Ettei mutu-tieto leviä, niin oikaisuvaatimuksen käsittelee aina pysäköinninvalvoja, joka on pysäköinnintarkastajien esimies ja oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Oikeustieteen maistereitahan nuo pysäköinninvalvojat yleensä ovat, eli kaupungin lakimiehiä.
Ainakin Vantaalla oli aikoinaan tapana, että virkaiältään nuorin lakimies toimi pysäköinninvalvojana oman toimensa ohella.
Tämä ei tosin takaa sitä, että heillä olisi tietoa edes oikeustieteen perusteista.
Aikoinani sain Keravalla pysäköintivirhemaksun oman asuintaloni alaovella, kun olin kantamassa harrastuskamoja pakettiauton takakontista kellarikomerooni.
Auto oli tosiaan parkkeerattuna oven eteen ja Hiacen takaluukku oli avoinna, samoin talon alaovi oli auki ja kaiken lisäksi auton ikkunassa oli puhelinnumerollani varustettu huoltoajo kyltti.
Silti käsittämättömän vikkeläliikkeinen pysäköinnintarkastaja oli saanut sujautettua virhemaksun ikkunaan sen 5-10 minuutin aikana, mitä kannoin ja asettelin kamoja varastoon.
Tästä tuohtuneena soitin seuraavana päivänä Keravan pysäköinninvalvojalle ja kysyin millä oikeudella he jakelevat pysäköintivirhemaksuja yksityisen taloyhtiön omistamalla piha-alueella.
Kuulemma sillä perusteella, että aikoinaan talon valmistuessa vuonna 2006 oli silloinen isännöitsijä pyytänyt sähköpostitse valvontaa.
Kun pyysin ko. pysäköinninvalvojalta virallista sopimusta valvonnasta tai edes tätä isännöitsijältä tullutta sähköpostia, ilmoitti hän ettei niitä ole, mutta valvontasopimus on silti voimassa.
Hän ei myöskään suostunut perumaan virhemaksua tieliikennelain ajoneuvon purkamisen ja kuormaamisen ajaksi pysäköimisen sallivan pykälän perusteella, koska pysäköinnintarkastajan mukaan käynnissä ei ollut purku tai lastaus ja olivat kuulemma seuranneet tilannetta yli 15 minuuttia, mutta tarkkaa paikallaolo aikaa eivät osanneet antaa.
Valitin sitten hallinto-oikeuteen tästä päätöksestä ( ennen järjetöntä maksulakia ), mutta siellä asia käsiteltiin laiskasti ja sieltä tuli puolivillainen päätös, jonka mukaan valvontasopimus on voimassa, vaikka sopimusta ei olekkaan olemassa.
Valitin vielä oikeusasiamiehelle tästä pysäköinninvalvojasta ja hallinto-oikeuden tuomareista, jotka eivät olleet käsitelleet asiaa kunnolla, mutta sieltä tuli ainoastaan pienet moitteet sopimusten ja niihin verrattavien tietojen puutteellisesta arkistoinnista.
Eli johtopäätöksenä voimme todeta, että virkamies saa perseillä niin paljon kuin haluaa ja harvoin siitä tulee rangaistusta.
Turun pysäköinninvalvoja oli taas järkimies ja perui parit samalla kadunpätkällä kaupungin asettamien epäselvien väliaikaisten liikeennemerkkien ja pois kuluneiden maalausten takia saamani virhemaksut.
Tosin tämäkin vaati sen että menin paikan päälle häntä tapaamaan ja selitin asian perinpohjaisesti, pelkkään valituskirjeeseen tuli lähes automaattinen vastaus, ettei pysäköinnintarkastaja tai kaupunki ole tehnyt mitään virhettä.
Nykyäänhän oikeusturva on näistä poistettu, eli pysäköintivirhemaksua ei vissiin kuin korkeintaan goodwillina peruta ilman törkeän hintaista käsittelymaksua.
Tuo hallinto-oikeuden käsittelymaksu loukkaa kyllä pahasti kansalaisen oikeusturvaa ja mahdollistaa ammattitaidottomien virkamiesten vapaan perseilyn, kun ei ole edes sitä pientä mahdollisuutta saada hallinto-oikudelta pyyhkeitä.
Kaiken lisäksi hallinto-oikeuksien elämäänsä kyllästyneet "oikeusoppineet" eivät jaksa tai viitsi käsitellä näitä valituksia kunnolla, vaan toteavat puolueellisesti kansalaisen olevan väärässä.