AMD 3. sukupolven Ryzen kellotukset ja kokemukset (Matisse/Zen2)

Saakohan sitä 3950X sitten pari viikon päästä? Muuten joutuu tyytymään kasiytimelliseen kun 3900X tuntuu olevan EOL-tuote saatavuudeltaan.

Jos kuvio on sama kuin tämän 3900X:n kanssa, niin homma menee näin: tekemällä tilauksen heti julkaisupäivänä saat prosessorin todennäköisesti parin viikon sisällä tilauksesta. Jos odottelet kaksi-kolme päivää ennen tilauksen tekemistä, toimitusaika tuplautuu. Jos odottelet viikon, toimitusaika alkaa lähestyä kahta kuukautta.
 
Ettei vaan niin moni odota 3950xää että jonot pamahtaa heti todella pitkiksi..
 
Ettei vaan niin moni odota 3950xää että jonot pamahtaa heti todella pitkiksi..

Saattaa hyvinkin käydä näin. Kaikki tietävät, miten vaikeaa 3900X:n hankkiminen oli/on, ja hyökkäävät siksi vieläkin agressiivisemmin tekemään tilauksia, kun 3950X tulee tarjolle.
 
Jos kuvio on sama kuin tämän 3900X:n kanssa, niin homma menee näin: tekemällä tilauksen heti julkaisupäivänä saat prosessorin todennäköisesti parin viikon sisällä tilauksesta. Jos odottelet kaksi-kolme päivää ennen tilauksen tekemistä, toimitusaika tuplautuu. Jos odottelet viikon, toimitusaika alkaa lähestyä kahta kuukautta.
Miten niin alkaa lähestyä kahta kuukautta? Minulla tuli se täyteen 3900X kohdalla jo pari päivää sitten. Jimms toivoo saavansa lisää 3.10, mutta kun määrästä ei ole tietoa, niin en edes tiedä saanko siitäkään omaani. Onneksi vanha 1800X toimii edelleen
 
3600X.jpg
Single core bojot noussut tässä bios päivitysten myötä mukavasti. Ensin oltiin 480 luokassa ja nyt mennään jo yli 500.
 
Päivittelin ittekki tuohon 1.0.0.3 AGESA ABBA BIOS versioon ja boostit ehkä vähä parani mut suorituskyky ei niinkään. Samalla aattelin et ois hyvä kun sais sen inf fabricin 1:1 muistejen kanssa joten nyt on 1800 ja 3600. Muistejen asetukset ei oo kyllä mitkään kireet ja silti oli ensin ongelmia saada boottaamaan. Piti nostaa sitä cLDO VDDP jännitettä vähä ja alko rokkaamaan ihan eri tavalla joten sais varmaan kiristeltyä niitä muisteja jos nyt joku päivä ehtis ja jaksais.
 
Jimms päivitti 3900x:n tuotekorttia:

"
Seuraavat erät:
27.9. yli 25kpl (kokonaismäärää ei vahvistettu, erän riittävyys ennakkotilauksiin avoinna)
Julkaisun yhteydessä tehdystä ennakkotilauksestamme toimittamatta yli 25kpl, saatavuutta päivitetään tälle tuotekortille kun valmistaja vahvistaa toimituksen."
 
Oliko tuohon infinity fabricin ylikellotukseen joku jännite mikä sitä boostas tms vaikutti? SOC?
 
Oliko tuohon infinity fabricin ylikellotukseen joku jännite mikä sitä boostas tms vaikutti? SOC?

VDDG/VDDP ja Soc taitavat kaikki omalta osaltaan olla vaikuttamassa fclk vakauteen.

VDDG/VDDP näyttäisi useammalla emolla menevän turhan korkeille volteille kun kellotetaan IF:ää, joten nuo kannattaa laittaa käsin biosista (liian korkeat tai alhaiset niin on epävakaa/ei postaa). SOC:n voi katsoa HWinfolla että pysyy siellä 1.1V:ssä, tuota kai voi kokeilla nostaa jonnekin 1.15V asti?
 
VDDG/VDDP näyttäisi useammalla emolla menevän turhan korkeille volteille kun kellotetaan IF:ää, joten nuo kannattaa laittaa käsin biosista (liian korkeat tai alhaiset niin on epävakaa/ei postaa). SOC:n voi katsoa HWinfolla että pysyy siellä 1.1V:ssä, tuota kai voi kokeilla nostaa jonnekin 1.15V asti?

Mites ihmeessä tuo SoC oikein toimii ja käyttäytyy kun seilaa ees taas? Hwinfo näyttää et se seilailee miten sattuu min 1.050v max 1.494v.
 
Nyt kuulostaa siltä, että on SoC ja VCore voltit sekasin. Onko uusin versio HWiNFOsta? Saatko screenshotin?

Jeps oikeessa olit. Oli vanha versio niin nyt uudemmalla heitti SOC ja CPU Core voltage päittään vaihtoon. :-) 1.069v joten sietää vähä nostella seuraavan bootin yhteydessä jos sitä inf fabric nopeuksia koettais myös hinata ylemmäs.
 
Zen2 Threadripper ja Ryzen 9 3950x julkaistaan vasta marraskuussa.
...
We are focusing on meeting the strong demand for our 3rd generation AMD Ryzen processors in the market and now plan to launch both the AMD Ryzen 9 3950X and initial members of the 3rd Gen AMD Ryzen Threadripper processor family in volume this November. We are confident that when enthusiasts get their hands on the world’s first 16-core mainstream desktop processor and our next-generation of high-end desktop processors, the wait will be well worth it.
...
AMD: Next Gen Threadripper and Ryzen 9 3950X, Coming November
 
Mutta posaria ei oo tulossa ja myös 3900x prossut kiven alla. Oiskohan sittenkin enemmän prosessissa ja hyvien sirujen saannissa ongelmaa :think:

Sekin varmasti syynä. Nyt ne liian agressiiviset kellot sitten kostaa kun ei saada tavaraa ulos.

Lisäksi TSMC:n kapasiteetti on ilmeisesti aika täyteen bookattu. Josssain oli juttua että uusille asiakkaille noin 6kk viive nyt kun se oli 7nm julkaisussa vissiin 2kk.

6-5.png


Eli kyllä tuohon käyttöön voisi 3900X suositella (ellei halua harkita Threadripper 2920X prosessoria mikä saa vielä enempi tuossa pisteitä..)
AMD Ryzen 9 3900X CPU Review - Page 9 of 12 - The FPS Review

Tuohan ei kerro noiden prossujen oikeaa suorituskykyä kyseisellä ohjelmalla kun toi on IPC testi jossa kaikki kivekset on lukittu 4,2GHz ja tuota 3900X on ajettu 8:lla corella.
Paljon mielenkiintoisempi olisi vertailu jossa prossut toimisi vakiona.
 
AMD on mielestäni sanonut, että 7nm prosessin saannit ovat erinomaisia. Probleema varmaan on enempi siinä, että AMD:llä ei ollut rahkeita tai halua hommata enempää kapasiteettia TSMC:ltä, tosin noita miedompia versioita riittää myyntiin ihan kivasti. ”Ongelma” tässä huippumallien saatavuudessa lähinnä varmaan on, että parhaat binnaukset menee Epyciin, joista AMD saa kuitenkin parhaat rahat ja joiden saatavuus nyt vain on saatava taattua.
 
Eiköhän epycit ole se mihin työnnetään tarvittava kapa 7nm maailmassa ja kuluttajatuotteet saa taistella rippeistä.
 
Eiköhän epycit ole se mihin työnnetään tarvittava kapa 7nm maailmassa ja kuluttajatuotteet saa taistella rippeistä.

EPYC käyttää täysin eri CCD:tä kuin AM4 prossut.
Romen käyttämät CCD:t on 30-3Fh malliperhettä, kun Matissen CCD:t 70-7Fh malliperhettä.

Stiltin mukaan on eri tavaraa epycin ja ryzenin ccd:t. (@The Stilt voisi valottaa jos tietää mahdollisista eroista).

Kapasiteettia toki voi olla ohajattu jompaan kumpaan enemmän.
 
Stiltin mukaan on eri tavaraa epycin ja ryzenin ccd:t. (@The Stilt voisi valottaa jos tietää mahdollisista eroista).

Kapasiteettia toki voi olla ohajattu jompaan kumpaan enemmän.
Vaatisi melkein die shotit vertailtavaksi tuollainen väite. Kuten toki sekin että ne olisi samoja. Mallinumerojen ja ominaisuuksien erot tekee helposti binnausvaiheessa ohjelmoitavilla fusebiteillä
 
Ei toki mutta minun omasta mielestäni esim prossun debuggerille tai mille ikinä raportoima mallinumero on vielä aika etäinen todiste siitä että ytimet ei tulisi samoilla valotusmaskeilla samasta kiekosta.

Kukaan riippumaton taho ei ole tainnut vielä delidata epyc romea ja edes mitata niitä core chiplettejä?
 
Oiskohan myös mahdollista, että niitä samoja kiekkoja valotellaan niin, että epycejä vedetään keskelle, ja kuluttajapiirejä reunoilla? Tällä vois jotenkin yrittää selittää näiden riittävän hyvien kuluttajapiirien olemattomuutta, jos kerran epycit on fyysisesti eri kamaa.

En millään jaksa uskoa, että 3900X olis myyty niin paljon enempi kuin esim. 3700X, että niitä ei vaan yksinkertaisesti löydy. Eihän niitä tunnu olevan kuin kourallinen täälläkään.
 
Oiskohan myös mahdollista, että niitä samoja kiekkoja valotellaan niin, että epycejä vedetään keskelle, ja kuluttajapiirejä reunoilla? Tällä vois jotenkin yrittää selittää näiden riittävän hyvien kuluttajapiirien olemattomuutta, jos kerran epycit on fyysisesti eri kamaa.

En millään jaksa uskoa, että 3900X olis myyty niin paljon enempi kuin esim. 3700X, että niitä ei vaan yksinkertaisesti löydy. Eihän niitä tunnu olevan kuin kourallinen täälläkään.

Onhan niitä nyt vaan tehty määrällisesti huomattavasti vähemmän. Siksi eniten on varmaan tehty ja myyty jotain 3600X versiota, 3800X ja 3900X on ollut pulaa enkä usko että esim. 3800X on ollut "paljon enemmän kysytty" kuin joku 3600X versio mitä löytyy lähes kaupasta kuin kaupasta.
 
Nyt alkaa varastoissa olemaan hyvin muita prossuja, mutta silti porukka odottaa kolmatta kuukautta tilaamiansa 3900X:iä.
Verkkikselläkin 3700X oli näköjään tullut just parinkymmenen erä, kun tota 3900X tulee 2kpl joskus ja jouluisin.

Aika kortilla noi tuntuu olevan koko euroopassa.
 
Oiskohan myös mahdollista, että niitä samoja kiekkoja valotellaan niin, että epycejä vedetään keskelle, ja kuluttajapiirejä reunoilla? Tällä vois jotenkin yrittää selittää näiden riittävän hyvien kuluttajapiirien olemattomuutta, jos kerran epycit on fyysisesti eri kamaa.
Ei ole kannattavaa kun puhutaan massatuotannosta. Yhdelle kiekolle tulee yhdenlaisia piirejä.
 
Uuden Epyc-malliston maksimiboosti on 3.4 GHz.
Epyceihin voi laittaa käytännössä jämäpiirit.
Kuluttajille tiukimmin binnatut työpöytäprossuiksi.
 
Uuden Epyc-malliston maksimiboosti on 3.4 GHz.
Epyceihin voi laittaa käytännössä jämäpiirit.
Kuluttajille tiukimmin binnatut työpöytäprossuiksi.
Ei se mene suoraan noin että ne binnataan MHz lukeman mukaan. Epycille valitaan virtapiheimmät piirit. Ehkä konsoleille voidaan jättää noi jämä piirit.
 
Kylläpä sitä on pihalla AMD:n kotkotuksista kun inteliä ollut viimeiset 4 vuotta pellin alla. Testiyksilönä R5 3600 + MSI B450 Gaming plus, asetuksia viilannut biosista ja ryzen masterilla.

En saanut PBO:n ja Auto OC:n välille mitään eroa. Molemmilla boostaa Realbenchissä 4000-4050mhz välillä pomppien. Lämmöt pyörii hitusen alta 70c. PBO:ssa PPT/TDC/EDC rajat on asetettu niin korkeiksi kuin saa, Auto OC:ssa raja +200mhz.

Manuaaliasetuksilla testasin rajoja 4200mhz ja 1,45v asti, jolloin kone boottasi varoittamatta rasituksessa. Lämmöt oli tällöin alle 75c. Aika koville kuulostaa nuo +4.3ghz tulokset.

Kannattaisiko tyytyä tuohon mitä PBO antaa boostata, vai ruveta hieromaan noita manuaaliasetuksia enemmän? Lämpöjen puolesta olisi vielä reilusti rajoja jäljellä.

Vanhat Intel-kokoonpanosta jääneet HyperX:t oli sentään ihan kiva yllätys, 2x8GB CL15 2666MHz kammat kulkee iloisesti 3000MHz CL15 kun tarjosi vähän jännitettä näille. Eipähän tarvitse uusia ostaa Ryzeniä varten.

Huomenna jatkuu ihmettely.
 
Viimeksi muokattu:
Lueskelin Anandtechin mielenkiintoista artikkelia siitä, miten Intel ja AMD määrittelevät ja toteuttavat boostitaajuudet. Huomasin siellä sitten CPPC:tä (Collaborative Processor Performance Control, mekanismi jolla prosessori ja käyttis yhteistyössä säätelevät turbotaajuuksia, jos oikein ymmärsin) käsittelevässä kohdassa mielenkiintoisen yksityiskohdan. Artikkelissa sanotaan, että jos CPPC/CPPC2 toimivat oikein, event vieweristä löytyy jotakin tätä vastaavaa:

3700XCPPC.JPG


Kun vilkaisin oman koneeni tapahtumalokia, siellä näyttikin tällaiselta:

cppc_broken.JPG


CPPC ei siis ollut lainkaan toiminnassa. Loppujen lopuksi selvisi, että CPPC toimii tällä emolevyllä (MSI X570 MEG Ace) oikein vasta, kun muutan biosista Cool'n'Quiet -asetuksen Auto -> Enabled. Nyt Event Viewer näyttää seuraavaa:

cppc_ok.JPG


En ole sen kummemmin jaksanut testailla, mikä vaikutus tällä on suorituskykyyn tai turbotaajuuksiin. Selvää kuitenkin on, että ainakaan tällä MSI:n emolevyllä default-asetukset eivät toimineet oikein.

edit: Jokaisen prossuytimen kohdalla on tietysti tapahtumalokissa eri maximum performance percentage, riippuen ytimen kellottuvuudesta. Omassa koneessani arvot vaihtelevat välillä 123 - 161.
 
Viimeksi muokattu:
Näyttäis nyt uusimmalla virallisella biosilla boostailevan r5 3600 auto oc ja pbo päällä peleissä 4,325Ghz ja parhaat coret 4,35Ghz. Ennen abbaa ei kyllä kirveelläkään menny yli 4,2ghz. Lankkuna c7h
 
Viimeksi muokattu:
Näyttäis nyt uusimmalla virallisella biosilla boostailevan r5 3600 auto oc ja pbo päällä peleissä 4,325Ghz ja parhaat coret 4,35Ghz. Ennen abbaa ei kyllä kirveelläkään menny yli 4,2ghz. Lankkuna c7h

Yllättävän isoja eroja boost-kelloissa täällä tuntuu ihmisillä olevan, vaikka olisi samoja emolevy- ja prosessorimalleja käytössä. Itselläni myös C7H käytössä 3700X:n kaverina. Uusinta virallista BIOS-versiota, jossa on AGESA ABBA, en ole vielä testannut, mutta vanhalla 2501-versiolla (AGESA 1.0.0.2), jota tälläkin hetkellä käytän, 3700X boostaa vakioasetuksilla (muistit säädetty käsin 3533MHz CL14) ainakin hetkellisesti 4,4GHz:iin HWiNFOn perusteella, kaikilla kahdeksalla ytimellä.

Viimeisin testaamani BIOS-versio tällä omalla C7H-emolla on 2703, jossa oli vielä AGESA 1.0.0.3ABB. Täysi pettymys oli tuo BIOS-versio, kone ei käynnistynyt enää kunnolla (käynnistyi ja sammui useita kertoja, ennen kuin postasi), aiemmin täysin Karhu-vakaat muistiasetukset (3533MHz CL14) heittivät erroria Karhussa jo lyhyen testiajon jälkeen ja yksikään 3700X:n ytimistä ei enää päässyt 4,4GHz:n kelloihin (4325-4350MHz parhaimmillaan enää boostasi).

Näitten ongelmien vuoksi flashasin 2501-version takaisin ja tällä BIOS-versiolla kaikki on toiminut hyvin, koneen käynnistyminenkin on tällä versiolla suht nopeaa, noin 20 sekuntia menee virtanapin painalluksesta, että pääsee Windowsin työpöydälle.

Ainoa suurempi ongelma 2501-versiossa on se, että jos koneesta katkaisee virrat kokonaan (esim. kääntämällä virtalähteen katkaisijan 0-asentoon tai irroittaa virtajohdon virtalähteestä), kone ei enää postaa ja joutuu tekemään CMOS-resetin. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että DRAM VBoot -käynnistysjännite nollautuu virtojen kadotessa takaisin oletusasetukseensa 1.2 volttiin, joka ei ole tarpeeksi tekemilleni 3533MHz:n muistiasetuksille. En tiedä, onko tuota bugia vielä korjattu uusimpiin BIOS-versioihin. Tuosta bugista huolimatta taidan itse ainakin pysyä tässä vanhassa 2501 BIOS-versiossa ja AMD AGESA 1.0.0.2:ssa. Mitä suotta jatkuvasti testaamaan uusia BIOS-versioitakin, kun tämä vanhakin hoitaa hommansa hyvin. Jos jokin toimii, älä korjaa sitä. ;)
 
Okei, lisäystä tuohon ylläolevaan viestiini. Pelkkä ABBA-bios (verrattuna ABB:n) nosti boost-taajuuksia selvästi ylemmäs, mutta yhden säikeen suorituskykyyn vaikutus oli nolla. Nyt kun CPPC toimii, niin ilmeisestikin Windows osaa allokoida kuorman järkevästi nopeimmille ytimille, ja sekä CPU-Z että Cinebench R20 antavat sen ansiosta n. 3% parempia tuloksia.

Kannattaa muidenkin täällä tarkistaa, onko CPPC käytössä, jos asiasta on vähänkin epäilystä. Pienihän tuo ero on, mutta kun on tämä pakottava henkinen tarve säätää ja virittää. :geek:
 
En kyl käsitä minkä takia ihmiset mittaa pelkästään jotain boost kelloja. Mittaisitte suorituskykyeroa, sehän on ainoa asia millä oikeasti on väliä. Jos suorituskyky ei parane, niin pienemmät kellot olisivat parempi juttu.
 
En kyl käsitä minkä takia ihmiset mittaa pelkästään jotain boost kelloja. Mittaisitte suorituskykyeroa, sehän on ainoa asia millä oikeasti on väliä. Jos suorituskyky ei parane, niin pienemmät kellot olisivat parempi juttu.
Asiassa on tämmönen juttu että nettikaupan spekseissä lukee kyseisen prossun kellotaajuus. Sit jos noihin taajuuksiin ei päästä, niin ihmetellään, että onko prossussa tai emolevyssä mahdollisesti vikaa. Eli kyllähän nuo mainostetut boost taajuudet pitäisi saavuttaa tähän asti voimassa olleen käytännön mukaan. Sitä suorituskykyä saa sitten asetuksilla ja muilla komponenteilla/jutuilla sitten säädettyä jos haluaa
 
Asiassa on tämmönen juttu että nettikaupan spekseissä lukee kyseisen prossun kellotaajuus. Sit jos noihin taajuuksiin ei päästä, niin ihmetellään, että onko prossussa tai emolevyssä mahdollisesti vikaa. Eli kyllähän nuo mainostetut boost taajuudet pitäisi saavuttaa tähän asti voimassa olleen käytännön mukaan. Sitä suorituskykyä saa sitten asetuksilla ja muilla komponenteilla/jutuilla sitten säädettyä jos haluaa
Niin tätä ajatusta juuri vierastan. Nostetaan kelloja ja virrankulutusta, jotta boost kellotaajuudet saavutetaan. Jos suorituskyky ei nouse, niin kovemmista boost kelloista ei ollut kuin harmia. Liekkö valittajat edes keskimäärin tiedostavat tätä. Noh ei auta valittaa, kun kerrankin prossumarkkinoilla on säpinää pitkästä aikaa ja voihan tästä korjauksesta lopulta tullakin lisää suorituskykyä.

Tää AMD:n boost ongelma on sinällään koominen kun ottaa huomioon, että suurin osa (Intel) kannettavista tietokoneista alkaa throtlaamaan hyvinkin nopeasti jos prossulle annetaan jotain kuormaa. Näiden koneiden myyntiluvut on varmasti vieläkin ihan poskettomat...

Toivottavasti AMD ottaa opikseen ja muuttaa esim. boost taajuuksien markkinoinnissa käyttämiä termejä vielä selkeämmiksi sen sijaan, että jatkossakin boostataan johonkin tasalukuun virrankulutuksesta välittämättä.
 
Gigabyte X470 AORUS ULTRA GAMING BIOS F42d (AGESA 1.0.0.3 ABBA)

Kaikki ytimet 4,350GHz (Ryzen 5 3600X)
Voltit 1.45V (manuaalisesti ja kaikki ytimet pakoitettu ym. taajuuteen)

Vakiona ilman mitään säätöjä meni muistaakseni max. 4.2GHz (yleensä noin 4.1GHz boost).

Ainakin passia tulia Cinebench R20:ssa ja ei kaatuillut puolen tunnin session aikana BFV:ssä (ylikelloitettuna). En ole ehtinyt paremmin testailemaan.

Tuuletin on Noctua NH-U12S. Noin 85C noilla volteilla. Millaset lämmöt teillä on samoilla volteilla?

jH6K2Cu.jpg


Laskin, että noin 8.5% parannus R20:n pisteissä vs vakiosetit ennen mitään säätöjä.

Noctua ei pidä häiritsevää ääntä kunha sitä ei ajale täysillä kierroksilla. Mukana tuleva vakiotuuletin on yllättävän hyvä tossa 3600X-mallissa.

Se vakiotahna oli sen verran hyvin liimautunut kiinni, että prosu irtosi coolerissa kiinni vaihdettaessa Noctuaan ennen kuin kerkisin avaamaan emolevyllä olevan prosessorin lukitus-salvan :) Onneksi ei mennyt pinnit vinoon ja kivi toimii edelleen.

Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%.

Ellen nyt väärin muista niin se heitti ton 1.45V vaikka boost oli 4.2GHz.
 
Viimeksi muokattu:
Gigabyte X470 AORUS ULTRA GAMING BIOS F42d (AGESA 1.0.0.3 ABBA)

Kaikki ytimet 4,350GHz (Ryzen 5 3600X)
Voltit 1.45V (manuaalisesti ja kaikki ytimet pakoitettu ym. taajuuteen)

Vakiona ilman mitään säätöjä meni muistaakseni max. 4.2GHz (yleensä noin 4.1GHz boost).

Ainakin passia tulia Cinebench R20:ssa ja ei kaatuillut puolen tunnin session aikana BFV:ssä (ylikelloitettuna). En ole ehtinyt paremmin testailemaan.

Tuuletin on Noctua NH-U12S. Noin 85C noilla volteilla. Millaset lämmöt teillä on samoilla volteilla?

jH6K2Cu.jpg


Laskin, että noin 8.5% parannus R20:n pisteissä vs vakiosetit ennen mitään säätöjä. Ton noin 10% eron huomaa ihan omissaki käytännön hyötyohjlema

Noctua ei pidä häiritsevää ääntä kunha sitä ei ajale täysillä kierroksilla. Mukana tuleva vakiotuuletin on yllättävän hyvä tossa 3600X-mallissa.

Se vakiotahna oli sen verran hyvin liimautunut kiinni, että prosu irtosi coolerissa kiinni vaihdettaessa Noctuaan ennen kuin kerkisin avaamaan emolevyllä olevan prosessorin lukitus-salvan :) Onneksi ei mennyt pinnit vinoon ja kivi toimii edelleen.

Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%.

Ellen nyt väärin muista niin se heitti ton 1.45V vaikka boost oli 4.2GHz.
Eikö 1.45V ole jo todella kova manuaalisesti pakotetuksi? Ymmärsin, että 1.325V on se korkein turvallinen.
 
Eikö 1.45V ole jo todella kova manuaalisesti pakotetuksi? Ymmärsin, että 1.325V on se korkein turvallinen.

Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%. Mulla on pari ohjelmaa mit

EDIT: Vakioasetuksilla Ryzen Masterilla: 1.35V max boost 4,1GHz ja lämmöt noin 75C Noctualla. Tuuletin ei pidä metelia toisin kuin se vakiotuuletin (sattuneesta syystä mä sen Noctuan hommasin).

Tässä siis mun kokemukset tähän mennessä. Ei ole ollut aikaa/inspistä enempään.

Cinebench R20: 1.35v 4.1GHz -> 3616p
Cinebench R20: 1.45v 4.35GHz -> 3913p

Eli noin 8.2% parempi ylikelloitettuna. Tuon eron huomaa jo omissaki säädöissä. Se vaan, että onko sitten volttien/lämmön väärti. Eli kestääkö edes takuuaikaa ;)
 
Viimeksi muokattu:
Otin noi voltit CPU-Z:sta (ton verran se automatic toiminto näytti voltteja antavan) niin päättelin, että 1.45V on ihan normijännite kun kaikki ytimet on 100%.

Ellen nyt väärin muista niin se heitti ton 1.45V vaikka boost oli 4.2GHz.
Kannattanee monitoroida Ryzen Masterilla. Voi antaa voltteja 1.45 jollain pienemmillä kuormilla, mutta ei todellakaan kaikkia ytimiä täysillä kuormitettaessa.
 
Huomasin, että mulla on ollut fabric clock kokoajan 1333mhz vaikka muistit nostin 1500mhz (3000). Jos nostan fabric clockin 1500mhz, kone muuttuu epävakaaksi. Eikös noiden kannattaisi olla synkassa? Mikähän tuohon epävakauteen auttaisi?

Setup siis:

R5 3600
MSI B450 Gaming Plus
2x8GB HyperX Fury 2666mhz CL15 @ 3000mhz CL15-17-17-35 1T 1.425v

Ei auttanut vaikka löin melkein 1.5v testimielessä muisteille.
 
Kannattanee monitoroida Ryzen Masterilla. Voi antaa voltteja 1.45 jollain pienemmillä kuormilla, mutta ei todellakaan kaikkia ytimiä täysillä kuormitettaessa.

Juuri näin. Yhden tai kahden ytimen kuormalla näytti boostaavaan 4.4GHz ytimen/kahden osalta ja voltit kävi 1.465v ... Eli kyllä sen täytyy kestää noi voltit kaikilla ytimilläkin.

Muutoinhan sen kiven pitäisi olla jo rikki mikäli ei kestäisi 1.45v. Lämmöt pitää vaan saada kuriin mutta ei toi noin 5-10% tehonlisäys ole minkään huntin Noctuan arvoinen ...
 
Huomasin, että mulla on ollut fabric clock kokoajan 1333mhz vaikka muistit nostin 1500mhz (3000). Jos nostan fabric clockin 1500mhz, kone muuttuu epävakaaksi. Eikös noiden kannattaisi olla synkassa? Mikähän tuohon epävakauteen auttaisi?

Setup siis:

R5 3600
MSI B450 Gaming Plus
2x8GB HyperX Fury 2666mhz CL15 @ 3000mhz CL15-17-17-35 1T 1.425v

Ei auttanut vaikka löin melkein 1.5v testimielessä muisteille.

IF:n vakauteen omien tietojen mukaan vaikuttaa SoC-jännite, CLDO_VDDG-jännite ja ilmeisesti vähemmissä määrin CLDO_VDDP-jännite.
SoCin voi nostaa 1.1V asti (ehkä 1.15V?), CLDO_VDDG kokeilla välillä 0.900 - 1.050 V.
CLDO_VDDP:stä en oo ihan varma mutta 0.800 - 0.950 V ilmeisesti voi kokeilla, yleinen ilmeisesti 0.900V.
 
Juuri näin. Yhden tai kahden ytimen kuormalla näytti boostaavaan 4.4GHz ytimen/kahden osalta ja voltit kävi 1.465v ... Eli kyllä sen täytyy kestää noi voltit kaikilla ytimilläkin.

Muutoinhan sen kiven pitäisi olla jo rikki mikäli ei kestäisi 1.45v. Lämmöt pitää vaan saada kuriin mutta ei toi noin 5-10% tehonlisäys ole minkään huntin Noctuan arvoinen ...
Väärin, se kestää korkeita jännitteitä vain kun kokonaisvirta on matala ja lämmöt on matalat. Tuo mitä teet on jo vaarallista mielestäni.
 
Juuri näin. Yhden tai kahden ytimen kuormalla näytti boostaavaan 4.4GHz ytimen/kahden osalta ja voltit kävi 1.465v ... Eli kyllä sen täytyy kestää noi voltit kaikilla ytimilläkin.
No ei todellakaan näin. Luultavasti kaikki ytimet kyllä kestääkin sen 1,45 V... yksittäin ja hetkellisesti kuormitettuna nimittäin. Automaatilla kivi ottaa >1,45 V vain ja VAIN silloin kun puhutaan alhaisen virran kuormasta, eli käytännössä yksi tai kaksi säiettä kuormitettuna. Jos annat sille tuon jännitteen kaikilla ytimillä yhtä aikaa ja jatkuvasti, niin voi kyllä lähteä kivi romukoppaan aika nopeasti. :P Pysykää nyt vaan siinä AMD:n suosituksessa manuaaliselle volttisäädölle, eli 1,32 V enimmillään. Tuskin ne tuota lukua huvikseen suosittelivat koska kellotettuna ei mene takuun piikkiin kuitenkaan (ainakaan teoriassa).

Kannattaa nyt tässä huomioida se, että näillä transistoritiheyksillä energiatiheys on jo erittäin suuri ja lämpöä voi paikallisesti syntyä hetkelliseti erittäinkin nopeasti ja paljon. Ei se auta vaikka olisi kolmen sadan itserakennettu vesikierto päällä jos sitä lämpöä ei sieltä saada pois tarpeeksi nopeasti.
 
Ei se mene suoraan noin että ne binnataan MHz lukeman mukaan. Epycille valitaan virtapiheimmät piirit. Ehkä konsoleille voidaan jättää noi jämä piirit.
Epyceillä on Stiltin mukaan oma steppingi joten ei käytä samoja siruja.
 
Epyceillä on Stiltin mukaan oma steppingi joten ei käytä samoja siruja.

Hiukan kyllä epäilen kyseistä väitettä. Ettei olisi niin että ohjelma lukee IO-die:ltä sen stepping tiedon josta syystä on sitten tullut uskomus että olisi chipletistä useampaa steppinkiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 779
Viestejä
4 539 155
Jäsenet
74 878
Uusin jäsen
RonZGi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom