Alanvaihtaja?

Onko tuo nyt sitten jokin laskukone vai ohjelmointialusta?
Matlab oli alunperin (70-luvulla) matriisilaskukone, nykyään taipuu monenlaiseen muuhunkin. Tuossa olis tommonen parin tunnin tutoriaalikurssi:
Hieman kyllä outoa jos pitää itse ostaa softa eikä koululta tule lisenssiä.
 
Matlab oli alunperin (70-luvulla) matriisilaskukone, nykyään taipuu monenlaiseen muuhunkin. Tuossa olis tommonen parin tunnin tutoriaalikurssi:
Hieman kyllä outoa jos pitää itse ostaa softa eikä koululta tule lisenssiä.

Tätä samaa sanoi kaverikin, että kyllä heidän aikana tuli koulun puolesta kyseinen ohjelma. Sähköpostia sain opettajalta ja antoi linkin hankintaa varten ja hinta oli tosiaan 69+alv
 
Matlab pitäisi ostaa ilmeisesti.

Tää on kyllä todella outoa. Missä koulussa pitää ostaa softia? Taisi olla joku AMK? Varmista nyt ettei koululla ole jotain lisenssiä oppilaille. Tosi poikkeuksellista jos ei ole.

Muutoinkin moni asia, joka ennen tehtiin Matlabillä, tehdään (ilmaisella) Pythonilla (+ Numpy + Scipy + Matoltlib jne.). Tossa on yksi syy lisää koulunkin vaihtaa siihen. En väitä että se on täysin 1:1 korvaava mutta silti.
 
Tää on kyllä todella outoa. Missä koulussa pitää ostaa softia? Taisi olla joku AMK? Varmista nyt ettei koululla ole jotain lisenssiä oppilaille. Tosi poikkeuksellista jos ei ole.

Muutoinkin moni asia, joka ennen tehtiin Matlabillä, tehdään (ilmaisella) Pythonilla (+ Numpy + Scipy + Matoltlib jne.). Tossa on yksi syy lisää koulunkin vaihtaa siihen. En väitä että se on täysin 1:1 korvaava mutta silti.

Seamk on koulu jossa tämä vaadittiin.
 
Moi,

Oma tilanne on sellainen, että opiskelen töiden ohessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja toisen/kolmannen vuoden opiskelut menossa. Töissä tulee tehtyä automaatiopuolen (sähkö) juttuja ja työskentelen teollisuudessa.

Tässä alkanut vaan miettimään, että onko mitään mahdollisuuksia työllistyä it-alalle ja mihin tälläisen märkäkorvan kannattaisi erikoistua? Pythonia tullut hakattua eniten ja se sujuu ihan hyvin. Lisäksi monesta asiasta pintaraapasuja koulun kautta. Työkokemusta teollisuudesta 12v ja ikää 35v. Pitäisikö vain vaihtaa sähkö/automaatio puolelle?

Ja alanvaihto mielessä, koska teollisuushallit alkaa olemaan nähty, tai ainakin siltä tuntuu. Ja niitä sitten pitäisi tuijotella vielä 30v.
 
Tässä alkanut vaan miettimään, että onko mitään mahdollisuuksia työllistyä it-alalle ja mihin tälläisen märkäkorvan kannattaisi erikoistua? Pythonia tullut hakattua eniten ja se sujuu ihan hyvin. Lisäksi monesta asiasta pintaraapasuja koulun kautta. Työkokemusta teollisuudesta 12v ja ikää 35v. Pitäisikö vain vaihtaa sähkö/automaatio puolelle?
Mitään mahdollisuuksia työllistyä? Joo. Mihin kannattais erikoistua, niin tosi vaikea sanoa ulkopuolisena :D

Mikä sua kiinnostaa? Yleisesti kun koittaa miettiä, mihin kohdentaa opintojaan, niin ensimmäisenä olis minusta täsmennettävä itselleen mikä kiinnostaa (mitkä ammatit, yritykset, toimenkuvat). Sen jälkeen olis pyrittävä ottamaan selvää, millaista osaamista näissä hommissa kaivataan. Resursseina varmaankin oppilaitoksen työelämäpalvelut, työpaikkailmoitukset, firmojen nettisivut, linkedin, google jne. Ja sit, kun noi on selvillä, niin katsoo tutkinnon sisällöistä ne, jotka edistää tarvittavaa osaamista parhaiten ja tarvittaessa perehtyy joihinkin juttuihin itse.

Python ei ehkä ole ykköskielenä ihan hitti koodarille, jos ei aio erikoistua datahommiin, mutta tässäkin kannattais vähän katsella mielenkiintoisia pestejä ja millaisilla teknologioilla niissä tehdään (esim. työpaikkailmoitusten perusteella).
 
Eikö nyt kovasti hehkuteta että sähkö/automaatio puolella olisi kovasti kysyntää osaajille etenkin tulevaisuudessa? Jos aikoo nyt puhtaasti YT-alalle suuntautua niin tällä hetkellä huonot näkymät ellei nyt ole jotain tiettyä domain osaamista ja onnistu hankkimaan kokemusta sopivista teknologioista.

Edit:
Eli kannattaa katsella millaisia IT-hommia olisi tarjolla tuohon aiempaan työkokemukseen nähden ja sen mukaan sitten opiskella teknologioita jotka niissä työilmoituksissa tuntuu olevan pinnalla.
 
Viimeksi muokattu:
Parhaiten saa töitä kun on mutkaton tyyppi joka osaa toimia hyvin muiden ihmisten kanssa, hyvä ratkomaan ongelmia ja selvästi oppimiskykyinen/oppimishaluinen.

Suurin osa töistä ei vaadi superosaamista, jolloin muut ominaisuudet nousevat arvoonsa. Hieman vajaat tekniset taidot on paljon helpompi päästää eteenpäin rekryssä kuin vajaat sosiaaliset taidot.

Ensimmäistä paikkaa hakevan junnu kohdalla on aika sama millä kielellä ohjelmoinnin perusteet on opittu (paitsi jos kyseessä on selvästi eri paradigma), kun ei siinä vaiheessa sekään kieli ole sillä tasolla että voisi valvomatta päästää tekemään hommia.
 
En tiiä helpottaako se varsinaisesti paikan hakua, jos ei oo mitään aikaisempaa kokemusta työskentelykielestä.. Jos nyt käytetään vaikka Javaa esimerkkinä, niin jos Pythonilla on pelkästään duunannut, niin aika paljon saa opetella jo siinä, että tajuaa, miten se projektin java-appis pitää buildata, ennen kuin voi edes miettiä koodauksen aloitusta. Ja kaikki muut javan ekosysteemiin kuuluvat jutut päälle.

Valvomisesta en tiedä, millaisia eri käytäntöjä firmoissa on, mutta sitä varten on versionhallinta ja katselmoinnit, että se uudempi kaveri saa ihan rauhassa devata johonkin feature-haaraan ja joku kokeneempi voi kurkata merge requestin, että koodit on osapuilleen kunnossa, ennen kuin lähdetään mergeämään main-haaraan. Siellä feature-haarassaan voi yleensä rikkoa ihan rauhassa mitä vaan, eikä siitä ole haittaa muulle projektille.
 
En tiiä helpottaako se varsinaisesti paikan hakua, jos ei oo mitään aikaisempaa kokemusta työskentelykielestä.. Jos nyt käytetään vaikka Javaa esimerkkinä, niin jos Pythonilla on pelkästään duunannut, niin aika paljon saa opetella jo siinä, että tajuaa, miten se projektin java-appis pitää buildata, ennen kuin voi edes miettiä koodauksen aloitusta. Ja kaikki muut javan ekosysteemiin kuuluvat jutut päälle.

Valvomisesta en tiedä, millaisia eri käytäntöjä firmoissa on, mutta sitä varten on versionhallinta ja katselmoinnit, että se uudempi kaveri saa ihan rauhassa devata johonkin feature-haaraan ja joku kokeneempi voi kurkata merge requestin, että koodit on osapuilleen kunnossa, ennen kuin lähdetään mergeämään main-haaraan. Siellä feature-haarassaan voi yleensä rikkoa ihan rauhassa mitä vaan, eikä siitä ole haittaa muulle projektille.
Puhutaan nyt vähän eri oppimisen vaiheista. Siinä kohtaa kun haetaan ensimmäistä työpaikkaa pitäisi ohjelmoinnin perusteiden olla sen verran hallussa että voi opetella toista kieltä kun selviää millaiset työt edes kiinnostaa. Siinä kohtaa käy aika usein niin ettei se ensimmäinen opittu kieli ole se sama kuin ensimmäinen kieli jolla päätyy tekemään töitä.

Toivon ettei teillä vain tiputeta ensimmäisessä alan työpaikassa olevia junnua vain yksinään harjoittelemaan sillä verukkeella että omassa haarassaan saa rikkoa sovelluksen miten haluaa ja että pullarin kommenteissa sitten kerrotaan mikä meni pieleen. Valvomisella tarkoitan sitä että joku aktiivisesti auttaa, eikä vain ole kysyttäessä käytettävissä.
 
Puhutaan nyt vähän eri oppimisen vaiheista. Siinä kohtaa kun haetaan ensimmäistä työpaikkaa pitäisi ohjelmoinnin perusteiden olla sen verran hallussa että voi opetella toista kieltä kun selviää millaiset työt edes kiinnostaa. Siinä kohtaa käy aika usein niin ettei se ensimmäinen opittu kieli ole se sama kuin ensimmäinen kieli jolla päätyy tekemään töitä.

Toivon ettei teillä vain tiputeta ensimmäisessä alan työpaikassa olevia junnua vain yksinään harjoittelemaan sillä verukkeella että omassa haarassaan saa rikkoa sovelluksen miten haluaa ja että pullarin kommenteissa sitten kerrotaan mikä meni pieleen. Valvomisella tarkoitan sitä että joku aktiivisesti auttaa, eikä vain ole kysyttäessä käytettävissä.
Ei ole tullut vielä vastaan mestaa, jossa on irroittaa kehittäjää oikeasti opettamaan kädestä pitäen projektissa tarvittavia ohjelmointitaitoja, vaan oletus on, että perusohjelmointitaidot halutulla kielellä löytyy ja ihminen kykenee sit oppimaan sit suhteellisen itsenäisesti projektissa tarvittavat muut asiat. En sano, että tuo on mikään paras tapa ja perehdytykset vois olla monesti paljon parempia, mutta noin se on useimmiten mennyt.

Vierastan pikkaisen ajatusta, siis ihan toiminnan tehokkuuden kannalta, että rekrytään joku kaveri, jolla ei ole mitään käsitystä projektin / firman teknologioista ja sitten joku suhteellisen korkeapalkkainen vanhempi devaaja käyttää aikaansa vieressä istumiseen ja auttamiseen, kun voit palkata kaverin, jolla toi peruskäsitys on entuudestaan tai että joku opettelee sit noi tarvittavat himassa.

Ei myöskään oo oikein realismia, ainakaan meidän hommissa lähteä paikkaamaan firmassa sitä aukkoa, mikä jää, jos oot koodannu Pythonilla ohjelmoinnin perusteet ja projektissa pitäs pystyä toimimaan sit monimutkaisen javabäkkärin kanssa, hanskata kannan kanssa toimimiset, CI-putket, konttiympäristöt, pilvet ja niin edelleen. Jostain pakko tinkiä ja ekana minusta tuossa se, että on edes joku käsitys työkielestä.
 
Ei ole tullut vielä vastaan mestaa, jossa on irroittaa kehittäjää oikeasti opettamaan kädestä pitäen projektissa tarvittavia ohjelmointitaitoja, vaan oletus on, että perusohjelmointitaidot halutulla kielellä löytyy ja ihminen kykenee sit oppimaan sit suhteellisen itsenäisesti projektissa tarvittavat muut asiat. En sano, että tuo on mikään paras tapa ja perehdytykset vois olla monesti paljon parempia, mutta noin se on useimmiten mennyt.

Vierastan pikkaisen ajatusta, siis ihan toiminnan tehokkuuden kannalta, että rekrytään joku kaveri, jolla ei ole mitään käsitystä projektin / firman teknologioista ja sitten joku suhteellisen korkeapalkkainen vanhempi devaaja käyttää aikaansa vieressä istumiseen ja auttamiseen, kun voit palkata kaverin, jolla toi peruskäsitys on entuudestaan tai että joku opettelee sit noi tarvittavat himassa.

Ei myöskään oo oikein realismia, ainakaan meidän hommissa lähteä paikkaamaan firmassa sitä aukkoa, mikä jää, jos oot koodannu Pythonilla ohjelmoinnin perusteet ja projektissa pitäs pystyä toimimaan sit monimutkaisen javabäkkärin kanssa, hanskata kannan kanssa toimimiset, CI-putket, konttiympäristöt, pilvet ja niin edelleen. Jostain pakko tinkiä ja ekana minusta tuossa se, että on edes joku käsitys työkielestä.
Kuulostaa ihan vaan siltä ettei teillä palkata porukkaa ilman mitään työkokemusta. Sehän ei toisaalta mikään yllätys ole, sillä suurin osa alan yrityksistä haluaa valmiin osaajan.

Ei nykyisellä työnantajallanikaan ole mahdollisuutta palkata ihan aloittelijoita, mutta olen aiemmin ollut töissä sellaisessa paikassa jossa oikeasti palkataan paljonkin vastavalmistuneita. Siinä sen kyllä huomaa että ilman oikeaa työkokemusta voi hyvin harvoin päästää junnua vaan tekemään ja olettaa että tuottavuus olisi muuta kuin negatiivinen. Se on sekä sille juniorille että firmalle iso karhunpalvelus olettaa että siinä kohtaa voisi toimia itsenäisesti ja oppia tehdessä.

Se että puhutaan suurista javabäkkäreistä koko ympäristöineen ja pilvinen selvensi vielä paremmin asiaa, nyt ei selvästikään puhuta ensimmäisestä alan työpaikasta.


Edit:
Selvennän nyt vielä, vaikka tätä javakehittäjän roolia ajatellen. Jos on oppinut ohjelmoimaan javascriptillä, mutta huomaa että haluaakin tehdä backendiä ja pilvi-infraa, voi ihan hyvin töiden haun lomassa harjoitella javaa, olio-ohjelmointia ja siihen liittyviä frameworkeja. Peli ei missään tapauksessa ole menetetty ja lisäksi se javascript (tai esim. python) on hyvin mahdollisesti käytössä jossain projektin toisella osa-alueella. Ja tässä kohtaa ei toivottavasti päädy työnantajalle joka olettaa saavansa valmiin kehittäjän, sillä se on työnantajalle vaikea paikka ja juniorille erittäin stressaavaa.
 
Kuulostaa ihan vaan siltä ettei teillä palkata porukkaa ilman mitään työkokemusta. Sehän ei toisaalta mikään yllätys ole, sillä suurin osa alan yrityksistä haluaa valmiin osaajan.
Palkataan. Pitää vaan olla sitä perusohjelmointiosaamista työkielellä entuudestaan, kuten edellä :) Kyllähän oppilaitoksetkin minusta tuohon panostaa, että koodaushommia tehtäis vähän useammalla eri kielellä.

Ei ole kauaa, kun omaan projektiin tuli suoraan AMK:in penkiltä ihan käsittämättömän lahjakas kaveri. Paljon on todennäköisesti itse koodailtu Javan / Springin / Hibernaten kanssa.

Se että puhutaan suurista javabäkkäreistä koko ympäristöineen ja pilvinen selvensi vielä paremmin asiaa, nyt ei selvästikään puhuta ensimmäisestä alan työpaikasta.
Nää tosielämän projektit ajoympäristöineen on aina paljon monimutkaisempia, kuin koulussa lokaalisti pyöriteltävät leikkiprojektit. Ei siitä oikein pääse mihinkään. Se on minusta aina edessä ekassa työpaikassa, että tekemisen kompleksisuus kasvaa merkittävästi ja eka opeteltava asia on totutella siihen jonkinlaiseen "ammattimaiseen" tekemiseen.

Kunnollisella perehdytyksellä projektin työskentelytapoihin, perusjuttuihin lokaalin devausympäristön pystytyksestä, ajoympäristöistä ja niin edelleen voidaan pienentää (ja varmaan tulisi pienentää) jokaisen uuden, kokeneemmankin kehittäjän tuskaa, mutta minusta se ei vaan ole useimmiten järkevä lähtökohta, että pitäs ihan kielen opettamisesta lähteä.

Ja huom. minä tykkäisin siitä, että toi olis useammassa paikassa mahdollista, että vähän niin kuin koulutetaan uusi tekijä talon tavoille ja tarvittaessa vaikka uuden kielen pariin. On vaan minun (huom. minun) kokemuksellani tosi harvinaista, että tuohon löytyy paukkuja.
 
Viimeksi muokattu:
Palkataan. Pitää vaan olla sitä perusohjelmointiosaamista työkielellä entuudestaan, kuten edellä :) Kyllähän oppilaitoksetkin minusta tuohon panostaa, että koodaushommia tehtäis vähän useammalla eri kielellä. Jykylässä oli muutama vuosi sitten perusjutut Javalla, C#:lla ja Pythonilla. Erikseen vielä funktionaalisen ohjelmoinnin kurssi Haskellilla, ken halus käydä.
Väitän että se koulussa Javaa opetellut voi aika nopeasti opetella jonkun muunkin kielen ihan samalle tasolle kuin on oppinut koulun peruskurssilla, mutta nopeammin kuin koulussa ensimmäistä kieltä oppiessa. Ei ole pakko valita ensimmäiseksi kielekseen sitä kieltä jonka parissa aikoo tehdä töitä (kuka edes tietää siinä kohtaa mitä haluaa tehdä?). Tietenkin suuret loikat voivat olla vaikeita, esim. sulariympäristöstä on pitkä hyppy selaimessa ajettavan koodin pariin ja sama toisinpäin, mutta se lieneekin aika harvinen vaihdos. Huom, en sanonut että uutta kieltä pitäisi opetella työympäristössä, vaan että sen perusteet voi opetella vaikka siinä vaiheessa kun tietää mitä haluaisi tehdä. Toisaalta ei työn lomassa oppiminenkaan väärin ole, itse olen opetellut useammankin kielen ihan töitä tehdessä, kun projekteissa on tullut vastaan kaikkea clojuresta typescriptiin.
Eikä ole kauaa, kun omaan projektiin tuli suoraan AMK:in penkiltä ja ihan käsittämättömän lahjakas kaveri, joka todennäköisesti koodannut hitokseen oma aloittisesti Javan / Springin / Hibernaten kanssa.
Niin, ja sitten on ne loput 99 % jotka eivät ole käsittämättömän lahjakkaita ja koodanneet hitosti oma-aloitteisesti Javaa. Olen minäkin tavannut todella lahjakkaita (tai ainakin paljon koodanneita) junnuja, mutta hyvin harvassa ne ovat varsinkin alanvaihtajien keskuudessa.

Aiheestahan on mediassa tämän tästä puhettä, että aivan liian harva työnantaja oikeasti suostuu ottamaan porukkaa koulun penkiltä (pl. nämä harvat erityistapaukset, kuten lahjakkaat tai harrastuksenaan koodanneet). Onneksi esimerkiksi suurimmat konsulttitalot ja jopa jotkut tuotetalot ottavat tätä vastuuta, muuten meillä olisi aika paljon vähemmän osaavia ohjelmistokehittäjiä markkinoilla. Joskus kuulin konsultteja välittävän firman edustajalta lauseen joka pitänee varmaan aika pitkälti paikkansakin: "Asiakkaan näkökulmasta konsultin CV:stä tulee harkitsemisen arvoinen vasta kun siinä on viisi vuotta kokemusta". Onneksi isot konsulttitalot saavat syötettyä junnuja markkinoille kun myyvät niitä tiimeissä joissa seniorit tulevat mukana tukemaan. Siksi olenkin täällä suositellut näitä isoja konsulttitaloja ensimmäiseksi työpaikaksi alalla, kun niissä voi jopa saada töitä sillä mitä koulussa on oppinut (ilman että tarvitsee olla lahjakas tai tosiharrastaja).
 
Niin, nythän tuo levis näihin alan rakenteellisiin ongelmiin ja työnantajien vaatimuksiin, mistä en liene hirveästi eri mieltä alalle tulijan kannalta. Siitä olin eri mieltä, että kannattaa laskea sen varaan, että joku on pitämässä kädestä kiinni ja opettamassa firman työkieltä, jos siitä ei oo mitään kokemusta, vaan todennäköisemmin rekryn läpimenoon tarvii osata edes perusteet firman työkielestä ja hommissa lentää sit suoraan suht syvään päätyyn ja pitäs jossain ajassa pystyä alkaan tulemaan toimeen.

Senkin puolesta itestä vähän hassu ajatus rekrytä joku juniori täysin uuden kielen pariin, että mistä sen tietää, että kiinnostaako se kieli edes ihmistä yhtään pidemmässä juoksussa, kun jokaisen kielen ja sen ympärillä olevan ekosysteemin kanssa vähän oma maailmansa.

Mutta joo, ehkä tää riittää tästä. Tuurissaanhan se vähän on, millainen se eka työpaikka on ja millaiseksi oma osaaminen lähtee muovautumaan. Firmojen trainee-ohjelmista olen aina tykännyt. Se on minusta hyvä systeemi, että opiskelija saa vähän jalkaa oven väliin työelämässä ja firma pystyy kouluttamaan oppilaitoksia paremmin just siellä tarvittavia juttuja.
 
Niin, nythän tuo levis näihin alan rakenteellisiin ongelmiin ja työnantajien vaatimuksiin, mistä en liene hirveästi eri mieltä alalle tulijan kannalta. Siitä olin eri mieltä, että kannattaa laskea sen varaan, että joku on pitämässä kädestä kiinni ja opettamassa firman työkieltä, jos siitä ei oo mitään kokemusta, vaan todennäköisemmin rekryn läpimenoon tarvii osata edes perusteet firman työkielestä ja hommissa lentää sit suoraan suht syvään päätyyn ja pitäs jossain ajassa pystyä alkaan tulemaan toimeen.

Senkin puolesta itestä vähän hassu ajatus rekrytä joku juniori täysin uuden kielen pariin, että mistä sen tietää, että kiinnostaako se kieli edes ihmistä yhtään pidemmässä juoksussa, kun jokaisen kielen ja sen ympärillä olevan ekosysteemin kanssa vähän oma maailmansa.

Mutta joo, ehkä tää riittää tästä. Tuurissaanhan se vähän on, millainen se eka työpaikka on ja millaiseksi oma osaaminen lähtee muovautumaan. Firmojen trainee-ohjelmista olen aina tykännyt. Se on minusta hyvä systeemi, että opiskelija saa vähän jalkaa oven väliin työelämässä ja firma pystyy kouluttamaan oppilaitoksia paremmin just siellä tarvittavia juttuja.
En edelleenkään väittänyt että pitäisi hakea sellaisiin töihin joissa on täysin tuntematon kieli, vaan että kunhan ohjelmoinnin peruskäsitteet on hanskassa voi sen oman kielen perusteet opetella vaikka siinä kohtaa kun tietää mitä haluaa tehdä, eikä toisinpäin. Samalla voi niitä paikkoja hakea ja nähdä millaisia erilaisia haastattelutilanteita tulee vastaan. Jos ohjelmoinnin perusasiat on hanskassa, oppii uuden kielen perusteet jo 2-4 viikossa sille tasolle että voi sitä ensimmäistä junnupaikkaa hakea.

Se on sitten eri asia millä tavalla maksimoidaan työpaikan saannin mahdollisuudet, joka on se mihin vastasin kun mainitsin että tietyn ohjelmointikielen taidolla on vähemmän merkitystä kuin muilla asioilla, koska muut asiat ovat 100 % bokkereita (esim. sopimaton tiimityöhön tai haluton oppimaan uutta). Mielummin kaveri jota tarvitsee saattaa pari viikkoa pidempään, kuin sopimaton kaveri.


Ollaan varmasti ihan samaa mieltä näistä asioista, mutta puhutaan eri näkokulmista.


Ja jos nyt jotain heittäisi työllistymisnäkymistä, niin taitavalle java/(javascript/typescript) tekijälle riittää kyllä, koska ovat yleisiä kieliä webbihommissa. Jos haluaa jotain erikoisempaa hommaa tehdä, olisi se ehkä jo kolmantena opiskeluvuonna mielessä?
 
kunhan ohjelmoinnin peruskäsitteet on hanskassa
Mä olen samaa mieltä, että kun yhden kielen osaa jollain tapaa, niin siirtymä muihin kieliin on helpompaa. Kaveri siirtyi webbidevauksesta tekemään jotain sulautettuja juttuja, eikä ollut aikaisempaa kokemusta niistä. Mutta "peruskäsitteiden osaamiseen" oikeastaan kaatuu realismi, jos miettii sitä suurinta osaa suoraan koulusta valmistuvista. AMK-opintoihin kuuluu niin paljon muutakin sälää ja muitakin IT-alan kursseja, aikaa kuluu raportteihin jne, että ohjelmointia pitää harrastaa todella intohimoisesti vapaa-ajalla, jos meinaa suoraan valmistuessa olla sillä tasolla, että edes "peruskäsitteet" on hanskassa.

Jos opiskelee uutta alaa töiden ohessa, ei vapaa-aika voi mitenkään riittää, että vielä ehtii aidosti panostamaan ohjelmointiin, hyvä että pakollisista kursseista selviää. Nimenomaan 99% koulusta tulevista on niitä, joita oikeasti pitää kädestä pitäen opettaa. Jos koulusta sattuu tulemaan harjoitteluun sellainen kaveri joka harjoittelun päätteeksi koodaa muiden mukana, niin voisin sanoa, että kyseessä on erityinen lahjakkuus.

AMK:ssa opettajien ja opetuksen taso on myös todella vaihtelevaa, suurinosa AMK-opettajista ei varsinaisesti ole itsekään kovin taitavia koodareita, jotta voisi opettaa alan parhaimpia käytäntöjä - tai edes niitä peruskäsitteitä eteenpäin. Annetaan valmiiksi tehtyä oppimismateriaalia eteenpäin, mutta yksilöllistä palautetta ei ehdi kunnolla antamaan. Verkossa on toki paljon lisää materiaalia josta voi itse opiskella, mutta työelämässä on todella paljon asioita, joita oppii vasta kokeneemmilta työkavereilta ja aidosti isomman softan parissa työskennellessä.

Eli ongelman juuri lähtee siitä, että miten saisi edes ne peruskäsitteet hanskaan, ennen kuin koulusta aikoo siirtyä työelämään. Osaamisen lähtötaso pitäisi saada jotenkin vastaamaan minimitasoa, jota työelämään vaaditaan.
 
Joo, tää karkas jo ihan toiselle alueelle siitä, mihin alun perin tartuin ts. onko firmoissa tyypillisesti mahdollisuutta kädestää uusia ihan koodikielestä lähtien ekat viikot. Tuo oppilaitosten ja työelämässä tarvittavien taitojen välinen kuiluhan ei ole uusi asia ja oon itekin sivunnu tota jo kymmenen vuotta sitten toisen alan gradussa, mutta eipä tuohon taida mitään hopealuotia olla. Oppilaitokset tulee aina IT-alankin teknisen kehityksen perässä, yritysten tarpeet vaihtelee keskenään, oppilaitoksilla ei oo riittävää näkyvyyttä työelämään ja niin edelleen.

Ainoa mitä itse keksin on, että opiskelija koittaa itse pysyä kärryillä tarvittavista taidoista ja opettelee niitä itse, jos ei koulu opeta ja koittaa pyrkiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työharjoitteluun tai kesätöihin. Firmojen taas kannattanee ottaa harkkareita ja kesätyöläisiä tai esim. järjestää jonkinlaisia teknologiademoja, joissa itseään ja toimintaansa voisi pyrkiä tekemään tunnetuksi. Tai sitten järkätä ihan näitä trainee-ohjelmia. Näissä voi kouluttaa sitä tarvittavaa täsmäosaamista ja näihin varmaan pääseekin helpommin se oppimishaluinen ja hyvä tyyppi.

Javasta vielä (jonkun suht perus webbiprojektin kulmasta), niin senkään kanssa ei oikein riitä, että osaat perussyntaksin, vaan pitäs osata Maven ja sen metkut ja hyvin suurella todennäköisellä Spring Boot, jolla nää javabäkkärit tuppaa olemaan. Noissa piisaa jo sisäistämistä, ennen kuin tarvii lähteä ymmärtämään jotain Hibernaten sielun elämää, Hikarin connection pooleja, Open API -juttuja jne. ja pointti vaan, että se tosiprojektissa koodaaminen vaatii hitosti enemmän kuin kielen perussyntaksin ymmärtämisen ja siksi tuota vähän kummastelin, että duunia sais osaamatta edes työskentelykieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos koulusta valmistuttua on tuntumaa ees parista kolmesta kielestä ja on tarkoituksella ohjelmoijaksi yrittänyt opetella sen mitä koulussa nyt kerkeää, niin en jotain Javan perusteiden oppimista pitäisi mahdottomana rastina. Täyspäiväisesti kun ihminen keskittyy yhteen asiaan, niin luulisi että aikaisemmin ohjelmointiin jo tutustunut ihminen pystyy yllättävän paljon tankkaamaan tietoa esim. kuukaudessa parissa. Ja yritysten näkökulmasta kuukausi on vielä lyhyt aika. Enempi kädessäpitämistä tulee varmasti siinä, jos ongelmakenttä on uusi eikä ole ratkonut vastaavia asioita ammattimaisesti.
 
Minkään kielen perusteiden opettelu ei ole mikään ylitsepääsemätön rasti, vaan haaste on lähinnä siinä, että bäkkärihommissa pitää tietää niin paljon muutakin, että hommat sujuu, mihin tuo edellinenkin osaltaan viittasi. Kyllä se yrityksissäkin tunnutaan tiedostettavan, että bäkkärihommiin on vaikeampi päästä sisään, miksi aikaisempaa työkokemusta todennäköisesti arvostetaan enemmän ja aivan ummikoita ei ehkä niin herkästi palkata.

Fronttiin voi olla vähän kevyempi päästä sisään, mutta en lähde siitä tarinoimaan, kun oon ollu aina niin syvällä bäkkärin ja alustahommien syövereissä, että oma tatsi taas UI-kehityksestä aika minimaalinen.

Mutta josko se nyt riittää iteltä, alkaa varmaan meneen jo sen verran toistoksi :D
 
Ei kai tässä ole muuta ku että toiset puhuu aidoista ja toiset aidanseipäistä. Backendiä pyörittämään nyt harvemmin ketään täysin kokematonta palkataan. Jos on erikoistunut jo kurssivalinnoilla backendiin niin ehkä sitten pääsee mukaan siihen toimintaan paremmin. Mutta se on eri asia että riittääkö kaikille työnantajille just näitä vai otetaanko vaan ylipäätään kehityskelpoisia kavereita opettelemaan. Silloin kaiketi merkkaa enempi se että on yleisesti hyvä. Ja tosiaan IT-alalla tuntuu olevan kokemuksella iso merkitys, mutta jostain niitä tulevia osaajia täytyy tehdä.

Vastapainoksi, laitetaan nyt tähän jonkunlainen roadmappi backend-hommista: Backend Developer Roadmap: What is Backend Development? .
 
Mutta se on eri asia että riittääkö kaikille työnantajille just näitä vai otetaanko vaan ylipäätään kehityskelpoisia kavereita opettelemaan
Jossain kohtaa, kun ala kävi tosi kuumana, saattoi olla niin, että otettiin herkemmin porukkaa rosteriin ja varmaan pyrittiin kouluttamaan puutteet, mutta ymmärtääkseni tällä hetkellä on tyrkyllä aika paljon kokenuttakin porukkaa.. Minä en tosin rekryä, mutta mitä tässä nyt alaa kuitenkin eri tavoin seuraa, niin siltä kuulostaa.

Se on ongelma melkein alalla kuin alalla, että mistä eka duunipaikka, että sais sitä kaikkien haluamaa kokemusta ja IT-alalle itellä ei oo muita vinkkejä kuin nuo edelliset ts. harrastuneisuus ja mahdollisimman kova pyrkimys päästä harkkaan, kesätöihin tai tekeen jotain oikeita toimeksiantoja jollekin yritykselle jo kouluaikana. Sit on auttamatta myöhässä, jos on paperit kourassa, ei mitään relevanttia kokemusta ja ei oikein edes käsitystä, että mikä kiinnostaa tai mihin pitäs hakea.

muoks. ja siis kyllä, vaikka tässä on nyt innokkaasti kirjoitellut ja itellä vähän tyyli, että joka asiaan on vahvat mielipiteet, niin varmasti puhutaan osittain samoista asioista, ja ei tässä itellä mikään pakko ole oikeassa olla. Kiinnostava aihe vaan, niin tuli kirjoiteltua useampikin viesti.
 
Viimeksi muokattu:
Octave kyllä ihan passeli, meillä ainakin käytettiin KAMK:ssa digitaalisen signaalin käsittelyn perusteiden opiskeluun juurikin kyseistä softaa. Matlab-korvike.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 812
Viestejä
4 566 602
Jäsenet
75 025
Uusin jäsen
seponen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom