5G juttelua

[X3VZY]

Onko kellään kokemusta tuosta Elisan ”itsenäisestä” 5g (5g+) liittymästä? Liittymää myydään siis 1000M 39,99e mobiilireitittimiin. Onko kellään kokemusta esim. Standalone 5g:n viiveistä? Saako viiveet vihdoinkin esim. 5-10ms, jota joskus 5g:n alkuvuosina lupailtiin?

 

[Foggy]

Kiinnostaisi myös tuo Elisan SA. Onkohan mitään saumaa, että toimisi Zyxelin NR7101:llä? Kokeilemallahan se toki selviäisi

 

[Hellrock]

Onko kellään kokemusta tuosta Elisan ”itsenäisestä” 5g (5g+) liittymästä? Liittymää myydään siis 1000M 39,99e mobiilireitittimiin. Onko kellään kokemusta esim. Standalone 5g:n viiveistä? Saako viiveet vihdoinkin esim. 5-10ms, jota joskus 5g:n alkuvuosina lupailtiin?

Viiveet on isommat mulla kun mitä NSA verkossa. Huitelee siel 30-50ms hujakoilla. Nsa:lla oli 20-40

 

[jarp]

Onko kellään kokemusta tuosta Elisan ”itsenäisestä” 5g (5g+) liittymästä? Liittymää myydään siis 1000M 39,99e mobiilireitittimiin. Onko kellään kokemusta esim. Standalone 5g:n viiveistä? Saako viiveet vihdoinkin esim. 5-10ms, jota joskus 5g:n alkuvuosina lupailtiin?

Otin just kotinetti omakaistan, tekno lienee sama. Pingit SA:lla samat tai inauksen isommat tyyliin 14ms vs 15ms. Nopeudet tippuu hieman ku NSA:lla modeemi saa käyttöön B1+B3+B20+N78 ja SA:lla vain N28+N78, about 960/60 -> 800->40 tms.

Ts. pingin ja nopeuksien puolesta downgrade, toivottavasti ois luotettavampi kuon NSA kun vauhti kuotenkin riittää. Hankin pääasiassa slicingin takia, tänne korpeen kun ei saa kuin mobiilinetin niin pakko käyttää kaikki keinot takaamaan, että etätyöt onnistuu, jos ylimyyvät kaistaa liiaksi tms.

 

[pulatunnus]

Hankin pääasiassa slicingin takia,

Mikä liittymä, hinta ja mikä siinä viipaloinnissa lupaus ?
Onko ns kiinteä, vai liikkuva.

N28+N78

700Mh ja 3500Mhz, N28, eikös se ollut taajuusjakoinen, siis mietin tuota viivettä.

Viiveestä arvottu, niin matkaa Helsinki/Espooseen jonkin verran. ei siis PK seudulla.

 

[jarp]

Mikä liittymä, hinta ja mikä siinä viipaloinnissa lupaus ?
Onko ns kiinteä, vai liikkuva.
700Mh ja 3500Mhz, N28, eikös se ollut taajuusjakoinen, siis mietin tuota viivettä.

Viiveestä arvottu, niin matkaa Helsinki/Espooseen jonkin verran. ei siis PK seudulla.

Elisa Netti Kotiin XXL omakaista, tää on siis lanseerattu tänä vuonna ja jossain threadissa tästä onkin ollut keskustelua muistaakseni. Tää on "kiinteä" eli myydään vain tietty määrä liittymiä alueelle, jotta voidaan taata nopeus... Nopeuslupaus on minimissään 100 megaa lataus (normiliittymällä 10 megaa), uppauksesta eivät taida uskalla luvata mitään. Hinta oli 45,28 euroa 3 vuoden ajan ja sen jälkeen 59,99 euroa.

Mukaan pakkomyytiin 400 euron asennuspalvelu ja 511 eurolla 5g modeemia ja wifi-meshiä... 5G modeemi itseasiassa on hyvä, pesee Zyxel NR7101:n nopeuksissa (NSA), toivottavasti on vakaa, wifi meshit menee myyntiin kyllä...

Ps. Sitä en nyt ihan ymmärrä, että jos (?) myyvät liikkuvia laajakaistoja nopeuslupauksella, niin miten se ees voisi toimia, kun periaatteessa iso joukko ihmisiä voi siirtyä saman tukarin alueelle, eikä kapa enää riitäkään...

Edit: Joo tää on keski-suomessa maanseudulla, eli matkaa pk-seudulle on.

 

[jarp]

Hehheh, yllä mainittuun, sovittu asennuspäivä omakaistalle tuli ja meni, asentajaa ei näkynyt missään (EDIT: asentaja tuli tänään... en tiedä kellä on kalenterit mennyt solmuun mulla vai Elisalla...). Ei kun sorvaamaan reklamaatiota Elisalle, että asennusmaksu on peruttava, kun ei tapahtunut asennustakaan ja koko helvetin päivä oli raivattu töiden osalta vapaaksi, että takkiin tulee.

Asensin itse ton ulkomodeemin. 5 metrin putken nokkaan modeemi kiinni nippusiteillä ja koko hemmetin tukiaseman vastainen seinä pala kerrallaan kartoittaen. Parhaaseen paikkaan modeemi kiinni seinään pitkillä tikkailla.

Lopputulos; tukiasema on niin lähellä, että ihan sama missä modeemi on, perunakin riittää vastaanottoon ja alkuperäinen paikka yläkerran lattialla oli ihan yhtä hyvä, kuin mitä ulkoseinällä.

Mutta, ulkoseinältä löytyi yksi paikka, jossa modeemi hetkellisesti repi hillittömän kovat SINR arvot (parhaimmillaan 29 dB):

Asensin siihen, mutta jostain syystä modeemi ei pitkään tuossa jaksa pysyä (4x4?), vaan tipahtaa pian "normaaliin" (2x2?):

Mitähän tässä mahtaa tapahtua? Screenshotteihin ei tallentunut, mutta PCI ja CELL_ID muuttuu tässä eriksi. Vaihtaako modeemi tukiaseman eri soluun syystä tai toisesta? Yritin laittaa modeemiin cell lockin päälle, mutta en saanut toimimaan, ehkä siihen tarvittava frequency arvo on väärin (tarttee band, pci ja frequency), otin frequencyn tosta modeemin tiedoista, kun cellmapperissa ei tätä tukiasemaa 5G:n osalta ole.

Sinänsä turhaa hifistelyä kun modeemi kiskoo kuitenkin samat nopeudet oli kiinni missä solussa tahansa, mutta hivelisihän se silmää tuollainen liki 30 dB SINR arvo....

 

[Jzii]

Mitähän tässä mahtaa tapahtua?

Ei tuossa tapahdu muuta kuin se että ensimmäisessä kuvassa päätaajuutena on N78 ja jälkimmäisessä N28. Jos haluat N78 aina päätaajuudeksi niin siihen riittää asetuksista pelkkä band lock ja siihen ruksit vain N78, silti N28 tulee myös lisänä

 

[jarp]

Ei tuossa tapahdu muuta kuin se että ensimmäisessä kuvassa päätaajuutena on N78 ja jälkimmäisessä N28. Jos haluat N78 aina päätaajuudeksi niin siihen riittää asetuksista pelkkä band lock ja siihen ruksit vain N78, silti N28 tulee myös lisänä

Ah mainiota suurkiitos! En tajunnutkaan että noi arvot on taajuuskohtaisia, mutta kun järjellä ajattelee niin pakostihan asia on niin. Ilmanko kulkeekin yhtä kovaa oli kummin vain...

Edit: En tiedä että onko sattumaa vai ei, mutta lukitsin modeemin päätaajuudiksi N78 ja pingit tippui 12ms:ään, tää alkaa olemaan jo mobiiliyhteydeksi vallan mainio. No samaan aikaan kävi kyllä se Elisan asentajakin ja konffasi siihen omakaistan oman apn:n, en tiiä onko tukariin konffattu jotain etuilua myös pingin osalta...

 

[Jzii]

Edit: En tiedä että onko sattumaa vai ei, mutta lukitsin modeemin päätaajuudiksi N78 ja pingit tippui 12ms:ään, tää alkaa olemaan jo mobiiliyhteydeksi vallan mainio. No samaan aikaan kävi kyllä se Elisan asentajakin ja konffasi siihen omakaistan oman apn:n, en tiiä onko tukariin konffattu jotain etuilua myös pingin osalta...

Ei ole sattumaa, itselläkin on N78 päätaajuutena selvästi paremmat huippupingit, jopa 9ms vaikka ei ole edes omakaista. Harmillisesti kuitenkin signaalit on satasen huonommalla puolella niin ajoittain tulee piikkejä ja joutuu pitämään N28 päätaajuutena. Sillä sitten pingit 12-15 joka oikein riittävä sekin

 

[pulatunnus]

Ei ole sattumaa, itselläkin on N78 päätaajuutena selvästi paremmat huippupingit, jopa 9ms vaikka ei ole edes omakaista. Harmillisesti kuitenkin signaalit on satasen huonommalla puolella niin ajoittain tulee piikkejä ja joutuu pitämään N28 päätaajuutena. Sillä sitten pingit 12-15 joka oikein riittävä sekin

Onko käsitystä mitä tuossa on taustalla, maalikkona tulee ensin mieleen että N28 (700Mhz) muistaakseni on taajuusjakoinen ja N78 (3,5Gh) aikajakoinen. Ilmaisesti sitten muut tekiä vaikuttaa viiveeseen niin paljon että jälkimmäisellä kokonais viive pienempi.

Onko N28 viritetty ns laatuun, viiveen sijaan . Ilmeisesti oli NSA, niin päätaajuuden kaverina sitten jotain.

 

[Geekuality]

Auttakaapa tyyppiä mäen alla. Uudellamaalla okt haja-asutusalueella, modeemina Teltonika TRB500 kiinni QuPanel 5G/LTE HP MIMO 4x4 -antennissa (nelikulmainen vanhempi, ei uusi kapeampi global-malli) sen 10m kaapeleilla, ja antenni katolla samassa tolpassa VHF/UHF-antennien alapuolella.

Läheisellä mäellä n. 2 km päässä on tukiasemamastossa sekä Telia että Elisa bandeilla 1,3,7,20 ja DNA noilla samoilla plus 8 (CellMapperin mukaan SA:ta ei kenelläkään). Antennista olisi muuten näköyhteys tukiasemaan, mutta ihan tässä oman tontin kulmalla on sekapuustoa sen verran että estää tuon ympäri vuoden - näin lämpimänä aikana toki tehokkaammin. Antenni on suunnattu suoraan kohti tukiasematolppaa mahdollisimman tarkasti Guru Mapsin antaman maastokartan suuntiman ja iPhonen kompassin avulla.

Tällä hetkellä liittymä on Elisan Mobiililaajakaista 5G 600M. Normaalisti yhteys (5G NSA) on kiinni B20 (10MHz) jolla keskimäärin RSRP -75 ja -60 dBm haarukassa, RSRQ -12 ja -8 dBm haarukassa, mutta SINR normaalisti 9 ja 13 dBm haarukassa. Ping n. 30ms. Kuormituksessa tulee kaikki muut bandit mukaan, mutta nopeus jää silti keskimäärin 230-270 Mbps tienoille. Tuossa pikainen ruutukaappaus modeemilta Speedtestin aikana.



Ennen kiinteän asennuksen valmistumista sain tuolla modeemilla sen omilla antenneilla sisällä ikkunan vierestä n. 100 Mbps parempia latausnopeuksia, mutta se ei ole modeemin sijoituspaikkana vaihtoehto (etenkään sellaisena siilinä ) - eli täytyisi saada systeemi tikkiin ulkoantennin kanssa, ja mielellään tuolla nykyisessä antennitolpassa.

Mistäs tässä kannattaisi aloittaa virittäminen?

(Lisäksi myös yritysliittymä on periaatteessa vaihtoehto, etätöiden takia tuota juuri haluaisi vähän toimivammaksi.)

 

[Hyrava]

Auttakaapa tyyppiä mäen alla. Uudellamaalla okt haja-asutusalueella, modeemina Teltonika TRB500 kiinni QuPanel 5G/LTE HP MIMO 4x4 -antennissa (nelikulmainen vanhempi, ei uusi kapeampi global-malli) sen 10m kaapeleilla, ja antenni katolla samassa tolpassa VHF/UHF-antennien alapuolella.

Läheisellä mäellä n. 2 km päässä on tukiasemamastossa sekä Telia että Elisa bandeilla 1,3,7,20 ja DNA noilla samoilla plus 8 (CellMapperin mukaan SA:ta ei kenelläkään). Antennista olisi muuten näköyhteys tukiasemaan, mutta ihan tässä oman tontin kulmalla on sekapuustoa sen verran että estää tuon ympäri vuoden - näin lämpimänä aikana toki tehokkaammin. Antenni on suunnattu suoraan kohti tukiasematolppaa mahdollisimman tarkasti Guru Mapsin antaman maastokartan suuntiman ja iPhonen kompassin avulla.

Tällä hetkellä liittymä on Elisan Mobiililaajakaista 5G 600M. Normaalisti yhteys (5G NSA) on kiinni B20 (10MHz) jolla keskimäärin RSRP -75 ja -60 dBm haarukassa, RSRQ -12 ja -8 dBm haarukassa, mutta SINR normaalisti 9 ja 13 dBm haarukassa. Ping n. 30ms. Kuormituksessa tulee kaikki muut bandit mukaan, mutta nopeus jää silti keskimäärin 230-270 Mbps tienoille. Tuossa pikainen ruutukaappaus modeemilta Speedtestin aikana.



Ennen kiinteän asennuksen valmistumista sain tuolla modeemilla sen omilla antenneilla sisällä ikkunan vierestä n. 100 Mbps parempia latausnopeuksia, mutta se ei ole modeemin sijoituspaikkana vaihtoehto (etenkään sellaisena siilinä ) - eli täytyisi saada systeemi tikkiin ulkoantennin kanssa, ja mielellään tuolla nykyisessä antennitolpassa.

Mistäs tässä kannattaisi aloittaa virittäminen?

(Lisäksi myös yritysliittymä on periaatteessa vaihtoehto, etätöiden takia tuota juuri haluaisi vähän toimivammaksi.)

Onhan Teltonikan firmikset päivitetty uusinpiin? Sekä itse laitteen että sen modeemin firmis? Noissa oli ainakin ensimmäisissä modeemifirmiksissä kaikkea kummaa että ei oikein esim 5G:tä osannut kunnolla käyttää ja muutenkin. Duunissa ainakin havaittiin RUTX50-mallissa hurjaa parannusta 5G-käyttäytymiseen kun päivitettiin sekä itse reititinfirmis että modeemipiirin firmis.

Nuo 10m antennikaapelit ovat kyllä melko pitkät, tuossa mitassa vaimennusta alkaa olemaan jo jonkun verran. Jos pystyt, kokeile alkuperäisillä antenneilla siellä tolpan nokassa tuon QuPanelin tilalla että vaikuttaako nopeuksiin. Töissä todettiin että erillisellä ulkoantennilla ei oikein saa korkeille 5G-taajuuksille oikein mitään hyötyä kun antennikaapeli tuntuu syövän sen hyödyn, alemmat 4G-taajuudet kyllä toimivat paremmin ulkoantennilla. (meillä ei yritetäkään saada maksiminopeuksia vaan mahdollisimman luotettavia yhteyksiä)

 

[SpiidWulf]

Auttakaapa tyyppiä mäen alla. Uudellamaalla okt haja-asutusalueella, modeemina Teltonika TRB500 kiinni QuPanel 5G/LTE HP MIMO 4x4 -antennissa (nelikulmainen vanhempi, ei uusi kapeampi global-malli) sen 10m kaapeleilla, ja antenni katolla samassa tolpassa VHF/UHF-antennien alapuolella.

Läheisellä mäellä n. 2 km päässä on tukiasemamastossa sekä Telia että Elisa bandeilla 1,3,7,20 ja DNA noilla samoilla plus 8 (CellMapperin mukaan SA:ta ei kenelläkään). Antennista olisi muuten näköyhteys tukiasemaan, mutta ihan tässä oman tontin kulmalla on sekapuustoa sen verran että estää tuon ympäri vuoden - näin lämpimänä aikana toki tehokkaammin. Antenni on suunnattu suoraan kohti tukiasematolppaa mahdollisimman tarkasti Guru Mapsin antaman maastokartan suuntiman ja iPhonen kompassin avulla.

Tällä hetkellä liittymä on Elisan Mobiililaajakaista 5G 600M. Normaalisti yhteys (5G NSA) on kiinni B20 (10MHz) jolla keskimäärin RSRP -75 ja -60 dBm haarukassa, RSRQ -12 ja -8 dBm haarukassa, mutta SINR normaalisti 9 ja 13 dBm haarukassa. Ping n. 30ms. Kuormituksessa tulee kaikki muut bandit mukaan, mutta nopeus jää silti keskimäärin 230-270 Mbps tienoille. Tuossa pikainen ruutukaappaus modeemilta Speedtestin aikana.



Ennen kiinteän asennuksen valmistumista sain tuolla modeemilla sen omilla antenneilla sisällä ikkunan vierestä n. 100 Mbps parempia latausnopeuksia, mutta se ei ole modeemin sijoituspaikkana vaihtoehto (etenkään sellaisena siilinä ) - eli täytyisi saada systeemi tikkiin ulkoantennin kanssa, ja mielellään tuolla nykyisessä antennitolpassa.

Mistäs tässä kannattaisi aloittaa virittäminen?

(Lisäksi myös yritysliittymä on periaatteessa vaihtoehto, etätöiden takia tuota juuri haluaisi vähän toimivammaksi.)

RSRP on erittäin hyvä, eli antenni sinällään toimii. Nopeutta pudottaa todennäköisesti heikko SNR. Yksi syy voi olla, että antennitolpassa tulee häiriötä muista tukiasemista ja soluista. Vastaavasti sisällä seinät vähentävät näitä häiriöitä, jolloin SNR ja nopeus paranevat omilla antennilla.

Pystytkö sijoittamaan antennia sitten, että se ei olisi avoimessa tilassa 360 astetta, vaan esim rakennus suojaisi muita ilmansuuntia, kuin tukiaseman suuntaa? Esimerkiksi omalle ulkomodeemille paras paikka on ikkunan sisällä, eikä seinässä, vaikka RSRP hitusen heikkenee. Vastaavasti katolla RSRP paranee 20dBm, mutta SNR heikkenee 10dB ja samalla myös nopeus.

Karkeana nyrkkisääntönä, -75-80dBm on riittävä RSRP nopeusmielessä ja sen jälkeen paukut kannattaa laittaa SNR:n kohentamiseen

En tunne Teltonikan hallintakäyttöliittymää, mutta onko yllä olevassa kuvassa B20 päätaajuutena? Jos mahdollista, kannattaa koittaa pakottaa se B1/B3/B7, joissa on Elisalla parempi kaistanleveys kuin B20.

 

[Geekuality]

En tunne Teltonikan hallintakäyttöliittymää, mutta onko yllä olevassa kuvassa B20 päätaajuutena? Jos mahdollista, kannattaa koittaa pakottaa se B1/B3/B7, joissa on Elisalla parempi kaistanleveys kuin B20.

Jep, B20 on se koko ajan pystyssä oleva yhteys. Muistaakseni viime kesänä tätä systeemiä kiireessä kasatessa kokeilin noitakin, mutta taisin lopulta päätyä olemaan pakottamatta mihinkään. Pitääpä tosiaan kokeilla uudelleen.

 

[kurkimies]

Viiveet on isommat mulla kun mitä NSA verkossa. Huitelee siel 30-50ms hujakoilla. Nsa:lla oli 20-40

Mulla Elisan 5G SA-verkossa viiveet 12-50ms välillä ja 5G NSA-verkossa jostain alkaen 15ms ylöspäin

 

[SpiidWulf]

Onko käsitystä mitä tuossa on taustalla, maalikkona tulee ensin mieleen että N28 (700Mhz) muistaakseni on taajuusjakoinen ja N78 (3,5Gh) aikajakoinen. Ilmaisesti sitten muut tekiä vaikuttaa viiveeseen niin paljon että jälkimmäisellä kokonais viive pienempi.

Onko N28 viritetty ns laatuun, viiveen sijaan . Ilmeisesti oli NSA, niin päätaajuuden kaverina sitten jotain.

Johtunee todennäköisesti siitä, että matalamman taajuuden johdosta N28 solu on maantieteellisesti huomattavasti suurempi, kuin N78 solu. Ja tämän myötä sen alueella on enemmän käyttäjiä, kuin yhdessä N78 solussa. Myös radiorajapinnan kapasiteetti on huomattavasti pienempi, jolloin liikenne alkaa bufferoitumaan tukiasemassa ja latenssi kasvaa.

Aiheesta voi lukea lisää esim täältä:
Understanding Latency in Modern Mobile Networks - Netradar

 

[pulatunnus]

Johtunee todennäköisesti siitä, että matalamman taajuuden johdosta N28 solu on maantieteellisesti huomattavasti suurempi, kuin N78 solu. Ja tämän myötä sen alueella on enemmän käyttäjiä, kuin yhdessä N78 solussa. Myös radiorajapinnan kapasiteetti on huomattavasti pienempi, jolloin liikenne alkaa bufferoitumaan tukiasemassa ja latenssi kasvaa.

Maalikona ajatellen tuo selittäisi vaihtelua, mutta jos oletetaan että isommat viiveet tulleet myös silloin kun ei ruuhkaa, eli perään saatu myös ihan hyviä tiedonsiirto nopeuksia.

En tässä kiistä etteikö käyttäjämäärä vaikuttaisi, tosin ei isot asiakasmäärät viiveitä räjäytä noilla korkeammilla alueilla (siis en tarkoita tilanteita missä ruuhkaa).

Sori, ei tarkoitus olla negatiivinen, vaan tarkoituksella vastaväitettä, kiinnostaa ihan aidosti.


Itsellä tuli ensin mieleen että optimoitu laatuun, virheettömyyteen viiven kustannuksella. Se tässä hämmentää että nimenomaan taajuusjakoiselta pitäisi puuttua se aikajakoisen perusviive, Ei se tietenkään viiveen aikaansaamista muualla.

Aiheesta voi lukea lisää esim täältä:
Understanding Latency in Modern Mobile Networks - Netradar

Tuolla linkki taisi viedä aika yleiseen tarinaa, ei tähän miksi N28 vs N78 viiveet aikajakoisen eduksi.

 

[SpiidWulf]

Maalikona ajatellen tuo selittäisi vaihtelua, mutta jos oletetaan että isommat viiveet tulleet myös silloin kun ei ruuhkaa, eli perään saatu myös ihan hyviä tiedonsiirto nopeuksia.

En tässä kiistä etteikö käyttäjämäärä vaikuttaisi, tosin ei isot asiakasmäärät viiveitä räjäytä noilla korkeammilla alueilla (siis en tarkoita tilanteita missä ruuhkaa).

Sori, ei tarkoitus olla negatiivinen, vaan tarkoituksella vastaväitettä, kiinnostaa ihan aidosti.


Itsellä tuli ensin mieleen että optimoitu laatuun, virheettömyyteen viiven kustannuksella. Se tässä hämmentää että nimenomaan taajuusjakoiselta pitäisi puuttua se aikajakoisen perusviive, Ei se tietenkään viiveen aikaansaamista muualla.



Tuolla linkki taisi viedä aika yleiseen tarinaa, ei tähän miksi N28 vs N78 viiveet aikajakoisen eduksi.

Mobiiliverkko on aina hyvin heterogeeninen ympäristö, joten mitään yhtä vaikuttavaa tekijää tyypillisesti ei ole, vaan ilmiöt johtuvat useasta tekijästä jotka vielä usein kumuloituvat. Muutama käytännön esimerkki vaikuttavista tekijöistä, mitä on yksinkertaistettu ja ajatellaan NR-SA tyyppistä käyttötilannetta:

Mobiilikäyttö on tyypillisesti purskeista. Esimerkkinä 300Mbit/s liittymän omaava henkilö alkaa lataamaan 3000Mbit kokoista tiedosta. N28 verkossa nopeus on karkeasti n. 100Mbit/s, jolloin lataukseen menee 30s ja henkilö kuormittaa verkkoa tämän ajan. Vastaavasti N78 verkossa hän kuormittaa samaan lataukseen verkkoa vain 10s ajan. Koska N28 verkossa on muutenkin huomattavasti kaistaa vähemmän käytössä, joutuu tukiasema alkaa puskuroimaan liikennettä mitä enemmän käyttäjiä alkaa tulemaan.

Usein 5G verkosta löytyy sekä N78, että N28 solut, joista N78 kattaa tietyn maantieteellisen alueen ja N28 tyypillisesti saman mitä N78, sekä huomattavasti enemmän. Uudehkojen rakennusten materiaalit ovat sellaisia, että N78 signaali läpäisee seinä- ja ikkunarakenteita todella huonosti, jolloin kännyköissä ei N78 yleensä toimi sisätiloissa. Eli tällöin on tilanne, että N78 verkkoa käyttävät ulkona olevat mobiilikäyttäjät, sekä ulkomodeemin/ulkoantennit/tietyllä varauksella sisämodeemin käyttäjät, sekä ulkona olevat matkapuhelinkäyttäjät. Eli N28 soluun tulee pinta-alan puolesta enemmän käyttäjiä mitä N78, sekä lisäksi lähes kaikki sisätiloissa olevat mobiilikäyttäjät. Nyt jo entuudestaan huomattavasti N78:a pienemmän kapasiteetin omaava N28 kuormittuu vielä huomattavasti suuremmalla käyttäjämäärällä, kuin N78. Ja taas tukiasema alkaa puskuroimaan liikennettä N28 puolelle ja latenssi kasvaa. Varsinkin talviaikaan taitaa valtaosa mobiilikäyttäjistä olla sisätiloissa.

Kun puhuttaan verkkoteknisistä ominaisuuksista, kuten aika- ja taajuusjakoisuus, näillä ei ole juurikaan merkitystä suhteessa kuormituksen aiheuttamaan latenssiin. Täysin optimaalisesti toimivan (=laboratiorio-oloissa) 5G verkon ns. verkkotekniikasta tuleva viive taitaa olla n. 5ms taajuudesta ja multipleksauksesta riippumatta. Myös radiolähettimissä on eroa, joten tilanne saattaa vaihdella hyvinkin paljon Nokia/Ericsson/Huihai välillä. Esimerkkinä Huaweilla on tiettyjä proprietary optimointeja Huawein tukiasemaradion ja CPE:n välillä jne.

Testiohjelmilla mitattavassa ketjussa on jo niin monta välivaihetta, että niiden kautta tehtäviä viivemittauksia voi pitää korkeintaan suuntaa-antavina. Pitäisi saada pingattua päätelaitteen ja tukiaseman väliä, että multipleksauksen vaikutuksista viiveeseen voisi vetää juurikaan johtopäätöksiä. Joku varmaan tietää, saako esim. NSG:lla tuota dataa kaivettua enemmän.

 

[pulatunnus]

5G verkon ns. verkkotekniikasta tuleva viive taitaa olla n. 5ms taajuudesta ja multipleksauksesta riippumatta.

Onko tämä tasapäistyminen seurausta aikajakoisen muutoksista, siis sen takia kysyn kun vielä hiljan nimenomaan aikajakosiessa pidettiin sitä että se lisää viivettä numeron, toisenkin.

...
Mobiilikäyttö on tyypillisesti purskeista. Esimerkkinä 300Mbit/s liittymän omaava henkilö alkaa lataamaan 3000Mbit kokoista tiedosta. N28 verkossa nopeus on karkeasti n. 100Mbit/s, jolloin lataukseen menee 30s ja henkilö kuormittaa...

Jos tämä oli tuohon että jos siellä kaistalla ei ole ruuhkaa, jos siinä pingailee ja lataus vauhdit perään ovat reippaat suhteessa kyseisen kaistan leveyteen.
Siis ei ne ylempienkään taajuuksien viiveet ole menneet pitkiksi vaikka alueella olisi rajusti käyttäjiä, jos siirtomäärät ei vedä verkko tukkoon.

 

[SpiidWulf]

Onko tämä tasapäistyminen seurausta aikajakoisen muutoksista, siis sen takia kysyn kun vielä hiljan nimenomaan aikajakosiessa pidettiin sitä että se lisää viivettä numeron, toisenkin.

Tähän ei osaa varmaan vastata, kuin verkkolaitteiden valmistaja, koska vaikuttavia tekijöitä on niin paljon puhtaan multipleksauksen sijaan ja ainoastaan valmistajat pysyvät mittaamaan luotettavasti CPE - tukiasemaviiveen. Lukujen osalta ollaankin sitten kaupallisen osaston armoilla.

Jos tämä oli tuohon että jos siellä kaistalla ei ole ruuhkaa, jos siinä pingailee ja lataus vauhdit perään ovat reippaat suhteessa kyseisen kaistan leveyteen.
Siis ei ne ylempienkään taajuuksien viiveet ole menneet pitkiksi vaikka alueella olisi rajusti käyttäjiä, jos siirtomäärät ei vedä verkko tukkoon.

Tässä pointtina se, että radioverkossa on muuttujia niin paljon, että loppukäyttäjäpäästä tehtävistä mittauksista ei hirveän kattavia johtopäätöksiä voi tehdä. Eli mahdolliset multipleuksauksesta tulevat viive-erot ovat hävivän pienet kaikkiin muihin tosielämän radioverkon latenssiin vaikuttaviin tekijöihin verrattuna.

Jos FDD ja TDD vertailua haluaa tehdä, parempi verrokkitaajuus olisi N1, joka on lähempänä N78 mm. taajuuden ja kaistanleveyden osalta, kuin N28.

 

[Cresti74]

Tällä viikolla meille tuli DNA Koti 5G tuolla uudemmalla zte mc889a modeemilla.

Toki asentajan kanssa saatiin suoralla yhteydellä modeemista hetkellisesti 400+ Mbit nopeuksia, mutta pingit ja käytännön nopeudet ovat samaa kuin itse vuosia sitten kasaamallani tp-link wdr3600 (rooter openwrt) + usb lte modeemilla. (tällä viikolla tuolla LTE modeemilla -92,6 dBm RSRP / 14,8 dB SINR - B3/B7 CA:lla 145 Mbit DL)

Onhan tuossa uudemmassa modeemissa enempi kanavia yhdessa, mutta silti 4G viiveet.

DNA näyttää puhuneen jo '21, että heidän kaikki omat tukiasemansa ovat jo SA-tekniikalla ja myyjät lupaa omaa kaistaa.

Mitenkäs kypsä tuo DNA:n SA on vai pitääkö harkita palautusta?

 

[Jzii]

Jos FDD ja TDD vertailua haluaa tehdä, parempi verrokkitaajuus olisi N1, joka on lähempänä N78 mm. taajuuden ja kaistanleveyden osalta, kuin N28.

Heitin aamulla N1 päätaajuudeksi, käyttötilana siis NSA. Mitään kovin vertailukelpoista testiä en saa mutta kyllä näyttäisi että huippupingit N1:llä on selvästi paremmat kuin N28:lla, 8.8.8.8 pingatessa tuollaista 12ms parhaimmillaan mutta averagessa ero jää aika pieneksi. Silti jäädään kuitenkin huippujen osalta N78:sta.

 

[j_o_a_k_i_m]

Meille soitteli hyvin innokas dna:n kauppias, joka koitti kaupata omaa siivua kaistasta. Paras tarjous tiskin alta taisi olla 35 €/kk kahdeksi vuodeksi. Ulkomodeemi ja asennukset oisko ollu pari sataa siihen päälle. Toinen vaihtoehto oli yli 40 €/kk kahdeksi vuodeksi sisältäen asennukset ja laitteet. No Elisan 5G on toiminut niin hyvin 25 €/kk hinnalla että en lämmenny kalliimmalle vaihtoehdolle. Jos 5G oikeasti alkaa ruuhkautuun, niin vaihdetaan kuituun siinä kohtaa.

 

[jessenic]

Mitenkäs kypsä tuo DNA:n SA on vai pitääkö harkita palautusta?

Ei ole vielä kuluttajille SA-liittymää DNA:lla, eli ei myöskään slicing-ominaisuutta käytössä. Vasta Elisalla tämä tuotteistettu.

 

[Kilkenblad]

Meille soitteli hyvin innokas dna:n kauppias, joka koitti kaupata omaa siivua kaistasta. Paras tarjous tiskin alta taisi olla 35 €/kk kahdeksi vuodeksi. Ulkomodeemi ja asennukset oisko ollu pari sataa siihen päälle. Toinen vaihtoehto oli yli 40 €/kk kahdeksi vuodeksi sisältäen asennukset ja laitteet. No Elisan 5G on toiminut niin hyvin 25 €/kk hinnalla että en lämmenny kalliimmalle vaihtoehdolle. Jos 5G oikeasti alkaa ruuhkautuun, niin vaihdetaan kuituun siinä kohtaa.

En vaihtaisi. Dnalla ei tosiaan ole mitään omia siivuja muualla kuin myyjien puheissa. Säästyneet rahat laittaisin talteen kuiturakentamiseen tulevaisuutta varten.

 

[j_o_a_k_i_m]

En vaihtaisi. Dnalla ei tosiaan ole mitään omia siivuja muualla kuin myyjien puheissa. Säästyneet rahat laittaisin talteen kuiturakentamiseen tulevaisuutta varten.

On kyllä erikoista jos kehtaavat tuollaista myydä ja todeta jälkeenpäin että "se olla vain mainos". Ilmeisesti ovat nyt saaneet oman tai yhteisverkon tänne (Raaheen) ihan vasta, koska vuosi sitten Elisa oli ainoa, jolta 5G:n sai tälle alueelle. Tokihan nyt on kiire saada asiakkaita. Joka tapauksessa otetaan kuitua sitten kun joku sitä sopivan halvalla tarjoaa.