaan?

 

[Jetula]

Huhtikuussa kun sammutin ja lokakuussa ajattelin taas laittaa suihkun ajaksi päälle, veikkaan kovasti että tulee jonkinasteista säästöä.

Ilmastointi tuon kuivattaa jokatapauksessa, eikä lämpöä tarvita kuin mukavuuteen.

 

[Jaffajosa]

Lämmin vesi maksaa taloyhtiössä 10(normi?)-20e(törkeä)/kuutio. Melko nopea takaisinmaksuaika olisi jos rakentaisi vaikka saunaan oman sähköllä toimivan varaajan. Vastakkainen skenaario olisi taas jos taloyhtiössä olisi pienehkö kiinteä vesimaksu. Siinä tapauksessa voisi saunaan rakentaa turbiinin joka pyörii vesijohtovedellä ja tuottaisi sillä asuntoon sähköt.

 

[Svaiski]

Huhtikuussa kun sammutin ja lokakuussa ajattelin taas laittaa suihkun ajaksi päälle, veikkaan kovasti että tulee jonkinasteista säästöä.

Ilmastointi tuon kuivattaa jokatapauksessa, eikä lämpöä tarvita kuin mukavuuteen.

Kuivattaako ilmastointi laatan ja vesieristeen välissä olevan kosteuden varmasti? Aika monesti olen kuullut sanottavan, että lattialämmitystä kannattaa pitää aina päällä märkätiloissa, toki lämpötilan ei tarvitse olla niin kova että laatta tuntuu selvästi lämpimältä jalan alla..

 

[Mikkos]

Kuivattaako ilmastointi laatan ja vesieristeen välissä olevan kosteuden varmasti? Aika monesti olen kuullut sanottavan, että lattialämmitystä kannattaa pitää aina päällä märkätiloissa, toki lämpötilan ei tarvitse olla niin kova että laatta tuntuu selvästi lämpimältä jalan alla..

Siks toisekseen mä luulen että tässä puhutaan ilmanvaihdosta, eikä ilmastoinnista..

 

[verxa]

Toisaalta pitää myös ottaa huomioon uuden veden tulo kunnan verkosta lämminvesivarajaan.
katso liitettä 224247

Tässäkin postaamassasi esimerkissä mainitaan isolla, että se toimii vain siinä tapauksessa, että systeemi ei vaihda lämpöä ympäristön kanssa. Tuollaisessa tapauksessa kerran lämmitetty kattilallinen vettä ei jäähtyisi ikinä, joten sen vakiolämpötilassa pitämiseksi ei tarvisi käyttää energiaa. Täten myös manuaalisesti lämmitystä katkomalla kattila/lämminvesivaraaja/lattia/mikä tahansa pysyisi ikuisesti samassa lämpötilassa. Kuitenkin reaalimaailmassa kappaleet vaihtavat lämpöä, joten sekin on otettava huomioon laskelmissa.

 

[verxa]

Se tarkoittaa sitä tuossa että varastona toimiva tila ei luovuta lämpöenergiaa joka on täysin loogista.

Voisitko kuitenkin kertoa, miten vakiolämpötilassa kappaletta pidettäessä se ei vaihda lämpöä ympäristön kanssa, mutta hetkellisesti lämmittäessä vaihtaa? Jos kappale ei vaihtaisi lämpöä ympäristön kanssa, niin kerran lämmitetty kattilallinen vettä pysyisi ikuisesti samassa lämpötilassa. Kuitenkin reaalimaailmassa, kuten "kattila liedellä"-esimerkistä on havaittavissa, se vaihtaa lämpöä ympäristön kanssa ja lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan. Mitä suurempi lämpötilaero kappaleiden/systeemien välillä on, niin sitä suurempi on myös lämpövuo.

Jätän tämän offtopicin omalta osaltani tähän. Pahoittelen ketjuun aiheutunutta haittaa. offtopicista.

 

[ttm]

Joku joka omistaa uudehkon lämmönvesivaraajan lämpömittarilla, voisi osallistua meidän tieteelliseen tutkimukseen sammuttamalla omansa 20 tunniksi.

Tuskin tuota sekavaa random aihepiiriin etäisesti liittyvien kaavojen pasteamista niitä ymmärtämättä voi mitenkään erityisen tieteelliseksi tutkimukseksi sanoa. Edelleen odotellaan perustelua sille alkuperäiselle väitteellesi.

 

[Jetula]

Joku joka omistaa uudehkon lämmönvesivaraajan lämpömittarilla, voisi osallistua meidän tieteelliseen tutkimukseen sammuttamalla omansa 20 tunniksi.
Tosin omalla vastuulla, en tiedä yhtään mitä kyseinen kapistus tykkää moisesta.

Ei se kovin nopeasti laske. Ei ole nyt antaa lämpöjä lähtötilanteessa, mutta jos kulutus vähäistä menee päiviä ennen kuin laskee alle 65 asteen alarajan.

Nimim. lapsuus puulämmitteisella lämminvesivaarajalla, jolle kesällä riitti kolmen päivän välein pesällinen puuta.

 

[ttm]

Onko sinulla antaa perusteluja etteivät ne olisi tosia?

Ai niin kuin "todista että Jumalaa EI OLE olemassa"?

Jos sinulla ei ole perusteita väitteellesi, niin miksi huutelet sitä totena?

 

[Tatuks]

Ai niin kuin "todista että Jumalaa EI OLE olemassa"?

Jos sinulla ei ole perusteita väitteellesi, niin miksi huutelet sitä totena?

Tässä kyllä keskustellaan Zighin väittämästä että varmasti sammuttelu vie vähemmän sähköä. Tähän ei ole tullut mitään perusteita joten eiköhän se todistustaakka ole jollain muulla kuin locitucsella. Tosin en ole kyllä enää varma minkälaisista aikaväleistä tässä keskustellaan.

 

[ttm]

Tässä kyllä keskustellaan Zighin väittämästä että varmasti sammuttelu vie vähemmän sähköä. -- eiköhän se todistustaakka ole jollain muulla kuin locitucsella

Minä kysyin perustetta locituksen väittämälle, locitus halusi siirtää todistustaakan minulle. Jos totena väittää jotain, niin kyllä silloin pitäisi se oma väite perustella, vaikka joku toinen olisikin väittänyt päinsvastaista perustelematta. Mutta viimeisimmässä viestissäänhän locitus epäsuorasti sanoi, ettei sitä mutuilua totena esittänyt.

Tähän ei ole tullut mitään perusteita

Kyllä tuota verxa perusteli? Ja vaikkei olisi perustellutkaan, niin jos teillä on oikeasti tietoa, että tuo päinvastainen on totta, niin miksi siitä pitää vängätä vain vänkäämisen ilosta, kun asian saisi selittämällä loppuunkäsiteltyä?

 

[Dr. Who]

En tiedä kuinka paljon nuo paineet todellisuudessa vaikuttaa. Itselläni Auriksen hybridi, jossa manuaalissa on normaalirengaspaineet 2,3 bar ja erikseen "eco" rengaspaineet 2,5 bar. Näissä huomautus, että eco-paineet vaikuttaa ajomukavuuteen ja äänitasoon, olettaisin että heikentävästi. Laitoin kesärenkaiden vaihdon yhteydessä kuitenkin 2,5 baria kumeihin.

Edelliseen autoon ostin uudet kesärenkaat juuri ennen norjan reissua, kun sanoin tästä rengas firmassa niin laittoivat 3,5bar painetta, 4tkm tuli mittariin keskikulutuksella 7l/100km.

Aika hyvin 110hv mk3 bensa mondeolta mikä oli lattiasta kattoon täynnä kolmen ihmisen tavaroita, sitten reissun jälkeen pudotin normi 2,5bar. Ainoa ero oli pintakovuus.

 

[edup]

1 - 10 - 100 - 1000 litramäärä​

1 asteen lämmitys 0,00116 - 0,0116 - 0,116 - 1,16 kWh
5 asteen lämmitys 0,011 - 0,11 - 1,16 - 11,66 kWh
15 asteen lämmitys 0,0175 - 0,175 - 1,75 - 17,5 kWh

Jos joku haluaa itse laskea niin 1 litra on 0,001 m3 ja t2 on lämpötila josta lähdetään lämmittämän, se on tuossa kaavassa vähän väärin ilmaistu. Enkä tosiaankaan mene takuuseen että olisin laskenut oikein...

Tuosta sitten voidaan laskea lämmitykseen tarvittava aika kunhan tietää vastuksen suuruuden jolla lämmitetään. Tosin tämähän ei ole vastaus teidän haaveilemaan kysymykseen mutta pitäisi viedä eteenpäin ongelmassa...

Nämä sun taulukkosi on täysin epäolennaisia koko ongelman kannalta. Siitä lattiasta säteilee ja johtuu lämpöä sitä nopeammin mitä lämpimämpi se on. Kun sitten lämmitys katkaistaan (kokonaan tai hetkellisesti), lattiasta alkaa säteillä ja johtua lämpöä hitaammin kuin silloin kun lämmitys oli päällä. Ja koska se lattiasta säteilevä ja johtuva lämpö on peräisin siitä lämmitykseen käytetystä energiasta, se vähempi säteily ja johtuminen tarkoittaa sitä että energiaa kuluu kokonaisuudessaan vähemmän. Nämä on ihan termodynamiikan perusasioita eikä ne siitä muuksi muutu.

 

[edup]

Nyt puhutaan kuule lämminvedenvaraajan sammuttamisesta 20:ksi tunniksi päivässä...

Ja täsmälleen samat termodynamiikan lainalaisuudet pätee siihenkin. Sen kohdalla vielä sillä lisällä, että riittävän monta tuntia kun on lämmitys poissa niin säästyy pirusti vielä lisää, kun jengi ei turhaan lotraile sen veden kanssa kun sieltä tulee pelkkää kylmää.

 

[edup]

Hienoa että sinulla on mielipide kuten minullakin mutta yleisö vaatii täällä kovaa faktaa.
Eihän se kyllä ole yhtään sama asia lattialämmityksen ja vedenvaraajan kanssa... toisessa on vain parikymmentä kappaletta vähemmän muuttujia.

Ei tämä ole mikään mielipideasia. Sinä hukkaat omissa laskelmissasi jonnekin sitä energiaa, mikä taas on termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön vastaista. Jos olet keksinyt tavan rikkoa sitä niin onneksi olkoon, siitä vaan tuotteistamaan ja olet pian miljardööri.

 

[edup]

Aivan.
No kerroppa minulle minkä määrän tarvitsen energiaa lämmitämään lattiani jonka pinta-ala on 67m3. Siinä on betoni lattia jota lämmitän DTIP-18 135W 230V Deviflex sanotaan nyt vaikka 100:lla metrillä, sen
päällä 1cm eriste sanotaan nyt vaikka pvc muovia, sen päällä on sitten kuminen 0,5cm paksuinen eriste jonka päällä on laminaatti. Kun tahdon lämmittää lattiani 17:stä asteesta 21 asteeseen?

En tiedä, eikä sillä ole mitään väliä tämän asian kanssa.

Jos katkaisee lämmityksen joksikin ajaksi, kokonaisenergiankulutus on aina pienempi kuin tilanteessa jossa se olisi ollut jatkuvasti päällä, olettaen että katkon jälkeen palataan siihen samaan tavoitelämpötilaan.

Riippumatta siitä onko kyse lattiasta vai lämminvesivaraajasta, molemmilla on tietty kokonaislämpökapasiteetti. Ne varastoivat tietyn verran lämpöä (=energiaa), niistä poistuu tietyllä teholla lämpöä ja niitä lämmitetään tietyllä teholla. Se energia ei katoa minnekään, vaan tarvitset sen lämpövaraston uudelleenlämmittämiseen sen määrän energiaa mitä siitä on lähtenytkin. Ja koska se säteilyteho on sitä suurempi mitä isompi lämpötilaero on ympäristöön, se tarkoittaa sitä että mitä kuumempana se lämpövarastosi keskimäärin on, sitä enemmän sen lämmittämiseen myös kuluu energiaa.

Jos edelleen haluat väittää että lattialämmitys tai lämminvesivaraaja rikkovat fysiikan lakeja, niin laske toki ne auki tänne niin kerrotaan missä menee vituiksi. Muuten on vähän hankala arvailla että mikä tässä se ongelma sulla on.

EDIT: Ja mainittakoon nyt vielä, että tämä ei todellakaan ole kehoitus lähteä katkomaan lattialämmityksen tai lämminvesivaraajan lämmityksiä. Erot todennäköisesti ovat niin olemattomia, että ei ole vaivan arvoista jos kyseessä ei ole oikeasti pidempi ajanjakso milloin voi jättää kokonaan lämmittämättä.

 

[Zigh]

Tässä kyllä keskustellaan Zighin väittämästä että varmasti sammuttelu vie vähemmän sähköä. Tähän ei ole tullut mitään perusteita joten eiköhän se todistustaakka ole jollain muulla kuin locitucsella.

Ai ei ole? Lue niitä viestejä.

Lattia jäähtyy sitä suuremmalla teholla mitä suurempi lämpötilaero lattian, ilman ja muiden rakenteiden välillä on. Katkaistessa lämmitys lattia alkaa jäähtymään, jolloin lämpövuo pienenee lattian jäähtyessä, joten lattia jäähtyy hitaammin. Vastaavasti lattian ollessa vakiolämpötilassa lämpövuo pysyy käytännössä vakiona. Tässä tapauksessa lähtökohtana on toki se, että ”kylmästä” lämmittäessäkään lattian lämpötila ei nouse missään vaiheessa suuremmaksi mitä vakiolämpötilassa pitäessä.

Lämmittämiseen vaadittava energia saadaan integroimalla lämpövuo ajan suhteen. Valiolämpötilassa lämpövuo oli koko ajan vakio, lämmitystä katkoessa se vähenee lämmityksen ollessa pois päältä. Voidaan helposti todeta, että lämmitysta manuaalisesti katkomalla energiaa kuluu vähemmän. Manuaalisesti katkomalla hetkellinen lämmitykseen vaadittava teho on suurempi, mutta energiankulutus syklin aikana on pienempi.

Ja sama asia on tullut todettua myös allekirjoittaneen sekä monen muun viesteissä.

 

[Mikkos]

Mikä on "lämpövuo"?