Ankea 90-luku

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja yero
  • Aloitettu Aloitettu
Parasta ehkä siinä ysärin alkupuolella/keskivaiheilla oli että jengi kokoontui torille. Osa enemmän humalassa ja osa vähemmän. Aikamoista menoa oli. Sitten tuli nämä, oliko ne selväperjantai diskot tjs. ja kotibileitten jälkeen mentiin siihen edustalle ryyppää, koska kännissä ei päässyt sisään.

Toki nämä Microprosen tuotokset jne. Vaikka itsellä ei ollut rahallisia mahdollisuuksia niin kavereilla oli, ja onneksi pääsin heidän kanssaan pelailee. Vähän kuin nörttien yö-bileissä Doomia sarjakaapelin välityksellä. Ei ollut verkkokortteja niin jotenkin pojat onnistui, 1on1 Doomia.
 
Tämä mun muistikuva on työpaikalta jonne saatiin polttava cd-asema. Kotikäyttäjillä ei oikein ollut semmoiseen cd+rw (vai cd-rw) rahaa, en muista markkamääriä Vuosi on ehkä ollut 1992-1994. (Lisäys) Jos oikein muistan ekat levyt oli 650 MB eikä 700 MB, olisiko myös polttavissa asemissa ollut joku ero onko 650 vai 700 ..
Plussat ja miinukset oli juttu kirjoittavissa DVD-levyissä. CD:t oli kaikki miinuksella. =)

CD-RW (uudelleenkirjoittava) tuli markkinoille vasta 1997, joten sellaista asemaa ei varmasti ole voinut olla 92-94.

CD-R sen sijaan näki päivänvalon jo 1988, joten sellainen on voinut olla.

650 MB on standardikoko ja 700 MB yleistyi varmaan vähän myöhemmin. Sekin menee ihan alkuperäisten speksien mukaan kai, mutta toleransseista puristetaan maksimit irti.
 
Plussat ja miinukset oli juttu kirjoittavissa DVD-levyissä. CD:t oli kaikki miinuksella. =)

CD-RW (uudelleenkirjoittava) tuli markkinoille vasta 1997, joten sellaista asemaa ei varmasti ole voinut olla 92-94.

CD-R sen sijaan näki päivänvalon jo 1988, joten sellainen on voinut olla.

650 MB on standardikoko ja 700 MB yleistyi varmaan vähän myöhemmin. Sekin menee ihan alkuperäisten speksien mukaan kai, mutta toleransseista puristetaan maksimit irti.
CD-R näki päivänvalon 1988 varmaan paperilla eikä käytännössä ollut 80-luvulla varsinaisesti saatavilla eli kyllä nuo vasta pitkälle 90-luvun puolella yleistyivät (niin kuin CD-ROM ylipäätään).
 
CD-R näki päivänvalon 1988 varmaan paperilla eikä käytännössä ollut 80-luvulla varsinaisesti saatavilla eli kyllä nuo vasta pitkälle 90-luvun puolella yleistyivät (niin kuin CD-ROM ylipäätään).
Wikipedian mukaan 90 luvun alussa cd-r laitteet olivat pesukoneen kokoisia ja maksoivat 35000$

"CD-R recording systems available in 1990 were similar to the washing machine-sized Meridian CD Publisher, based on the two-piece rack mount Yamaha PDS audio recorder costing $35,000, not including the required external ECC circuitry for data encoding, SCSI hard drive subsystem, and MS-DOS control computer."

CD-R - Wikipedia

varmasti hinnat tulivat nopeasti alaspäin tekniikan kehittyessä sitten lopulta.

edit: siellähän se luki että 92 maksoivat yleensä 10000-12000$ ja 95 myyntiin tuli ensimmäinen alle 1000$ laite.
 
Muutenkin tappelut oli reilumpia, oli yleensä 1 vs 1 ja jos toinen oli maassa niin odotettiin että toinen nousee ylös ennenkuin jatkettiin mättämistä eikä raukkamaisesti menty maassa makaavan kimppuun porukalla.
Toisaalta sitten taas sen ajan lapsien hyvinvoinnista ei huolehdittu kuten nykyään ja se on jättänyt paljon arpia 90-luvun lapsiin, nykyisiin aikuisiin. Kouluissa oli paljon kiusaamista joka oli myös raakaa eikä ketään kinnostanut. Kotiolot saattoivat laman pyörinnässä mitä sattuu eikä ketään kiinnostanut. Vanhemmat saattoivat huolehtia tai olla huolehtimatta lapsista ja lapset saattoivat etsiä vanhempiaan iltaisin baareista. Eikä ketään kiinnostanut.
 
Toisaalta sitten taas sen ajan lapsien hyvinvoinnista ei huolehdittu kuten nykyään ja se on jättänyt paljon arpia 90-luvun lapsiin, nykyisiin aikuisiin. Kouluissa oli paljon kiusaamista joka oli myös raakaa eikä ketään kinnostanut. Kotiolot saattoivat laman pyörinnässä mitä sattuu eikä ketään kiinnostanut. Vanhemmat saattoivat huolehtia tai olla huolehtimatta lapsista ja lapset saattoivat etsiä vanhempiaan iltaisin baareista. Eikä ketään kiinnostanut.

Yksi terapeutti on kertonut sellaista, että nyt on noita paljon -90 luvun laman lapsia, niin se noussut yhdeksi aiheeksi viime vuosina.
 
CD-R näki päivänvalon 1988 varmaan paperilla eikä käytännössä ollut 80-luvulla varsinaisesti saatavilla eli kyllä nuo vasta pitkälle 90-luvun puolella yleistyivät (niin kuin CD-ROM ylipäätään).
Kyllä, mutta pointti siinä kontekstissa oli että CD-RW:tä ei ollut olemassa edes paperilla kuin vasta 1997.

CD-ROM sinänsä on muuten ollut olemassa jo vuodesta 1985.

Aluksi laitteet oli tietenkin kalliita ja harvinaisia, mutta onhan noita jossain paremmissa piireissä, yliopistoissa jne. käytetty jo varhain. Computer Chronicles TV-ohjelmakin näistä mielestäni juttua teki jo 1980-luvulla.

Ja toinen juttu on sitten toisenlaiset kirjoittavat optiset mediat. Näitä alkoi olla yrityskäytössä jo joskus 1980-1990 -lukujen vaihteessa? Ja tosiaan Minidisc ilmestyi ihan kuluttajakäyttöön 1992, vaikka olikin tarkoitettu vain musiikin tallennukseen.
 
Erityisesti MTV (Music Televisionin) tarjonta oli aivan loistavaa, silloin harvoin kun pääsi kaapelikanavien ääreen
Joo, silloin tuli musiikkivideoita. Nykyään Kardashianien perseet ja muut parhaat realityt. Muistikuvieni mukaan 2000 jälkeen oli vielä hyvä sisältö, mutta jo ennen 2010 silkkaa paskaa. 90-luvulla varmaankin siis asiallinen kanava.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, silloin tuli musiikkivideoita. Nykyään Kardashianien perseet ja muut parhaat realityt. Muistikuvieni mukaan 2000 jälkeen oli vielä hyvä sisältö, jonka ennen 2010 silkkaa paskaa. 90-luvulla varmaankin siis asiallinen kanava.
Lisäksi 1990-luvulla oli se, että Music Televisionia ja muita taivaskanavia tuli käytännössä katsottua, koska viihdetarjonta ja kanavatarjonta oli yleisesti ottaen niin rajallista. Ei ollut kovin paljon valinnanvaraa.

Toki rahalla sai maksukanavia (satelliitista/kaapelista) jo 1980-luvun lopusta lähtien. Kaveri sieltä sitten leffoja nauhoittelikin ja mä kopsasin itselleni häneltä...
 
No eihän sitä ’jumputusta’ keskosille ollut edes tarkoitettu. 90- luvulla nousi Suomeenkin ihan mukava techno -skene ja muutakin hyvää musiikkia.

Jep, teknoskene saapui ja oli 90-luvulla voimissaan. Lepakkoluolassa tuli monet reivit reivattua kunnes se vuonna 1999 purettiin. 90-luvun Helsingissä oli myös paljon erilaisia laittomia teknobileitä, joita virkavalta välillä saapui keskeyttämään tai ratsaamaan. Goa Trancea taas soitettiin laittomissa metsäbileissä ympäryskunnissa.
 
Joo, silloin tuli musiikkivideoita. Nykyään Kardashianien perseet ja muut parhaat realityt. Muistikuvieni mukaan 2000 jälkeen oli vielä hyvä sisältö, mutta jo ennen 2010 silkkaa paskaa. 90-luvulla varmaankin siis asiallinen kanava.
Toden totta, musiikkivideoita. Oli aika huimaa istuskella tunteja ruudun ääressä tietämättä mikä kappale tulee seuraavaksi. Sitä oppi tunnistamaan kaikki suosikkibiisit ihan ekoista kohtauksista/äänistä. Ja kaikki tämä 14" Daewoon monokajarin kautta.

Ja voi jumaleissön sitä fiilistä, kun joltain suosikkiartistilta kuuli jonkun ihan uuden biisin ekaa kertaa. Ei päässyt ruudun äärestä karkuun koko iltana kun toivoi näkevänsä sen vielä uudestaankin.
 
Radiosta nauhoitettiin c-kasetille sunnuntaisin Radio Mafian top 40 mutta se alko lauantaisin jo klo 10 ja harvoin oli hereillä ennen klo 11 :btooth:

Ja auta armias kun jotain nauhoitit niin lopussa se juotaja tietenkin puhui sinne saakelin mikkiin ja jouduit taas kyttäämään tunnin että sait uuden mahdollisuuden taas nauhoittaa jonkun hyvä biisin kasetille

Tämä mun muistikuva on työpaikalta jonne saatiin polttava cd-asema. Kotikäyttäjillä ei oikein ollut semmoiseen cd+rw (vai cd-rw) rahaa, en muista markkamääriä Vuosi on ehkä ollut 1992-1994. (Lisäys) Jos oikein muistan ekat levyt oli 650 MB eikä 700 MB, olisiko myös polttavissa asemissa ollut joku ero onko 650 vai 700 ..

Näin itsekkin muistelisin. Myös jos oikein muistan niin uusimmissa oli punaisen värinen "laaseri" lukemassa ja aikaisemmassa sininen. Tai sitten oli toisin päin mutta jokatapauksessa uudemmassa oli erivärinen laaserikin lukemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja auta armias kun jotain nauhoitit niin lopussa se juotaja tietenkin puhui sinne saakelin mikkiin ja jouduit taas kyttäämään tunnin että sait uuden mahdollisuuden taas nauhoittaa jonkun hyvä biisin kasetille



Näin itsekkin muistelisin. Myös jos oikein muistan niin uusimmissa oli punaisen värinen "laaseri" lukemassa ja aikaisemmassa sininen. Tai sitten oli toisin päin mutta jokatapauksessa uudemmassa oli erivärinen laaserikin lukemassa.
BluRayssä on sininen laser.

En usko että missään CD tai DVD-standardissa on mitään sinistä laseri ollut... Sitä paitsi eihän sininen LED:kään ole ollut mikään juttu kuin vasta vuosituhannen vaihteesta lähtien suurin piirtein. Sininen LED keksittiin vasta 1990-luvun alussa.
 
BluRayssä on sininen laser.

En usko että missään CD tai DVD-standardissa on mitään sinistä laseri ollut... Sitä paitsi eihän sininen LED:kään ole ollut mikään juttu kuin vasta vuosituhannen vaihteesta lähtien suurin piirtein. Sininen LED keksittiin vasta 1990-luvun alussa.
:D Näinhän muuten taisikin olla heh
 
Sama vika, itselläni oli koneessa ISA-väyläinen iOmega Zip100 jonka sain firman puolesta ja sitten ulkoinen rinnakkaisporttiliitännäinen malli kiersi mukana kun kävi kavereilla kopioimassa kaikenlaista. Olihan tuo rinnakkaisporttiliitäntä hidas kun faan, mutta 100M on 100M, eipä tarvinnut korppujen kanssa leikkiä. Tuo 100M tuntui tuohon aikaan ihan valtavalta tietomäärältä, nykyään tuohon tilaan ei mahdu oikeastaan mitään nykyaikaista.
100 megan löyty kanssa. Ne oon antanut pois 20v sitten. Nää löytyy vielä:
1735479904264.png
 
No eihän sitä ’jumputusta’ keskosille ollut edes tarkoitettu. 90- luvulla nousi Suomeenkin ihan mukava techno -skene ja muutakin hyvää musiikkia.
Olen positiivisesti yllättänyt, että tällä foorumilla on enemmän ikämiehiä, oletin nimittäin olevani sieltä vanhemmasta päästä. Oma ikäluokkani siirtyi pois ala-asteelta siinä vuosituhannen vaihteen kieppeillä. Jumputusmusiikilla viittaan siihen korvienrääkkäykseen, jota luukutettiin radiossa, koulussa, ostareilla ja kesäfestareilla. Äärimmäisenä esimerkkinä näistä kesäfestareista mainittakoot Rantarock, jossa nimestään huolimatta soitettiin pääsääntöisesti Eurodancea ja muuta epämusiikkia. Karkeina esimerkkeinä voisin mainita mm. Ace of Base, Captain Jack, Pandora, Scooter, Rednex, Movetron, Aikakone,. Hausmylly, Nylon Beat. Koomisimpina esimerkkinä voisi mainita tapauksen Milli Vanilli, jonka musiikkivideoilla esiintynyt duo ei todellisuudessa esiintynyt levyillä vaan keikat hoidettiin playbackina (kuten suurin osa näistä Eurodance artisteista).
Muistaakseni MTV (Music television) tarjonnassa ei esitetty pahemmin tätä syöpää, enemmän sitä näkyi suomen Jyrki ohjelmassa, ja kaapelikanavista esim. Viva:lla, jossa tosin soitettiin enemmänkin huonoa Krautrockia ja kaikkea "outoa". Jälkeenpäin olen löytänyt paljon hyvää musiikkia myös 90-luvulta, mutta omassa lapsuudessani mainstreamin puolella soitettu musiikki oli valitettavasti jotain aivan muuta.
 
Koomisimpina esimerkkinä voisi mainita tapauksen Milli Vanilli, jonka musiikkivideoilla esiintynyt duo ei todellisuudessa esiintynyt levyillä vaan keikat hoidettiin playbackina (kuten suurin osa näistä Eurodance artisteista).
Milli Valinni pokkasi jopa grammyn parhaimpana tulokkaana vuonna 1990.

 
Milli Valinni pokkasi jopa grammyn parhaimpana tulokkaana vuonna 1990.

Sitä suurempi skandaali. Suomessa näiden hittikipalatetta soitettiin vielä pitkälle 90-lukua, vaikka yhtyeen maine oli mennyt jo ajat sitten.
 
Olen positiivisesti yllättänyt, että tällä foorumilla on enemmän ikämiehiä, oletin nimittäin olevani sieltä vanhemmasta päästä. Oma ikäluokkani siirtyi pois ala-asteelta siinä vuosituhannen vaihteen kieppeillä. Jumputusmusiikilla viittaan siihen korvienrääkkäykseen, jota luukutettiin radiossa, koulussa, ostareilla ja kesäfestareilla. Äärimmäisenä esimerkkinä näistä kesäfestareista mainittakoot Rantarock, jossa nimestään huolimatta soitettiin pääsääntöisesti Eurodancea ja muuta epämusiikkia. Karkeina esimerkkeinä voisin mainita mm. Ace of Base, Captain Jack, Pandora, Scooter, Rednex, Movetron, Aikakone,. Hausmylly, Nylon Beat. Koomisimpina esimerkkinä voisi mainita tapauksen Milli Vanilli, jonka musiikkivideoilla esiintynyt duo ei todellisuudessa esiintynyt levyillä vaan keikat hoidettiin playbackina (kuten suurin osa näistä Eurodance artisteista).
Muistaakseni MTV (Music television) tarjonnassa ei esitetty pahemmin tätä syöpää, enemmän sitä näkyi suomen Jyrki ohjelmassa, ja kaapelikanavista esim. Viva:lla, jossa tosin soitettiin enemmänkin huonoa Krautrockia ja kaikkea "outoa". Jälkeenpäin olen löytänyt paljon hyvää musiikkia myös 90-luvulta, mutta omassa lapsuudessani mainstreamin puolella soitettu musiikki oli valitettavasti jotain aivan muuta.

90-luvulla rock, metalli ja aikalaisilmiönä mm. grunge näkyivät festarikentällä huomattavasti isommalla keilalla kuin nykyään. Vaikkapa Provinssirockissa ja Ruisrockissa oli em. genreistä isoja kansainvälisiä nimiä joka vuosi. Nykyaikana asiat ovat hieman eri tolalla, hinnoista nyt puhumattakaan.

Ottaen huomioon, että olit käytännössä koko vuosikymmenen pikkulapsi, niin kokemukset saattavat olla hieman kapeampia kuin vaikkapa 70-luvulla syntyneillä.
 
Toisaalta sitten taas sen ajan lapsien hyvinvoinnista ei huolehdittu kuten nykyään ja se on jättänyt paljon arpia 90-luvun lapsiin, nykyisiin aikuisiin. Kouluissa oli paljon kiusaamista joka oli myös raakaa eikä ketään kinnostanut. Kotiolot saattoivat laman pyörinnässä mitä sattuu eikä ketään kiinnostanut. Vanhemmat saattoivat huolehtia tai olla huolehtimatta lapsista ja lapset saattoivat etsiä vanhempiaan iltaisin baareista. Eikä ketään kiinnostanut.
Heh, taidan lukeutua mainittuihin ongelmalapsiin. Vanhempien firman talousongelmat, alkoholismi, kaltoinkohtyelu, jonka seurauksena huostaanotto todella vittumaisen perheen nurkkiin, toinen huostaanotto, lastenkotiin ja niin edelleen. Sosiaalitädit olivat todella kylmiä, ja suorastaan vihamielisiä, sellainen hälläväliä asenne paistoi kilometrien päähän, eikä omilla mielipiteillä ollut mitään merkitystä yhtään mihinkään. Kun sijaisperheessä tuli taas kerran turpiin, ja sossujen mielestä olin säälittävä paska, koska en osannut pitää puoliani väkivaltaisia aikuisia vastaan. Yllättävän paljon huono-osaisia skidejä pyöri myös omilla pihoilla, kaikenlainen pössyttely ja näpistely oli yleistä. Huhujen mukaan yhden sankarin kotona syötiin hernekeittoa joka päivä, eikä käynyt juurikaan koulussa, kun piti keräillä pulloja kaiket päivät.
 
Ysärin Jyrkistä tuli mieleen kun eräs ei vielä silloin valtavan suosittu Alanis Morrissette kävi esiintymässä ohjelmassa. Ei tarvinnut pitkään sen jälkeen promota yhtä pienessä mittakaavassa, tosin ei välttämättä Jyrkin ansiosta :lol:
 
Äärimmäisenä esimerkkinä näistä kesäfestareista mainittakoot Rantarock, jossa nimestään huolimatta soitettiin pääsääntöisesti Eurodancea ja muuta epämusiikkia.
Toki Ruisrock oli silloin vileä sellainen tapahtuma johon piti päästä joka kesä. Noin v. 92-1998 siellä kävässeenä tuli nähtyä melkoinen kattaus ihan hyvää ja oikeaa rokkia+ muutama melkoinen legenda.

 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 365
Viestejä
4 570 838
Jäsenet
75 144
Uusin jäsen
JayHo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom