AMD CPU-spekulaatio (Zen6/Zen7 ...)

Mitä edes tarkoittaa "beta bios"? Julkaisun aikoihin puoliksi testattu?

Itse olen ymmärtänyt tuon siten että:
Bios on julkaistu, sitä on testattu noilla versioilla mitä yritykset ovat saaneet käsiinsä ja uudempia, paremmin toimivia versioita tulee myöhemmin. Mutta NYT ennenkuin prosessoreita on edes julkaistu nuo betabios versiot ovat niitä joilla uudet prosessorit toimivat (tai pitäisi toimia) ja joilla on saatu nuo tulokset. Myöhemmin sitten uudempia ja parempia (toivottavasti, riippuen valmistajasta, ASUS on esim. aika hyvin noita biospäivityksiä suoltanut, osa valmistajista hieman laiskemmin) päivityksiä.
 
Sen näkee sitten, kun beta BIOSit tulee testattavaksi. Ei nuo beta BIOSit oikein sovellu normi kuluttajille mutta virittelystä kiinnostuneilla ihan potentiaalisia. Tarvittaessa voi sitten kokeilla myös custom BIOSeja, joita varmasti tuunataan. Mutta kyllä tuo Zen2 tarjoaa myös Zen+ prosessoreihin nähden ihan kivan boostiin ja B450/X470 emoille on sitten ihan viralliset BIOSit. Mukavahan se olisi, jos AMD olisi tuonut myös B350/X370 emoille viralliset BIOSit vaikkakin sitten karsituilla ominaisuuksilla.

Mukava olisi jos AMD vastaisi biosien päivityksestä, niin ehkä niitä voisi tulla pidemmän aikaa. Nyt se on emolevyjen valmistajien vastuulla. AMD tekee varmaan jonkun valmiin pohjan vaan. Bios on varmasti niin paljon emolevyn valmistajan suunnitteleman oman omituisen raudan tarpeisiin tehty, että vastuu jää suurimmaksi osaksi emolevyn valmistajalla.

Kännyköiden käyttiksiin ei tietyn ajan jälkeen tule ominaisuupäivityksiä mutta tietoturvapäivityksiä tulee. Sama sopisi emolevyihin.

Ehkä biosiin voitaisiin lisätä ominaisuus, jossa mikrokoodin pystyisi flashaamaan ilman, että muuta osaa biosista päivitettäisiin, ja mikrokoodin voisi käydä noutamassa AMD:ltä suoraan. En tiedä onko semmoiselle joku este, ja en toisaalta tiedä riittääkö pelkkä mikrokoodipäivitys kaikkien haavoittuvuuksien paikkaamiseen (mutta en toisaalta keksi miksi ei riittäisi).

Itse olen ymmärtänyt tuon siten että:
Bios on julkaistu, sitä on testattu noilla versioilla mitä yritykset ovat saaneet käsiinsä ja uudempia, paremmin toimivia versioita tulee myöhemmin. Mutta NYT ennenkuin prosessoreita on edes julkaistu nuo betabios versiot ovat niitä joilla uudet prosessorit toimivat (tai pitäisi toimia) ja joilla on saatu nuo tulokset. Myöhemmin sitten uudempia ja parempia (toivottavasti, riippuen valmistajasta, ASUS on esim. aika hyvin noita biospäivityksiä suoltanut, osa valmistajista hieman laiskemmin) päivityksiä.

Kalvoista mulle jäi ajatus että 300-sarjojen emojen 3000-prosujen biosit olisi nimellä beta vielä prosujen julkaisun jälkeenkin (mutta ei se ole ollenkaan selvää, olisi toki hyvä kertoa miten asia on).

Paljonko bioseja tulee ja millä nimellä, jää nähtäväksi.

Beta bios kuulostaa mun korvaan emolevyn viimeiseltä biosilta juuri ennen kuin tuki tippui. Jokunen beta bios ollut käytössä vanhoilla emolevyillä tuen päättymisen jälkeen. Mutta voi se tarkoittaa muutakin.
 
Mukava olisi jos AMD vastaisi biosien päivityksestä, niin ehkä niitä voisi tulla pidemmän aikaa. Nyt se on emolevyjen valmistajien vastuulla. AMD tekee varmaan jonkun valmiin pohjan vaan. Bios on varmasti niin paljon emolevyn valmistajan suunnitteleman oman omituisen raudan tarpeisiin tehty, että vastuu jää suurimmaksi osaksi emolevyn valmistajalla.

Kännyköiden käyttiksiin ei tietyn ajan jälkeen tule ominaisuupäivityksiä mutta tietoturvapäivityksiä tulee. Sama sopisi emolevyihin.

Ehkä biosiin voitaisiin lisätä ominaisuus, jossa mikrokoodin pystyisi flashaamaan ilman, että muuta osaa biosista päivitettäisiin, ja mikrokoodin voisi käydä noutamassa AMD:ltä suoraan. En tiedä onko semmoiselle joku este, ja en toisaalta tiedä riittääkö pelkkä mikrokoodipäivitys kaikkien haavoittuvuuksien paikkaamiseen (mutta en toisaalta keksi miksi ei riittäisi).



Kalvoista mulle jäi ajatus että 300-sarjojen emojen 3000-prosujen biosit olisi nimellä beta vielä prosujen julkaisun jälkeenkin (mutta ei se ole ollenkaan selvää, olisi toki hyvä kertoa miten asia on).

Paljonko bioseja tulee ja millä nimellä, jää nähtäväksi.

Beta bios kuulostaa mun korvaan emolevyn viimeiseltä biosilta juuri ennen kuin tuki tippui. Jokunen beta bios ollut käytössä vanhoilla emolevyillä tuen päättymisen jälkeen. Mutta voi se tarkoittaa muutakin.
crosshair VI on saanut jo kolmannen Bios version näitä uusia prossuja varten. :love:
Tosin tuo ROG pakotus millä on nyt korvattu myös windowslatauslogo särki päivittäessä boottiosion. (olisi pitänyt uusin piirisarja-ajuri heittää ensin.):darra:

Edit. eikö tämä mikää Beta bios ole vaan virallinen.
 
Edit. eikö tämä mikää Beta bios ole vaan virallinen.

Joo, mutta se on epävirallinen virallinen. Ei kait virallisesti saisi sanoa viralliseksi. En tiä mut voi se niinkin olla.

27050103462l.jpg
 
Mukava olisi jos AMD vastaisi biosien päivityksestä, niin ehkä niitä voisi tulla pidemmän aikaa. Nyt se on emolevyjen valmistajien vastuulla. AMD tekee varmaan jonkun valmiin pohjan vaan. Bios on varmasti niin paljon emolevyn valmistajan suunnitteleman oman omituisen raudan tarpeisiin tehty, että vastuu jää suurimmaksi osaksi emolevyn valmistajalla.

AMD toimittaa BIOSista suurimman osan, sen osan, joka huolehtii kaikesta siitä raudasta, mikä on AMDn SoC-piirillä (siellä samalla piirillä prossun kanssahan on siis USB-ohjaimia, SATA-ohjaimia, pcie-väyliä jne) sekä AMDN toimittamalla eteläsiltapiirillä.

Tässä on kyse paljon muustakin kuin prosessorin mikrokoodista, ja itseasiassa joku versio siitä mikrokoodista kyllä löytyy aina sieltä prosessorilta ihan itseltään, eikä BIOSin tarvisi mikrokoodille tehdä mitään. Se, että BIOS voi ladata prosessorille uuden mikrokooidin bootissa on vain yksi tapa päivittää prosessorin buginen mikrokoodi vähemmän bugiseen.

Mutta emolevyillä on muitakin, kolmansien osapuolen tekemiä piirejä. Emolevyvalmistaja lisää BIOSiin tuen näiden alustamiselle, ja tämän takia vaaditaaan emolevykohtaiset BIOSit.

Ehkä biosiin voitaisiin lisätä ominaisuus, jossa mikrokoodin pystyisi flashaamaan ilman, että muuta osaa biosista päivitettäisiin, ja mikrokoodin voisi käydä noutamassa AMD:ltä suoraan. En tiedä onko semmoiselle joku este, ja en toisaalta tiedä riittääkö pelkkä mikrokoodipäivitys kaikkien haavoittuvuuksien paikkaamiseen (mutta en toisaalta keksi miksi ei riittäisi).

Mikrokoodipäivityksen voi ladata prossulle myöhemminkin kuin BIOSista bootin yhteydessä; Käyttiksiin tule päivityksiä, jotka sisältävät prossuvalmistajien mikrokoodipäivityksen, ja tämä ajetaan prossulle sisään käyttiksen boottirutiinin alussa. Mitään tarvetta mikrokoodipäivitykselle BIOSista ei siis ole, ellei käytä jotain vaihtoehtokäyttistä, jolle näitä päivityksiä ei tule.


https://support.microsoft.com/en-us/help/4093836/summary-of-intel-microcode-updates
 
Mikrokoodipäivityksen voi ladata prossulle myöhemminkin kuin BIOSista bootin yhteydessä; Käyttiksiin tule päivityksiä, jotka sisältävät prossuvalmistajien mikrokoodipäivityksen, ja tämä ajetaan prossulle sisään käyttiksen boottirutiinin alussa. Mitään tarvetta mikrokoodipäivitykselle BIOSista ei siis ole, ellei käytä jotain vaihtoehtokäyttistä, jolle näitä päivityksiä ei tule.


https://support.microsoft.com/en-us/help/4093836/summary-of-intel-microcode-updates

Vielä kun ne bootin aikana joku kävisi sinne prosuun lataamassa. Esim Sandy 2500 ja Win 10 1803 johon päivitykset automaattisesti.

"Spectre & Meltdown Vulnerability Status
System is Meltdown protected: YES
System is Spectre protected: NO!
Microcode Update Available: YES
Performance: SLOWER
CPUID: 206A7"
Eikös tuo mikrokoodin noutaminen+flash AMD:ltä emolevyvalmistajan ohi olisi sovittavissa oleva periaatteessa mahdollinen juttu?
 
Vielä kun ne bootin aikana joku kävisi sinne prosuun lataamassa. Esim Sandy 2500 ja Win 10 1803 johon päivitykset automaattisesti.Eikös tuo mikrokoodin noutaminen+flash AMD:ltä emolevyvalmistajan ohi olisi sovittavissa oleva periaatteessa mahdollinen juttu?

Ei sitä tarvi sopia, kun sitä tapahtuu jo. Ainut poikkeus lienee vaihtoehtokäyttikset kuten edellä on mainittu.
 
  • Tykkää
Reactions: hik
Itsellä ei ole käytännössä kertaakaan ollut tilannetta että olisi ollut mahdollista/järkevää päivittää pelkkä prossu.

Intel 233MHz mmx Pentium = ei paljoa parempaa saatavilla
AMD k6-2 450MHz = sama homma

AMD 1800+ = sama homma
P4 2.4Ghz prescott = sama homma
Intel core2duo E5200 -> roskiksesta löytynyt Q6600 = ainut järkevä päivitys enkä olisi rahalla kehdannut vaihtaa

Että ihan hyvä kun noi ryzenit sentään menee useamman sukupolven samalle emolle, vaikka ei noissakaan olis välttämättä järkeä päivittää jotain 1800x mallia 2700/3700 malleihin

Itse ajattelisin järkeväksi sen että corejen määrä esim tuplaantuu/singlecorea tulee +25% lisää ja hinta on sama/halvempi mitä nykyinen uutena.

Siksipä siirryin kokonaan läppäreihin kun ei kuitenkaan saa mitään päivitettyä :D

K6-2 450 ei olisi järkevä prosessori päivitys 233 MMX:sta samalle emolevylle :confused:

Itse arvelen että 500-sarjan emolevyllä olisi teknisesti mahdollista käyttää 1000-sarjan prosuja mutta jostain syystä se ei ole kaupallisesti mahdollista. Evvk+ €€€ tyyppinen juttu. Biosien tekeminen ja testaaminen maksaa.

Jos joku on saanut toimimaan uuden prosun toimimaan vanhalla emolla, se on anekdootti jota ei voi vielä yleistää. Mutta voi herättää kiinnostusta testata laajemmin.

Eiköhän tuo johdu ihan siitä ettei emolevyjen BIOS piireille mahdu riittävästi tavaraa. Joku 8-16 megan BIOS piiri ei ole paljon kun valmistajat haluavat laittaa omia juttujaan ja siihen päälle vielä muutamalle eri prosessorisarjalle tuet...
 
Eiköhän tuo johdu ihan siitä ettei emolevyjen BIOS piireille mahdu riittävästi tavaraa. Joku 8-16 megan BIOS piiri ei ole paljon kun valmistajat haluavat laittaa omia juttujaan ja siihen päälle vielä muutamalle eri prosessorisarjalle tuet...

300 sarjan emolevyjen beta biosiin mahtuu koko paletti.
 
[offtopic]

K6-2 450 ei olisi järkevä prosessori päivitys 233 MMX:sta samalle emolevylle :confused:

Jos on sen pentium-MMX-233n aikainen emolevy niin siinä ei todellakaan toimi K6-2-450 ainakaan lähelläkään normaalia suorituskykyään.

Tuollaisen emolevyn suurin virallinen kellotaajuus oli 66 MHz, tosin joissain oli epävirallisia 75 Mhz ja 83 MHz väyliä(joiden kanssa ylikellotettiin sitten myös PCI-väylää joka saattoi aiheuttaa ongelmia näyttiksen toiminnalle)

Maksimikerroin taisi noissa K6-2ssa olla 5.5, 5.5 * 67 = 367 MHz. Tosin on myös mahdollista, että vanhassa emolevyssä ei ehkä ole jumpperia millä sen saa säädettyä kuin 3.5 asti (233 MHz, tai sopivalla emolla epävirallisella väylällä pci-väylää ylikellottamalla 290 MHz), kun muistaakseni sinne vasta jossain vaiheessa myöhemmin lisättiin yksi pinni noita kertoimia 4,4.5,5 ja 5.5 varten,)

Ja kertoimella 5.5 L2-välimuistin ollessa hitaan 67 MHz väylän takana suorituskyky olisi joka tapauksessa todella onneton.

Uudelle K6-optimoidulle super7-emolevylle (joka julkaistu puolitoista vuotta sen P-MMX-233n jälkeen) toki saa sen P-MMX-233n laitettua, mutta sen P-MMXn hankimiseen tuolla emolla alunperin olisi tarvinnut aikakonetta.

[/offtopic]
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin omalle MSI B350 gaming+ lankulle kun tulee päivitys noille 3000-sarjalaisille, niin se kieltää käyttämästä noita bulldozerjohdannaisia kiviä.
upload_2019-6-4_17-16-50.png

Kyllä tilaa löytyy, kuhan otetaan turhuudet pois sieltä :cigar2:
 
  • Tykkää
Reactions: hik
300 sarjan emolevyjen beta biosiin mahtuu koko paletti.
Kyllä tässä on minusta ollut mainintoja valmistajilla, että osa prossuista on pitänyt tilaongelmien takia tiputtaa pois bioseista. Ei toki välttämättä koske kaikkia valmistajia tai edes saman valmistajan kaikkia emoja.
 
Voisiko 3700x ja 3800x ero olla siinä että 3700x on rakennettu 2x chiplet+ io jossa molemmissa chipleteissä on vain 4 toimivaa ydintä ja 3800x olisi vain 1x chiplet+ io jossa täydet (binnattu) 8 ydintä? Tuli van mieleen tällainen ratkaisu.

Edit. Vai onko ne molemmat yhden core-lastun ratkaisuja?
 
Voisiko 3700x ja 3800x ero olla siinä että 3700x on rakennettu 2x chiplet+ io jossa molemmissa chipleteissä on vain 4 toimivaa ydintä ja 3800x olisi vain 1x chiplet+ io jossa täydet (binnattu) 8 ydintä? Tuli van mieleen tällainen ratkaisu.

Edit. Vai onko ne molemmat yhden core-lastun ratkaisuja?
Välimuistin avaamisia odotellessa, jos todellakin kahden chipletin 8-ytimisiä on mallistossa. Ainakin io-techin äskettäin uutisoimat speksit antaa ymmärtää, että L3 on yhtä suuret noilla.
 
[offtopic]



Jos on sen pentium-MMX-233n aikainen emolevy niin siinä ei todellakaan toimi K6-2-450 ainakaan lähelläkään normaalia suorituskykyään.

Tuollaisen emolevyn suurin virallinen kellotaajuus oli 66 MHz, tosin joissain oli epävirallisia 75 Mhz ja 83 MHz väyliä(joiden kanssa ylikellotettiin sitten myös PCI-väylää joka saattoi aiheuttaa ongelmia näyttiksen toiminnalle)

Maksimikerroin taisi noissa K6-2ssa olla 5.5, 5.5 * 67 = 367 MHz. Tosin on myös mahdollista, että vanhassa emolevyssä ei ehkä ole jumpperia millä sen saa säädettyä kuin 3.5 asti (233 MHz, tai sopivalla emolla epävirallisella väylällä pci-väylää ylikellottamalla 290 MHz), kun muistaakseni sinne vasta jossain vaiheessa myöhemmin lisättiin yksi pinni noita kertoimia 4,4.5,5 ja 5.5 varten,)

Ja kertoimella 5.5 L2-välimuistin ollessa hitaan 67 MHz väylän takana suorituskyky olisi joka tapauksessa todella onneton.

Uudelle K6-optimoidulle super7-emolevylle (joka julkaistu puolitoista vuotta sen P-MMX-233n jälkeen) toki saa sen P-MMX-233n laitettua, mutta sen P-MMXn hankimiseen tuolla emolla alunperin olisi tarvinnut aikakonetta.

[/offtopic]

75 MHz ei juurikaan ongelmia aiheuttanut, 83 MHz oli se joka sekotti vähän kaikkea (PCI väylä kahden jakajalla 41,5 MHz oli todellinen ongelma). 75 MHz väylää tuki moni edes vähän parempi emolevy kuin mallia pakettikone. Ei tarvinnut olla mikään superkellotusemo.

Maksimikerroin oli 6 AMD K6-2 400CXT

According to AMD's specifications, the K6-2 400 (Model 8/[F:8]) translates the 2.0x clock multiplier into a 6.0x clock multiplier as is defined by the below found in the AMD processor documentation

6*75 MHz = 450 MHz

Johonkin Pentium MMX:n verrattuna tuo viritys oli ihan eri maailmasta. Super socket 7 emolevystä oli melko turha maksaa ylimääräistä kun halpa socket 7 emolevy (Pentium MMX yhteensopiva tosin piti olla volttien takia) ajoi lähes saman asian.

Varmuuden vuoksi: itselläni oli vastaava viritys ja parille tutullekin sellaisen väsäsin.

Välimuistin avaamisia odotellessa, jos todellakin kahden chipletin 8-ytimisiä on mallistossa. Ainakin io-techin äskettäin uutisoimat speksit antaa ymmärtää, että L3 on yhtä suuret noilla.

6+6 kuulostaisi todennäköisemmältä mm. juuri tuon L3 välimuistien koon symmetrisyyden takia.
 
Välimuistin avaamisia odotellessa, jos todellakin kahden chipletin 8-ytimisiä on mallistossa. Ainakin io-techin äskettäin uutisoimat speksit antaa ymmärtää, että L3 on yhtä suuret noilla.

Joo, eipä tullut ajateltua tuota L3 cachen määrää.
 
Voisiko 3700x ja 3800x ero olla siinä että 3700x on rakennettu 2x chiplet+ io jossa molemmissa chipleteissä on vain 4 toimivaa ydintä ja 3800x olisi vain 1x chiplet+ io jossa täydet (binnattu) 8 ydintä? Tuli van mieleen tällainen ratkaisu.

Edit. Vai onko ne molemmat yhden core-lastun ratkaisuja?
Anandtech sanoo että yksi chiplet on molemmissa
"For the Ryzen 7 lineup, AMD is keeping this for the 8-core versions. These CPUs only have a single chiplet inside, and no dummy chiplet."
AMD Ryzen 3000 Announced: Five CPUs, 12 Cores for $499, Up to 4.6 GHz, PCIe 4.0, Coming 7/7
 
edit: siirsin paremmin sopivaan ketjuun, voi poistaa täältä.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen design choice. L1 käskyvälimuistin koko puoleen ja assosimahdotonsuomentaa tuplaksi. Tuo oli uusi tieto.
 
Jos toi leakannut geekbench on yhtään paikkansapitävä, niin tämä sukupolvi ei todennäköisesti paljoa markkinoita mullista - tosin paljon on muuttujiakin pelissä.
8700k @ 4.8GHz & 3200MHz CL14 vs. "Ryzen 3 6C/12T"
System manufacturer System Product Name vs BIOSTAR Group X570GT8 - Geekbench Browser

Löytyi vähän vähemmän kyseenalainen benchitulos, jota toki heti vertasin. Edelleenkään ei kannata suuria johtopäätöksiä vedellä, mutta uudet prossut näyttävät varsin hyviltä budjettipelaajille ja videonpakkaajille.
 
System manufacturer System Product Name vs BIOSTAR Group X570GT8 - Geekbench Browser

Löytyi vähän vähemmän kyseenalainen benchitulos, jota toki heti vertasin. Edelleenkään ei kannata suuria johtopäätöksiä vedellä, mutta uudet prossut näyttävät varsin hyviltä budjettipelaajille ja videonpakkaajille.
Ettäkä mitä häh!?
Ajeltu joku synteettinen testi jollain hämärällä linuxsilla ja verrattu johonkin, jollain windows 10 versiolla ajettuun!?

Eihän tuo nyt taas kerro tasan yhtään mitään, yhtään mistään!
 
Ettäkä mitä häh!?
Ajeltu joku synteettinen testi jollain hämärällä linuxsilla ja verrattu johonkin, jollain windows 10 versiolla ajettuun!?

Eihän tuo nyt taas kerro tasan yhtään mitään, yhtään mistään!
Lisäksi Intelissä käytettyjä muisteja ei ole ilmoitettu.
AMD:ssa ajettu huimalla 2133MHz nopeudella jos std on 3200 nykyään.
 
K6-2 450 ei olisi järkevä prosessori päivitys 233 MMX:sta samalle emolevylle :confused:



Eiköhän tuo johdu ihan siitä ettei emolevyjen BIOS piireille mahdu riittävästi tavaraa. Joku 8-16 megan BIOS piiri ei ole paljon kun valmistajat haluavat laittaa omia juttujaan ja siihen päälle vielä muutamalle eri prosessorisarjalle tuet...

Kuten hkultala tuossa perustelikin, niin tosiaan jokainen prossu vaati uuden emon, poislukien tuo core2duo -> core2quad

233 pena oli socket 7 ja k6-2 varten piti ostaa uudempi emo super socket 7 emo.

Pentiumia tuli kelloteltua 240-250mhz tienoille ja yks emo tai prossu (en muista kumpi :D) levisi sen takia, taisi olla prossu koska alunperin oli 200mhz jonka tilalle piti ostaa toi 233mhz, nyt kun asiaa muistelen.

Joka tapauksessa aika rajallista toi päivittely on prossujen suhteen ollut useimmiten, tai sitten myös muistien takia on ollut järkevämpää ostaa vaan koko setti
 
OT
Abit BH6 emolla oli Celeronit 266 ja 300a ja ne kellotettuna 450.
Siihen olisi saanut loppuviimein sopimaan 1,4 GHz "Tualatin" prosun. Mulla kerkisi BH6 vaihtua uuteen ennen kuin ko prosua edes julkaistiin.
 
Mielenkiintoinen on tuo L1I:n muutos 64kiB/4way => 32kiB/8way .

Jokainen välimuistitie on nyt pienimmän tuetun virtuaalimuistisivun(4 kiB) kokoinen, mikä tarkoittaa että myös käskyvälimuistista voidaan tehdä VIPT ilman mitään aliasoitumista.

Ei ollutkaan ihan niin "mielenkiintoinen. L1I välimuisti on tuolta osin vastaava kuin Intelin Sky/Kaby/Coffee lakessa. Eli käytännössä AMD yrittää päästä vielä lähemmäksi Intelin prosessorien rakennetta. Intelhän on pitänyt vastaavaa Sandy Bridgestä lähtien joten tuolla muutoksella voi saada merkittävääkin etua ohjelmissa jotka on tehty nimenomaan Intelin prosessorit mielessä.
 
Se on iso ja merkittävä laitos.sellaisten suosituksia on väliä, tai tässä tapauksessa se on selvästi pidätellyt kurssia.

Mielenkiinnolla odotan mitä varsinainen julkaisu tuo tullessaan, kohtuu kova pe jo, onko liikaa odotuksia vai ei.

Toki AMD etuna se, että se on niin pieni tekijä, että voi kasvattaa selvästi myyntiä vaikka kokonaismarkkina laskisikin jos se pystyy pitämään kilpailukyvyn kohdallaan inteliä vastaan ja erityisesti jos pystyy nostamaan houkuttelevuutta nvidiaa vastaan compute puolella.
 
Ryzen 3950X-huhuja liikkeellä. 16 ydintä, 4,7 GHz turbo ja 3,5 GHz peruskellotaajuus.
AMD Ryzen 9 3950X to become world's first 16-core gaming CPU - VideoCardz.com

Sen verran järjelliset speksit, että voisi olla jopa totta.
Tuon sorttista sieltä pitäisikin tulla. Tuohon 50v juhlamalliin vähän laadukkaampia chiplettejä ja hintaa reilummin. Vielä jos nuo kellottuisi 4.7+Ghz all core niin huh. Kilpailijalla ei oikein mitään millä vastata, paitsi all core 5Ghz.
 
Tuon sorttista sieltä pitäisikin tulla. Tuohon 50v juhlamalliin vähän laadukkaampia chiplettejä ja hintaa reilummin. Vielä jos nuo kellottuisi 4.7+Ghz all core niin huh. Kilpailijalla ei oikein mitään millä vastata, paitsi all core 5Ghz.
Eikös inteliltä ole tulossa joulumarkkinoille all core 5 GHz. Kellottuvuus myös intelillä tunnetusti parempi. 16 core tietty ihan oma juttunsa, mutta vaikea uskoa, että silläkään saadaan 24/7 käytössä lähemmäs 5 GHz kelloja. Ei tosin pelatessa ole 16 core mitään hyötyä.
 
Eikös inteliltä ole tulossa joulumarkkinoille all core 5 GHz. Kellottuvuus myös intelillä tunnetusti parempi. 16 core tietty ihan oma juttunsa, mutta vaikea uskoa, että silläkään saadaan 24/7 käytössä lähemmäs 5 GHz kelloja. Ei tosin pelatessa ole 16 core mitään hyötyä.
Jaa meinaat, että se all core 5GHz intel kellottuu vielä reippaasti? 16 ytimestä alkaa olla iloa, kun uudet konsolit tulevat markkinoille 8c16t cpu:illa. Voi toki olla vielä silloinkin 8c16t tai 12c24t nopeampi peleissä, kun saa korkeamman kellotaajuuden yhdelle ytimelle.
 
Sieltä otsikon alta löytyy ihan oma ketju kinaamiselle.

Edit. Eri Valmistajien tuotteiden väliseen kinaamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa meinaat, että se all core 5GHz intel kellottuu vielä reippaasti? 16 ytimestä alkaa olla iloa, kun uudet konsolit tulevat markkinoille 8c16t cpu:illa. Voi toki olla vielä silloinkin 8c16t tai 12c24t nopeampi peleissä, kun saa korkeamman kellotaajuuden yhdelle ytimelle.
Miksi ei kellottuisi? Hyvin binnattu todennäköisesti jne. En usko, että 16 core vielä silloinkaan on hyötyä. Eiköhän 8c16t ole silloin paras kun konsolitkin on 8c16t prossuilla.
 
Vesijäähyähän (custom loop) tuollainen 16 ydintä @ 4,5Ghz+ kellottelu vaatisi varmaan ja emon jossa virransyötössä on puhtia. Kuorman jakautuminen kahdelle chipletille (ja IO piirille) helpottanee jäähdytystä hieman monoliittipiiriin nähden.
 
Sieltä otsikon alta löytyy ihan oma ketju kinaamiselle.

Edit. Eri Valmistajien tuotteiden väliseen kinaamiseen.
Eli jatkossa amd:n pörssikursseista vääntö myös tänne.

Kilpailijan tuotteisiin niitä on yleensä tapana vertailla. Spekuloida onko parempi kuin kilpailijan malli samaan rahaan.
 
Ryzen 3950X-huhuja liikkeellä. 16 ydintä, 4,7 GHz turbo ja 3,5 GHz peruskellotaajuus.
AMD Ryzen 9 3950X to become world's first 16-core gaming CPU - VideoCardz.com

Sen verran järjelliset speksit, että voisi olla jopa totta.

Mielestäni tämä on ihan hyvä uutinen ja miksi ei, kyllä nyt mieluummin ostaa sen 16-ydin prosessorin AMD:lta kuin sen 8-ydin prosessorin mitä nyt on tulossa. Ellei sitten perustele sitä itselleen siten että odottaa vielä yhden päivityksen 2020 ja saa (ehkä) 200HMz tms. lisää silloin?

Toki riippuen hieman hinnasta mutta aika harva kuitenkaan on aiemminkaan päivittänyt esim. I5 => I7 samalla kannalla ja itsestäni tuntuisi hieman turhalta päivittää 1700X => johonkin 3700X prosessoriin vaikka hieman korkeamman MHz määrän ehkä saisikin.

Jo 2600K aikaan itselleni oli aika sama kellottuuko se kone 5GHz, 5.1 tai 4.8GHz. (Kaikkiin kellottui) kun kuitenkin loppupeleissä käytin 4.8GHz 24/7 kelloina alemmalla jännitteellä ja useamman vuoden. Eli jos nyt huhujen mukaan tuon 16-ydin prosessorin saa rasituksessa kellotettua jonnekin 4.7-4.8GHz kelloille järkevillä (1.35V tms) jännitteillä se riittää itselleni oikein hyvin.
 
Lisähuomiona tuohon 16 core hypeen vielä, että sitä nimenomaan markkinoitaisiin GAMING CPU:na... Ja itse ajattelin, että jospa sniiduilis ja menis vaan 3600(X) päivityksellä...
 
Lisähuomiona tuohon 16 core hypeen vielä, että sitä nimenomaan markkinoitaisiin GAMING CPU:na... Ja itse ajattelin, että jospa sniiduilis ja menis vaan 3600(X) päivityksellä...
Ite hanskaan kuutta konetta joista kolme on nyt zeneissä ja ajattelin 3600xillä päivitellä vanhoja DDR3 4/4 koneita
 
Meneeköhän tällä lankulla( Asus PRIME X370-PRO) 3900X vai pitääkö ostaa uusi? :think:

Täysin samassa tilanteessa itsekin. Kiinnitettynä 2x8gb 3200MHz CL14 muistit. Onko näistä mitään tietoa vielä että mitkä lankut päivittyvät 3000-sarjalaisten puolelle? Tai että miten hyvin esimerkiksi kyseinen X370-Pro riittää näiden prossujen tehoihin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 480
Viestejä
4 489 930
Jäsenet
74 244
Uusin jäsen
Ogeh

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom