Alanvaihtaja?

[DJ Timppa]

Itsellä koulutuksena IT Support Specialist, sertifikaatit löytyy kaikista kursseista jotka suoritin Courserassa etäopintoina enkuksi. Silti tuntuu etten tiedä vielä paljon mitään IT-hommista.

 

[Lazzu]

Mun 2 senttiä AP:n (pinnan alla kytevään) kysymykseen yleisellä tasolla, että mitä sitä opettelisi.

IT alalla tosiaan voi opetella kaikenlaista. Jos ei suorilta osaa sanoa mikä kiinnostaisi enemmän kuin jokin muu, kannattaa vain ottaa jokin aihe ja kokeilla. Ei kannata myöskään pettyä jos homma tuntuu vaikealta tai turhalta, sillä se on aivan normaalia tilanteessa jossa et tee jotakin joka aidosti kiinnostaa aivan vietävän paljon. Ei kannata kuitenkaan lannistua heti, vaan yrittää vielä kerran tai kaksi ennen kuin siirtyy seuraavaan aiheeseen. Onnistuminen tuo varsin hyvän tunteen kun huomaa oppineensa jotakin. Myös epäonnistumisista voi oppia aina, joka kannattaa pitää mielessä tällä alalla.

Alla on mun lista asioista, jotka saattaa kiinnostaa jotakuta. Kaikki listassa olevat asiat ovat minulle tärkeitä työelämässä, ja tukevat toisiaan. Lista ei ole kattava mitä kaikkea IT:stä löytyy, vaan siinä on lähinnä oman kokemukseni pohjalta ideoita mitä voisi opetella.

Ohjelmointi yleisesti
Tätä kannattaa lähteä kokeilemaan siltä kantilta, että ratkaiset jonkin ongelman, joka sillä hetkellä tuntuu yksinkertaiselta ratkaista. Hello world tutoriaaleista ei ole tarpeeksi motivoimaan omasta mielestäni, ja ne soveltuvatkin parhaiten heille joilla on jo valmiiksi hieman motivaatiota taustalla opetella jokin tietty kieli. Aloittelija jolla ei ole tietoa mitä kieltä opetella ei välttämättä omaa sitä motivaatiota jotta saisi näistä helpoista tutoriaaleista kaiken irti. Sitten kun lähtee ratkaisemaan jotakin mielenkiintoista ongelmaa, ei pidä myöskään lannistua jos huomaa ongelman olevankin hieman monimutkaisempi. Olet tällöin oppinut jotakin! Jatkaa vain ongelman ratkaisua, ja kysyy apua vaikkapa täältä, niin pääsee eteenpäin.

Kielellä ei ole merkitystä, vaikka joku sanoisikin että kannattaa aloittaa kielellä X tai Y. Pääasia on, että aloittaa jollakin. Taitojen karttuessa kannattaa kokeilla muitakin kieliä, ja huomaat niissä kaikissa olevan pääasiassa samat periaatteet. Erot ovat lähinnä syntaksissa, koodaus itsessään on pitkälti samojen loogisten komponenttien käyttöä kielestä riippumatta.

Peliohjelmointi
Tämä on hieman spesifimpi kuin tuo aiempi, mutta saattaa puhutella jotakuta enemmän kuin geneerinen ohjelmistotuotanto. Peliohjelmointi on yhtälailla ongelmanratkaisua kuin perinteinenkin koodailu. Kannattaa lähteä pienestä liikkeelle, ja tehdä ensimmäisenä vaikkapa Pong tai Breakout tai Asteroids. Mikä genre nyt vain sattuu kiinnostamaan. Tässäkään ei ole mitään väliä, aloittaako Unityllä, Unrealilla vai Godotilla. Kunhan aloittaa jollakin. Sitten kun kokemusta karttuu, voi kokeilla muitakin engineitä, tai kokeilla tehdä oma. Itse aloitin tekemällä omia engineitä, koska siihen maailman aikaan ei ollut suosittuja valmiita ratkaisuja vapaasti saatavilla. Sekin on toimiva lähtökohta, jos kiinnostusta on tarpeeksi. Itselleni mieluisin kombo tällä hetkellä on Rust + Bevy engine. Eniten kokemusta työelämässä on tullut Unitystä, joskin kaikki mainitsemani on tullut käytyä läpi eri projekteissa.

Sysadmin / SRE
Kaiken ei tarvitse olla koodausta. Voit myös harjoitella ylläpitämään servereitä ja verkkoja. Oletko aina halunnut hostata itse nettisivut? Laita kotikoneelle dockerin päälle pyörimään Wordpress tai Jekyll. Kun docker on tuttu, voit tutustua AWS:n tarjoamiin palveluihin kuten EC2, S3, CloudFront, ECS, tai Azuren tai Googlen vastaaviin. Voit myös rakentaa oman Homelabin jolla hostaat asiat joko julkisesti tai vain sisäverkkoosi. Awesome Selfhosted listalta löydät paljon ideoita mitä itse voit hostata valitsemallasi alustalla. Omassa homelabissani pyörii omat nettisivut, gitea, proxmox virtuaalikoneita varten, truenas verkkolevyä varten (jota virtuaalikoneet käyttävät dynaamisesti), RSS lukija, Matrix palvelin, ja paljon muuta itselleni mielenkiintoista. Sitten kun siltä tuntuu, voi kokeilla Kubernetesta.

Hakkerointi / Tietoturva
Tämä on oikeastaan kaiken ylläolevan kombinaatiota. Koodarin tai sysadminin ei välttämättä tarvitse osata hakkeroida, mutta jotta osaat hoitaa tietoturvan kuntoon sinun kannattaa osata hakkeroida. Hakkerin ei tarvitse olla maailman paras koodari tai maailman paras sysadmin, mutta pohjatiedot tulee olla kunnossa. Hakkeroinnin opettelu onkin hyvää harjoitusta näiden asioiden perusteisiin. Itse käytän TryHackMe palvelua, joka opettaa sinulle perusteet verkoista ja muuhun siihen liittyvästä. Siellä voit myös aloittaa nollista, taidot karttuvat opetellessa.

Tekoäly / LLM
Tämä on se mistä nykyään kaikki pöhisevät. Voit opetella kouluttamaan tekoälyjä itse tai opetella kehittelemään hyviä prompteja saadaksesi halutun lopputuloksen. Voit myös pelkän käytön lisäksi syventyä niiden toimintaan, ja koodata itsellesi oman implementaation. ChatGPT on hyvä lähtökohta, ja jos kiinnostaa voit myös kokeilla lokaalisti ajettavaa Llama2:sta.

 

[Nakkipaketti (vegaaninen)]

Aloitin itse 40+ vuotiaana koodaamisen ja todennut, että olisi pitänyt aloittaa jo 10 vuotta sitten. Kyllä näin myöhemmälläkin iällä ehtii, mutta sen verran helppoa on kasariin, ysäriin yms. verrattuna alkuun pääseminen kaikkien apuvälineiden kanssa, että turhaan pitänyt jonain harvojen erityistaitona. En ole alanvaihtaja, mutta toki siitä hyötyä uralle on, jos osaa Pythonit ja Power BI:t, joista jälkimmäinen ei nyt sinänsä koodaamista ole, mutta helpottuu huimasti ohjelmoinnin perustaidoilla.

Oma kokemus on, että aluksi kannattaa ottaa joku hyvä kurssi, kuten jatkuvasti alennuksia pyörittävän Udemyn 100 days of code (Dr. Angela Yu, Python) ja joku hyvin toimiva interaktiivinen alusta (Hyperskill on varmaan paras kattavuudeltaan, mutta Codecademy, Datacamp, Educative jne. toimii myös). Ensimmäinen este onkin sitten omien projektien aloittaminen, etenkin jos ne haluaa tehdä nollasta ilman mallioppimista tai kopioimista. LeetCode varmaan myös mukaan ns. keskitason osaamisvaiheessa. Kursseista tietenkin ilmainen yliopistotarjonta Suomesta, koska sillä on paras arvo CV:ssä ainakin suomalaiseen työelämään. CS50 ei jotenkin koskaan napannut, vaikka sieltä toki yksittäisiä luentoja katsottu, kuten Pythonin OOP.

 

[Wolmari]

Itsellä on ikää 40+ ja datanomin paperit vuodelta 2007 jonka jälkeen vähän aikaa tietokoneliikkeessä töissä ja sen jälkeen eri syistä tehnyt vaan töitä pääasiassa tehtaissa
mutta nyt kun petti kroppa ja avautui vakuutusyhtion kautta mahdollisuus kouluttauta mikä tarkoittaa että tammikussa alkaa tradenomi opinnot vaikka paljon sanottiin että suoraan inssin paperit.
Omaan silmään näytti opintosuunitelma hyvältä niin ei itselle ole tittelillä väliä jos vaan opetus toimii

 

[Durbasauna]

Kyllähän vaatimukset ovat kanssa nykypäivänä aivan eri tasolla kuin vaikkapa edes kymmenen vuotta sitten. Toki myös informaation haaliminen ja tiedon määrä ovat huomattavasti paremmalla tolalla.

Tällä hetkellä junnuille ja alalle pyrkiville on isoimpana ongelmana sen ensimmäisen työpaikan saaminen. Vaateet nousseet todella paljon, hakijoiden määrä vähintään samassa suhteessa, ja paikkojen määrä taas todella tiukilla. Esimerkkinä meidän suhteellisen tuntemattomaan firmaan tuli kahta kesätyöpaikkaa kohden liki 400 hakemusta. Eikä olla edes PK-seudulla.

Tsemppiä kuitenkin kaikille alalle hakeville. Hommat mielenkiintoisia, mutta ala on aika kovassa paikassa tällä hetkellä. Lähes jokainen firma on käynyt läpi ainakin yhdet YT-neuvottelut, joten markkinoilla on todella paljon hakijoita suhteessa työpaikkoihin. Toivottavasti kuitenkin hommat helpottaa edes jonkun verran lähiaikoina.

 

[Gespard]

Vaikka olisi mitä vaateita niin ihminen on silti ihminen. Ja työt silti jonkun tehtävä. Jos tulee vaihtuvuutta henkilöstöön tämän takia niin päästään varmaan siihen perinteiseen nykyiseen työelämään. Ei näillä minusta tarvitse omaa päätänsä murehtia, jos firmat ei osaa sopeutua tai myöntää faktoja niin sitten se on niin. Tehdään pätkissä töitä vaikka paikasta toiseen pomppiessa.

 

[vermont]

Onko hyviä suosituksia koodauksen saralta pohjalta ponnistavalle kun tavoitteena saada typescriptiä haltuun? Jokin Udemy kurssi tms alkuum?

 

[Moilaps]

Onko hyviä suosituksia koodauksen saralta pohjalta ponnistavalle kun tavoitteena saada typescriptiä haltuun? Jokin Udemy kurssi tms alkuum?

TypeHero

Level up your TypeScript skills with interactive exercises

typehero.dev

Tuossa on hyviä ts harjotteita. Alkuun voi katsoa youtubesta jonkin lyhyen peruskurssin jos haluaa. Ts ei ihan hirveästi kannata käyttää aikaa koska iso osa ominaisuuksista on hyötyä enempi kirjastojen kehittäjille ja inferointi hanskaa käyttäjän puolella paljon.

 

[kasa]

Täällä myös yksi alanvaihtoa harkitseva. Suunta poispäin IT-alalta. 15 vuotta on koodaushommia ja jonkin verran sensoreihin liittyvää yleisempää hommaa tullut tehtyä ja nyt tuntuu siltä että itselleni alkaa riittää. Ei enää kiinnosta opiskella alaa ja ei oikein huvitakaan enää, vaikka tiimi ja johto ovat ehkä parhaat työurani aikana. Olen jo aika pitkään käytännössä myös koordinoinut tiimieni hommia, vaikken manageripositiossa virallisesti olekaan ollut.

Pyörittelen mielessäni erilaisia skenaarioita ja pohdin vaihtoehtojani. Tällä hetkellä kiinnostavimmalta vaihtoehdolta tuntuisi vaihto toiselle insinööritieteen alalle. Aika yleisluontoiset DI-laput löytyy. Mielessä on jotakin sähkö-, materiaali-, tuotanto- tai automaatitekniikan hommien suuntaista. Onko jollakulla kokemusta muuntokoulutuksesta insinöörialojen välillä? Miten paljon joutuu työhaastatteluissa selittelemään? Mietin sellaista n. vuoden puserrusta avoimessa yliopistossa ja aineopintojen suorittamista kiinnostavista aloista ja siitä sitten mahdollista entry-levelin hommaa uudelle alalle kiinnostavaan yritykseen. Kykyä itseopiskeluunkin tarvittaessa löytyy ja olen kerran aiemminkin päivittänyt osaamiseni itse puolen vuoden rutistuksella.

Tällä hetkellä vaihto tuntuu pienoisen vuoren ylittämiseltä, mutta niinhän se taitaa aina tuntua.

 

[Hrym]

Vaimo on pari vuotta opiskellut IT-alaaja nyt on opinnot siinä vaiheessa, et pitäisi valita profiloivat opinnot. Mitä sanovat alan ihmiset mihin kannattaisi suuntautua, missä hyvät työllistymisnäkymät. Itse ehdotin pilvipuolta

Vaihtoehtoina ovat:
Ohjelmistoratkaisujen toimittaminen ja pilvipalvelut
Backend web development ja mobile programming
Data science ja machine learning & ai.

 

[Lazzu]

Vaimo on pari vuotta opiskellut IT-alaaja nyt on opinnot siinä vaiheessa, et pitäisi valita profiloivat opinnot. Mitä sanovat alan ihmiset mihin kannattaisi suuntautua, missä hyvät työllistymisnäkymät. Itse ehdotin pilvipuolta

Vaihtoehtoina ovat:
Ohjelmistoratkaisujen toimittaminen ja pilvipalvelut
Backend web development ja mobile programming
Data science ja machine learning & ai.

Riippuu kyllä eniten siitä, että mistä tykkää ja mikä kiinnostaa eniten. Kaikkia noita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin.

 

[pappatech]

Mitä sanovat alan ihmiset mihin kannattaisi suuntautua, missä hyvät työllistymisnäkymät. Itse ehdotin pilvipuolta

Niin kyllä tuota hommaa varmaan piisaa vähän niinku joka puolella, mutta näkemättä näitä kurssisisältöjä tulee vähän fiilis, että tää eka ois enemmän jotain korkeamman tason käsien heiluttelua, suunnattuna joillekin ei-koodareiksi tähtääville, kun taas nää pari jälkimmäistä käytännönläheisempiä. Helpompi ehkä löytää hommia, jos koulutuskin vähän jo valmistaa siihen, että osaa tehdä jotain konkreettista (tässä tapauksessa koodata tai tehdä datan kanssa hommia).

Näillä perustella valittisin ite varmaan noista kahdesta vikasta kumpi tuntuu enemmän omalta. Data science jne. suuntauksen vois luulla olevan vähän matikka- / tilastotiedepitoisempaa.

Pilvipalveluiden kanssa oppii toimimaan todennäköisesti parhaiten, kun rupeaa vaan rakentamaan jotain johonkin julkipilveen. Jostain entry level sertifioinnistakin voi olla apua siinä, että oppii vähän tuntemaan pilvitoimijan palvelukatalogia. Tyyliin vaikka nyt AWS Certified Cloud Practitioner. Tuo antaa ihan hyvän peruskäsityksen AWS:n tarjoomasta ja tuon pääsee jokainen läpi, kun kattelee vaan matskut rauhassa. Maksaa muutaman kympin ja nää on ihan hyödyllisiä CV:ssäkin.

 

[Lazzu]

Niin kyllä tuota hommaa varmaan piisaa vähän niinku joka puolella, mutta näkemättä näitä kurssisisältöjä tulee vähän fiilis, että tää eka ois enemmän jotain korkeamman tason käsien heiluttelua, suunnattuna joillekin ei-koodareiksi tähtääville, kun taas nää pari jälkimmäistä käytännönläheisempiä.

Itselleni kuulostaa siltä, että tuo olisi ennemminkin infrastruktuuria eli DevOps + SRE kamaa ja ehkä sen päälle jotakin myyntiä tai tarvekartoitusta tmv, joka on varsin tarpeellista sekin.

EDIT: Ainakin vaikuttaa sisältävän git perusteet, jos löysin oikean kurssin: GitHub - wilmasirkia/WS-Lab-2-Delivery-Plan-GitHub: Ohjelmistoratkaisujen toimittaminen (TRTKM21A3) - Software Delivery Tools - Opettaja: Pentti Ojaniemi

 

[pappatech]

Itselleni kuulostaa siltä, että tuo olisi ennemminkin infrastruktuuria eli DevOps + SRE kamaa ja ehkä sen päälle jotakin myyntiä tai tarvekartoitusta tmv, joka on varsin tarpeellista sekin.

EDIT: Ainakin vaikuttaa sisältävän git perusteet, jos löysin oikean kurssin: GitHub - wilmasirkia/WS-Lab-2-Delivery-Plan-GitHub: Ohjelmistoratkaisujen toimittaminen (TRTKM21A3) - Software Delivery Tools - Opettaja: Pentti Ojaniemi

Gitin perusteet kuuluu varmaan jokaiseen IT-alan koulutukseen. Frendi opettaa paikallisessa ammattikoulussa IT-puolen juttuja ja gitin kanssa kyllä leikitään, mutta ei niillä ainakaan ole rahaa oikeita pilviympäristöjä käyttää, että opiskelijat pääsis oikeasti julkaisemaan kamaa jonnekin ja tekemään jotain muuallakin kuin koulun omissa ympäristöissä.

Ja oikeiden Devops- ja SRE-juttujen tekeminen jossain oppilaitosten leikkikontekstissa on, no.. minusta vähintäänkin haastavaa.

Ja kun selität työhaastattelussa, että minä oon opetellu tätä myyntiä ja tarvekartoitusta, niin en tiedä kiinnostaako se ketään, jos et oo oikeasti tehnyt noita myyntikeissejä ja ollut asiakkaiden kanssa tekemisissä missään. Versus että näytät Gitistä, että oot osannu koodata jotain toimivaa.

Että toivottavasti ei oo tommoinen opintokokonaisuus, koska ei tuntuis kauhean toimivalta

 

[Hrym]

Riippuu kyllä eniten siitä, että mistä tykkää ja mikä kiinnostaa eniten. Kaikkia noita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin.

Näinhän se on tosin kaikki kuulemma olisivat kiinnostavia. HAMKin tietojenkäsittely linja kyseessä

 

[Lazzu]

Näinhän se on tosin kaikki kuulemma olisivat kiinnostavia. HAMKin tietojenkäsittely linja kyseessä

Jos ei osaa päättää, pitää löytää uusia näkökulmia. Esimerkiksi tällä hetkellä AI trendaa ja sen ympärillä on paljon pöhinää ja investointirahaa. Toisaalta taas perinteisempi koodaus saattaa olla stabiilimpaa työtä. Kaikki toki riippuu siitä mihin menee töihin, nimimerkillä eilen puun takaa fudut startupista.

 

[lors lara]

Ohjelmointi yleisesti

Kielellä ei ole merkitystä, vaikka joku sanoisikin että kannattaa aloittaa kielellä X tai Y. Pääasia on, että aloittaa jollakin.

On tossa se vaara että täysin ohjelmoinnista mitään tietämätön erehtyy aloittamaan Haskellilla. Eli siinä mielessä hyvä neuvoa että aloittaa Javalla, C++:lla, Rubylla tai yleensäkin millä tahansa paitsi Haskellilla

 

[Lazzu]

On tossa se vaara että täysin ohjelmoinnista mitään tietämätön erehtyy aloittamaan Haskellilla. Eli siinä mielessä hyvä neuvoa että aloittaa Javalla, C++:lla, Rubylla tai yleensäkin millä tahansa paitsi Haskellilla

Totta. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että joku sitä ehdottaisi aidosti ensimmäiseksi kieleksi. Tarkoitinkin sitä, että jos menet johonkin kysymään että mitä pitäisi opetella, vastauksella ei ole välttämättä hirveästi merkitystä ja voit hyvin ottaa sen, jota ehdotetaan eniten.

Alla Stack Overflow kyselytutkimuksesta kaappaus kohdasta jossa listataan mitä kieltä käytetään eniten työelämässä. Haskell ei ole kovin suurella prosentilla ja siten siitä tulee hyvin epätodennäköinen kieli kenenkään vahingossa alkaa opettelemaan ensimmäisenä. Ja toisaalta minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään sitäkään vastaan, koska siinä edelleen tulee opittua niitä ohjelmoinnin peruskomponentteja joita tarvitaan muissakin kielissä.

 

[lors lara]

Totta. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että joku sitä ehdottaisi aidosti ensimmäiseksi kieleksi. Tarkoitinkin sitä, että jos menet johonkin kysymään että mitä pitäisi opetella, vastauksella ei ole välttämättä hirveästi merkitystä ja voit hyvin ottaa sen, jota ehdotetaan eniten.

Alla Stack Overflow kyselytutkimuksesta kaappaus kohdasta jossa listataan mitä kieltä käytetään eniten työelämässä. Haskell ei ole kovin suurella prosentilla ja siten siitä tulee hyvin epätodennäköinen kieli kenenkään vahingossa alkaa opettelemaan ensimmäisenä. Ja toisaalta minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään sitäkään vastaan, koska siinä edelleen tulee opittua niitä ohjelmoinnin peruskomponentteja joita tarvitaan muissakin kielissä.

Itse ajattelin Haskellia siltä kantilta että ongelma ei ole se että se on vähiten käytetty vaan se että se on liian vaikeaa. Eihän sitä oikeastaan kukaan käytäkään. Edes matemaattisia sovelluksia ei tehdä sillä vaan nekin menee yleisemmillä kielillä.

 

[Lazzu]

Itse ajattelin Haskellia siltä kantilta että ongelma ei ole se että se on vähiten käytetty vaan se että se on liian vaikeaa. Eihän sitä oikeastaan kukaan käytäkään. Edes matemaattisia sovelluksia ei tehdä sillä vaan nekin menee yleisemmillä kielillä.

Ymmärsin tämän, ja vastaukseni ensimmäinen lause siihen pointtiin vastasikin. Sen jälkeen tuleva teksti pohjustaa omaa perusteluani, että miksi on epätodennäköistä että sitä kukaan ehdottaisi oman pointtisi lisäksi.

 

[Randomizer]

Python on kyllä aloittelijalle paras paikka lähteä. Helppo oppia ja taipuu lähes mihin tahansa, lisäksi ainakin itsellä, jokaisessa firmassa missä olen ollut töissä on ainakin osa jutuista kirjoitettu pythonilla.

Aloittelijalle myös ensisijaisen tärkeää on opetella git kunnolla ja ymmärtää ci/cd putket ainakin isolla kauhalla. Koska sanoisin että ainakin 90% prosenttia projekteista päivittäiset softaamisprosessit pyörii noiden ympärillä. Lisäksi perustiedot agilemetodeista on hyvä olla hallussa.

 

[Hrym]

Itselleni kuulostaa siltä, että tuo olisi ennemminkin infrastruktuuria eli DevOps + SRE kamaa ja ehkä sen päälle jotakin myyntiä tai tarvekartoitusta tmv, joka on varsin tarpeellista sekin.

EDIT: Ainakin vaikuttaa sisältävän git perusteet, jos löysin oikean kurssin: GitHub - wilmasirkia/WS-Lab-2-Delivery-Plan-GitHub: Ohjelmistoratkaisujen toimittaminen (TRTKM21A3) - Software Delivery Tools - Opettaja: Pentti Ojaniemi

Ohjelmistoratkaisut kuulemma sisältää AZ400 tyylinen kokonaisuus, DevOpsia sekä GitHubia. Webbipalveluiden tekniikkaa sekä konttihommia.

Pilvipalveluissa Azure ja Aws sertejä pyritään suorittamaan.

 

[tanaxiel]

Onkos muita alanvaihtajia hakenut/hakemassa nyt yhteishaussa? Itsellä tuli ajankohtaiseksi alanvaihto sotepuolelta ja pyöritellyt mielessä että hakisiko tradenomiksi (tietojenkäsittely) mikäli työeläkeyhtiö vaan on suostuvainen. Monet varmasti sanoo että peli on jo menetetty kun ikää pian lähempänä 40 vuotta, mutta ei nyt haluaisi vielä täysin luovuttaa mikäli vain terveys antaa myöten opiskella. Etänä olisi tarkoitus opiskella eikä muutto ole ajankohtainen, niin osaako joku neuvoa mihin AMK kannattaisi katseet suunnata? Onko hyviä kokemuksia jostain opinahjosta?

 

[Nälkäinen Setä]

Monet varmasti sanoo että peli on jo menetetty kun ikää pian lähempänä 40 vuotta, mutta ei nyt haluaisi vielä täysin luovuttaa mikäli vain terveys antaa myöten opiskella.

Miten niin peli olisi menetetty tuossa iässä? Kymmenen vuotta sitten kun Amkissa olin, niin samassa koulutusohjelmassa (joskin eri vuosikurssilla) oli tyyppi, joka oli selkeästi ylittänyt tuon 40-ikävuoden. Kyllä se sieltä laput otti ulos. Koulutusohjelma ei tosin ollut tietojenkäsittely tai tietotekniikka, mutta tekniikan alalta kuitenkin.

 

[Tuuchen]

Sellainen huomio ohjelmoinnista kiinnostuneille, että kannattaa miettiä opeteltavaa kieltä sen perusteella, että minkälaisia juttua haluaa alkaa tekemään. Se voi ehkä olla vaikeaa, jos ohjelmointi ei ole ennestään millään tapaa tuttua, mutta pientä itsereflektointia kannattaa kuitenkin työtehtävien näkökulmasta miettiä. Ohjelmointikieli on tavallaan työkalu, jolla saadaan tiettyä asioita aikaiseksi. Nykyisin toki eri ohjelmointikielet venyy vähän yli perinteisten rajojen, mutta pääpiirteittäin ohjelmointikieli on verrattavissa johonkin tosielämän työkaluun: Jos opettelee käyttämään raivaussahaa, varmaankin työllistyy metsähommiin. Jos opettelee käyttämään porakonetta, pääsee varmaankin rakennusalalle. Porakone voi olla helpommin omaksuttava kuin raivaussaha, mutta ei välttmättä kannata opetella sitä työkalua joka on kaikkein helpointa oppia, jos ei työelämän toiveet kohtaa.

Paljon puhutaan Pythonista ensimmäisenä ohjelmointikielenä, ja sitä monet opettajat mielellään opettaa, vaikka ei ehkä mietitä, että mitä sillä työelämässä tehdään. Monessa työhakemuksessa henkilöillä onkin nykyisin maininta "Pythonin perusteet", mutta hakijat eivät kerro, mitä ovat Pythonilla oppineet tekemään. Kannattaa esimerkiksi käydä läpi avoimia työtehtäviä, tehtävien kuvauksia, ja niihin vaadittuja tekniikoita. Sillä tapaa ehkä pääsee käsiksi siihen, että mitä eri ohjelmointikielillä voi tehdä.

Muutama vinkki ohjelmointikielen valintaan:

- Jos puhelimen sovellukset kiinnostaa ja haluaa tehdä natiiveja mobiilisovelluksia, kannattaa opetella Swiftiä tai Javaa tai Kotlinia tai React Nativea.
- Jos verkkosivujen käyttöliittymät (frontend) kiinnostaa, kannattaa tutustua JavaScriptiin/TypeScriptiin, ja siihen rinnalle React/HTML/CSS + bootstrap.
- Jos käyttöliittymät/visuaalisuus ei kiinnosta, mutta tiedonhallinta ja tietokannat, tai vaikkapa API-rajapinnat kiinnostaa (backend), niin JavaScript/TypeScript/Firebase/MongoDB tai PHP/MySQL tai Python/Django tai Java.
- Jos data-analytiikka sekä skriptaus kiinnostaa, taikka erilaiset automaatiot, niin esim. Python.
- Jos Windows pohjaiset sovellukset kiinnostaa, niin .NET Framework ja C#.
- Jos pelikehitys kiinnostaa, niin kannattaa opetella Unreal Engine / C++ tai Unity / C#
- Jos automaatiotestaus kiinostaa, niin JavaScript/Selenium/Cypress/Playwright tai Robot Framework.

Toisaalta IT-ala on paljon muutakin kuin koodausta. Esimerkiksi Linuxilla pyöritetään yli 90% kaikista palvelimista. Ei muuta kuin Linux distroa asentamaan ja tekemään joku oma pikku palvelin, sinne ssh:llä yhteyttä jne. Linux palvelimen pyörittämien komentoriviltä ilman graafista käyttöliittymää vaatii sekin osaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Kuten joku hyvin aikaisemmin kuvasi: Kun saa idean alkaa tekemään jotain omaan tarkoitukseen soveltuvaa järjestelmää, niin samalla alkaa uppoutumaan käyttöliittymiin, rajapintoihin, tietokantoihin, yms. Vaikkapa verkossa toimiva peli, etäluettava sähkömittari, sähkön hinnan/kulutuksen seuranta netissä olevasta käyttöliittymästä, jne. on hyviä pohjia aloittaa opetteleminen. Kun tekee jotain joka aidosti kiinnostaa ja hyödyttää itseään, niin pysyy motivaatio hyvin yllä, vaikka välillä onkin pirun vaikeaa.

 

[Crom]

Tuohon aiemmin mainittuun StackOverflow kyselyyn kannattaa myös hieman varauksella, se kertoo vain mitä sivuston käyttäjät käyttävät mikä ei suoraan korreloi työelämän vaatimuksien kanssa.

 

[Dexdor]

Itse vaihtamassa it-alalle, tietoturva ns. pääaineena. Opinnot finaalissa, työhakemuksia laiteltu toista kymmentä ja yksi haastattelukin, joka nyt ei ihan putkeen mennyt. Hakemukset siis opintojen/koulun aikaan, sillä teen töitä muutenkin toisaalle, jotka ei it-töitä ole.

Ilman suhteita ja verkostoa ensimmäisen työpaikan saaminen (junnupaikat) tuntuu olevan ihan uskomattoman työn takana. Toki työnantajilla on mielestäni ihan järkyttävät vaatimukset ajoittain, mutta silti. Pitäisi kirjoittaa gradu valmiiksi, mutta motivaatio hieman hukassa koska työt (joita ei ole) niin lienee sama roikkua koulun kirjoilla niin pitkään kuin mahdollista. Tuskin valmistuminen radikaalisti tilannetta muuttaa?

Kunhan nämä on joskus paketissa niin tarkoitus on aloitella enemmänkin näitä tryhackme jne. Eiköhän joku homma jostain aukene sitten aikanaan.

 

[Above Thunder]

Miten niin peli olisi menetetty tuossa iässä? Kymmenen vuotta sitten kun Amkissa olin, niin samassa koulutusohjelmassa (joskin eri vuosikurssilla) oli tyyppi, joka oli selkeästi ylittänyt tuon 40-ikävuoden. Kyllä se sieltä laput otti ulos. Koulutusohjelma ei tosin ollut tietojenkäsittely tai tietotekniikka, mutta tekniikan alalta kuitenkin.

Onkos muita alanvaihtajia hakenut/hakemassa nyt yhteishaussa? Itsellä tuli ajankohtaiseksi alanvaihto sotepuolelta ja pyöritellyt mielessä että hakisiko tradenomiksi (tietojenkäsittely) mikäli työeläkeyhtiö vaan on suostuvainen. Monet varmasti sanoo että peli on jo menetetty kun ikää pian lähempänä 40 vuotta, mutta ei nyt haluaisi vielä täysin luovuttaa mikäli vain terveys antaa myöten opiskella. Etänä olisi tarkoitus opiskella eikä muutto ole ajankohtainen, niin osaako joku neuvoa mihin AMK kannattaisi katseet suunnata? Onko hyviä kokemuksia jostain opinahjosta?

Kyl kannattaa mennä. Opiskelu kannattaa aina. Siitä vaan sitten vaikka yliopistoon AMK:n jälkeen. AMK:ssa tutkintoja voi suorittaa käytännössä etänä menemättä paikalle kertaakaan. Soita vaikka opinahjoon niin jos yhteishaut menneet ohi niin kasaavat sulle paketin sieltä mikä oikeuttaa erillishaulla hakemiseen. Polkuopinnoissa joutuu heittää vähän rahaa pöytään ja sen jälkeen voi hakea erillishaun kautta. Tosin kannattaa silloin olla hereillä kun haut ovat käynnissä. Paikat menevät nopeusjärjestyksessä. Tietty nyt oletaan että sulla on sujuva kielitaito millä kielellä nyt aijotkaan sen tutkinnon suorittaa.

Ja jos ei vanhempana jaksa mennä paikan päälle tai ei ole mahdollisuutta niin suosittelen ottamaan selvää verkko-opinnoista.

EDIT: typojen korjausta