AMD 3. sukupolven Ryzen kellotukset ja kokemukset (Matisse/Zen2)

AMD on mielestäni sanonut, että 7nm prosessin saannit ovat erinomaisia. Probleema varmaan on enempi siinä, että AMD:llä ei ollut rahkeita tai halua hommata enempää kapasiteettia TSMC:ltä, tosin noita miedompia versioita riittää myyntiin ihan kivasti. ”Ongelma” tässä huippumallien saatavuudessa lähinnä varmaan on, että parhaat binnaukset menee Epyciin, joista AMD saa kuitenkin parhaat rahat ja joiden saatavuus nyt vain on saatava taattua.
 
Eiköhän epycit ole se mihin työnnetään tarvittava kapa 7nm maailmassa ja kuluttajatuotteet saa taistella rippeistä.
 
Eiköhän epycit ole se mihin työnnetään tarvittava kapa 7nm maailmassa ja kuluttajatuotteet saa taistella rippeistä.

EPYC käyttää täysin eri CCD:tä kuin AM4 prossut.
Romen käyttämät CCD:t on 30-3Fh malliperhettä, kun Matissen CCD:t 70-7Fh malliperhettä.

Stiltin mukaan on eri tavaraa epycin ja ryzenin ccd:t. (@The Stilt voisi valottaa jos tietää mahdollisista eroista).

Kapasiteettia toki voi olla ohajattu jompaan kumpaan enemmän.
 
Stiltin mukaan on eri tavaraa epycin ja ryzenin ccd:t. (@The Stilt voisi valottaa jos tietää mahdollisista eroista).

Kapasiteettia toki voi olla ohajattu jompaan kumpaan enemmän.
Vaatisi melkein die shotit vertailtavaksi tuollainen väite. Kuten toki sekin että ne olisi samoja. Mallinumerojen ja ominaisuuksien erot tekee helposti binnausvaiheessa ohjelmoitavilla fusebiteillä
 
Ei toki mutta minun omasta mielestäni esim prossun debuggerille tai mille ikinä raportoima mallinumero on vielä aika etäinen todiste siitä että ytimet ei tulisi samoilla valotusmaskeilla samasta kiekosta.

Kukaan riippumaton taho ei ole tainnut vielä delidata epyc romea ja edes mitata niitä core chiplettejä?
 
Oiskohan myös mahdollista, että niitä samoja kiekkoja valotellaan niin, että epycejä vedetään keskelle, ja kuluttajapiirejä reunoilla? Tällä vois jotenkin yrittää selittää näiden riittävän hyvien kuluttajapiirien olemattomuutta, jos kerran epycit on fyysisesti eri kamaa.

En millään jaksa uskoa, että 3900X olis myyty niin paljon enempi kuin esim. 3700X, että niitä ei vaan yksinkertaisesti löydy. Eihän niitä tunnu olevan kuin kourallinen täälläkään.
 
Oiskohan myös mahdollista, että niitä samoja kiekkoja valotellaan niin, että epycejä vedetään keskelle, ja kuluttajapiirejä reunoilla? Tällä vois jotenkin yrittää selittää näiden riittävän hyvien kuluttajapiirien olemattomuutta, jos kerran epycit on fyysisesti eri kamaa.

En millään jaksa uskoa, että 3900X olis myyty niin paljon enempi kuin esim. 3700X, että niitä ei vaan yksinkertaisesti löydy. Eihän niitä tunnu olevan kuin kourallinen täälläkään.

Onhan niitä nyt vaan tehty määrällisesti huomattavasti vähemmän. Siksi eniten on varmaan tehty ja myyty jotain 3600X versiota, 3800X ja 3900X on ollut pulaa enkä usko että esim. 3800X on ollut "paljon enemmän kysytty" kuin joku 3600X versio mitä löytyy lähes kaupasta kuin kaupasta.
 
Nyt alkaa varastoissa olemaan hyvin muita prossuja, mutta silti porukka odottaa kolmatta kuukautta tilaamiansa 3900X:iä.
Verkkikselläkin 3700X oli näköjään tullut just parinkymmenen erä, kun tota 3900X tulee 2kpl joskus ja jouluisin.

Aika kortilla noi tuntuu olevan koko euroopassa.
 
Oiskohan myös mahdollista, että niitä samoja kiekkoja valotellaan niin, että epycejä vedetään keskelle, ja kuluttajapiirejä reunoilla? Tällä vois jotenkin yrittää selittää näiden riittävän hyvien kuluttajapiirien olemattomuutta, jos kerran epycit on fyysisesti eri kamaa.
Ei ole kannattavaa kun puhutaan massatuotannosta. Yhdelle kiekolle tulee yhdenlaisia piirejä.
 
Uuden Epyc-malliston maksimiboosti on 3.4 GHz.
Epyceihin voi laittaa käytännössä jämäpiirit.
Kuluttajille tiukimmin binnatut työpöytäprossuiksi.
 
Uuden Epyc-malliston maksimiboosti on 3.4 GHz.
Epyceihin voi laittaa käytännössä jämäpiirit.
Kuluttajille tiukimmin binnatut työpöytäprossuiksi.
Ei se mene suoraan noin että ne binnataan MHz lukeman mukaan. Epycille valitaan virtapiheimmät piirit. Ehkä konsoleille voidaan jättää noi jämä piirit.
 
Kylläpä sitä on pihalla AMD:n kotkotuksista kun inteliä ollut viimeiset 4 vuotta pellin alla. Testiyksilönä R5 3600 + MSI B450 Gaming plus, asetuksia viilannut biosista ja ryzen masterilla.

En saanut PBO:n ja Auto OC:n välille mitään eroa. Molemmilla boostaa Realbenchissä 4000-4050mhz välillä pomppien. Lämmöt pyörii hitusen alta 70c. PBO:ssa PPT/TDC/EDC rajat on asetettu niin korkeiksi kuin saa, Auto OC:ssa raja +200mhz.

Manuaaliasetuksilla testasin rajoja 4200mhz ja 1,45v asti, jolloin kone boottasi varoittamatta rasituksessa. Lämmöt oli tällöin alle 75c. Aika koville kuulostaa nuo +4.3ghz tulokset.

Kannattaisiko tyytyä tuohon mitä PBO antaa boostata, vai ruveta hieromaan noita manuaaliasetuksia enemmän? Lämpöjen puolesta olisi vielä reilusti rajoja jäljellä.

Vanhat Intel-kokoonpanosta jääneet HyperX:t oli sentään ihan kiva yllätys, 2x8GB CL15 2666MHz kammat kulkee iloisesti 3000MHz CL15 kun tarjosi vähän jännitettä näille. Eipähän tarvitse uusia ostaa Ryzeniä varten.

Huomenna jatkuu ihmettely.
 
Viimeksi muokattu:
Lueskelin Anandtechin mielenkiintoista artikkelia siitä, miten Intel ja AMD määrittelevät ja toteuttavat boostitaajuudet. Huomasin siellä sitten CPPC:tä (Collaborative Processor Performance Control, mekanismi jolla prosessori ja käyttis yhteistyössä säätelevät turbotaajuuksia, jos oikein ymmärsin) käsittelevässä kohdassa mielenkiintoisen yksityiskohdan. Artikkelissa sanotaan, että jos CPPC/CPPC2 toimivat oikein, event vieweristä löytyy jotakin tätä vastaavaa:

3700XCPPC.JPG


Kun vilkaisin oman koneeni tapahtumalokia, siellä näyttikin tällaiselta:

cppc_broken.JPG


CPPC ei siis ollut lainkaan toiminnassa. Loppujen lopuksi selvisi, että CPPC toimii tällä emolevyllä (MSI X570 MEG Ace) oikein vasta, kun muutan biosista Cool'n'Quiet -asetuksen Auto -> Enabled. Nyt Event Viewer näyttää seuraavaa:

cppc_ok.JPG


En ole sen kummemmin jaksanut testailla, mikä vaikutus tällä on suorituskykyyn tai turbotaajuuksiin. Selvää kuitenkin on, että ainakaan tällä MSI:n emolevyllä default-asetukset eivät toimineet oikein.

edit: Jokaisen prossuytimen kohdalla on tietysti tapahtumalokissa eri maximum performance percentage, riippuen ytimen kellottuvuudesta. Omassa koneessani arvot vaihtelevat välillä 123 - 161.
 
Viimeksi muokattu:
Näyttäis nyt uusimmalla virallisella biosilla boostailevan r5 3600 auto oc ja pbo päällä peleissä 4,325Ghz ja parhaat coret 4,35Ghz. Ennen abbaa ei kyllä kirveelläkään menny yli 4,2ghz. Lankkuna c7h
 
Viimeksi muokattu:
Näyttäis nyt uusimmalla virallisella biosilla boostailevan r5 3600 auto oc ja pbo päällä peleissä 4,325Ghz ja parhaat coret 4,35Ghz. Ennen abbaa ei kyllä kirveelläkään menny yli 4,2ghz. Lankkuna c7h

Yllättävän isoja eroja boost-kelloissa täällä tuntuu ihmisillä olevan, vaikka olisi samoja emolevy- ja prosessorimalleja käytössä. Itselläni myös C7H käytössä 3700X:n kaverina. Uusinta virallista BIOS-versiota, jossa on AGESA ABBA, en ole vielä testannut, mutta vanhalla 2501-versiolla (AGESA 1.0.0.2), jota tälläkin hetkellä käytän, 3700X boostaa vakioasetuksilla (muistit säädetty käsin 3533MHz CL14) ainakin hetkellisesti 4,4GHz:iin HWiNFOn perusteella, kaikilla kahdeksalla ytimellä.

Viimeisin testaamani BIOS-versio tällä omalla C7H-emolla on 2703, jossa oli vielä AGESA 1.0.0.3ABB. Täysi pettymys oli tuo BIOS-versio, kone ei käynnistynyt enää kunnolla (käynnistyi ja sammui useita kertoja, ennen kuin postasi), aiemmin täysin Karhu-vakaat muistiasetukset (3533MHz CL14) heittivät erroria Karhussa jo lyhyen testiajon jälkeen ja yksikään 3700X:n ytimistä ei enää päässyt 4,4GHz:n kelloihin (4325-4350MHz parhaimmillaan enää boostasi).

Näitten ongelmien vuoksi flashasin 2501-version takaisin ja tällä BIOS-versiolla kaikki on toiminut hyvin, koneen käynnistyminenkin on tällä versiolla suht nopeaa, noin 20 sekuntia menee virtanapin painalluksesta, että pääsee Windowsin työpöydälle.

Ainoa suurempi ongelma 2501-versiossa on se, että jos koneesta katkaisee virrat kokonaan (esim. kääntämällä virtalähteen katkaisijan 0-asentoon tai irroittaa virtajohdon virtalähteestä), kone ei enää postaa ja joutuu tekemään CMOS-resetin. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että DRAM VBoot -käynnistysjännite nollautuu virtojen kadotessa takaisin oletusasetukseensa 1.2 volttiin, joka ei ole tarpeeksi tekemilleni 3533MHz:n muistiasetuksille. En tiedä, onko tuota bugia vielä korjattu uusimpiin BIOS-versioihin. Tuosta bugista huolimatta taidan itse ainakin pysyä tässä vanhassa 2501 BIOS-versiossa ja AMD AGESA 1.0.0.2:ssa. Mitä suotta jatkuvasti testaamaan uusia BIOS-versioitakin, kun tämä vanhakin hoitaa hommansa hyvin. Jos jokin toimii, älä korjaa sitä. ;)
 
Okei, lisäystä tuohon ylläolevaan viestiini. Pelkkä ABBA-bios (verrattuna ABB:n) nosti boost-taajuuksia selvästi ylemmäs, mutta yhden säikeen suorituskykyyn vaikutus oli nolla. Nyt kun CPPC toimii, niin ilmeisestikin Windows osaa allokoida kuorman järkevästi nopeimmille ytimille, ja sekä CPU-Z että Cinebench R20 antavat sen ansiosta n. 3% parempia tuloksia.

Kannattaa muidenkin täällä tarkistaa, onko CPPC käytössä, jos asiasta on vähänkin epäilystä. Pienihän tuo ero on, mutta kun on tämä pakottava henkinen tarve säätää ja virittää. :geek:
 
En kyl käsitä minkä takia ihmiset mittaa pelkästään jotain boost kelloja. Mittaisitte suorituskykyeroa, sehän on ainoa asia millä oikeasti on väliä. Jos suorituskyky ei parane, niin pienemmät kellot olisivat parempi juttu.
 
En kyl käsitä minkä takia ihmiset mittaa pelkästään jotain boost kelloja. Mittaisitte suorituskykyeroa, sehän on ainoa asia millä oikeasti on väliä. Jos suorituskyky ei parane, niin pienemmät kellot olisivat parempi juttu.
Asiassa on tämmönen juttu että nettikaupan spekseissä lukee kyseisen prossun kellotaajuus. Sit jos noihin taajuuksiin ei päästä, niin ihmetellään, että onko prossussa tai emolevyssä mahdollisesti vikaa. Eli kyllähän nuo mainostetut boost taajuudet pitäisi saavuttaa tähän asti voimassa olleen käytännön mukaan. Sitä suorituskykyä saa sitten asetuksilla ja muilla komponenteilla/jutuilla sitten säädettyä jos haluaa
 
Asiassa on tämmönen juttu että nettikaupan spekseissä lukee kyseisen prossun kellotaajuus. Sit jos noihin taajuuksiin ei päästä, niin ihmetellään, että onko prossussa tai emolevyssä mahdollisesti vikaa. Eli kyllähän nuo mainostetut boost taajuudet pitäisi saavuttaa tähän asti voimassa olleen käytännön mukaan. Sitä suorituskykyä saa sitten asetuksilla ja muilla komponenteilla/jutuilla sitten säädettyä jos haluaa
Niin tätä ajatusta juuri vierastan. Nostetaan kelloja ja virrankulutusta, jotta boost kellotaajuudet saavutetaan. Jos suorituskyky ei nouse, niin kovemmista boost kelloista ei ollut kuin harmia. Liekkö valittajat edes keskimäärin tiedostavat tätä. Noh ei auta valittaa, kun kerrankin prossumarkkinoilla on säpinää pitkästä aikaa ja voihan tästä korjauksesta lopulta tullakin lisää suorituskykyä.

Tää AMD:n boost ongelma on sinällään koominen kun ottaa huomioon, että suurin osa (Intel) kannettavista tietokoneista alkaa throtlaamaan hyvinkin nopeasti jos prossulle annetaan jotain kuormaa. Näiden koneiden myyntiluvut on varmasti vieläkin ihan poskettomat...

Toivottavasti AMD ottaa opikseen ja muuttaa esim. boost taajuuksien markkinoinnissa käyttämiä termejä vielä selkeämmiksi sen sijaan, että jatkossakin boostataan johonkin tasalukuun virrankulutuksesta välittämättä.
 
Gigabyte X470 AORUS ULTRA GAMING BIOS F42d (AGESA 1.0.0.3 ABBA)

Kaikki ytimet 4,350GHz (Ryzen 5 3600X)
Voltit 1.45V (manuaalisesti ja kaikki ytimet pakoitettu ym. taajuuteen)

Vakiona ilman mitään säätöjä meni muistaakseni max. 4.2GHz (yleensä noin 4.1GHz boost).

Ainakin passia tulia Cinebench R20:ssa ja ei kaatuillut puolen tunnin session aikana BFV:ssä (ylikelloitettuna). En ole ehtinyt paremmin testailemaan.

Tuuletin on Noctua NH-U12S. Noin 85C noilla volteilla. Millaset lämmöt teillä on samoilla volteilla?

jH6K2Cu.jpg


Laskin, että noin 8.5% parannus R20:n pisteissä vs vakiosetit ennen mitään säätöjä.

Noctua ei pidä häiritsevää ääntä kunha sitä ei ajale täysillä kierroksilla. Mukana tuleva vakiotuuletin on yllättävän hyvä tossa 3600X-mallissa.

Se vakiotahna oli sen verran hyvin liimautunut kiinni, että prosu irtosi coolerissa kiinni vaihdettaessa Noctuaan ennen kuin kerkisin avaamaan emolevyllä olevan prosessorin lukitus-salvan :) Onneksi ei mennyt pinnit vinoon ja kivi toimii edelleen.

Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%.

Ellen nyt väärin muista niin se heitti ton 1.45V vaikka boost oli 4.2GHz.
 
Viimeksi muokattu:
Gigabyte X470 AORUS ULTRA GAMING BIOS F42d (AGESA 1.0.0.3 ABBA)

Kaikki ytimet 4,350GHz (Ryzen 5 3600X)
Voltit 1.45V (manuaalisesti ja kaikki ytimet pakoitettu ym. taajuuteen)

Vakiona ilman mitään säätöjä meni muistaakseni max. 4.2GHz (yleensä noin 4.1GHz boost).

Ainakin passia tulia Cinebench R20:ssa ja ei kaatuillut puolen tunnin session aikana BFV:ssä (ylikelloitettuna). En ole ehtinyt paremmin testailemaan.

Tuuletin on Noctua NH-U12S. Noin 85C noilla volteilla. Millaset lämmöt teillä on samoilla volteilla?

jH6K2Cu.jpg


Laskin, että noin 8.5% parannus R20:n pisteissä vs vakiosetit ennen mitään säätöjä. Ton noin 10% eron huomaa ihan omissaki käytännön hyötyohjlema

Noctua ei pidä häiritsevää ääntä kunha sitä ei ajale täysillä kierroksilla. Mukana tuleva vakiotuuletin on yllättävän hyvä tossa 3600X-mallissa.

Se vakiotahna oli sen verran hyvin liimautunut kiinni, että prosu irtosi coolerissa kiinni vaihdettaessa Noctuaan ennen kuin kerkisin avaamaan emolevyllä olevan prosessorin lukitus-salvan :) Onneksi ei mennyt pinnit vinoon ja kivi toimii edelleen.

Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%.

Ellen nyt väärin muista niin se heitti ton 1.45V vaikka boost oli 4.2GHz.
Eikö 1.45V ole jo todella kova manuaalisesti pakotetuksi? Ymmärsin, että 1.325V on se korkein turvallinen.
 
Eikö 1.45V ole jo todella kova manuaalisesti pakotetuksi? Ymmärsin, että 1.325V on se korkein turvallinen.

Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%. Mulla on pari ohjelmaa mit

EDIT: Vakioasetuksilla Ryzen Masterilla: 1.35V max boost 4,1GHz ja lämmöt noin 75C Noctualla. Tuuletin ei pidä metelia toisin kuin se vakiotuuletin (sattuneesta syystä mä sen Noctuan hommasin).

Tässä siis mun kokemukset tähän mennessä. Ei ole ollut aikaa/inspistä enempään.

Cinebench R20: 1.35v 4.1GHz -> 3616p
Cinebench R20: 1.45v 4.35GHz -> 3913p

Eli noin 8.2% parempi ylikelloitettuna. Tuon eron huomaa jo omissaki säädöissä. Se vaan, että onko sitten volttien/lämmön väärti. Eli kestääkö edes takuuaikaa ;)
 
Viimeksi muokattu:
Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%.

Ellen nyt väärin muista niin se heitti ton 1.45V vaikka boost oli 4.2GHz.
Kannattanee monitoroida Ryzen Masterilla. Voi antaa voltteja 1.45 jollain pienemmillä kuormilla, mutta ei todellakaan kaikkia ytimiä täysillä kuormitettaessa.
 
Huomasin, että mulla on ollut fabric clock kokoajan 1333mhz vaikka muistit nostin 1500mhz (3000). Jos nostan fabric clockin 1500mhz, kone muuttuu epävakaaksi. Eikös noiden kannattaisi olla synkassa? Mikähän tuohon epävakauteen auttaisi?

Setup siis:

R5 3600
MSI B450 Gaming Plus
2x8GB HyperX Fury 2666mhz CL15 @ 3000mhz CL15-17-17-35 1T 1.425v

Ei auttanut vaikka löin melkein 1.5v testimielessä muisteille.
 
Kannattanee monitoroida Ryzen Masterilla. Voi antaa voltteja 1.45 jollain pienemmillä kuormilla, mutta ei todellakaan kaikkia ytimiä täysillä kuormitettaessa.

Juuri näin. Yhden tai kahden ytimen kuormalla näytti boostaavaan 4.4GHz ytimen/kahden osalta ja voltit kävi 1.465v ... Eli kyllä sen täytyy kestää noi voltit kaikilla ytimilläkin.

Muutoinhan sen kiven pitäisi olla jo rikki mikäli ei kestäisi 1.45v. Lämmöt pitää vaan saada kuriin mutta ei toi noin 5-10% tehonlisäys ole minkään huntin Noctuan arvoinen ...
 
Huomasin, että mulla on ollut fabric clock kokoajan 1333mhz vaikka muistit nostin 1500mhz (3000). Jos nostan fabric clockin 1500mhz, kone muuttuu epävakaaksi. Eikös noiden kannattaisi olla synkassa? Mikähän tuohon epävakauteen auttaisi?

Setup siis:

R5 3600
MSI B450 Gaming Plus
2x8GB HyperX Fury 2666mhz CL15 @ 3000mhz CL15-17-17-35 1T 1.425v

Ei auttanut vaikka löin melkein 1.5v testimielessä muisteille.

IF:n vakauteen omien tietojen mukaan vaikuttaa SoC-jännite, CLDO_VDDG-jännite ja ilmeisesti vähemmissä määrin CLDO_VDDP-jännite.
SoCin voi nostaa 1.1V asti (ehkä 1.15V?), CLDO_VDDG kokeilla välillä 0.900 - 1.050 V.
CLDO_VDDP:stä en oo ihan varma mutta 0.800 - 0.950 V ilmeisesti voi kokeilla, yleinen ilmeisesti 0.900V.
 
Juuri näin. Yhden tai kahden ytimen kuormalla näytti boostaavaan 4.4GHz ytimen/kahden osalta ja voltit kävi 1.465v ... Eli kyllä sen täytyy kestää noi voltit kaikilla ytimilläkin.

Muutoinhan sen kiven pitäisi olla jo rikki mikäli ei kestäisi 1.45v. Lämmöt pitää vaan saada kuriin mutta ei toi noin 5-10% tehonlisäys ole minkään huntin Noctuan arvoinen ...
Väärin, se kestää korkeita jännitteitä vain kun kokonaisvirta on matala ja lämmöt on matalat. Tuo mitä teet on jo vaarallista mielestäni.
 
Juuri näin. Yhden tai kahden ytimen kuormalla näytti boostaavaan 4.4GHz ytimen/kahden osalta ja voltit kävi 1.465v ... Eli kyllä sen täytyy kestää noi voltit kaikilla ytimilläkin.
No ei todellakaan näin. Luultavasti kaikki ytimet kyllä kestääkin sen 1,45 V... yksittäin ja hetkellisesti kuormitettuna nimittäin. Automaatilla kivi ottaa >1,45 V vain ja VAIN silloin kun puhutaan alhaisen virran kuormasta, eli käytännössä yksi tai kaksi säiettä kuormitettuna. Jos annat sille tuon jännitteen kaikilla ytimillä yhtä aikaa ja jatkuvasti, niin voi kyllä lähteä kivi romukoppaan aika nopeasti. :P Pysykää nyt vaan siinä AMD:n suosituksessa manuaaliselle volttisäädölle, eli 1,32 V enimmillään. Tuskin ne tuota lukua huvikseen suosittelivat koska kellotettuna ei mene takuun piikkiin kuitenkaan (ainakaan teoriassa).

Kannattaa nyt tässä huomioida se, että näillä transistoritiheyksillä energiatiheys on jo erittäin suuri ja lämpöä voi paikallisesti syntyä hetkelliseti erittäinkin nopeasti ja paljon. Ei se auta vaikka olisi kolmen sadan itserakennettu vesikierto päällä jos sitä lämpöä ei sieltä saada pois tarpeeksi nopeasti.
 
Ei se mene suoraan noin että ne binnataan MHz lukeman mukaan. Epycille valitaan virtapiheimmät piirit. Ehkä konsoleille voidaan jättää noi jämä piirit.
Epyceillä on Stiltin mukaan oma steppingi joten ei käytä samoja siruja.
 
Epyceillä on Stiltin mukaan oma steppingi joten ei käytä samoja siruja.

Hiukan kyllä epäilen kyseistä väitettä. Ettei olisi niin että ohjelma lukee IO-die:ltä sen stepping tiedon josta syystä on sitten tullut uskomus että olisi chipletistä useampaa steppinkiä.
 
Hiukan kyllä epäilen kyseistä väitettä. Ettei olisi niin että ohjelma lukee IO-die:ltä sen stepping tiedon josta syystä on sitten tullut uskomus että olisi chipletistä useampaa steppinkiä.
Die shotit pitäisi saada jotta voisi olla varma tuostakin.
 
Juuri näin. Yhden tai kahden ytimen kuormalla näytti boostaavaan 4.4GHz ytimen/kahden osalta ja voltit kävi 1.465v ... Eli kyllä sen täytyy kestää noi voltit kaikilla ytimilläkin.

Muutoinhan sen kiven pitäisi olla jo rikki mikäli ei kestäisi 1.45v. Lämmöt pitää vaan saada kuriin mutta ei toi noin 5-10% tehonlisäys ole minkään huntin Noctuan arvoinen ...

Melkoista logiikkaa tosiaan. Kannattaa kyllä omasta mielestä jättää kellottelu hommat jos tuollaista päättelyä harrastaa jännitteistä, jännite kun yksinään kaikkea kerro. Kuten monta kertaa jo todettukkin yläpuolella niin jännite saa olla korkea vaan pienellä lämpökuormalla ja pienellä virralla. Kaikki ytimet rasituksessa tuo 1.325v AMD maksimi on varmasti se järkevä raja.

Tuolla jännitteellä varmaan lähtee roskiin aika äkkiä kivi, kuten yllä mainittiinkin.
 
Pysykää nyt vaan siinä AMD:n suosituksessa manuaaliselle volttisäädölle, eli 1,32 V enimmillään

Kaikki ytimet rasituksessa tuo 1.325v AMD maksimi on varmasti se järkevä raja.

Samaa mieltä, että 1.45 V kuulostaa hyvin korkealta kaikkien ytimien rasituksessa, mutta missä AMD on antanut suosituksensa maksimi volteille (manuaalisessa kellotuksessa)?
 
Täytyyy jakaa tänne tämmönen tarina. Kasasin koneen jossa kotelona Fractalin mesihfy s ja emona Asus x570x prime pro ja prossu ryzen 7 3700x. Koneen sain kasaan ja kaikki tuntu toimivan. Kone oli käynnissä,niin kytkin etu usb paneeliin xbox ohjaimen usb tikun ja vieressä oli hiiren usb tikku. Samalla kun laitoin tikun kiinni,niin hiiri lakkas toimimasta. Rupesin irrottamaan hiiren tikkua,joka oli aivan kuuma. Hiiren tikusta irtos pelkkä sisus ja usb porttiin jäi kiini tikun metalli kuoret ja tikun sisus oli sulanutta muovia. Ilmeisisti lyöny kunnon virtapiikin. Testasin toisella hiirellä,niin se usb portti toimi ihan normaalisti. Varmuuden vuoksi kytkin kaikki usb takapaneelin ja sammutin koneen kytkemisen ajaks. Itse prossusta sen verran,että onhan toi mahtava upgrade entiseen i7 4790k verrattuna. Vaikka näytönohjain pysy samana,niin parin pelin testissä,jossa entisellä prossulla tuli droppeja ja fremetimet heitteli niin ryzenillä ei mitään droppeja ja fremetimet täysin sulavat 4k resolla. Vaikka sanotaan että 4k resolla ei juuri eroja prossujen välillä tule,niin vaikka maximi fps ei hirveesti nouse niin minimi nousee ja frametimet ihanan sulavat.
 
Samaa mieltä, että 1.45 V kuulostaa hyvin korkealta kaikkien ytimien rasituksessa, mutta missä AMD on antanut suosituksensa maksimi volteille (manuaalisessa kellotuksessa)?

AMD:n hyväksymistä maksimiarvoista saa käsityksen käytännössä vaikka niin, että ajat jotain raskasta all-core -kuormaa (esim. Prime95 in-place large FFT torture test) prossulla ja seuraat, miten CPU voltagen automaattisäätö käyttäytyy kun prosessori kuumenee. Oman 3900X:n jännite 70 asteessa on vielä 1,38V, mutta kun lämmöt nousevat lähelle limittiä (90 astetta ja yli) ja tehon kulutus 200-220W paikkeille, niin jännite asettuu 1,35 volttiin. Manuaalisesti kellottaessa kun jätät vielä pikkuisen turvamarginaalia, niin tuo yllä mainittu 1,32V on hyvinkin järkevä maksimi.
 
Jimms päivitteli taas 3900x tuotesivua:

Seuraavat erät:
27.9 yli 25 kpl (loppuunmyyty)
7.10 yli 25 kpl (loppuunmyyty)
 
AMD:n hyväksymistä maksimiarvoista saa käsityksen käytännössä vaikka niin, että ajat jotain raskasta all-core -kuormaa (esim. Prime95 in-place large FFT torture test) prossulla ja seuraat, miten CPU voltagen automaattisäätö käyttäytyy kun prosessori kuumenee. Oman 3900X:n jännite 70 asteessa on vielä 1,38V, mutta kun lämmöt nousevat lähelle limittiä (90 astetta ja yli) ja tehon kulutus 200-220W paikkeille, niin jännite asettuu 1,35 volttiin. Manuaalisesti kellottaessa kun jätät vielä pikkuisen turvamarginaalia, niin tuo yllä mainittu 1,32V on hyvinkin järkevä maksimi.

Ilmeisesti power limitit pitää laittaa pois päältä? Vakio prossulla Small-FFT:tä kokeilin äsken, niin ilman AVX:ää voltit asettui 1.2V ja AVX:llä 1.1V.
Voihan sen kai noinki hakea. En tiedä lasketaanko saivarteluksi, mutta mielestäni tuo on kuitenkin vähän eri asia kuin "AMD maksimi" tai "AMD:n suositus".
 
Ilmeisesti power limitit pitää laittaa pois päältä? Vakio prossulla Small-FFT:tä kokeilin äsken, niin ilman AVX:ää voltit asettui 1.2V ja AVX:llä 1.1V.
Voihan sen kai noinki hakea. En tiedä lasketaanko saivarteluksi, mutta mielestäni tuo on kuitenkin vähän eri asia kuin "AMD maksimi" tai "AMD:n suositus".

Juu, minulla oli teho- ja virtarajat nostettuna vakiota ylemmäs, jotta sain lämmöt tappiin. Onhan tuo prossun automaattisäädön käyttäytymisen tarkkailu tietysti sellaista rivien välistä lukemista, eikä mikään selkeä, virallinen suositus.
 
Juu, minulla oli teho- ja virtarajat nostettuna vakiota ylemmäs, jotta sain lämmöt tappiin. Onhan tuo prossun automaattisäädön käyttäytymisen tarkkailu tietysti sellaista rivien välistä lukemista, eikä mikään selkeä, virallinen suositus.

Foorumin mestarin analyysiä: https://www.overclock.net/forum/10-amd-cpus/1728758-strictly-technical-matisse-not-really.html

According to FIT, the safe voltage levels for the silicon are around 1.325V in high-current loads
and up to 1.47V in low-current loads (i.e ST), depending on the silicon characteristics. Because the stock boost operation is already limited by the silicon voltage reliability, the only way to eke out every last bit of all-core performance is using OC-Mode. Like on previous Ryzen generations, entering OC-Mode also means that you will loose the turbo boost (all cores operate at same frequency). On the higher-end SKUs, the single threaded performance penalty will be massive from doing so. For example on 3900X, you'd be trading additional ~100MHz all-core frequency to a loss of up to 450MHz in ST frequency by doing so. Personally, I advice against overclocking the higher-end SKUs at all, and instead increasing the power limits and trying your luck with the "Auto OC" feature (which most likely isn't beneficial).
 
Jimms päivitteli taas 3900x tuotesivua:

Seuraavat erät:
27.9 yli 25 kpl (loppuunmyyty)
7.10 yli 25 kpl (loppuunmyyty)
Nyt kun vaan tietäisi, että minkä tilauspäivän kohdalla Jimms on menossa noiden suhteen, niin voisi hiukan arvioida, että kannattaako suunnistaa postiin seuraavan kuukauden sisällä.

EDIT: Näemmä tuota sivua on päivitetty vielä lisää ja nyt vaikuttaisi siltä, että 7.10 Jimms saa noita jopa hyllyynkin myytäväksi. Toisin sanoen tässähän pääsee kohta kasaamaan uutta konetta
 
Viimeksi muokattu:
Näin tiukalle saa muistit vakaana väännettyä muistivesijäähyn kanssa.
Monet asetuksista ovat niin tiukalla kuin biosista pystyy säätämään (mm. WRCD, TRAS, TRC ja Tfaw). Tuleekohan tässä nyt arkkitehtuurin vai bioksen rajat vastaan eli pystyisikö biosvalmistaja laittamaan rajoja vielä alemmas.

Muistit.jpg
 
Näin tiukalle saa muistit vakaana väännettyä muistivesijäähyn kanssa.
Monet asetuksista ovat niin tiukalla kuin biosista pystyy säätämään (mm. WRCD, TRAS, TRC ja Tfaw). Tuleekohan tässä nyt arkkitehtuurin vai bioksen rajat vastaan eli pystyisikö biosvalmistaja laittamaan rajoja vielä alemmas.

VDDG näyttäis olevan melkoisen korkea? Siitä on jonkin aikaa kun kiristelin muisteja, mutta muistaakseni AMD:n suosittama yläraja on 1.1v

Pisti vain silmään kun mun MSI:n emolevy yrittää heittää tuon lähelle 1.1volttia vaikka laittaisi vain XMP:n päälle, joten joutuu sitä aina laskemaan.
 
VDDG näyttäis olevan melkoisen korkea? Siitä on jonkin aikaa kun kiristelin muisteja, mutta muistaakseni AMD:n suosittama yläraja on 1.1v

Pisti vain silmään kun mun MSI:n emolevy yrittää heittää tuon lähelle 1.1volttia vaikka laittaisi vain XMP:n päälle, joten joutuu sitä aina laskemaan.

VDDG ja VDDP olivat itse asiassa bioksen auto-asetuksella. Olettaisin että niiden laskeminen asentoon 950 ja 900 ei ainakaan heikentäisi vakautta.
 
VDDG ja VDDP olivat itse asiassa bioksen auto-asetuksella. Olettaisin että niiden laskeminen asentoon 950 ja 900 ei ainakaan heikentäisi vakautta.

En oikein tiedä miten tuo muutenkaan toimii, koska käsittääkseni VDDG reguloidaan SOC -jännitteestä eli se ei voi olla ainakaan korkeampi (ja mieluummin olisi jonkin verran varaa regulointiin). Viisaammat kertokoon :confused:

Itse olen kiltisti laskenut noita ettei kivi poksahda. Dram calc ei suosittele yli 1.075 VDDG:lle ja muistaakseni Stiltiltä on peräisin tuo 1.1V max. tieto.
 
Näin tiukalle saa muistit vakaana väännettyä muistivesijäähyn kanssa.
Monet asetuksista ovat niin tiukalla kuin biosista pystyy säätämään (mm. WRCD, TRAS, TRC ja Tfaw). Tuleekohan tässä nyt arkkitehtuurin vai bioksen rajat vastaan eli pystyisikö biosvalmistaja laittamaan rajoja vielä alemmas.

Muistit.jpg
Sulla on geardown mode enabled. Ota se vielä pois päältä niin näkee meneekö 1T asetuksella.

Edit. Itsellä antaa tällä C6H emolla autolla 1,0979V tuolle VDDG:lle. On ollut tarkoitus koittaa laskea sitä mutta se aina unohtuu kun konetta boottaa.
 
Näin tiukalle saa muistit vakaana väännettyä muistivesijäähyn kanssa.
Monet asetuksista ovat niin tiukalla kuin biosista pystyy säätämään (mm. WRCD, TRAS, TRC ja Tfaw). Tuleekohan tässä nyt arkkitehtuurin vai bioksen rajat vastaan eli pystyisikö biosvalmistaja laittamaan rajoja vielä alemmas.
Mites muistin jännite? RM-kuvassa ei näy.
 
Laitoin C7HWIFIin ABBAn sisään ja katsoin, että saako sitä boostia järkeväksi tällä 3600:lla.

Kaikki vakiona:
CB20-stock.png


PBO on:
CB20-pbo.png


AutoOC +200MHz:
CB20-auto-OC.png


Manuaalinen 4200MHz allcore:
CB20-allcore4200.png


Kyllä se vaan on nyt varmaan viimeistään todettava, että tällä omalla kivellä ja emolla se on tuo manuaalinen mikä pysyy. Single corea ei boosteilla, PBO:lla tai AutoOC:lla edelleenkään saa kuin enintään hetkeksi vilahtamaan 4225MHz:ssä. Eli single core on ja pysyy aika samoissa, mutta multicoreen saa all corella lisää kulkua aika tavalla. Myös GTA V -testissä allcore on paras (vakio 113,5 fps, AutoOC 114,5 fps, 4200allcore 115,5 fps).

Huomionarvoista monitorointidatassa myös mm. se, että manuaalikelloilla myös lämmöt ja tehonkulutus tuolla vakion tasolla, PBO:lla ja AutoOC:lla taas selvästi korkeammat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 821
Viestejä
4 780 655
Jäsenet
77 678
Uusin jäsen
techninen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom