Ajotavat ja liikennesäännöt

Ehkä kuitenkin helpompaa että esim. puistoalueilla jalankiljat kulkevat haluamassaan reunassa (mielellään oikealla) vaikka laki pilkuntarkasti noudatettuna noin sanoisi. :asif:
Puisto on yleensä maastoa, ja siellä jalankulkija voi kulkea vaikka kulkuväylää laidasta toiseen kärrynpyöriä tehden :rofl2:

Ja juu, moottoriajoneuvolla ajo kielletty -kylttejä viljellään joskus myös puistoissa, mutta veikkaanpa niiden olevan merkityksettömiä, ellei kyseessä ihan oikeasti ole metsäautotie.
 
Puisto on yleensä maastoa, ja siellä jalankulkija voi kulkea vaikka kulkuväylää laidasta toiseen kärrynpyöriä tehden :rofl2:
Millä perusteella se on maastoa? Otetaan nyt vaikka joku Helsingin keskuspuisto, jossa melkeinpä jokainen sisäänajoväylä on tuolla "moottoriajoneuvolla ajo kielletty" kyltillä varustettu.
 
Millä perusteella se on maastoa? Otetaan nyt vaikka joku Helsingin keskuspuisto, jossa melkeinpä jokainen sisäänajoväylä on tuolla "moottoriajoneuvolla ajo kielletty" kyltillä varustettu.
No ihan sillä perusteella, että maastoliikennelain mukaan ihan kaikki alueet, jotka eivät ole tieliikennelain tarkoittamaa tietä ja joita ei tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteelle, ovat maastoa.
 
No ihan sillä perusteella, että maastoliikennelain mukaan ihan kaikki alueet, jotka eivät ole tieliikennelain tarkoittamaa tietä ja joita ei tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteelle, ovat maastoa.
Kyllä puistojen väylät ovat mielestäni yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta, jolloin TLL on voimassa.
 
Ohituskaistan päässä voi olla jonoa, joka pakottaa mahdollisesti kiihdyttämään jotta pääsee turvallisesti takaisin omalle kaistalle. Huomaa ettei ole paljon kokemusta liikenteestä, jos et näe ohitustilanteessa vallitsevia yhteneväisyyksiä.
Tässä onkin tarkoitus nähdä eroavaisuuksia eikä yhteneväisyyksiä.
 
Ohituskaistan päässä käsittääkseni vallitsee ihan samat olosuhteet, kuin tavallisessa ohituksessa. Omalle kaistalle palaamattomuus johtaa yhteentörmäykseen jos on vastaantulevaa liikennettä. Tilanne on usein vielä ennalta arvaamattomampi sillä ohituskaistojen päässä vallitsevia nopeuksia on vaikea ennakoida.
Kun nyt väärinymmärryksien linjalle lähdettiin, niin en ole nähnyt koskaan vastaantulevaa liikennettä ohituskaistalla enkä sen päässä. Liekö sitten liikennekokemuksen puutetta.

Toistaiseksi kukaan ei ole tullut ilmoittamaan, että olisi saanut sakot ylinopeudesta kaksikaistaisella tieosuudella ohituksessa käytetystä kohtuullisesta ylinopeudesta. Ohituskaistalla sen sijaan olosuhteet ovat erilaiset ja itsekin tunnen muutaman ohituskaistalta ylinopeussakot ottaneet.
 
Ohituskaistan päässä voi olla jonoa, joka pakottaa mahdollisesti kiihdyttämään jotta pääsee turvallisesti takaisin omalle kaistalle. Huomaa ettei ole paljon kokemusta liikenteestä, jos et näe ohitustilanteessa vallitsevia yhteneväisyyksiä.
Nyt joku erikoistilanne, yksittäistapaus.

Pystyn toki mielikuvituksella rakenteleen jonkin tilanteen, jossa useampi tekee virheitä, mutta siinä kai ihan hyvä että valvontaa ja poimitaan kuskeja tiensivuun.
 
Jäävätkö talvinopeusrajoitukset voimaan talven jälkeen?

– Asiaa (nopeusrajoitusten alentamista) selvitellään alustavasti. Työlle ei ole varsinaista määräaikaa asetettu, mutta tarkoitus on saada alustava selvitysluonnos laadittua lähiaikoina,
ministeriön osastopäällikkö Laura Eiro kertoo.

Nyt käynnistyneen selvittelyn keskiössä ovat niin maanteiden yli 80 km/h -rajoitukset kuin myös taajamien 30 km/h -alueiden laajennukset, sillä Eiro viittaa maaliskuussa 2022 julkaistun liikenneturvallisuusstrategiaan, jossa toimenpiteistä mainitaan seuraavasti: ”Selvitetään, ovatko maanteiden sekä taajamien nopeusrajoitukset nopeusrajoitusohjeiden mukaisia.
Päivitetään Nopeusrajoitukset-ohje. Ohjeen päivitykseen sisältyisi, että taajamien osalta ohjeet tukisivat 30 km/h nopeusrajoitusten laajempaa käyttöä. Päivityksessä arvioitaisiin Ruotsin ja Norjan mallit,
joiden mukaan yli 80 km/h teillä ajosuunnat on eroteltu ottaen huomioon kuljetusten sujuvuus ja tienpidon kustannukset.”



