Ankea 90-luku

[GuntherPrien]

Alkuaikoina teki tiukkaa, että riitti koneessa tehot edes MP3:sten soittamiseen, ellen väärin muista...

Tuolloin sitä vähäistä vääntöä tuli käytettyä oleelliseen.

Joskus aivan 90-luvun lopussa oli silloisessa työpaikassa eräskin tietokone, jonka ainoa tehtävä oli tulostaa pakatuille tuotteille lavatarra. Jostakin syystä tulostus oli äärimmäisen takkuilevaa. Kun asiaa viimein alettiin tarkemmin tutkia syylliseksi paljastui näytönsäästäjä, joka vei sen verran koneen tehoja, ettei tulostus onnistunut. Kun näytönsäästäjä poistettiin käytöstä alkoi tulostuskin onnistua. Näytönsäästäjä ei ollut sen kummempi kuin Win95 perusnäytönsäästäjä. jossa firman nimi "pomppi" näytössä reunasta reunaan.

 

[Maranki]

Tuolloin sitä vähäistä vääntöä tuli käytettyä oleelliseen.

Joskus aivan 90-luvun lopussa oli silloisessa työpaikassa eräskin tietokone, jonka ainoa tehtävä oli tulostaa pakatuille tuotteille lavatarra. Jostakin syystä tulostus oli äärimmäisen takkuilevaa. Kun asiaa viimein alettiin tarkemmin tutkia syylliseksi paljastui näytönsäästäjä, joka vei sen verran koneen tehoja, ettei tulostus onnistunut. Kun näytönsäästäjä poistettiin käytöstä alkoi tulostuskin onnistua. Näytönsäästäjä ei ollut sen kummempi kuin Win95 perusnäytönsäästäjä. jossa firman nimi "pomppi" näytössä reunasta reunaan.

Yliopiston Unix-palvelimella yllättävän moni päätteiltä yhteydessä oleva käyttäjä pyöritti huvikseen sovelluksia xeyes ja xengine. Ilmeisesti tuo jälkimmäinen kulutti turhaan koneen resursseja, joten ylläpito poisti sen. Eikä kestänyt kuin hetki, kun käyttäjät olivat kääntäneet siitä omat versionsa

 

[Lämpöpumppu]

Itsellä kultaiset lapsuusmuistot 90-luvulla, suurimmaksi osaksi tuli seikkailtua sekä leikittyä pihalla ja lähimetsissä ilta myöhään naapurin tenavien kanssa, mutta sain joskus 90-luvun puolessa välissä muutaman vuoden ikäisenä ensimmäisen tietokoneeni, käytettynä perheyrityksestä. Sellainen vaalean beige vaakakotelo, saman värinen näyttö siihen päälle ja hiirtä ei ollut lainkaan. Käyttöjärjestelmänä MS-DOS. Commander Keenit lähtivät pyörimään korpulta, ja pelien käynnistäminen sieltä D-asemalta tuntui ihan koodaamiselta nykyaikaisiin käyttöliittymiin verrattuna. Aika pian alkoi tajuamaan, että parempia pelejä oli saatavilla isän Windows 95 ja myöhemmin 98 koneille. Isovanhempien Windows 3.1 koneella oli myös paljon hauskoja pelejä. Windows 98:lle tuli aivan 90-luvun lopussa muuten ihan huikean hyvä tasohyppelypeli suoraan muorpaketista, siis kirjaimellisesti muropaketista eli Kellogss Mission.

 

[Junaski]

Häh, kyllähän vieläkin voi ostaa bensikseltä 95:ttä (tai 98:a) ja sekoittaa siihen 2-tahtiöljyä esim. perämoottoria varten?

Tarkoitin sitä että jos ei jaksanut pumpata valmista pärinäbensaa.

 

[sledass]

90-luku ei ollu ankea, jos alla oli Pv. Oi niitä aikoja..

Suzuki PV – Wikipedia

oma tais kulkea pikkasta vajaa 100kmh.. välillä ihmettelee, miten sitä selvisikin hengissä.

 

[valurauta]

Tässä joitain hienoja kuvia

21 kuvaa, joiden kautta jokainen 1990-luvulla kasvanut muistaa miltä lama näytti – laman lapsissa näkyy edelleen viisi erilaista haavaa

Kansallisesta traumasta pitäisi puhua aiempaa monipuolisemmin, sanoo Laman lapsista kirjoittanut Sanna Kajander-Ruuth.

yle.fi

Kun teemana on laman traumat, niin kuvat eivät oikein osu maaliin. Suuri osa kuvista on 1990-91, jolloin talous toki vajosi taantumaan mutta varsinainen lama alkoi vasta 1991 marraskuusta ja markan devalvaatiosta:

Retro 1991: Markan devalvoituminen aloitti lama-ajan

Kansantalouden ylikuumenemisen ja kasinotalouden seuraukset alkoivat näkyä 80- luvun lopulla ja 90-luvun alussa.

www.mtvuutiset.fi

Monella oli valuuttalainaa, kun markkakorot olivat pilvissä - ja devalvaatiossa riski pääsi pikkuisen realisoitumaan. Monen talous meni nurin ja takaukset laukesivat. Varmaan vielä useammalle tuo merkitsi vyönkiristystä, jolloin mihinkään ylimääräiseen ei vain ollut varaa. -92-93 olivat pimeintä lama-aikaa ja sen jälkeen talous alkoi toipua aika nopeastikin.

1990-luvun voi oikeastaan jakaa hyvin karkeasti kahteen osaan, eli vuosikymmenen alku lamoineen ja loppu interneteineen ja kännyköineen.

Jälkipuoliskossa oli siis jo paljon nykyajan elementtejä. Tai siis juuri ne tärkeimmät. Myös PC:t ja niillä pelaaminen kehittyi nykyaikaiseen suuntaan, eli 3D-kiihdytys oli jo arkipäivää ja myös Windows saavutti pitkälti nykyisen ulkoasunsa perusteet... MP3:t alkoi olla juttu.

Eihän IT-kentällä mitään lamaa ollutkaan, vaan kehitys eteni aivan käsittämätöntä vauhtia koko vuosikymmenen. Vuosikymmenen vaihtuessa Intel oli juuri esitellyt 16 MHz 80486-prosessorin ja kymmenen vuotta myöhemmin markkinoilla oli mm. 800 MHz PIII Coppermine-prosessorit ja NVIDIAn Geforce 256-GPU:t. Jokos muisti oli DDR-DIMMejä? 90-luvun alussa taidettiin vielä pistellä FPM-lutikoita kantoihin.

Kovalevyissä kehitys oli vielä tyrmäävämpi: 90-luvun alkaessa normilevy oli kai luokkaa 40 MB ja isot jopa 100 MB. Vuosikymmentä myöhemmin oltiin kymmenissä gigatavuissa. Esim. tässä hehkutellaan IBM Deskstar 75GXP-levyä (75 GB) kesällä -00: IBM Deskstar 75GXP Ultra ATA 100 Hard Drive
90-luvun alussa odotettiin optisen tallennuksen valtaavan markkinat ja lopussa ... no, magneettinen tallennus meni oikealta ja vasemmalta ohi.

Netti on sitten oma lukunsa: akateemisesta tiedonsiirtoverkosta koko kansan kommunikaatiovälineeksi ja maailman suurimpiin yrityskauppoihin. Vähän sama tapahtui matkapuhelimilla ja vuosikymmenen lopun puhelimet olivat oikeasti todella hyviä, puhelimina. Ei nettipäätteinä.

[EDIT]Yksi 90-luvun kuriositeetti oli USA:n vientivalvonnan vuoksi heikennetty salaus: oliko alkuun 32-bit sallittu ja sittemmin 40-bit?

 

[FrontSchwein]

Ainoa hyvä juttu mitä viitsin ysäristä muistaa on se että silloin tuli viikonloppuisin jotain pehmopornoa telkkarista.
Tai jos hakemalla hakee niin silloin tuli myös tvstä Babylon 5 ja ST:TNG sekä DS9. Viimeksi mainitusta en perustanut mutta uudella katsomiskierroksella sekin ok tai voittaa ainakin Voyagerin.

 

[Maranki]

Kovalevyissä kehitys oli vielä tyrmäävämpi: 90-luvun alkaessa normilevy oli kai luokkaa 40 MB ja isot jopa 100 MB. Vuosikymmentä myöhemmin oltiin kymmenissä gigatavuissa. Esim. tässä hehkutellaan IBM Deskstar 75GXP-levyä (75 GB) kesällä -00: IBM Deskstar 75GXP Ultra ATA 100 Hard Drive
90-luvun alussa odotettiin optisen tallennuksen valtaavan markkinat ja lopussa ... no, magneettinen tallennus meni oikealta ja vasemmalta ohi.

90-luvulla tuli yliopistolla tuli nähtyä ja käytettyä vähän eksoottisempiakin tallennusmedioita, mm. uudelleen kirjoitettavia magneto-optisia levykkeitä, joille meni muutamia satoja megoja tavaraa. Ja ensimmäisissä cd-rom-asemissakin levy laitettiin eräänlaiseen lukukoteloon, joka työnnettiin asemaan sisään, ulos työntyvät levykelkat tulivat vasta myöhemmin. Noita levyjä käyttäneillä tutuilla saattoi lojua useita levyjä lukukoteloissaan pitkin pöytää. Useimmat noista laitteista laitettiin ketjuun SCSI-väylään - laitteissa oli kaksi porttia, toiseen tuli väylä sisään, toisesta jatkui ulos tai sitten ketju lopetettiin terminaattorilla. Ja niitä saakelin liittimiäkin taisi olla erilaisia - yli 20 vuotta siitä, kun olen viimeksi niiden kanssa puuhaillut

Yksi kaveri oli avustajana elektroniikan laboratoriossa ja hän näytti aivan 90-luvun alussa jotain alkeellista flash-muistipiiriä ja hekumoi, että tässä on tulevaisuus. Pakko tunnustaa, että oikeassa oli.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kovalevyissä kehitys oli vielä tyrmäävämpi: 90-luvun alkaessa normilevy oli kai luokkaa 40 MB ja isot jopa 100 MB. Vuosikymmentä myöhemmin oltiin kymmenissä gigatavuissa. Esim. tässä hehkutellaan IBM Deskstar 75GXP-levyä (75 GB) kesällä -00: IBM Deskstar 75GXP Ultra ATA 100 Hard Drive
90-luvun alussa odotettiin optisen tallennuksen valtaavan markkinat ja lopussa ... no, magneettinen tallennus meni oikealta ja vasemmalta ohi.

Kaverin kaverin perheessä oli 1 gigainen kiintolevy jo vuonna 1990 vai 1991. Se oli toki tolkuttoman harvinainen ja kallis, mutta niitäkin siis jo oli. Olisiko maksanut jotain 10 000 mk, jotenkin jäänyt sellainen summa mieleen...

Joka tapauksessa 90-luvulla kiintolevyt kuten myös muut vehkeet kehittyi sitä tahtia, että niitä sai olla uusimassa parin vuoden välein ellei useammin...

90-luvulla tuli yliopistolla tuli nähtyä ja käytettyä vähän eksoottisempiakin tallennusmedioita, mm. uudelleen kirjoitettavia magneto-optisia levykkeitä, joille meni muutamia satoja megoja tavaraa. Ja ensimmäisissä cd-rom-asemissakin levy laitettiin eräänlaiseen lukukoteloon, joka työnnettiin asemaan sisään, ulos työntyvät levykelkat tulivat vasta myöhemmin. Noita levyjä käyttäneillä tutuilla saattoi lojua useita levyjä lukukoteloissaan pitkin pöytää. Useimmat noista laitteista laitettiin ketjuun SCSI-väylään - laitteissa oli kaksi porttia, toiseen tuli väylä sisään, toisesta jatkui ulos tai sitten ketju lopetettiin terminaattorilla. Ja niitä saakelin liittimiäkin taisi olla erilaisia - yli 20 vuotta siitä, kun olen viimeksi niiden kanssa puuhaillut

Mulla oli juuri tuollainen caddyllinen CD-ROM 1X -asema vuonna 1993. Olin kehityksen eturintamassa mukana, sillä harvalla vielä tuolloin oli CD-ROM -asemaa mutta hyvin pian kaikilla oli...

 

[valurauta]

Kaverin kaverin perheessä oli 1 gigainen kiintolevy jo vuonna 1990 vai 1991. Se oli toki tolkuttoman harvinainen ja kallis, mutta niitäkin siis jo oli. Olisiko maksanut jotain 10 000 mk, jotenkin jäänyt sellainen summa mieleen...

Minkähänlaisesta levystä on mahtanut olla kyse? Levyjen koollahan oli hypoteettinen, lähinnä akateemisesti kiinnostava 528 MB kova raja: 1024 sylinteriä, 16 lukupäätä ja 63 sektoria à 512 tavua:

Large Disk HOWTO: History of BIOS and IDE limits

Tämä muuttui akateemisesta ongelmasta käytännön ongelmaksi joskus 1993 tienoilla.

Ettei olisi "gigabitti" muuttunut "gigatavuksi" matkan varrella?

 

[konitohtori]

Kaverin kaverin perheessä oli 1 gigainen kiintolevy jo vuonna 1990 vai 1991. Se oli toki tolkuttoman harvinainen ja kallis, mutta niitäkin siis jo oli. Olisiko maksanut jotain 10 000 mk, jotenkin jäänyt sellainen summa mieleen...

Mulla oli ensimmäinen isompi peräti 4 gigaa 1994-1996. En tarkasti muista vuotta, mutta se levy on tallessa ja kunnossa vielä.
Sellainen muistikuva tuosta levystä on, että sillä sai rikottua koneensa jos yritti asentaa windows 95 tai vanhemman liian isolle levylle ja sen aikaisille emolevyille.
Asennus ei onnistunut ja lisäksi oli vaarana emon biosin sekaisin meno.

 

[Erkki_erikeepperi]

Minkähänlaisesta levystä on mahtanut olla kyse? Levyjen koollahan oli hypoteettinen, lähinnä akateemisesti kiinnostava 528 MB kova raja: 1024 sylinteriä, 16 lukupäätä ja 63 sektoria à 512 tavua:

Large Disk HOWTO: History of BIOS and IDE limits

Tämä muuttui akateemisesta ongelmasta käytännön ongelmaksi joskus 1993 tienoilla.

Ettei olisi "gigabitti" muuttunut "gigatavuksi" matkan varrella?

Kyllä gigatavun 3,5 tuuman kovalevy oli jo olemassa ainakin 1991, esimerkiksi IBM 0663 "Corsair". Tarkempaa tietoa mulla ei ole, oliko kyse juuri tuosta vai jostain toisen merkkisestä (kenties 5,25") mallista, mutta nimenomaan gigatavusta oli mielestäni puhe.

Linkkaamassasi artikkelissa sanotaan, että piti turvautua erilaisiin kikkoihin tuon 528 MB rajan kiertämiseksi, eli ilmeisesti kiertäminen on ollut mahdollista.

 

[Flogestoni]

Yksi 90-luvun kuriositeetti oli USA:n vientivalvonnan vuoksi heikennetty salaus: oliko alkuun 32-bit sallittu ja sittemmin 40-bit?

SSL 2.0 eli ekassa Netcapen Navigatorissa ollut versio tuki tosiaan Jenkkien ulkopuolella saataville tarkoitetussa ns. export-versiossa vain 40-bittistä RC2/RC4-algoritmia. V. 1999 USA salli 56-bittiset algoritmit. Lisätietoja Export of cryptography from the United States - Wikipedia

 

[hkultala]

Kaverin kaverin perheessä oli 1 gigainen kiintolevy jo vuonna 1990 vai 1991. Se oli toki tolkuttoman harvinainen ja kallis, mutta niitäkin siis jo oli. Olisiko maksanut jotain 10 000 mk, jotenkin jäänyt sellainen summa mieleen...

Nyt taitaa aika olla muutamalla vuodella pielessä, tai kapasiteetissa yksi nolla perässä tai kyse oli stacker-/doublespace-feikkikapasiteetista, ei todellisesta kapasiteetista, todellisen ollessa reilut puolet tästä.

340-megainen levy (jossa oli tuolloin paras koko-hinta-suhde) maksoi keväällä/kesällä 1994 n. 2000mk, ja levyjen hinta/koko-suhde tuplaantui n. 1.5-2 vuodessa noihin aikoihin.

Se gigainen levy maksoi sen 10000 euroa ehkä aika lailla samaan aikaan, 1993-1994.

Tyypillinen kovalevyn koko pakettikoneessa oli vielä vuonna 1993 jotain 120 megaa ja 1994 n. 200 megaa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Nyt taitaa aika olla muutamalla vuodella pielessä, tai kapasiteetissa yksi nolla perässä tai kyse oli stacker-/doublespace-feikkikapasiteetista, ei todellisesta kapasiteetista, todellisen ollessa reilut puolet tästä.

340-megainen levy (jossa oli tuolloin paras koko-hinta-suhde) maksoi keväällä/kesällä 1994 n. 2000mk, ja levyjen hinta/koko-suhde tuplaantui n. 1.5-2 vuodessa noihin aikoihin.

Se gigainen levy maksoi sen 10000 euroa ehkä aika lailla samaan aikaan, 1993-1994.

Tyypillinen kovalevyn koko pakettikoneessa oli vielä vuonna 1993 jotain 120 megaa ja 1994 n. 200 megaa.

Kyse ei ollut mistään "tyypillisestä kovalevystä" eikä tyypillisestä käyttäjästä, vaan käsittääkseni kaverin kaverin isä oli jotain "alan miehiä". (Saattoi olla arkkitehti?)

Gigaisia PC-kovalevyjä oli tosiaan kyllä olemassa. Ja koska niitä oli olemassa, niin kyllä niitä on kavereiden kavereiden iseilläkin siis ollut.

Tuohon aikaan ei myöskään ollut mitenkään erikoista, että PC-koneisiin laitettiin tolkuttomia summia rahaa. Mieleen on jäänyt Tietokone-lehden 486-vertailu vuodelta 1989, ja koneiden hintaluokka oli henkilöauton tasoa. Mutta kai niitä joku ostaa kun kerran lehteen iso vertailukin tehdään... Se ei tarkoita, että keskivertojannu ostaa. Mutta joku ostaa. Lähinnä firmat, mutta miksei myös työntekijöiden (tai johtoportaan..) kotikäyttöön. Tuohon aikaan tekniset harppaukset oli sitä paitsi niin suuria, että uusi kallis tietokone saattoi joissain tapauksissa olla mullistava ja tarpeellinen hankinta, eikä mikään halpa nuhapumppu aja samaa asiaa. Jos siis olet vaikkapa arkkitehti..

 

[Kvarkki]

Jossain vaiheessa oli tapana softakompressiolla ”laajentaa” levyjen kapasiteettia, oliskohan tuollaisesta ollut kyse. IBM deathstsr sarja oli kyllä hieno

 

[TommiZeliard]

Jossain vaiheessa oli tapana softakompressiolla ”laajentaa” levyjen kapasiteettia, oliskohan tuollaisesta ollut kyse. IBM deathstsr sarja oli kyllä hieno

Olihan 1991 juuri tullut 1 Gt:n 3,5"-kiintolevy. Se tosin oli aika pullukka (1,6") kahdeksan (8) kiekkonsa takia.

IBM 0663
0663 first shipped in late 1991. Developed under the code name "Corsair", it was a 3½-inch HDD with the height of a 5½-inch half-height device (1.6-inch high) and up to 1 GB on up to 8 95 mm disks.[74][75] It was offered as a feature on certain models of the PS/2 and RS/6000.[75] It was the first OEM disk drive to use MR Heads.[3]

 

[jad]

Mulla tuli muistaakseni 98 joku ongelma HP:n 4x polttavan kanssa. Sieltä oikein insinööripuolen kaveri soitteli ja kävi läpi diagnostiikkaa. En enää muista miten tapauksessa kävi, taisin saada uuden aseman. Alussa cd-aihiot olivat sellaisissa hinnoissa, että levyjen kopioimisessa ei ollut hirveästi tolkkua.

Vuotta en enää tarkasti muista, olisikohan -96, kun minulla oli ensimmäisiä polttavia kuluttaja cd-asemia, vissiinkin HP4020 SCSI väyläinen 2x poltin. Aika pian sitten vaihtui HP4040 tms. 4x IDE malliin. Molemmissa oli sama tyyppivika. Kirjoituspää 'laiskistui' joka aiheuti sen, että levyjä ei enää voinut kirjoittaa täyteen, vaan aina piti pienentää poltettavaa datamäärää, että meni onnistuneesti läpi.
Ja voi että kun söi miestä jos unohti ennen poltto-operatiota ottaa näytönsäästäjän pois päältä, se kun söi käynnistyessään resursseja sen verran paljon, että buffer underrun oli 99% varma ja 120mk levyaihio päätyi roskiin. Aika äkkiähän sitten noiden aihioiden hinnat tippuivat johonkin 20-25mk/kpl jolloin ei enää niin paljon kirpaissut. Ja eihän tuolloin tosiaan mitään yksittäisiä peli- tai musiikkilevyjä kopioitu, vaan jostain keräiltiin ripattuja pelejä tai mp3:a ja niitä sitten levy täyteen.

Edit: Tuosta tyypiviasta HP näköjään joutui jenkeissä joukkokanteen kohteeksi.

HP sued over recordable CD drive

The suit alleges that HP's drives don't work right, but the firm says it has been dealing with the problem for months.

www.cnet.com

 

[Kvarkki]

Juu, mun silloisella AMD:lla ei paljoa muuta tehty kuin poltettu, jos meinas 4x nopeudella saada homman onnistumaan. Yleensä polttelin 2x, kunnes tuli uusi erää opintolainaa "sijoitettavaksi" ja koneeseen tuli enemmän tehoa.

e: Mulla tais olla HP:n 8100, ainakin 98 tuli markkinoille. CD-RW-levyn formatointi nopeammaksi

 

[hkultala]

Kyse ei ollut mistään "tyypillisestä kovalevystä" eikä tyypillisestä käyttäjästä, vaan käsittääkseni kaverin kaverin isä oli jotain "alan miehiä". (Saattoi olla arkkitehti?)

Gigaisia PC-kovalevyjä oli tosiaan kyllä olemassa. Ja koska niitä oli olemassa, niin kyllä niitä on kavereiden kavereiden iseilläkin siis ollut.

1990 ei ollut, ja 1991 kun tuli, hinta ei ollut mitään 10000 markan luokkaa vaan moninkertainen, vähintään yli 20000 markan luokkaa.

Tuohon aikaan ei myöskään ollut mitenkään erikoista, että PC-koneisiin laitettiin tolkuttomia summia rahaa. Mieleen on jäänyt Tietokone-lehden 486-vertailu vuodelta 1989, ja koneiden hintaluokka oli henkilöauton tasoa.

Tyypillinen C-segmentin perheauto maksoi vuonna 1992 n. 100000 markkaa, halpa pikkukoppero ehkä jotain 70000 markkaa.
Tyypillinen PC-tietokone maksoi vuonna 1992 n. 12000 markkaa, mutta uusia koneita sai alle kymppitonnillakin

80486 oli vuonna 1989 todella high endia ja niitä myytiin äärimmäisen pieniä määriä, suurin osa 1989 myydyistä PCistä taisi olla vielä 80286ia.
80486 ohitti 80386n myyntimäärissä vasta joskus 1993.

Että ei todellakaan laitettu PC-tolkuttoman suuria määriä rahaa. Se, että markkinoilla on kalliita malleja on ihan eri asia kuin että niiitä ostettiin merkittäviä määriä.

Että sen 80486-koneen hinta oli "henkilöauton tasoa" sen takia, että verrattiin äärimmäisen uutta ja sen ajan mittapuulla nopeaa PCtä johonkin halpaan ja pieneen pikkukopperoon.
Keskimääräinen PC-kone oli kuitenkin sen n. 8-10 kertaa keskimääräistä henkilöautoa halvempi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Että sen 80486-koneen hinta oli "henkilöauton tasoa" sen takia, että verrattiin äärimmäisen uutta ja sen ajan mittapuulla nopeaa PCtä johonkin halpaan ja pieneen pikkukopperoon.
Keskimääräinen PC-kone oli kuitenkin sen n. 8-10 kertaa keskimääräistä henkilöautoa halvempi.

Vertailun kalleimman mallin hinta oli 100 000 mk. Jäänyt mieleen. Se oli ison kuution mallinen "tornikotelo" muistaakseni..

High-endia totta tosiaan. Oletettavasti joku näitä Suomessa osti kerta näitä kaikesta päätellen maahan tuotiin. Kyse ei todellakaan ole mistään "keskivertokäyttäjästä". Mulla ei ollut varaa kuin perus-PC:hen (8086) vuonna 1990, mutta eihän se estänyt näkemästä märkiä päiväunia noista 486-koneista... Itse asiassa tuon kaltaiset lehtijutut innosti mua entisestään siirtymään suoraan nimenomaan PC-maailmaan ja skippaamaan 16-bittiset kotitietokoneet kokonaan.

 

[Mikkos]

Vuotta en enää tarkasti muista, olisikohan -96, kun minulla oli ensimmäisiä polttavia kuluttaja cd-asemia, vissiinkin HP4020 SCSI väyläinen 2x poltin. Aika pian sitten vaihtui HP4040 tms. 4x IDE malliin. Molemmissa oli sama tyyppivika. Kirjoituspää 'laiskistui' joka aiheuti sen, että levyjä ei enää voinut kirjoittaa täyteen, vaan aina piti pienentää poltettavaa datamäärää, että meni onnistuneesti läpi.
Ja voi että kun söi miestä jos unohti ennen poltto-operatiota ottaa näytönsäästäjän pois päältä, se kun söi käynnistyessään resursseja sen verran paljon, että buffer underrun oli 99% varma ja 120mk levyaihio päätyi roskiin. Aika äkkiähän sitten noiden aihioiden hinnat tippuivat johonkin 20-25mk/kpl jolloin ei enää niin paljon kirpaissut. Ja eihän tuolloin tosiaan mitään yksittäisiä peli- tai musiikkilevyjä kopioitu, vaan jostain keräiltiin ripattuja pelejä tai mp3:a ja niitä sitten levy täyteen.

Edit: Tuosta tyypiviasta HP näköjään joutui jenkeissä joukkokanteen kohteeksi.

HP sued over recordable CD drive

The suit alleges that HP's drives don't work right, but the firm says it has been dealing with the problem for months.

www.cnet.com

Kaveri vaihto tuolloin vanhan Volvonsa polttavaan CD-asemaan Tais olla just jotain -96-97 paikkeilla.

 

[mjarkko]

Muistan Mikrobitin artikkelin, missä laitettiin musiikki-cd rippaantumaan mp3:ksi yön yli, aamulla oli biisit valmiina mikäli ei tullut mitään erroreita. Tuokin prosessi sittemmin nopeutui vähäsen.

Ettei siinä jutussa ripattu vinyylilevyjä MP3:ksi. sellainenkin juttu oli. ripperin ilmaisversio käytössä täytyi jokainen kappale ripata erikseen. veikkaisin jutun olleen v 97-98,

 

[tuoppi´]

Ettei siinä jutussa ripattu vinyylilevyjä MP3:ksi. sellainenkin juttu oli. ripperin ilmaisversio käytössä täytyi jokainen kappale ripata erikseen. veikkaisin jutun olleen v 97-98,

Ei tainnut 97/98 vielä olla MP3:t käytössä, eikös ne tulleet 2000-luvun puolella vasta, ainakin yleiseen käyttöön?

EDIT: Tarkistin ja olihan se sittenkin tuossa 97/98 aikoihin kun alkoivat yleistyä. En kyllä muista että ainakaan CD:n rippaamisessa olisi kovin kauaa mennyt. Ja ei kai vinyylissäkään kovin paljoa yli sen soittoajan pituuden pitäisi mennä.

 

[Kvarkki]

Näyttää suurin osa mun "sekalaisista" mp3:sta olevan 97-98 vuosilta, kyllä ne ainakin minulla siis oli silloin jo isommalla käytöllä. Napster tuli toki vasta 99.

 

[TommiZeliard]

Tietokoneliikkeiden mainokset olivat aika täyteen ahdettuja. Tässä Merimiehenkadun Man & Man Co:n näyte 01/1992 MB:ssä.

Samalla voi nähdä, että 1991-1992 tavallinen kiintolevyn koko on ollut 40-120 Mt. Isompiakin oli saatavilla, mutta hinnan takia ne eivät sopineet tavallisiin konepaketteihin. Toukokuussa 1992 USA:ssa myytiin Maxtorin 1240 Mt 3,5" SCSI-2 -levyä hintaan 1795 $. Moisella hinnalla sai kokonaisen keskusyksikön. On niitä nykyäänkin keskusyksikön hintaisia massamuisteja, esim.

Corsair 8TB MP400, M.2 2280 SSD-levy, NVMe, PCIe 3.0 x4, 3480/3000 MB/s - 1 477,00€

Corsair MP400 Gen3 PCIe x4 NVMe M.2 SSD toimittaa erinomaista suorituskykyä, joka hyödyntää korkeakapasiteettista 3D QLC NAND -muistia tallentaakseen enemmän dataa samaan fyys

www.jimms.fi

Varmaan ulkomailta löytyisi vielä kalliimpia.

 

[atomi]

Puhelinmodeemi netti oli kyl vähä ankee. kun koitti soittaa frendille, mut luurista kuuluu vaan noi netti suhinavingunnat sielläkin päässä. Ringo nmt puhelimet ol ihan kauheita sai mennä mastonalle seisoskelee ennekuin sai yhteyttä

 

[mjarkko]

Ei tainnut 97/98 vielä olla MP3:t käytössä, eikös ne tulleet 2000-luvun puolella vasta, ainakin yleiseen käyttöön?

EDIT: Tarkistin ja olihan se sittenkin tuossa 97/98 aikoihin kun alkoivat yleistyä. En kyllä muista että ainakaan CD:n rippaamisessa olisi kovin kauaa mennyt. Ja ei kai vinyylissäkään kovin paljoa yli sen soittoajan pituuden pitäisi mennä.

Niinkuin kirjoitin ettei sen ohjelman freeware versio sallinut pätkimistä niin vinyyliltä piti ripata biisi kerrallaan niin kyllähän se hereilläoloa vaati

 

[tuoppi´]

Niinkuin kirjoitin ettei sen ohjelman freeware versio sallinut pätkimistä niin vinyyliltä piti ripata biisi kerrallaan niin kyllähän se hereilläoloa vaati

Joo, niin varmaan. Lähinnä mietin tota että miten olis kummankaan tapauksessa voinut mennä yön yli.

 

[Lucas]

Puhelinmodeemi netti oli kyl vähä ankee. kun koitti soittaa frendille, mut luurista kuuluu vaan noi netti suhinavingunnat sielläkin päässä. Ringo nmt puhelimet ol ihan kauheita sai mennä mastonalle seisoskelee ennekuin sai yhteyttä

NMT900 verkossa puhelun äänenlaatu tukiaseman vierestä soittaessa oli ainakin todella hyvä. Paljon parempi mitä liiallisen ja heikkolaatuisen pakkauksen raiskaama GSM puhelimen äänenlaatu.

Sitten taas kaukana tukiasemasta NTM:n äänenlaatu heikkeni huonnommaksi mitä GSM puheluissa. Tuli kaikenlaista kohinaa ja muuta häiriötä siihen ääneen.

 

[SweeneyTodd]

Ei tainnut 97/98 vielä olla MP3:t käytössä, eikös ne tulleet 2000-luvun puolella vasta, ainakin yleiseen käyttöön?

Ehdit jo tarkistaakin, mutta tosiaan noilla paikkeilla alkoi yleistymään. Aloitin 97 opinnot ja ostin uuden koneen, johon tuli hemmetin kallis polttava cd. Sillä tuli polteltua sekä cd-levyjä että mp3-levyjä. Olihan se ihmettä kun yhdelle levylle sai sopimaan ties miten monta albumia. Ei noita vielä pitkään aikaan pystynyt kuuntelemaan muuten kuin sillä koneella. Mutta mikäpäs siinä oli winampilla kuunnellessa.

 

[Haukka81]

Muistaako täällä kukaan io mega zip drive tms ?

Vähän ku leveykeasema. Ja koko jotain 120 megatavua.

Jäi CD:n jalkoihin nopsaa.

Kaverilla oli ja kyllä sitä köyhänä kuolas.

-edit- se oli tää:Iomega Zip – Wikipedia

 

[namlepo]

Joo muistan. Mullakin oli kaverilla amkssa. Vähän se imutteli netistä matskuja koulussa. Kämpillä ei nettiä tuolloin vielä ollut.

 

[mjarkko]

Mulla oli kesällä -96 cd-romppu täynnä cräkättyjä ohjelmia, maksoin polttajalle levystä 100mk.

Kesätöissä sähkäri halusi väkisin ostaa sen, sanoi että sieltä koulusta saan uusia, se oli kuulemma piratismin kehto..

oman hp 4x cd-rw::n ostin v-99 ja maksoi 1600mk

 

[Overij]

Itsellä kultaiset lapsuusmuistot 90-luvulla, suurimmaksi osaksi tuli seikkailtua sekä leikittyä pihalla ja lähimetsissä ilta myöhään naapurin tenavien kanssa, mutta sain joskus 90-luvun puolessa välissä muutaman vuoden ikäisenä ensimmäisen tietokoneeni, käytettynä perheyrityksestä. Sellainen vaalean beige vaakakotelo, saman värinen näyttö siihen päälle ja hiirtä ei ollut lainkaan. Käyttöjärjestelmänä MS-DOS. Commander Keenit lähtivät pyörimään korpulta, ja pelien käynnistäminen sieltä D-asemalta tuntui ihan koodaamiselta nykyaikaisiin käyttöliittymiin verrattuna. Aika pian alkoi tajuamaan, että parempia pelejä oli saatavilla isän Windows 95 ja myöhemmin 98 koneille. Isovanhempien Windows 3.1 koneella oli myös paljon hauskoja pelejä. Windows 98:lle tuli aivan 90-luvun lopussa muuten ihan huikean hyvä tasohyppelypeli suoraan muorpaketista, siis kirjaimellisesti muropaketista eli Kellogss Mission.

Keenit tuli junnuna tutuiksi, kaikki paitsi vitososa taisi löytyä. En ymmärrä miten osan noista junnuna pääsi jopa läpi Koneena toimi Olivetti PCS 386SX, joka löytyy vieläkin varastosta.

 

[supermurs]

Muistaako täällä kukaan io mega zip drive tms ?

Vähän ku leveykeasema. Ja koko jotain 120 megatavua.

Jäi CD:n jalkoihin nopsaa.

Kaverilla oli ja kyllä sitä köyhänä kuolas.

-edit- se oli tää:Iomega Zip – Wikipedia

Mulla oli tuosta zip-asemasta USB-liittimellä varustettu versio, mutta niukasti vuoden 2000 puolella.

 

[varmaperquila]

Muistaako täällä kukaan io mega zip drive tms ?

Vähän ku leveykeasema. Ja koko jotain 120 megatavua.

Jäi CD:n jalkoihin nopsaa.

Kaverilla oli ja kyllä sitä köyhänä kuolas.

-edit- se oli tää:Iomega Zip – Wikipedia

Muistaa, oli kätevä viedä isompi määrä dataa asiakkaalle. Kunhan sai vain ajurit asennettua

Oli sen ajan usb-tikku. Toimi kuitenkin LPT -portin kautta, joka oli oikeestaan joka koneessa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mulla oli kesällä -96 cd-romppu täynnä cräkättyjä ohjelmia, maksoin polttajalle levystä 100mk.

Kesätöissä sähkäri halusi väkisin ostaa sen, sanoi että sieltä koulusta saan uusia, se oli kuulemma piratismin kehto..

oman hp 4x cd-rw::n ostin v-99 ja maksoi 1600mk

Noihin aikoihin tuollaisia piraattilevyjä myytiin innokkaasti esimerkiksi Mustamäen torilla Tallinnassa ja Viipurin torilla. Ja olihan ne ihan hyvä diili, ei siinä mitään.

 

[jad]

Ei tainnut 97/98 vielä olla MP3:t käytössä, eikös ne tulleet 2000-luvun puolella vasta, ainakin yleiseen käyttöön?

EDIT: Tarkistin ja olihan se sittenkin tuossa 97/98 aikoihin kun alkoivat yleistyä. En kyllä muista että ainakaan CD:n rippaamisessa olisi kovin kauaa mennyt. Ja ei kai vinyylissäkään kovin paljoa yli sen soittoajan pituuden pitäisi mennä.

Ostin kaverilta 2002 käytettynä Kenwood KDC-MP6090R autosoittimen, joka osasi soittaa mp3:a cd-levyltä. Ja tämä oli jo edistynyt malli, joka osasi näyttää id3 tageista biisien nimet, en muista koska edellisen soittimen hankin, mutta sekin soitti mp3:a, mutta ei ymmärtänyt id3 tageja ja näytti vain 8+3 merkkiset tiedostonimet. Tällä perusteella uskaltaisin väittää, että 97/98 mp3:t alkoi olemaan jo mainstreamia

Ja mitä tuohon rippaamiseen tulee, niin eihän se itse rippaus kauan vienyt, mutta siinä vaiheessa vasta oli kovalevyllä järkyttävän kokoinen wav- tiedosto, se mp3 muotoon pakkaus sitten kestikin asetuksista ja koneen tehoista riippuen hyvinkin kauan.

Muistaako täällä kukaan io mega zip drive tms ?
...
-edit- se oli tää:Iomega Zip – Wikipedia

Joo, minä veikkasin samoihin aikoihin väärää hevosta ja hankin SyQuest EZ 135:n, tosin wikistä poiketen sisäisen version, mutta SCSI väyläinen sekin. Tämä oli järkyttävästi nopeampi kuin Iomega Zip, mutta eihän tuo toiminut muuta kun omiin arkistoihin, kun kellään muulla sitten lopulta olut samanlaista, niin ei ollut hyötyä warettamisessa

 

[Sally_Spectra]

Minuakin vähän hämmensi asian muotoilu edellä. Sen kyllä käsitän, että entisaikoina oli seosbensamittareita jotka ovat sittemmin kadonneet, kuten bensikset muutenkin muuttuivat 90-luvulla.

Asiaan liittyen perämoottoriin on syytäkin(moottorista riippuen toki) sekoittaa itse. Valmiin 2T-bensan öljyn laatu ja määrä on mopoon tai sahaan sopiva eikä käy tyypilliseen perämoottoriin.

Ei ihme, että hämmensi kun sehän on väärin ilmaistu. Totuus on, että silloin sai ja vieläkin saa itse sekoittaa.

Alla tämä väärä ilmaisu:

.. 90-luvulla sai sentään sekoittaa itse jos ei kehdannut pumpata 2 tahtia kannuun.

 

[kilroy1]

Ysärin alun pc-hintoja kun muistelee niin 486 oli se tykkikone, kloonina (eli ei merkkikone) sai edullisestakin paikasta esim. Oulun Komentokeskus maksaa sen kymppitonnin..

Ensimmäisen PC:n hommasin -91 tai -92, oltiin kaverin kanssa perustettu firma ja piti sitä tietokone olla. Jostain postipankin rahoitus yhtiöstä saatiin suhteilla joku Nokian mikromikko 386, oli tosin musta-valkonäytöllä hintaa oli tasan 6000mk. Se oli jokin rahoitusyhtiön realisoima kone. Tuolloin oli jo lama kovassa vauhdissa..

Tässä Komentokeskuksen mainos Oulun tietotekniikka teekkareiden vappulehdessä 1992

 

[Tonnin Seteli]

Ei ihme, että hämmensi kun sehän on väärin ilmaistu. Totuus on, että silloin sai ja vieläkin saa itse sekoittaa.

Alla tämä väärä ilmaisu:

Juuri tätä tarkoitan. Arvelin, että tuolla viitattiin johonkin muuhun kuin täsmälliseen asiatarkkaan tulkintaan joka tosiaan olisi loogisesti väärin, koskapa polttoineen itse sekoittaminen ja tällaisen käyttö on yhä täysin sallittua ja tavanomaista, enkä ole kuullut että tästä poikkeavaa huhua olisi liikkeellä. En vaan keksinyt mikä se voisi olla. Kenties siinä olisi voitu tarkoittaa jotain kaksitahtiöljyn irtotavaramyyntiä kannun pohjalle?

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä en ole ostanut valmista PC-konetta vuoden 1991 jälkeen. Vuonna 1993 kasasin itse koneen, ja sen jälkeen päivitellyt sitä toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän, mutta tietyssä mielessä mun nykyisenkin koneen juuret juontaa siis vuoteen 1993. (Tai jopa 1991, koska siitäkin koneesta periytyi jotain osia tuohon 1993 koneeseen.) Koteloakaan en ole vaihtanut kuin pari kertaa tämän ~30 vuoden aikana. Nykyinen kotelo on noin 15 vuotta vanha. Hyvä on ollut.

 

[PornReindeer]

Mä en ole ostanut valmista PC-konetta vuoden 1991 jälkeen. Vuonna 1993 kasasin itse koneen, ja sen jälkeen päivitellyt sitä toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän, mutta tietyssä mielessä mun nykyisenkin koneen juuret juontaa siis vuoteen 1993. (Tai jopa 1991, koska siitäkin koneesta periytyi jotain osia tuohon 1993 koneeseen.) Koteloakaan en ole vaihtanut kuin pari kertaa tämän ~30 vuoden aikana. Nykyinen kotelo on noin 15 vuotta vanha. Hyvä on ollut.

Itselläni edelleen käytössä muistaakseni -00 ostettu KME full tower, tuohan oli murossa suosittu hinnan puolesta. Jos en väärin muista niin hinta oli tyyliin 600mk sisältäen powerin
Olikohan peräti minun vaihto AT:sta ATX:aan

 

[Maranki]

Oulun yliopistolle taisi nuo tulla kaikkiin koneisiin ja oli pakkohankinta harkkojen ym siirtelyyn. Kotona taisi olla serial porttiin liitettävä malli. Koneen backupit vedin sitten iomega Ditto nauha-asemalla. Nämä sitten heivattiin melko nopeasti kun ulkoiset kovalevyt ja USB muistit yleistyi.

Websalesin ja Serv-IT:n asiakaspalvelua ei ole muuten ikävä

Tuossa vaiheessa en käyttänyt enää mikrolabran koneita, kun oli oma työhuone. Meillä oli noita lähinnä Maceissa, Linux- ja Unix-koneissa varmuuskopioita otettiin lähinnä erilaisille nauhoille (ainakin neljää eri nauhatyyppiä tuli käytettyä), magneto-optisille REO-levyille ja sitten CD-R-levyille. Eivätkä kaikki noita varmuuskopioita muistaneet ottaa, varsinaista ylläpitoa kun ei pienissä tutkimusryhmissä ollut, niin varmistukset jäivät käyttäjien itsensä vastuulle...

 

[valurauta]

Löytyipä hyllystä tällainen referenssi 90-luvun alun tietotekniikasta:

Tässä 90-luvun alun PC:itä


... ja sitten kovalevykauppias, jolta löytyi suurimmat listatut levyt:

Käytännössä suurimmat levyt, mistä missään näyttää olleen yleisemmin puhetta, olivat n. 300 MB-kokoisia (esim. kannen juttu jättikokoisista Mac-levyistä). Maxtorin 8760 näyttää olleen formatoituna 677 MB ESDI-järkäle:

http://www.franken-online.de/ymmv/files/MXT8760E.pdf

Niin, todellakin, formatoituna. Muistaako joku vielä ajan, jolloin kovalevytkin piti formatoida ennen kuin pääsi osioimaan? 1:1-lomittelu oli kova juttu.

Giga levyä on toki ollut mahdollista, jos koneessa ollut useampi levy kiinni.

Muistiakin oli kaupan - ja liukulukuprosessoreita:

 

[Maranki]

Oulun yliopiston yhdellä käytävällä oli takavuosina rautanäyttely, jossa oli jossakin palvelimessa ollut 10 gigan kiintolevy, jolla oli kokoa sellaisen jääkaapin verran. Ja meillä oli jossakin antiikkisessa jättikiintolevyssä ollut magneetti, joka oli todella tehokas. Jakoavainta sai vähän heikompi repiä irti suunnilleen kahdella kädellä. Luottokorttien kanssa ei uskaltanut mennä sitä lähellekään. Taisi päätyä fysiikan ja matematiikan opiskelijoiden killalle.

 

[Erkki_erikeepperi]

Löytyipä hyllystä tällainen referenssi 90-luvun alun tietotekniikasta:

Tässä 90-luvun alun PC:itä


... ja sitten kovalevykauppias, jolta löytyi suurimmat listatut levyt:

Käytännössä suurimmat levyt, mistä missään näyttää olleen yleisemmin puhetta, olivat n. 300 MB-kokoisia (esim. kannen juttu jättikokoisista Mac-levyistä). Maxtorin 8760 näyttää olleen formatoituna 677 MB ESDI-järkäle:

http://www.franken-online.de/ymmv/files/MXT8760E.pdf

Niin, todellakin, formatoituna. Muistaako joku vielä ajan, jolloin kovalevytkin piti formatoida ennen kuin pääsi osioimaan? 1:1-lomittelu oli kova juttu.

Giga levyä on toki ollut mahdollista, jos koneessa ollut useampi levy kiinni.

Muistiakin oli kaupan - ja liukulukuprosessoreita:

Niin siis tuon mainoksen mukaan melkein gigaluokan levyjä on ollut myynnissä jo tammikuussa 1990.

On siis ihan uskottavaa, että mun kaverin kaverin arkkitehti-isällä olisi ollut gigainen levy noin 1991 kuten muistan että kehuivat olleen.

 

[valurauta]

Niin siis tuon mainoksen mukaan melkein gigaluokan levyjä on ollut myynnissä jo tammikuussa 1990.

On siis ihan uskottavaa, että mun kaverin kaverin arkkitehti-isällä olisi ollut gigainen levy noin 1991 kuten muistan että kehuivat olleen.

Nyt menee jo aika läheltä...

Vintage 1991 Maxtor Panther P0-12S 5.25" FH SCSI-2 1.0 GB hard disk drive, boots | eBay

Find many great new & used options and get the best deals for Vintage 1991 Maxtor Panther P0-12S 5.25" FH SCSI-2 1.0 GB hard disk drive, boots at the best online prices at eBay! Free shipping for many products!

www.ebay.com

Here is a classic vintage hard drive: one of the first 1.0 gigabyte hard drives. In order to get to that awesome capacity with 1991 technology, it required eight 5.25" platters, 15 read/write heads, and a fancy SCSI host adapter to use more than the 1024 cylinders than were allowed by Microsoft DOS. It sold for $5765 when first released.​

...mutta kun piirilevyllä on 92-alkuisia viikkokoodeja, no-banana

91-92-vaihde on jo kaksi vuotta 90-luvulla. Ei se nykyajan stagnaatiossa tietenkään missään tunnu (tässähän on jauhettu yhtä koronaa kohta saman verran) mutta rakettimaisessa 90-luvun kehityksessä se oli pitkä aika.

10000 markkaa ei ole oikealla hehtaarilla vaan tuo levy on maksanut uuden pikkuauton hinnan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Nyt menee jo aika läheltä...

Vintage 1991 Maxtor Panther P0-12S 5.25" FH SCSI-2 1.0 GB hard disk drive, boots | eBay

Find many great new & used options and get the best deals for Vintage 1991 Maxtor Panther P0-12S 5.25" FH SCSI-2 1.0 GB hard disk drive, boots at the best online prices at eBay! Free shipping for many products!

www.ebay.com

Here is a classic vintage hard drive: one of the first 1.0 gigabyte hard drives. In order to get to that awesome capacity with 1991 technology, it required eight 5.25" platters, 15 read/write heads, and a fancy SCSI host adapter to use more than the 1024 cylinders than were allowed by Microsoft DOS. It sold for $5765 when first released.​

...mutta kun piirilevyllä on 92-alkuisia viikkokoodeja, no-banana

91-92-vaihde on jo kaksi vuotta 90-luvulla. Ei se nykyajan stagnaatiossa tietenkään missään tunnu (tässähän on jauhettu yhtä koronaa kohta saman verran) mutta rakettimaisessa 90-luvun kehityksessä se oli pitkä aika.

10000 markkaa ei ole oikealla hehtaarilla vaan tuo levy on maksanut uuden pikkuauton hinnan.

Dollari oli halpaa vuosina 1990-1991 ja vaihtokurssi markkaan on ollut noin 4,0, jopa alle (lähde: Suomen pankki).

Näin ollen noin kymppitonnilla olisi saanut juurikin tuollaisia tammikuun 1990* Bytessä mainostettuja isoja kiintolevyjä. Joskin Suomi-hinnat olisi tietysti olleet hieman korkeammat, mutta anyway. Ihan oikea suuruusluokka.

Tässä vaan mun käsitykset sen kuin vahvistuu, että kyllä sillä kaverin kaverin isällä varmasti oli noin kymppitonnin maksanut gigainen levy vuonna 1991.

* Jenkkilässä lehtien päiväykset menee perinteisesti etukenossa eli tammikuun 1990 Byte on varmaankin julkaistu jo marras-joulukuussa 1989!