AMD CPU-spekulaatio (Zen6/Zen7 ...)
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 242
8K
SSD
Realtime Raytracing
120FPS
4xfaster than previous gen
GDDR6
Navi
Zen 2
Siinä jotakii mitä jäi mieleen. Ja ei siis tarkoita jotta 8K realtime raytracing 120FPS olis mahollista :F
Se, että tuleeko tuosta 16-ytimisestä suosittu peliprosessori, riippuu tietysti siitä, että miten se pärjää nykypeleissä Intelin tuotteita vastaan. Jos se ei ole kukkulan kuningas, pelaajat eivät tule maksamaan siitä ylimääräistä sillä perusteella, että se olisi ehkä hyvä peliprosessori vielä viiden vuoden päästä. Nykykäytössä kun 8 ydintäkin on varsin riittävästi.
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 440
Sanotaan pikemminkin että tuleeko siitä sellainen prosessori että siihen viitataan. Aika harva kuitenkaan ostaa esim. jotain 9900K prosessoria saati emo+prosessori+näytönohjain bundlea minkä hinta on tarjouksessa 2259€. Silti aika moni myöntää että pelaamiseen tuo on "järkevä" ja "hyvä" ostos. Vielä parisen tonnia päälle niin saa loput mitä tarvitsee että pääsee pelaamaan mutta kuitenkin...
Mitä yritän sanoa on, AMD voi ihan hyvin lätkäistä hinnaksi tuolle 16-ydin prosessorille jotain 800€ pintaan jos Intel ei pysty pistämään vastaan. Jolloin ei voida sanoa että siitä tulisi "suosittu peliprosessori" koska edelleen moni joka kokoaa pelikonetta pyrkii siihen noin 1000€ tai alle budjettiin (ilman näyttöä, tosin näytönkin voi saada tarjouksesta noin 100€ hintaan).
Intel on segmentoinut taitavasti prosessorinsa siten, että jos haluaa parasta mahdollista pelitehoa, pitää ostaa se i9-9900K. Esim. ykkössarjan Ryzeneistä 1800X ei tarjonnut hintaluokassaan parasta pelitehoa, joten se ei ollut erityisen suosittu prosessori, vaikka muussa kuin pelikäytössä se oli hintaluokassaan hyvä. i9-9900K ei ole eniten myyvä Intel (toisin kuin i7-8700K oli), mutta sillä on silti varsin hyvä markkinaosuus Mindfactoryn tilastojen perusteella.
Nyt sitten jää nähtäväksi, että miten hyvä peliprosessori 3950X on. Jos 8- ja 12-ytimiset mallit saa ylikellotettua samoihin lukemiin, ei kannata ostaa 3950X:ää pelikäyttöön, koska säikeitä on kuitenkin riittävästi. Jos Ryzen 3950X on ylikellotuksenkin jälkeen edelleen nopein AMD:n peliprosu, mutta ei yhtä nopea kuin i9-9900K parhaimmillaan, ei kannata ostaa 3950X:ää pelikäyttöön.
Minusta on selvää, että Intelillä ei tule olemaan mitään vastinetta 16-ytimiselle Ryzenille läheskään samassa hintaluokassa, mutta massojen kannalta kiinnostavaa on vain pelisuorituskyky. Se siis määrää, että miten hyvin se käy kaupaksi. Kovin halpa se prosessori ei pelisuorituskyvystä riippumatta voi olla.
En katsonut videota mutta spekuloin silti miten konsolin speksit pc-puolelle ehkä jollain aikataululla (1 v? 2 v? 3v?) vaikuttaa:
6c vai 8c jäi kai auki ja SMT tuki. Mutta pleikkariinkin tulee 8c (entä sen SMT?).
--> Uudelta konsolilta tehdyt porttaukset pc:lle tulee toimimaan chiplet+io-mallin prosulla ongelmitta. Ehkä Intel alkaa joskus tekemään vastaavia tai jopa parempia, mistä sitä tietää.
--> RT-tuella varustettu näyttis kannattaa ehkä jollain aikataululla pc-koneeseen hankkia. Navin ja sille vastauksena ehkä tulevan RTX 2000-sarjan pikkupäivityksen ehtii varmaan katsoa ensin.
--> Onko konsolissa sen verran matalat 8c prosun kellot, että PC-puolella riittää 6c 12t (saati 6c 6t) pyörittämään uudelta konsolilta pc:lle portattuja pelejä, aika näyttää.
--> Spekuloin vielä että konsolipelien toteutustapa voi jollain aikataululla jopa edellyttää tietokoneen SSD-levyltä lyhyttä saantiaikaa (PCIE-levy, ei enää SATA)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
Öö, eihän näillä ole mitään tekemistä keskenään.
Konsoleihin tulee ihan omat piirinsä, joissa voidaan aivan hyvin laittaa samalle piilastulle sekä 8 zen-ydintä että näyttis.
Eikä "chiplet+IO" muutenkaan ainakaan yhden chipletin tapauksessa aiheuta mitään varsinaisia "ongelmia". Se voi hiukan lisätä muistiviivettä, paluuta aikaan ennen K8ia ja Nehalemia.
Se, että siellä on yhteinen välimuisti neljälle ytimelle muttei yhtään kaikille ytimille yhteistä uloimman tason välimuistia sen sijaan voi aiheuttaa enemmän suorituskykyongelmia.
Mitä vastaavia?
melko varmasti, jos halutaan samaa suorituskykyä kuin konsolilla. Usein tosin PC-pelaajat on nirsompia ja haluavat parempaa suorituskykyä.
SSDt on jo vuosia pääsääntöisesti laitettu kiinni suoraan PCIE-väylään(NVME), ei SATAan.
Mutta tuolla videolla tosiaan puhuttiin lyhemmistä latausajoista ja SSDn käyttämisestä muistin jatkeena. Se, että NAND-flash-teknologiaan perustuva massamuisti laitetaan kiinni pcie-väylään ei riiitä siihen, että koodia voi suoraan ajaa massamuistista. Siihen tarvitaan tavuosoitettavaa massamuistia, kuten Micoronin/Intelin Optane.
Voi hyvin olla. Mun spekulointi kuitenkin on, että samalla konseptilla mennään kuin työpöydällä, koska veikkaan että zen 2 olisi sen ansiosta paras valinta konsoliin.
Retorisesti ottaen paluu aikaan ennen K8 ja Nehalem kuulostaa ongelmalliselta, mutta odotetaan vielä tietoa siitä millaiset Zen2 muistiviiveet on.
Miksi? Tarkoittaako se että ccx-ccx-välinen vuoropuhelu silloin kiertää ram-muistin kautta? Onko Zen 2 pc-prosuissa sama ongelma?
En ole ymmärtänyt mikä projekti Foveros on ja mihin kaikkeen se voi venyä.
Ehkä arkisessa puheessa tekniikoita, joissa tekstuurit ladataan kovalevyltä keskusmuistiin vasta silloin kun niiden pitäisi melkein jo olla näkyvissä ruudulla, voisi sanoa SSD:n käyttämiseksi muistin jatkeena? SSD-levyllä tuo aika hyvin onnistuu, HDD:llä tökkii.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 620
Tämähän tekee 16C prossut sitten kovaksi valuutaksi jos haluaa panostaa tulevaisuuteen, varmasti siellä lähdetään pelimoottoreissa tiristämään irti kaikki 16 säiettä. Ehkä 7nm+ tulee jo kunnollisia allcore-kelloja vielä noille.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
Ei.
Se, että jotain toimii muistin jatkeena tarkoittaa sitä, että sitä dataa voidaan käyttää sieltä suoraan ilman että ohjelmakoodissa tarvii olla mitään komentoja sen siirtämiseksi toiseen nopeampaan muistiin, josta sitä käytetään.
Ja rauta (tai virtuaalimuistin sivutuksen tapauksessa käyttis) huolehtii siitä, että se "vaan toimii".
NAND-flash-pohjainen massamuisti mahdollistaa näistä vain tuon käyttispohjaisen ratkaisun, Optane mahdollistaisi sen, että tämä voitaisiin tehdä täysin raudalla, todella paljon nopeammin.
Ei todellakaan onnistu. Ja mitähän nyt tarkoitat tuolla "melkein"-sanalla? Mistä tämä "melkein"-tilanne tunnistetaan?
Siinä vaiheessa kun tulee komento renderöidä kolmio käyttäen jotain tekstuuria, jota ei mistään muistista löydy, sen lataaminen NAND-flash-pohjaisesta muistista tarkoittaa todella pahaa töksähdystä.
Kun käytännössä jo se, että dataa siiretään keskus-DRAM-muistista näyttiksen omaan DRAM-muistiin aiheuttaa pahaa tökkimistä ja DRAM-pohjainen keskusmuisti on hakuajoiltaan luokkaa tuhansia kertoja nopeampaa ja kaistaltaankin kymmeniä kertoja nopeampaa kuin NAND-flash-pohjainen SSD.
Ei ole selvää käsitystä tästä. Olen ymmärtänyt että erityisesti open world-peleissä keskusmuistissa ja/tai näyttiksen muistissa on vain kyseisessä pelin kohdassa tarvittavat
tekstuurit. Tarvittavat uudet tekstuurit ladataan keskusmuistiin sopivan tarkkuuksisina, tarpeen mukaan lennossa.
Muistelen että HDD-aikana saattoi joku yksittäinen palapelin pala jäädä joskus harvoin latautumattakin.
Kaikkien ydinten samanaikaisia kelloja rajoittaa tehonkulutus (joka melko hyvin voidaan ohittaa tehokkaalla jäähdytyksellä ja hyvällä virransyötöllä ylikellottaessa). 7nm+ tuskin tuo kovin merkittävää tehonkulutuksen laskua verrattuna 7nm, joten all core kellot tuskin hirveästi hyppäävät mikäli 105w tehorajassa pysytään.
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 854
Joo Zen2 ja 7nm hyppäs on iso muutos, mutta 7nm+ ei lähellekään vastaava. Tokihan kelloja muutama sata Mhz lisää, mutta tuskin mitään kovin radikaalia.
Lähinnä Zen3 osalta kiinnostaa miten ovat saaneet arkkitehtuuria viilattua. Millaisia uusia ominaisuuksia ja onko esim IPC entistä parempi. Kohtapuoliin pitäisi päästä jo niihin huhuihin ja vuotoihin kun Zen2 alkaa olla selvillä.
Alkaa tuntua että tähän X370 lautaan fiksuinta on ottaa joku hyvin kellottuva 8 tai 12 ytiminen kivi ja tehdä pienellä rahalla löysät pois -päivitys. Zen3 voisi sitten lyödä jo isompaa remonttia emolevyyn yms. Varsinkin kun on custom vesikierto väsätty, niin pelkän CPUn vaihdolla pääsee niin tajuttoman paljon helpommalla.
Periaatteessa 3900/3950x hankintaa hillitsee myös tuo X370 lankun huono XFR vai PBO -kellotus, kumpi näistä nyt olikaan oikea termi. Ja noita tavallisesti kellottamalla voi jo tulla muita rajottavia tekijöitä vastaan. Jotenkin tuntuu että 16 ydintä ei kovin korkeille kelloille tule saamaan all-core kellotuksessa, järjettömään kulutukseen viittaa jo alhainen base clock 3950x:llä.
Periaatteessa 3900/3950x hankintaa hillitsee myös tuo X370 lankun huono XFR vai PBO -kellotus, kumpi näistä nyt olikaan oikea termi. Ja noita tavallisesti kellottamalla voi jo tulla muita rajottavia tekijöitä vastaan. Jotenkin tuntuu että 16 ydintä ei kovin korkeille kelloille tule saamaan all-core kellotuksessa, järjettömään kulutukseen viittaa jo alhainen base clock 3950x:llä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
Lähinnä Zen3 osalta kiinnostaa miten ovat saaneet arkkitehtuuria viilattua. Millaisia uusia ominaisuuksia ja onko esim IPC entistä parempi. Kohtapuoliin pitäisi päästä jo niihin huhuihin ja vuotoihin kun Zen2 alkaa olla selvillä.
Vähän mietintää siitä, mitä voisi olla lisätty. Ei pidä tulkita siten, että sanoisin varmuudella tai todennäköisyydellä tulevan.
1) TSX-tuki (Transactional Memory Extensions). Tällä voidaan tehostaa säikeiden välistä kommunikaatiota. Intellillä tuli Haswellista lähtien kalliimmissa malleissa, kuluttajamalleissa pois päältä.
2) AVX-512-tuki. Ja voisi (todennäköisemmin) tulla siten, että toteutetaan pilkkomalla 512-bittiset vektorit kahteen 256-bittisen palaan kuten Zen1 tuki 256-bittisiä AVX-vektoreita, jolloin suorituskykyhyöty jää pieneksi.
3) Kuuden tai kahdeksan ytimen CCXt. Kuusi voisi olla sopiva kompromissi mm. APU-piirejä ajatellen. Tämä voisi kuitenkin hiukan hidastaa L3-viivettä.
5) Pikkuviilauksia sinne tänne; Haarautumisenennustuksen parannuksia, suurempia OoOE-puskureita jne. Mutta näitä ei vielä tiedetä edes zen2n osalta.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 242
No itte en lähtis mitään 6c/6t tuhnua ostamaan kun esim. GN on näyttänyt moneen kertaan kuinka 6c/6t prosessorilla frametime tökkii tietyillä uusilla peleillä jo nyt.
Konsolissa on X määrä ytimiä varattu muun tarpeellisen(?) pyörittämiseen, eli peli tuskin tulee näkemään kaikkia ytimiä kuten on tilanne nykyistenkin konsolien kanssa, siellä on muistaakseni yks core varattu pelkästään käyttikselle ja toinen somepaskeille.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 620
No sitten varmaan tullaan tilanteeseen jossa nuo 12C prossut mittaa ne suurimmat hyödyt, mutta 16C näkee ehkä vielä jotain hyötyä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
[offtopic]
Siellä ei ole mitään sellaista "tarpeellista muuta" minkä pyörittämiseen tarvisi montaa ydintä.
Käytännössä sen kaiken "tarpeellisen muun" pyörittämiseen riittäisi yleensä muutama prosentti yhden CPU-ytimen ajasta, mutta sille on nyt varattu yksi kokonainen ydin, koska
1) Tämä yksinkertaistaa käyttistä
2) Tällöin ei tule ylimääräisiä contextinvaihtoja ja epädeterministisiä vasteaikoja asioihin sekä keskeytysten takia että sen takia, että se välillä ajettava "muu tarpeellinen" heittää pelin dataa L1D:stä pihalle.
8-ytimisissä nykykonsoleissa on 7 ydintä pelin käytössä, ei 6.
PS4ssa alunperin vain 6 ydintä annettiin pelin käyttöön, koska sony halusi pitää varalla, että jos se keksii käyttikseensä jotain todella bloatteja ja CPU-tehoa paljon tuhlaavia ominaisuuksia, se voi ne toteuttaa. Pian Sony tuli kuitenkin järkiinsä ja tajusi, että mitään sellaista bloattia se ei tule koskaan käyttikseensä tekemään, ja antoi seitsemännen ytimen peleille käyttöön.
Enkä minäkään keksi mitään sellaista, mihin sitä voitaisiin tarvia. Suorituskyvyn kannalta järkevästi tehty käyttis palvelee esim. IO:n osalta softia pääosin niiden omassa säikeessä(tällä minimoidaan context switchit ja turha datansiirto), eikä käyttiksellä ole mitään sellaisia asynkroonisia taustarutiineita, jotka sekä kannattaisi ajaa CPUlla että olisivat raskaita.
Se, että vähän lähetellään pelien achievementteja nettiin ja otetaan vastaan someviestejä ei kuluta CP-aikaa käytännössä yhtään,
ja jos taas tehdään jotain kuvan- tai äänentunnistusta tai muuta neuroverkkopelleilyä, niitä ei kannata tehdä CPUlla, vaan joko näyttiksellä, tai erikoiskiihdyttimillä(joita nimenomaan konsolissa voidaan käyttää hyvin, kun ei ole ongelmaa softayhteensopivuuden kanssa vanhoihin softiin).
[/offtopic]
Siellä ei ole mitään sellaista "tarpeellista muuta" minkä pyörittämiseen tarvisi montaa ydintä.
Käytännössä sen kaiken "tarpeellisen muun" pyörittämiseen riittäisi yleensä muutama prosentti yhden CPU-ytimen ajasta, mutta sille on nyt varattu yksi kokonainen ydin, koska
1) Tämä yksinkertaistaa käyttistä
2) Tällöin ei tule ylimääräisiä contextinvaihtoja ja epädeterministisiä vasteaikoja asioihin sekä keskeytysten takia että sen takia, että se välillä ajettava "muu tarpeellinen" heittää pelin dataa L1D:stä pihalle.
8-ytimisissä nykykonsoleissa on 7 ydintä pelin käytössä, ei 6.
PS4ssa alunperin vain 6 ydintä annettiin pelin käyttöön, koska sony halusi pitää varalla, että jos se keksii käyttikseensä jotain todella bloatteja ja CPU-tehoa paljon tuhlaavia ominaisuuksia, se voi ne toteuttaa. Pian Sony tuli kuitenkin järkiinsä ja tajusi, että mitään sellaista bloattia se ei tule koskaan käyttikseensä tekemään, ja antoi seitsemännen ytimen peleille käyttöön.
Enkä minäkään keksi mitään sellaista, mihin sitä voitaisiin tarvia. Suorituskyvyn kannalta järkevästi tehty käyttis palvelee esim. IO:n osalta softia pääosin niiden omassa säikeessä(tällä minimoidaan context switchit ja turha datansiirto), eikä käyttiksellä ole mitään sellaisia asynkroonisia taustarutiineita, jotka sekä kannattaisi ajaa CPUlla että olisivat raskaita.
Se, että vähän lähetellään pelien achievementteja nettiin ja otetaan vastaan someviestejä ei kuluta CP-aikaa käytännössä yhtään,
ja jos taas tehdään jotain kuvan- tai äänentunnistusta tai muuta neuroverkkopelleilyä, niitä ei kannata tehdä CPUlla, vaan joko näyttiksellä, tai erikoiskiihdyttimillä(joita nimenomaan konsolissa voidaan käyttää hyvin, kun ei ole ongelmaa softayhteensopivuuden kanssa vanhoihin softiin).
[/offtopic]
Tosiaan kumma tämä että aina joku mainosmies on keksimässä jotain meriselitystä sille miksi nopeata paikallista muistia voitaisiin vähentää.
Johan AGP-väylääkin mainostettiin aikanaan osin sillä, että kortille ei tarvitsisi niin paljoa paikallista muistia vaan voisi käyttää RAMia jatkeena.
Eikä se ollut toimiva idea edes silloinkaan...
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 661
No sitä varten ne enginet vähän seurailee resurssien käyttöä, notta sitä tavaraa voi vähä etukäteen lattailla massamuistilta muistiin.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 242
Niin onhan esim texture streaming ollut olemassa jo vaikka kuinka ja kauan.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Lähde? En pikaisella haulla löytänyt mitään.
Tuo olisi kyllä mielenkiintoista. Kahden AGU:n piti olla suurimpia syitä miksi Zen ei pärjää Intelin prosessoreille edes vähää alusta (en tarkoita tätä foorumia). Jännää mikäli Zen2 pärjää myös kahdella.
Et tainnut lukea ihan ajatuksella.
Tuon mukaan oli puhtaasti spekulaatiota millä voisi lisätehoja tavoitella:
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Tuossa sanottiin niitä olevan kaksi ja siksi voisi lisätä kolmannen...
Okei. Penäsit siis lähdettä sille, että niitä olisi nyt kaksi.
Ymmärsin väärin, että olisit kysellyt lähdettä, että tulisi kolme zen kolmoseen.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 037
749USD olis sitten 16 core 3950x. 4.7GHz boosti vaikuttaa aika hyvältä, mutta hinta on kyllä suolainen.
edit: jaha, joku ehtikin jo
Vähän oli pettymys koko homma - olin ymmärtänyt, että olisi saatu jotain tietoa kellottuvuudesta. Eipä tässä oikeastaan mitään uutta tullut tuon 16c kiven lisäksi. Samapa tuo, pakko tässä on valvoa joka tapauksessa.
edit: jaha, joku ehtikin jo
Vähän oli pettymys koko homma - olin ymmärtänyt, että olisi saatu jotain tietoa kellottuvuudesta. Eipä tässä oikeastaan mitään uutta tullut tuon 16c kiven lisäksi. Samapa tuo, pakko tässä on valvoa joka tapauksessa.
Ei AMD pysty, eikä sen kannata, julkaisemaan pörssiyhtiönä huomattavasti nopeampaa ja halvempaa kuin ainoa kilpailija. Oli kyse sitten cpu tai gpu puolesta.
Prosessori puolella otettu Intel kiinni peli suorituskyvyssä, mutta hyötykäytössä saadaan sitten vieläkin parempia tuloksia. Samalla tarjotaan alhaisempaa virrankulutusta.
Eli toisinsanoen, kun koko pakettia katsotaan AMD pystyy tarjoamaan enemmän arvoa samaan/tai hieman halvempaan hintaan kuin Intel, kun katsotaan esim. 6-core prossuja.
Sitten kun mennään eteenpäin 8-core, 12-core, ja 16-core sarjaan niin AMDn etumatka vain kasvaa. Olisivat hölmöjä jos myisivät tuota 16-core 3950X prossua yhtään halvemmalla, Intelin hitaampi kilpailija 9920x maksaa sen 1200 euroa.. Joten sekä 3900x ja 3950x ovat erittäin maltillisesti hinnoiteltuja.
Prosessori puolella otettu Intel kiinni peli suorituskyvyssä, mutta hyötykäytössä saadaan sitten vieläkin parempia tuloksia. Samalla tarjotaan alhaisempaa virrankulutusta.
Eli toisinsanoen, kun koko pakettia katsotaan AMD pystyy tarjoamaan enemmän arvoa samaan/tai hieman halvempaan hintaan kuin Intel, kun katsotaan esim. 6-core prossuja.
Sitten kun mennään eteenpäin 8-core, 12-core, ja 16-core sarjaan niin AMDn etumatka vain kasvaa. Olisivat hölmöjä jos myisivät tuota 16-core 3950X prossua yhtään halvemmalla, Intelin hitaampi kilpailija 9920x maksaa sen 1200 euroa.. Joten sekä 3900x ja 3950x ovat erittäin maltillisesti hinnoiteltuja.
- Liittynyt
- 21.02.2017
- Viestejä
- 5 345
Isosti jänniä slaideja:
AMD Zen 2 Microarchitecture Analysis: Ryzen 3000 and EPYC Rome
AMD Reveals Zen 2 Microarchitecture, X570 Chipset, Ryzen APUs
edit: jaahas näitähän löytyy jo io-techistäkin
AMD Zen 2 Microarchitecture Analysis: Ryzen 3000 and EPYC Rome
AMD Reveals Zen 2 Microarchitecture, X570 Chipset, Ryzen APUs
edit: jaahas näitähän löytyy jo io-techistäkin
Viimeksi muokattu:
AMD:llä on nitroa moottorissa. Saas nähdä tyytyvätkö vain Ryzen 2 pohjaisiin threadrippereihin eli samoilla core counteilla vai esim lisäävätkö Coreja yli 32:den .. esim 40, 48 64, jotain tuollaista ne voisi olla. Todella iso harmi on se, että Windows 10 ei hyödynnä kunnolla edes nykyistä 32-ytimistä threadripperiä mitä olen lueskellut. Linukalla saa järkevästi tehot irti kaikista ytimistä. Pitäs tulla joka suunnasta netissä painetta microsoftin suuntaan, että usean coren hyödynnystä parannettaisiin. Microsoftilla ei nimittäin olisi rahasta puute. Tällä hetkellä Microsoftin osakepohjainen arvo on yli triljoona dollaria. Ylittivät just 1000 miljardin maagisen rajan. Ei oo montaa yhtä korkealle arvostettua lappua koko maailmassa. Lähinnä Apple, Amzon, Google ja Saudi Aramco painivat samassa luokassa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.01.2017
- Viestejä
- 346
Ei mitään järkeä myydä halvemmalla, kun enempääkin vois pyytää.
Intel Core i9-7960X, hinta 1499€
Intel Core i9-9960X, hinta 1799€
Edit. poistin huonon lainauksen.
Intel Core i9-7960X, hinta 1499€
Intel Core i9-9960X, hinta 1799€
Edit. poistin huonon lainauksen.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 242
Eiköhän streemaajat osta tuota naama hymyssä. Kun jo 12-core mallin streamaus demossa Intteliä vietiin rajusti, tää samanlainen keissihän oli aikaisemmin 8-core ryzen vs. 8700K fast presetillä muistaakseni GN:n toimesta.
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 854
Jatkossa kun haluaa parasta niin pitääkin ostaa amd.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 651
Oliko tästä jotain faktaa vai onko vain mutua taas? AMD:n omissa slideissä hieman jäädään pelisuorituskyvyssä, mutta mielelläni katsoisin oikeaita tuloksia.
3950X vakavassa harkinnassa.
- Liittynyt
- 07.03.2017
- Viestejä
- 1 945
Niille jotka eivät ole lukeneet Anandtechin juttua, niin AGU:ja on Zen 2:ssa 3, ei kaksi. Ja IF leveys on kaksinkertaistettu. Voi varmaan vaikuttaa noissa 2 chipletin prossuissa. IF mainittiin olevan 27% parempi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 953
jahas
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
Ok, eli olin väärässä tuosta. Oletin, että tuosta olisi kerrottu jo aiemmin, jos olisi tuota muutettu.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
Nyt kun lukee tuota anandin mikroarkkitehtuuri-artikkelia, niin selviää, että siellä on yllättävän paljon muutoksia muitakin.
AMD Zen 2 Microarchitecture Analysis: Ryzen 3000 and EPYC Rome
Micro-op-välimuistia tehty aika paljon järeämmäksi, sen koko kasvanut 2048 käskystä 4096 käskyyn. Koon suurentaminen ei yllätä, mutta seuraava yllättää:
ja samalla kaista parantunut:
"AMD has increased the dispatch rate from the micro-op cache into the buffers up to 8 fused instructions. "
Rename on kuitenkin ilmeisesti vain 6-leveä, joten hyöty tästä jäänee melko pieneksi.
Liukulukukertolaskun viive pudotettu neljästä kolmeen kellojaksoon. Tämä oli yllättävää. Juuri tällaisten juttujen olettaisi helposti olevan kriittisellä polulla/rajoittavan kellotaajuutta.
Vielä noista AGUista ja latauksista ja talletuksista. Uusi AGU2 on pyhitetty pelkästään talletuksille, mutta vanhat AGU0 ja AGU1 voivat laskea sekä latausten että talletusten osoitteita. Tästä herää nopeasti kysymys, että mikä järki tässä on, kun kellojaksossa voidaan kuitenkin tehdä vain yksi talletus. Ja vastaus lienee se, että useampia talletuksia ilmeisesti voidaan aloittaa samalla kellojaksolla, mutta ne purkaantuvat tuolta talletusjonosta L1D:hen yksi/kellojakso. Tämä on kiva tilanteissa, jossa tulee purskeisesti monta talletusta, sitten monta kellojaksoa ilman talletuksia.
Ja mikäli tulkitsen tuota kuvaa oikein, tuolla on useampi "L0"-tason TLB, AGU0lle ja AGU1lle omansa. Ja näitä palvelee yhteiset L1- ja L2-TLBt. Ja AGU2 on kytketty suoraan L1-TLBhen, sille ei ole oma L0-TLBtä. Talletusten osoitteenmuunnoksella ei ole samanlaista kiirettä kuin latausten osoitteenmuunnoksilla, koska talletusten viivästyminen parilla kellojaksolla ei haittaa, kukaan ei tyypillisesti odottele sitä dataa heti (ja tapauksille, joissa sitä odotellaan, on erikoistapaushanskaus, load-store-forwarding, ja sen tunnistaminen (samalle säikeelle) sujuu virtuaaliosoitteilla, paitsi kun accessit osuvat limittäin juuri virtuaalimuistisivun reunalle).
Nämä AGU-kohtaiset L0-TLBt oli kyllä jo zen1ssä, mutta en vaan ollut kiinittänyt niihin aiemmin huomiota.
AMD Zen 2 Microarchitecture Analysis: Ryzen 3000 and EPYC Rome
Micro-op-välimuistia tehty aika paljon järeämmäksi, sen koko kasvanut 2048 käskystä 4096 käskyyn. Koon suurentaminen ei yllätä, mutta seuraava yllättää:
ja samalla kaista parantunut:
"AMD has increased the dispatch rate from the micro-op cache into the buffers up to 8 fused instructions. "
Rename on kuitenkin ilmeisesti vain 6-leveä, joten hyöty tästä jäänee melko pieneksi.
Liukulukukertolaskun viive pudotettu neljästä kolmeen kellojaksoon. Tämä oli yllättävää. Juuri tällaisten juttujen olettaisi helposti olevan kriittisellä polulla/rajoittavan kellotaajuutta.
Vielä noista AGUista ja latauksista ja talletuksista. Uusi AGU2 on pyhitetty pelkästään talletuksille, mutta vanhat AGU0 ja AGU1 voivat laskea sekä latausten että talletusten osoitteita. Tästä herää nopeasti kysymys, että mikä järki tässä on, kun kellojaksossa voidaan kuitenkin tehdä vain yksi talletus. Ja vastaus lienee se, että useampia talletuksia ilmeisesti voidaan aloittaa samalla kellojaksolla, mutta ne purkaantuvat tuolta talletusjonosta L1D:hen yksi/kellojakso. Tämä on kiva tilanteissa, jossa tulee purskeisesti monta talletusta, sitten monta kellojaksoa ilman talletuksia.
Ja mikäli tulkitsen tuota kuvaa oikein, tuolla on useampi "L0"-tason TLB, AGU0lle ja AGU1lle omansa. Ja näitä palvelee yhteiset L1- ja L2-TLBt. Ja AGU2 on kytketty suoraan L1-TLBhen, sille ei ole oma L0-TLBtä. Talletusten osoitteenmuunnoksella ei ole samanlaista kiirettä kuin latausten osoitteenmuunnoksilla, koska talletusten viivästyminen parilla kellojaksolla ei haittaa, kukaan ei tyypillisesti odottele sitä dataa heti (ja tapauksille, joissa sitä odotellaan, on erikoistapaushanskaus, load-store-forwarding, ja sen tunnistaminen (samalle säikeelle) sujuu virtuaaliosoitteilla, paitsi kun accessit osuvat limittäin juuri virtuaalimuistisivun reunalle).
Nämä AGU-kohtaiset L0-TLBt oli kyllä jo zen1ssä, mutta en vaan ollut kiinittänyt niihin aiemmin huomiota.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Aiemmin kyselin lähdettä IO-Techinkin uutisessa olleelle väitteelle Ryzenin IO-diesta, joka kuulemma oli 14nm. Sitähän AMD ei siinä vaiheessa ollut sanonut. Ja...
Tarkkana näiden kanssa
Tarkkana näiden kanssa
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
Aiemmin kyselin lähdettä IO-Techinkin uutisessa olleelle väitteelle Ryzenin IO-diesta, joka kuulemma oli 14nm. Sitähän AMD ei siinä vaiheessa ollut sanonut. Ja...
Tarkkana näiden kanssa
Tämä ei voi pitää paikkaansa tuon EPYCin osalta. TSMCllä ei ole "14nm" prosessia. TSMC myy prosessejaan nimellä "16nm" ja "12nm".
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Jep, tuon Epycin osalta tuossa on selvä virhe. GlobalFoundriesia tarkoittivat.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 765
Mistähän nyt löytyisi tieto, että onko tuo EPYCin io-piiri 14HP- vai 14LPP-prosessilla valmistettu.
Se, että kyseessä on eri prosessi kuin ryzenin io-piirissä voisi vihjata 14HPn ja edram-pohjaisen L4- välimuistin suuntaan(koska muuta hyvää syytä 14HPn käyttöön en keksi kuin eDRAMin), vaikka tätä jo aiemmin pidin epätodennäköisenä, eikä AMD ole sanonut mitään tähän viittaavaa.
Memory side cachenä toteutettu L4-välimuisti ei kuitenkaan tarvisi mitään koherenttiuslogiikkaa, ja sen osumaprofiilikin olisi niin erilainen kuin ytimien puolella kytkentäverkkoa olevien normaalien välimuistien, että sen kapasiteetin ei tarvisi olla moninkertainen l3-kakkuihin verrattuna, että siitä saisi selvän hyödyn.
Ja tämä voisi olla yllätys, josta amd pysyy tarkoituksella hiljaa yllättääkseen intelin paremmin. Koska tämä ei paljastuisi vaikka ryzenin arkkitehtuuri paljastetaan täysin.
Se, että kyseessä on eri prosessi kuin ryzenin io-piirissä voisi vihjata 14HPn ja edram-pohjaisen L4- välimuistin suuntaan(koska muuta hyvää syytä 14HPn käyttöön en keksi kuin eDRAMin), vaikka tätä jo aiemmin pidin epätodennäköisenä, eikä AMD ole sanonut mitään tähän viittaavaa.
Memory side cachenä toteutettu L4-välimuisti ei kuitenkaan tarvisi mitään koherenttiuslogiikkaa, ja sen osumaprofiilikin olisi niin erilainen kuin ytimien puolella kytkentäverkkoa olevien normaalien välimuistien, että sen kapasiteetin ei tarvisi olla moninkertainen l3-kakkuihin verrattuna, että siitä saisi selvän hyödyn.
Ja tämä voisi olla yllätys, josta amd pysyy tarkoituksella hiljaa yllättääkseen intelin paremmin. Koska tämä ei paljastuisi vaikka ryzenin arkkitehtuuri paljastetaan täysin.
Viimeksi muokattu:
Autokoulun APUluokka on myös vaivihkaa paljastettu näköjään:
AMD Ryzen 3000 APUs: Up to Vega 11, More MHz, Under $150, Coming July 7th
AMD Ryzen 3000 APUs: Up to Vega 11, More MHz, Under $150, Coming July 7th
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 7 133
Tämä voi kiinnostaa HTPC rakentelijoita:
A new feature coming to the APUs is support for 4K protected video streaming, such as Netflix 4K. This is a feature that has been missed on the previous generation, especially as AMD’s APUs have found their way into a number of small form factor systems and HTPC builds.
Spekulaatiota taas:
+300 MHz max-boostikellon (4,2 GHz / 1,4x V?) päälle voi olla paljon pyydetty jos binnausta on.
X-mallillekin all-core max-boost kelloilla (4,4 GHz) voi vaatia jännitteitä, jos edes onnistuu.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 242
E3 suorituskyky vertailut oli ajettu Inttelillä MCE off, ilman viimesimpiä security pätsejä (joista Intteli ottaa osumaa jossain tilanteissa) ja ilman AMD:tä hyödyttäviä Zen optimointeja (jotka tuli viimesimmässä windows päivityksessä).
Eli jos E3:ssa julkaistut vertailut pitää kutinsa niin kyllähän se kisailu parhaasta peliprossusta kuumenee äärimmilleen.
AMD's Ryzen 9 3950X is a 16-core CPU aiming to topple Intel's gaming dominance
Eli jos E3:ssa julkaistut vertailut pitää kutinsa niin kyllähän se kisailu parhaasta peliprossusta kuumenee äärimmilleen.
AMD's Ryzen 9 3950X is a 16-core CPU aiming to topple Intel's gaming dominance
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (46/2024)
15.11.2024 13:52
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 34M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 15
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