Autoliitossa on tehty laskelmia, joiden mukaan istumisaika autossa kasvaa merkittävästi, mikäli nopeusrajoituksia lasketaan.


– Jos 120 km/h tiet pudotetaan 100 km/h:iin ja 100 km/h tiet 80 km/h:iin, niin suomalaiset istuisivat autoissaan noin 38 miljoonaa tuntia eli noin 4 750 000 työpäivää enemmän liikenteessä,
Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kertoo.

Ja jos noiden lisätuntien arvo lasketaan, on tulos varsin vaikuttava: keskimääräisinä kuukausiansioina laskettuna kustannus olisi noin 908 miljoonaa euroa, Tolvanen laskee.

Mitä mieltä? Veikaan, että omalta kohdalta ylinopeudet tulisivat kasvamaan, vaikka yleisesti ottaen ajankin hyvin rauhallisesti. :confused2:
 


Mitä mieltä? Veikaan, että omalta kohdalta ylinopeudet tulisivat kasvamaan, vaikka yleisesti ottaen ajankin hyvin rauhallisesti. :confused2:
Juu, sama homma. Rikesakkorajalla tulisi varmaan ajettua aina kun muu liikenne sen sallii. Harvoin poliisitkaan vastaan tulee liikenteessä, niin miksi ei.
 


Mitä mieltä? Veikaan, että omalta kohdalta ylinopeudet tulisivat kasvamaan, vaikka yleisesti ottaen ajankin hyvin rauhallisesti. :confused2:

Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että ns. isoilla teillä ajetaan liian hiljaa ja taajamissa/keskustoissa liian kovaa.
 

Mahtaako jatkua kaksikaistaisena per suunta tien ylitte torille? Ja vaikka vanha kuva, siellä edelleen ei ole tie merkintöjä risteyksen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.instantstreetview.com/@61.498502,23.779685,17.09h,-9.78p,1.78z,JRxDYHmwW8DAW8oxBOBMNA

Mahtaako jatkua kaksikaistaisena per suunta tien ylitte torille? Ja vaikka vanha kuva, siellä edelleen ei ole tie merkintöjä risteyksen jälkeen.
Kysytkö sitä onko tie nelikaistainen (2+2), jos kaista viivat puuttuu, mutta leveytta riittävästi, ymärtääkseni siihen ei ole tullut muutosta.
Linkiäsi jos jatkaa eteenpäin, niin siinä tulee pysäköinti paikkoja(ruutuja), niin ne kaventaa, niin jää vähän sellainen olo että voi mennä vähän ahtaaksi.
(edit, jossain kohtaa auto seilaa , niin tilaa näyttää olevan parkkipaikankin kohdalla)
 
Viimeksi muokattu:
pulatunnus on oikeassa, kaksi muuttuu yhdeksi ruutujen alkaessa, mutta se on sitten se OIKEA kaista joka jatkuu. Mapsin kuvassa on suto ruudun ulkopuolella,. Siinä kohtaa taas pitää OIKEAa ajavan väistää koska auto on ajoradalla
Sekavaa.
 
pulatunnus on oikeassa, kaksi muuttuu yhdeksi ruutujen alkaessa, mutta se on sitten se OIKEA kaista joka jatkuu. Mapsin kuvassa on suto ruudun ulkopuolella,. Siinä kohtaa taas pitää OIKEAa ajavan väistää koska auto on ajoradalla
Sekavaa.

Niin, kaistojahan ei varsinaisesti laissa käsitellä vaan siellä sanotaan että pitää ajaa ajoradan oikeaa reunaa ja jos viereen mahtuu niin siinä voi ajaa niin monta kunta sattuu mahtumaan.

Sen takia sitten aina oikeimmainen kaista jatkuu.

Sama asiahan tapahtuu esimerkiksi kavennoksen kohdalla. Vaikka saattaisi tuntua että kaistalla on este niin se onkin vaan kavennos ajoradassa.
 
Niin, kaistojahan ei varsinaisesti laissa käsitellä vaan siellä sanotaan että pitää ajaa ajoradan oikeaa reunaa ja jos viereen mahtuu niin siinä voi ajaa niin monta kunta sattuu mahtumaan.

Sen takia sitten aina oikeimmainen kaista jatkuu.

Sama asiahan tapahtuu esimerkiksi kavennoksen kohdalla. Vaikka saattaisi tuntua että kaistalla on este niin se onkin vaan kavennos ajoradassa.
Tottahan toki määritellään.

TLL 2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:
7) ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa taikka pyöräkaistaa
Jatketaan eteenpäin samaa tietä. Mikähän tämän ajokaistanuolen perimmäinen tarkoitus on? Ainakin se tulee määrittäneeksi tuon kohdan yksikaistaiseksi.

Nuolilla ei kaistoja saada aikaiseksi, vaan kaista merkitään viivalla. Tuossa on ainakin kaksi kaistaa samaan suuntaan. Olettaisin, että tiesuunnittelijan ja/tai maalaajan kahvikuppi on ollut plörö-asennossa.
 
Jatketaan eteenpäin samaa tietä. Mikähän tämän ajokaistanuolen perimmäinen tarkoitus on? Ainakin se tulee määrittäneeksi tuon kohdan yksikaistaiseksi.

Ei kai tuo määrää, neuvoo vain että joka suuntaan saa ajaa. Kyllä minä ainakin ryhmityn keskiviivan viereen jos vasemmalle käännyn . Joka oikealle tai suoraan menee, tulee sitten viereen.
 
Nuolilla ei kaistoja saada aikaiseksi, vaan kaista merkitään viivalla.

Tähän liittyen: Ovatko ajoratamerkinnät opastavia vai velvoittavia? Siis nuolet, nopeusrajoitusmerkit jne. Kaistaviivat, parkkiruudut sun muut yhtenmäiset viivat tietty määräävät.
Turun kaupungilta tuli vastaus, että he eivät ota kantaa puoliksi pois kuluneiden parkkiruutujen viivoituksen laillisuuteen . Kysyin, missä menee ajoradan oikea reuna kun viivoista vain puolet jäljellä.
 
Tähän liittyen: Ovatko ajoratamerkinnät opastavia vai velvoittavia? Siis nuolet, nopeusrajoitusmerkit jne. Kaistaviivat, parkkiruudut sun muut yhtenmäiset viivat tietty määräävät.
Turun kaupungilta tuli vastaus, että he eivät ota kantaa puoliksi pois kuluneiden parkkiruutujen viivoituksen laillisuuteen . Kysyin, missä menee ajoradan oikea reuna kun viivoista vain puolet jäljellä.
Riippuu tiemerkinnästä. Nopeusrajoitusmerkintä tiessä vain tehostaa liikennemerkillä annettua määräystä. Nuolet taas ovat ryhmittymismerkintöjä, ja varsinainen pakollinen ajosuunta kaistalta merkitään määräysmerkillä. Parkkiruutu määrää ajoneuvon sijoittelun ja toimii ajoradan reunana, kuten totesitkin. Puoliksi kulunut merkintä on ikävä juttu, sillä menee tulkinnanvaraiseksi, olisiko se pitänyt nähdä vai ei.
 
Nuolilla ei kaistoja saada aikaiseksi, vaan kaista merkitään viivalla. Tuossa on ainakin kaksi kaistaa samaan suuntaan. Olettaisin, että tiesuunnittelijan ja/tai maalaajan kahvikuppi on ollut plörö-asennossa.
Ajokaista merkitään tiemerkinnöin (-TLL). Ajokaista nuoli koskee "asianomaista ajokaistaa". Yhdellä nuolella ei voi osoittaa useampaa kaistaa. Eikä siinä olisi muutenkaan järkeä, että molemmilta kaistoilta saisi kääntyä molempiin suuntiin.
 
Ajokaista merkitään tiemerkinnöin (-TLL). Ajokaista nuoli koskee "asianomaista ajokaistaa". Yhdellä nuolella ei voi osoittaa useampaa kaistaa. Eikä siinä olisi muutenkaan järkeä, että molemmilta kaistoilta saisi kääntyä molempiin suuntiin.
Olet aivan oikeassa, mutta se ei tietenkään tarkoita, että yksi nuolimerkintä kahdella kaistalla tekisi siitä yhden kaistan. Tiemerkintä on yksinkertaisesti vain väärin tehty ja muutoinkin väillä mitään järkeä.
 
Olet aivan oikeassa, mutta se ei tietenkään tarkoita, että yksi nuolimerkintä kahdella kaistalla tekisi siitä yhden kaistan. Tiemerkintä on yksinkertaisesti vain väärin tehty ja muutoinkin väillä mitään järkeä.
Tästä tuli mieleen, miten merkitään leveäkaista, eli jos on tien kohta johon halutaan yksi leveäkaista paikkaan jossa nopeasti miettien mahtuisi kaksi. Esim risteys jossa liikkuu isompa kalustoa, linja-autoja, rekkoja jne ja halutaan niille turva tiukempi kääntyminne.

Jos nuo nuolet ajoradalla ei sitä tee, niin pitääkö yläpuolelle pistää keskelle kaistaa se pakollinne ympyrämerkki nuolilla. Jos korokkeet sun muut esteet(kavennukset) ihan toteuta tarvetta.

Kun kkohdassa varmaan kuljettajat hoksaa mikä ajatus, jos maalauksen näkee, tosin edellä ajava voi ne peittää.
 
Jos risteyksessä on lisäkilpi, että olet etuoikeutettu kääntymään niin se koskee käsittääkseni vain risteyksen ajojärjestystä, jolloin kääntyvänä autona väistät silti suojatien yli tulevaa pyöräilijää.
 
Jos risteyksessä on lisäkilpi, että olet etuoikeutettu kääntymään niin se koskee käsittääkseni vain risteyksen ajojärjestystä, jolloin kääntyvänä autona väistät silti suojatien yli tulevaa pyöräilijää.
Mitään tuollaista lisäkilpeä ei ole olemassakaan. On olemassa sellainen liikennemerkki, mikä näyttää sen etuajo-oikeutetun väylän ja liikennemerkit löytyvät voimassa olevasta tieliikennelaista H22 liikennemerkkikohdan alta. Liikennemerkkiä käytetään esimerkiksi sellaisessa paikassa, jossa varsinainen tie tekee esimerkiksi 90 asteen kaarroksen ja T-risteyksen omaisesti toinen "ylähaara" onkin kolmiolla varustettu sivutie. Tällöin tuota varsinaista tietä ajettaessa ei olla mutkasta huolimatta tilanteessa, jossa kääntyvä autoilija väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää, koska tie on sama eikä risteä, jolloin myöskään kääntyessä ei tule väistämisvelvollisuus pyöräilijää kohtaan kyseeseen. Esimerkiksi maarintien ja maarinrannantien risteys espoon otaniemessä on esimerkkipaikka, missä maarintie tekee mutkan ja toisesta suunnasta vaikuttaisi, että käännytään pyörätienjatkeen yli, mutta koska kyse on samasta tiestä, ei väistämisvelvollisuutta muodostu pyöräilijää kohtaan ja tuolla on ainakin joskus ollut ihan kärkikolmiot kelvillä muistuttelemassa tästä.
 
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009096355.html

Uskomaton tollo tämä kyllä on kun menee oikein lehteen itkemään sakoista. Katsastuksessa annettu jo kehotus poistaa, jota ei ole tehnyt johon poliisi asianmukaisesti puuttunut.
Hänen motiivit jäi vähän epäselväksi, Oliko tarkoitus hakea huomiota ja jostain syystä haluaa luoda mielikuvaa suurista tuloista. Sitä pitänyt tärkeämpä kuin se haitta että mokailu on nyt tuttujen ja tuntemattomien tiedossa.

Jossain ketjussa keskusteltiin miten tiettyn merkkisiä autoja hankkii keskimääräistä enemmän huonot kuskit.

Linkin henkilö oli ostanut BMW:n ja oli asentannut tummennuskalvoja etusivulaseihin, katsastuksessa huomatettu, ja poisotettavaksi määrätty, ja siihen aikaan, ei reakointia.. Ei tainnut selvitä minkä ikäinen jonne kyseessä.

Perus sanasto käytössä

Lähdin Stadista ajelemaan landelle. Poliisi ajoi edessä alinopeutta
...
Syy muissa
Oma veikkaukseni [pysäyttämisen syistä] oli auton merkki, erikoiskilpi ja niiden takia halu rangaista.”
Kilpi siis HÄN-I, merkki BMW

Eniten jurppii poliisin asenteellisuus. Ostin kolme vuotta sitten suhteellisen pramean, 150 000 euron Bemarin, jossa on kaiken lisäksi erikoisrekkari”,

Se ei jurpi että meni asentaa jotain kalvoja, ja oli tietoinen että ne pitää poistaa, mutta ei ollut saanut aikaiseksi, tai sitten ei ollut rahaa poistattaa.

Tälläisen takia katsastuksessa entistä useammin pitää laittaa ajokieltoon asioista jotka voisi mennä kehotuksella ja leimapaperiin
 
Pakko vaan päästä omaa erikoisuuttansa korostaa lehdissä asti. Yhdellä kertaa päästään valittaa tästä huutavasta epäoikeudenmukaisuudesta, kehumaan omalla erityisen kalliilla autohankinnalla, erikoiskilvillä ja tummennetuilla etusivulaseilla, joilla ei Suomessa ole juuri käyttöä. Perään vielä itketään päiväsakkojen suuruudesta, vaikka varmaan 7-sarjalaisen kuljettajalla on niihin varaa.
 
Mitään tuollaista lisäkilpeä ei ole olemassakaan. On olemassa sellainen liikennemerkki, mikä näyttää sen etuajo-oikeutetun väylän ja liikennemerkit löytyvät voimassa olevasta tieliikennelaista H22 liikennemerkkikohdan alta. Liikennemerkkiä käytetään esimerkiksi sellaisessa paikassa, jossa varsinainen tie tekee esimerkiksi 90 asteen kaarroksen ja T-risteyksen omaisesti toinen "ylähaara" onkin kolmiolla varustettu sivutie. Tällöin tuota varsinaista tietä ajettaessa ei olla mutkasta huolimatta tilanteessa, jossa kääntyvä autoilija väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää, koska tie on sama eikä risteä, jolloin myöskään kääntyessä ei tule väistämisvelvollisuus pyöräilijää kohtaan kyseeseen. Esimerkiksi maarintien ja maarinrannantien risteys espoon otaniemessä on esimerkkipaikka, missä maarintie tekee mutkan ja toisesta suunnasta vaikuttaisi, että käännytään pyörätienjatkeen yli, mutta koska kyse on samasta tiestä, ei väistämisvelvollisuutta muodostu pyöräilijää kohtaan ja tuolla on ainakin joskus ollut ihan kärkikolmiot kelvillä muistuttelemassa tästä.
Tätä tässä lähin hakemaan, että mikä lasketaan kääntyväksi autoksi. Kadun nimi vaihtuu, vaikka menee risteyksestä suoraan, vasemmalle tai oikealle, siellä on vain kyseinen lisäkilpi etuajo-oikeutetulle suunnalle. Onhan siinä selvä ajoreitti, mutta kadut on tosiaan eri joka suunnassa.
 
Tätä tässä lähin hakemaan, että mikä lasketaan kääntyväksi autoksi. Kadun nimi vaihtuu, vaikka menee risteyksestä suoraan, vasemmalle tai oikealle, siellä on vain kyseinen lisäkilpi etuajo-oikeutetulle suunnalle. Onhan siinä selvä ajoreitti, mutta kadut on tosiaan eri joka suunnassa.
Vähän arvailua se voi olla. Yksi selvä vinkki on jos keskiviiva lakkaa risteyksessä niin sitten käännytään.

Joneskyn mainitsema paikka (keskiviiva näkyy paremmin ilmakuvassa): Google Maps

H22.2 voi olla myös niin, että etuajo-oikeutettu suunta kääntyy pois tieltä joka jatkuu suoraan: Google Maps
 
Vähän arvailua se voi olla. Yksi selvä vinkki on jos keskiviiva lakkaa risteyksessä niin sitten käännytään.

Joneskyn mainitsema paikka (keskiviiva näkyy paremmin ilmakuvassa): Google Maps

H22.2 voi olla myös niin, että etuajo-oikeutettu suunta kääntyy pois tieltä joka jatkuu suoraan: Google Maps
Tämä näyttää ihan reitiltä viivoineen risteysalueella. google maps

Mutta mites toisesta suuntaa? google maps Kyllä tuo vasemmalle meno on varsinainen reitti tuossa eli käytännössä mutka keskellä risteystä, mutta nyt mennään kaistan yli, vaikka ensimmäisenä mennään niin kyllä tuo kääntymiseltä vaikuttaa, mutta kertokaa ihmeessä oma näkemys, että pitääkö pyöräilijää väistää.

Joneskyn esimerkki oli ainakin selvä mutka.

Ei ole nuppikaan ihan terävimmillään, kun viime yönä en nukkunut yhtään, mutta jos tuossa jotain hienompia aivopieruja räpsähti ilmoille niin ne jätetään muiden iloksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä näyttää ihan reitiltä viivoineen risteysalueella. google maps

Mutta mites toisesta suuntaa? google maps Kyllä tuo vasemmalle meno on varsinainen reitti tuossa eli käytännössä mutka keskellä risteystä, mutta nyt mennään kaistan yli, vaikka ensimmäisenä mennään niin kyllä tuo kääntymiseltä vaikuttaa, mutta kertokaa ihmeessä oma näkemys, että pitääkö pyöräilijää väistää.

Joneskyn esimerkki oli ainakin selvä mutka.

Ei ole nuppikaan ihan terävimmillään, kun viime yönä en nukkunut yhtään, mutta jos tuossa jotain hienompia aivopieruja räpsähti ilmoille niin ne jätetään muiden iloksi.

Tossa sun risteyksessä pyörätiet kulkee pelkästään ulkokaarteessa eivätkä pyörätiet ylitä ajolinjaasi.

Onko merkin laittaja olettanut että siinä ei sitten pyöriä kulje edes kiinteistölle.
 
Tossa sun risteyksessä pyörätiet kulkee pelkästään ulkokaarteessa eivätkä pyörätiet ylitä ajolinjaasi.

Onko merkin laittaja olettanut että siinä ei sitten pyöriä kulje edes kiinteistölle.
Nyt menee ohi ja pahasti, jos suojatiet tekee neliön risteyksen kohdalla niin miten eivät mene ajolinjalle?
 
Nyt menee ohi ja pahasti, jos suojatiet tekee neliön risteyksen kohdalla niin miten eivät mene ajolinjalle?

Sisäkaarteen puolella on pelkästään jalkakäytäviä. Pyörätie/kelvi kulkee pelkästään toisella puolen tietä (ulkokaarteen puolella).
 
Tossa kerrostalon vieressä on jalkakäytävät, ei pyörätietä.
Sisäkaarteen puolella on pelkästään jalkakäytäviä. Pyörätie/kelvi kulkee pelkästään toisella puolen tietä (ulkokaarteen puolella).
Niinpäs muuten on, ei sattunut omaan silmään. Toisin sanoen pyörällä ei pitäisi tuota edes ylittää ellei sitten ole hieman nuorempaa henkilöä kyseessä.
 
Niinpäs muuten on, ei sattunut omaan silmään. Toisin sanoen pyörällä ei pitäisi tuota edes ylittää ellei sitten ole hieman nuorempaa henkilöä kyseessä.
Kun toisella puolen on pyörätie niin suojatien saa ylittää ajamalla eli kyllä molemmilla suojateillä voi olla ihan laillisesti pyörällä. Minun mielestäni kaikki laitetut kuvat on selviä tapauksia, autoilija väistää jokaisessa koska ihan selvästi käännytään jokaisessa.
 
Kun toisella puolen on pyörätie niin suojatien saa ylittää ajamalla eli kyllä molemmilla suojateillä voi olla ihan laillisesti pyörällä. Minun mielestäni kaikki laitetut kuvat on selviä tapauksia, autoilija väistää jokaisessa koska ihan selvästi käännytään jokaisessa.
Ilmeisesti tässä kyssärissä oli sellainen ajatus että kyseessä T risteys, joka (alahaara) sattuu olemaan ylähaaranmutkan kohdalla. Ja ylähaara etuajo-oikeutettu.
 
Kun toisella puolen on pyörätie niin suojatien saa ylittää ajamalla eli kyllä molemmilla suojateillä voi olla ihan laillisesti pyörällä.
Totta muuten tämäkin.
Minun mielestäni kaikki laitetut kuvat on selviä tapauksia, autoilija väistää jokaisessa koska ihan selvästi käännytään jokaisessa.
Jep. Risteävää tietä ylittävää pitää väistää ja tämä tilannehan tuossa juuri tulee eteen.

Aiemmin linkattu Otaniemen "risteys" on erilainen, koska suojatie on kauempana risteyksestä, kaarteen tekevä tie on sama (ei risteävä) ja lisäksi vielä pyörätielle on laitettu kolmiot, jotta väistämissäännöistä ei jää enää mitään epäselvyyttä.
 
Aiemmin linkattu Otaniemen "risteys" on erilainen, koska suojatie on kauempana risteyksestä, kaarteen tekevä tie on sama (ei risteävä) ja lisäksi vielä pyörätielle on laitettu kolmiot, jotta väistämissäännöistä ei jää enää mitään epäselvyyttä.
Otaniemenkin tapauksessa ilman noita kelvin kolmioita pitäisi mielestäni väistää. Perustelut: vaikka tien nimi on sama niin tuossa on "ihan selvä" käännös lisäksi kelvi on alle 12m päässä tiestä (tästä matkasta on KO:n päätös).

Kolmiothan tuohon lienee laitettu kelville sen takia että ilman niitä tilanne olisi äärimmäisen epäselvä (lue: helvetin vaarallinen fillareille) sekä mahdollisesti on haluttu priorisoida autoliikennettä eikä tuolla toisaalta juuri kukaan edes pyörällä kulje.
 
Otaniemenkin tapauksessa ilman noita kelvin kolmioita pitäisi mielestäni väistää. Perustelut: vaikka tien nimi on sama niin tuossa on "ihan selvä" käännös lisäksi kelvi on alle 12m päässä tiestä (tästä matkasta on KO:n päätös).

Kolmiothan tuohon lienee laitettu kelville sen takia että ilman niitä tilanne olisi äärimmäisen epäselvä (lue: helvetin vaarallinen fillareille) sekä mahdollisesti on haluttu priorisoida autoliikennettä eikä tuolla toisaalta juuri kukaan edes pyörällä kulje.
Mitään väistämisvelvollisuutta pyöräilijöitä kohtaan ei ilman kelvin kolmioitakaan olisi, koska tuossa ei väistetä risteävää tiet ylittävää pyöräilijää. Kärkikolmio ei muutenkaan ole kelville tarkoitettu liikennemerkki mutta ymmärrän sijoittelun tuossa ja muissakin mahdollisesti vastaavissa paikoissa.
 
Otaniemenkin tapauksessa ilman noita kelvin kolmioita pitäisi mielestäni väistää. Perustelut: vaikka tien nimi on sama niin tuossa on "ihan selvä" käännös lisäksi kelvi on alle 12m päässä tiestä (tästä matkasta on KO:n päätös).
Teekkarikylän suunnalta tulevan kääntyvän pitäisi luultavasti väistää, mutta mitä jos autoilija tulee kehän suunnalta? Silloin pitäisi olla kolmio ennen suojatietä, mutta sitten taas ajojärjestys tuon sivutien kanssa menisi sekavaksi.

Ihan hyvä että ne kolmiot siinä oli (imperfekti siksi, että nykyisin tuota risteystä ei käytännössä enää ole kun raidejokeri on myllännyt aluetta).
eikä tuolla toisaalta juuri kukaan edes pyörällä kulje.
Tästä tosin ihan eri mieltä. Jo 15-20 vuotta sitten kun tuolla opiskelin tuo oli pääväylä kehän toiselta puolelta Otaniemeen ja nykyisin pyöräilijöitä on varmaan monta kertaa enemmän, koska Otaniemessä on paljon enemmän opiskelijoita, Espoon suurin lukio ja peruskouluja.
 
Teekkarikylän suunnalta tulevan kääntyvän pitäisi luultavasti väistää, mutta mitä jos autoilija tulee kehän suunnalta? Silloin pitäisi olla kolmio ennen suojatietä, mutta sitten taas ajojärjestys tuon sivutien kanssa menisi sekavaksi.

Ihan hyvä että ne kolmiot siinä oli (imperfekti siksi, että nykyisin tuota risteystä ei käytännössä enää ole kun raidejokeri on myllännyt aluetta).

Tästä tosin ihan eri mieltä. Jo 15-20 vuotta sitten kun tuolla opiskelin tuo oli pääväylä kehän toiselta puolelta Otaniemeen ja nykyisin pyöräilijöitä on varmaan monta kertaa enemmän, koska Otaniemessä on paljon enemmän opiskelijoita, Espoon suurin lukio ja peruskouluja.
Itseasiassa tasa-arvoisissa risteyksissä kääntyvä ja toisaalta toisesta suunnasta suoraan menevä autoilija ovat eri tavalla väistämisvelvollisia tai etuajo-oikeutettuja fillareihin nähden. Esim jos toi otaniemen esimerkki olisi tasa-arvoinen risteys vieläpä niin, että kaikki haarat olisivat eri katuja, niin silloin kääntyvät autoilijat kummastakin suunnasta T-haaran ylähaaroista väistäisivät pyöräilijää ja toisaalta alahaarasta tulevat autoilijat eivät väistäisi pyöräilijää ja tuo on aivan normijuttu, eli riippuen tulosuunnasta fillari on etuajo-oikeutettu joistain suunnista ja väistämisvelvollinen toisista. Tossa otaniemen esimerkissähän on sellainen ongelma, että yhdestä suunnasta tulevalle autoilijalle on kolmio, hänen pitää väistää noita pyöräilijöitä todennäköisesti, jos katsotaan, että pyörätie on osa samaa risteysaluetta. Nuo pyörätien kolmiot eivät ole velvoittavia luomaan väistämisvelvollisuutta, vaan enemmänkin huomiona pyöräilijöille, että kyseessä on päin vittua suunniteltu erikoispaikka, missä muuten tulee jotain kuolemankolareita, jos ei ole jotain tollaista backuppia.

Ainoa keino, millä tuollainen risteys saataisiin edes mahdollisesti vähän selvemmäksi pyöräilijöiden näkökulmasta olisi se, että kelvi tuotaisiin selkeästi siihen ajoradan rinnalle, se tekisi saman kurvin kuin ajoratakin ja sitten ylitys tuonne ylikulun sillalle kääntyisi poikittain siitä ajoradan yli, eli fillaristin siirtymä pyörätienjatkeelle vaatisi ajoradan suuntaiselta pyörätieltä 90 asteen käännöksen siihen jatkeelle. Nythän tuossa on varmasti tarkoitettu hyvää tekemällä periaatteessa suorahko väylä fillareille, etenkin kun toisesta suunnasta rullaillaan ylikululta alamäkeä, mutta sitten ei olekaan maltettu muuten miettiä, että miten noi ajoradan liikennejärjestelyt toimisi yhteen ja on tullut tuollainen oikeastaan aika vaarallinen risteysalueen kaltainen liikennesolmun irvikuva, missä tosiasiassa pyörätie ei kuulu risteykseen vaikka se siltä vaikuttaisikin ja sitten on laitettu fillaristeille kolmiot, millä ei ole mitään velvoittavaa virkaa ja kukaan pyöräilijä ja osa autoilijoista ei enää saapuessaan risteykseen pysty yksiselitteisesti päätellä noita väistämisvelvollisuuksia.

Mietitäämpä, mitä eri osapuolet voivat päätellä saapuessaan risteykseen ensimmäistä kertaa. Autoilijoilla on molemmista suunnista etuajo-oiketetusta suunnasta kertovat liikennemerkit, mutta mistään ei selviä, että ajetaan samaa katua tai tietä käännöksen jälkeenkin, koska risteyksessä ei ole minkään valtakunnan kadun nimistä kertovia opasteita. Käytännössä siis kääntyvän autoilijan pitäisi kokea olevansa väistämisvelvollinen (jos osaa liikennesäännöt), mikäli ei ole tietoinen kadun nimistä. Mikäli kääntyvälle autoilijalle on tiedossa ennakkoon, että sama katu/tie jatkuu käännöksessä, niin silloin autoilija ei ole väistämisvevollinen. Toisesta suunnasta jatkeen suoraan ylittävä autoilija ei ole väistämisvelvollinen missään tilanteessa, sillä autoilijalle ei ole kolmiota, tuo on yksiselitteistä. Kolmion takaa tuleva autoilija väistää risteysalueella olevia kärkikolmion takia tuo ei ole epäselvää.

Noh, entäpäs fillaristin näkökulmasta? Kummastakaan suunnasta tullessa pyöräilijän ei ole mahdollista nähdä tuota etuajo-oikeutetun ajosuunnan liikennemerkkiä, sillä se on niin kaukana ennen risteystä, ettei se vain ole näkyvissä, muuten kuin korkeintaan takapuolelta, jolloin se voisi olla mikä vain neliskulmainen liikennemerkki. Tullessaan kehä 1 suunnasta ylikululta, fillaristi näkee, ettei oikealta tulevilla autoilla ole kolmiota, fillaristin näkökulmasta on tällöin liikennesääntöjen puitteissa selvää, että tätä autoa väistetään. Toisesta suunnasta fillaristi spottaa mahdollisesti tämän yhden suunnan kolmion, mutta koska mitään ajokorttikoulutusta ei edes pyöräillessä vaadita, niin päättelyketju tuosta yksittäisestä kolmiosta ei todennäköisesti johda siihen, että risteyksessä on etuajo-oikeutettu suunta vaan korkeintaan fillaristi tajuaa, että tämä auto väistää risteyksessä, jos kolmion takaa tulee. Otaniemen suunnasta tuleva autoilija näyttää kääntyvän risteävän tien yli, joten mikäli ennakkoon ei tiedä, että tie on sama käännöksen läpi, niin tällöin fillaristi voi olettaa, että autoilija väistää. Sitten fillaristeille laitetaan vielä epäselvät kärkikolmiot.

Kuulostaako selkeältä? Omasta mielestä tollasta liikennesuunnittelua ei saisi olla ollenkaan.
 
Mitään väistämisvelvollisuutta pyöräilijöitä kohtaan ei ilman kelvin kolmioitakaan olisi, koska tuossa ei väistetä risteävää tiet ylittävää pyöräilijää. Kärkikolmio ei muutenkaan ole kelville tarkoitettu liikennemerkki mutta ymmärrän sijoittelun tuossa ja muissakin mahdollisesti vastaavissa paikoissa.
Sanoisin että olet väärässä, kyllä se pyörätie on lain mukainen tie (uppoaa tuon alleviivatun alle).
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta (TLL 2 §)

Lisäksi B5:stä voidaan käyttää epäselvässä paikassa
Tapauksissa, joissa autoilijalle tai pyöräilijälle voi syntyä epäselvyyttä väistämisvelvollisuudesta, voidaan väistämisvelvollisuutta korostaa merkillä B5 (väistämisvelvollisuus risteyksessä).
Ainakaan nykyään ei saakkaan: "Lisäkilpeä ei kuitenkaan saa käyttää, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa."

Tuo lainaus koskee merkkiä B1.

B5:stä säädetään seuraavasti:
Kääntyvä suunta voi vain poikkeuksellisesti olla osoitettu etuajo-oikeutetuksi lisäkilvellä H22.2 (etuajo-oikeutetun liikenteen suunta). Tämä edellyttää, että
- pyörätie ei risteä kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa ja
- ....


anyways näyttää siltä että alkuperäinen kysymys on "turha" ainakin nykylain aikaan, sillä kysyttyä skenaariota ei pitäisi olla koska etuajo-oikeutettua suuntaa ei saisi ko. tilanteessa merkitä. Jos on kuitenkin merkitty, niin ei pyöräilijän sitä tarvitse (tai välttämättä edes voi) tietää, joten väittäisin että kyllä sillä autoilijalla on väistämisvelvollisuus fillaristiin nähden mikäli autolla on 90 asteen mutka tehty. Jos kaarto onkin vain joku 75 astetta niin hankalaksi menee.
 
Tervehdys!

Onko tässä suojatiellä niin että pyöräilijä saa ajamalla ylittää ja autoilija on väistämisvelvollinen:hmm:

 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 276
Viestejä
4 507 631
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom