Näin. Pysäköityjä ja taustapeilistä näkyviä autoja ja muita sivuseikkoja tuijottamalla voi alkaa suorittamaan veikkauksia siitä, mitä hemmettiä testin laatija on oikein tarkoittanut, mutta jos sitä tärkeintä, eli liikennemerkkiä ei ole, voi vain todeta veikkauksen menneen pieleen ja vastata faktojen perusteella.
Eikös H23.1 ole vanha merkki ja H23.2 uusi? Tuota H23.1 näki jo ennen tieliikennelain uudistusta risteyksissä kolmion alla. Lisäksi Väyläviraston liikennemerkkien käyttöohjeen mukaan Merkillä D5 osoitettu pyörätie on yksisuuntainen, jos sitä ei lisäkilvellä kaksisuuntaiseksi osoiteta.
Näin on, korjasin, kiitos.
Niin ne väittävät. Kyselin tosiaan liikenneviraston aasian tuntialta laista löytyviä perusteita yksisuuntaisuudelle. Virkailijan väitteet etenivät suurinpiirtein näin: "laki vaatii kaksisuuntaiselta pyörätieltä lisäkilpeä, siispä lisäkilven puute tarkoittaa yksisuuntaisuutta" -> "lisäkilpi osoittaa vaikutusalueen" -> "eiku siis osoittaa sallitun ajosuunnan" -> "pyörätiet ovat itse asiassa aina olleetkin yksisuuntaisia ja väite lain muuttumisesta on väärin". Pitänee kokeilla haastatella väylävirastoa asiasta.
Tuota, nyt taisi vaihtua aihe.
Väittämä kuului: "Saan kääntyä vasemmalle tältä kaistalta". Kaikki mahdolliset väistettävät ovat täysin sivuseikkoja kysymyksen kannalta.
Sinänsä kai tuota siirtokehotuskylttiä pitäisi voida käyttää muiden liikennemerkkien kaverina, koska se kertoo aika selkeästi tuon aikarajan, mutta tietysti sellainen pitäisi olla siirtokehoitusta koskevan alueen alussa. Nythän tuota kylttiä ei havainnoi, jos ei aja kyltille asti, joten esim ennen pelastustietä pysäköidyillä ajoneuvoilla tilanne on sellainen, ettei kuski todennäköisesti tiedä tuosta siirtokehoituksesta mitään. Mitä nyt itse oon noita siirtokehoituskylttejä nähnyt, niin niitä on ollut lähinä helsingissä kadunvarsipysäköinnin alueella ja niitä on ladottu aina jokaiselle kadunpätkälle omansa tarpeen mukaan siihen alkuun. Paras käyttötapahan noissa olisi merkitä vaikutusalue eteenpäin metreissä tai sitten laittaa tuohon merkki, että siirtokehoitus päättyy seuraavaan risteykseen, tai että siirtokehoituksen päättymisestä on oma merkkinsä jne, mutta ei noin, että siirtokehoitus koskee myös aiempaa katualuetta ilman tuota merkkiä ja voi pysäköidä autonsa kadun varteen edes näkemättä merkkiä.Kiinnostais tietää tulkinta tästä siirtokehotuksesta kun tuntuu että merkki on vaan "heitetty vähän sinne päin". Edellisellä kerralla asettivat pelkästään yksipuolisen "pysäköinti kielletty" -merkin tuohon kaarteen sisäkulmaan kerrostalon nurkalle tarkoituksena tyhjentää katu, peittämättä muita merkkejä (merkki näkyi kuvan alareunan suuntaan, eli ei ollut ajosuuntaan tien oikeassa reunassa).
Nyt yrittävät uudelleen tällä merkillä (3.), kun ihmiset eivät tuohon edelliseen reagoineet ja taisi muutama huutokilpailu tulla kun yrittivät autoja hinata pois.
Tarkoituksena näillä on siis tyhjentää koko päättyvä katuosuus autoista ja aiemman perusteella hinaavat & sakottavat paikalle jätettyjä autoja (onneksi itsellä hallipaikka).
Piirsin ihan hemmetin tyylikkään havainnekuvan merkkien asettelusta.
Tässä siis merkit 1 & 2 ovat normaalisti käytössä, eikä niitä ole peitetty tai muutettu.
Kerrostalon sisäänkäynnin kohdalle on jätetty jalkakäytävälle betoniporsaassa oleva kaksipuolinen merkki 3, eli samat merkit tolpan molemmin puolin. Tien toisella puolen ei ole muuta kuin merkki 4.
Eli eikö tämän 3. merkin vaikutusalue ole vähän rajallinen nyt, jos tarkoituksena on tyhjentää koko katu autoista?
Lähinnä mietin, että voiko tuota vaikutusalueen merkkiä h92 tulkita näinkin vapaasti ja muistanko ihan päin mäntyä, jos kuvittelen että sitä saisi käyttää vaan toistomerkkinä aiempaan merkkiin? Jotenkin tuntuu, että (lisäkilvet) peittämättä jätettynä merkit 1. ja 3. olisivat keskenään ristiriidassa ja pysäkönti olisi sallittu suurimmalla osalla katua siirtokehoituksesta huolimatta.
Kuvassa aluetta on vähän tiivistetty, todellisuudessa etäisyys merkkien välillä on pidempi (pari kerrostaloa yhden sijaan ennen pelastustietä). Kuvan keltaiset reuna-alueet taas merkkaa konkreettista alueen päättymistä, eli yläosan suunnasta ei ole mitään merkkejä ennen tuota pelastustietä eikä mahdollisuutta saapua alueelle muuta tietä pitkin.
Pysäköintikieltomerkeillä ei ole merkitystä siirtokehotuksen kannalta. Vaikka pysäköintiä ei erikseen olisi kielletty, siirtokehotus on silti siirtokehotus. Pysäköintikieltomerkkien heittely miten sattuu ei kuitenkaan ole kovin järkevää, sillä laki varsin selvästi rajaa merkin vaikutusalueen sille puolelle tietä, jolle merkki on asetettu.Kiinnostais tietää tulkinta tästä siirtokehotuksesta kun tuntuu että merkki on vaan "heitetty vähän sinne päin". Edellisellä kerralla asettivat pelkästään yksipuolisen "pysäköinti kielletty" -merkin tuohon kaarteen sisäkulmaan kerrostalon nurkalle tarkoituksena tyhjentää katu, peittämättä muita merkkejä (merkki näkyi kuvan alareunan suuntaan, eli ei ollut ajosuuntaan tien oikeassa reunassa).
Nyt yrittävät uudelleen tällä merkillä (3.), kun ihmiset eivät tuohon edelliseen reagoineet ja taisi muutama huutokilpailu tulla kun yrittivät autoja hinata pois.
Tarkoituksena näillä on siis tyhjentää koko päättyvä katuosuus autoista ja aiemman perusteella hinaavat & sakottavat paikalle jätettyjä autoja (onneksi itsellä hallipaikka).
Piirsin ihan hemmetin tyylikkään havainnekuvan merkkien asettelusta.
Tässä siis merkit 1 & 2 ovat normaalisti käytössä, eikä niitä ole peitetty tai muutettu.
Kerrostalon sisäänkäynnin kohdalle on jätetty jalkakäytävälle betoniporsaassa oleva kaksipuolinen merkki 3, eli samat merkit tolpan molemmin puolin. Tien toisella puolen ei ole muuta kuin merkki 4.
Eli eikö tämän 3. merkin vaikutusalue ole vähän rajallinen nyt, jos tarkoituksena on tyhjentää koko katu autoista?
Lähinnä mietin, että voiko tuota vaikutusalueen merkkiä h92 tulkita näinkin vapaasti ja muistanko ihan päin mäntyä, jos kuvittelen että sitä saisi käyttää vaan toistomerkkinä aiempaan merkkiin? Jotenkin tuntuu, että (lisäkilvet) peittämättä jätettynä merkit 1. ja 3. olisivat keskenään ristiriidassa ja pysäkönti olisi sallittu suurimmalla osalla katua siirtokehoituksesta huolimatta.
Kuvassa aluetta on vähän tiivistetty, todellisuudessa etäisyys merkkien välillä on pidempi (pari kerrostaloa yhden sijaan ennen pelastustietä). Kuvan keltaiset reuna-alueet taas merkkaa konkreettista alueen päättymistä, eli yläosan suunnasta ei ole mitään merkkejä ennen tuota pelastustietä eikä mahdollisuutta saapua alueelle muuta tietä pitkin.
www.finlex.fi
Kiitti tarkasta tiedosta. Eipä käynyt mielessä edes tarkastaa mitä siirtokehotuksesta on säädetty vaan jumituin täysin tohon vaikutusalueen merkkiin. Ihmetytti sen verran tuo outoon paikkaan jätetty tolppa, ja kun aiemmin tosiaan yrittivät ihan vaan pysäköintikieltomerkillä ilman varsinaista siirtokehotusta. Jostain syystä kuitenkin talvella osaavat laittaa siirtokehotusmerkit aurauspäivistä ihan asiallisesti (kadulla on valmiiksi "peitetyt" tolpat/paikatkin niille siirtokehoituksille aika tiheästi, jostain syystä eivät vaan käytä niitä kuin talvella).Pysäköintikieltomerkeillä ei ole merkitystä siirtokehotuksen kannalta. Vaikka pysäköintiä ei erikseen olisi kielletty, siirtokehotus on silti siirtokehotus. Pysäköintikieltomerkkien heittely miten sattuu ei kuitenkaan ole kovin järkevää, sillä laki varsin selvästi rajaa merkin vaikutusalueen sille puolelle tietä, jolle merkki on asetettu.
Siirtokehotuksen asettamisesta ei säädetä paljon muuta kuin, että työstä on "ilmoitettava asianmukaisin alueelle sijoitetuin merkein tai ilmoituksin vähintään kahta vuorokautta ennen suunniteltua siirtoa.", paitsi että " Poikkeuksellisissa tilanteissa siirtoon voidaan ryhtyä tiealueella tehtävästä työstä ennakkoon ilmoittamatta."
Laki ajoneuvojen siirtämisestä 1508/2019 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Yksi merkki keskellä katua ei kuulosta asianmukaiselta.
Tää on tosiaan mahdollista. Tossa päättyvässä osuudessa on kääntöpaikka, mutta moni ei koskaan aja niin pitkälle vaan kääntää jo nurkan takana tyhjän paikan kohdalla autonsa. Jäisi tosiaan kyltti näkemättä. Veikkaan, että kun siirtoajankohta maanantaina koittaa, niin normaaliin tapaan taas useampi auto siirtyy omistajalleen yllätyksenä toiseen sijaintiin. Taitavat nykyään suosia lähisiirtoja sentään.
Ei ole kartioita tai siimoja. Tosin, nyt 1,5 korttelin päähän oli ilmestynyt myös samanlainen siirtomerkki, eli ehkä täydentävät merkintöjä kun siirtoaika alkaa maanantaina aamulla.
Mitä ihmettä selität? Nopeusrajoitus ei lopu liikenneympyrään eikä lopu mihinkään muuhunkaan risteykseen, vaan on voimassa niin kauan kunnes tulee vastaan joku toinen rajoitus. Esim motarilta tullessa rajoitus on 50kM/h. Ainoastaan tää linkatusta suunnasta tullessa oleva rajoitushässäkkä menee päin persettä, kun virallisesti tuo taajama päättyy merkki on juuri tuon 50 merkin jälkeen, jolloin tuolta suunnalta tullessa saa ajaa pykälien mukaan 80km/h vaikka ajatus tuossa selkeästi on ilmaista, että vaikka taajama päättyy niin rajoitus on 50.Tässäpä kisaaja lyhimpään voimassa olevasta liikennemerkistä:
Vaikka taajama loppuu -merkki olisi oikealla puolella nopeusrajoitusta, eikä muuttaisi rajoitusta kahden metrin päässä, loppuisi 50 km/h liikenneympyrässä. Rajoitukset ympyrän ympäristössä ovat muutoinkin vähän erikoisia: moottoritieltä tullessa oikealle jatkuvaa kaistaa pitkin rajoitus ABC:lle päin lienee 50 km/h, mutta liikenneympyrän kautta kiertäessä 80 km/h.
Nopeusrajoitusmerkki on voimassa seuraavaan nopeusrajoitukseen vaikuttavaan merkkiin C32–C34, E22-E24 tai E26 saakka kyseisellä tiellä. Toisin sanoen rajoitus tosiaankin loppuu risteykseen, tai tuossa merkkiin E23 taajama päättyy.
Riippuu mikä rajoitus, mitä merkkejä, onko yleisrajoits, esim taajama.
No sehän on tietysti 80, koska muuta ei ole osoitettu.
Taajamassa, jos rajoitus on 50 tai yli, pitää varoittaa tasa-arvoisesta risteyksestä merkillä A21.
yle.fi
www.is.fi
Tästä 17v ajokortista on paljon puhuttu jonain tappaja lupana, mutta onko se loppujen lopuksi lisännyt nuorten kuljettajien ja matkustajien kuolemia niin paljon kuin otsikoista saa käsityksen.
Hatara muistikuvani on kertovinaan, että 17-vuotiaiden kuljettajien riskitaso olisi itse asiassa alempi kuin 18-19-vuotiaiden. En heti osaa etsiä tilastoa tai viitettä.
Siellä on vankkaa tutkimustietoa ja tilastoja aiheesta ihan riittämiin. Vastaan voi väittää pelkästään mutupohjalta.
Ihmisten asenteista voi väittää lähes mitä tahansa ja niiden tilastointi on aina vaikeaa. Niiden vahinkojen esiintyvyydestä en heti löytänyt dataa, ja siitäpä en mitään väitäkään.
Oliko tuo nyt sarkasmia, vai yrititkö kertoa että asiasta on tutkimuksia jotka tukee edellisen postaajan muistikuvia.
Jos kiihdyttää nollasta sataan, keskinopeushan on hitaampi kuin tasanopeudessa sataa ajaessa. Havainnointiaikahan on siis pidempi.
Periaatteessa. Muuttujat tulevat mukaan. Jos kaasu on tanakasti pohjassa, pitää jalka ottaa pois kaasulta ja siirtää nopeasti jarrulle, jos oletetaan ettei väistetä tässä vauhdissa. Jos vakkarilla ajelet satasta, saattaa jarrujalka olla valmiimpi kun lappu ei ole lattiassa. On myös mielestäni eri asia, päästätkö menemään niin että aurinkolasit lentävät otsalta takapenkille, vai kruisailetko satasta jo valmiiksi 'rauhassa'.
Kovassa kiihdytyksessä auton tasapaino voi olla huono väistöliikkeisiin. Jos vaikka perä karkaa tämän takia ja keilaat tielle yllättäen juosseen, niin voit ehkä olla osasyyllinen.
Joskus jotkut kuskit on polttiksella saanut "maksulapun" kouraan, vaikka ei ylinopeutta mitattu.
Ainakin hovioikeuden mielestä riittää, että poliisi vain väittää mitanneensa jonkin nopeuden. Ne toimii virkavastuulla, kuulikko!
/img-s3.ilcdn.fi/5466be7ff28cfc0aadf4901b4ae71152aa58b8629856142bf39e342b268de559.jpg)
www.iltalehti.fi
Miksi pitäisi teknisin välinen mitata ?
Mistä tämä ylinopeus juttu tuli ?
Jos ei ole liikennettä valvomassa, niin taitaa kynnys olla pykälää korkeampi vaikka ei painaisi joku muu tehtävä päälle. Ja kalustettuja autoja kai käytetään monessa muussakin tehtävässä, jolloin kynnys korkea, tai pahimista ilmoitetaan eteenpäin.
Jalkakäytävää tai pyörätietä tuollaisesta ei saa. Ilman liikennemerkkiä jalkakäytävän on oltava ajoradasta erotettu, eli toisin sanoen on oltava ajorata, jotta voi olla liikennemerkitön jalkakäytävä. Pyörätie taas vaatii kaikissa tapauksissa liikennemerkin.
No ihan selvästi tuo on kevyen liikenteen väyläksi tarkoitettu. Liikennemerkit vain puuttuu. Puutteelliset merkinnät ovat kyllä hyvin yleisiä. Laita Espoon kaupungille palautetta niin eiköhän se korjata.Meillä on pientaloalueella aina välillä vähän epäselvää että miten liikennesääntöjä tulee missäkin tapauksessa noudattaa ja nyt koulujen alkaessa nousi keskustelua siitä että onko merkitsemätön hiekkatien pätkä kävelytie, kevyen liikenteen väylä vai peräti ajorata.
Kyseessä on siis pari metriä leveä 20m pitkä hiekkaura, joka päättyy kummastakin päädystään tiehen ja ylittää sen suojatienä toiselle puolella tietä oleville KLV:ille.
Ja siinä ei tosiaan ole mitään liikennemerkkejä. Tälläisiä merkitsemättömiä tieuria löytyy varmaan aika runsaasti.
Keskustelu nousi siitä että joku ajoi kyseistä pätkää mopolla ja se ei näkymäesteiden takia ole kovin turvallista. Itsekin olen aika usein automaattisesti ajanut siitä pyörällä.
Oman tieliikennelain tulkinnan mukaan siitä voisi ajaa vaikka autolla - koska liikennemerkein ei ole tien käytölle mitään rajoituksia annettu mutta kuulisin mielelläni muitakin ajatuksia.
EDIT kartta:
Haha, onpas kyllä monitulkintainen paikka ilman liikennemerkkejä. Kuvan perusteella tuon voisi hyvinkin tulkita jalkakäytäväksi. Ainoa varmasti väärä vastaus on pyörätie. "Moottoriajoneuvolla ajo kielletty" -kyltti taas tekee tiestä ajoradan, jolla ei vain saa ajaa moottoriajoneuvoilla. Pyöräillä saa ja jalankulun pitää tapahtua vasemmassa reunassa.
Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta en kehtaisi lähteä kieltämään jonkin tienosan käyttöä joltakin ryhmältä vain siksi, että se vaikuttaa olevan johonkin käyttöön tarkoitettu. Ehdottomasti tienpitäjään yhteys.
Ehkä kuitenkin helpompaa että esim. puistoalueilla jalankiljat kulkevat haluamassaan reunassa (mielellään oikealla) vaikka laki pilkuntarkasti noudatettuna noin sanoisi.
