48V LiFePo4 DIY kotiakku

[busted]

Moisen rakentelu on suunnitelmissa, vaikka näitä saakin valmiina kohtuuhinnalla (joten validi kysymys voisi olla, että kannattaako? - jota siis emme kysy)


Pitkään pyöritellyt komponentti listaa mielessä ja sopivan (edullisen) teräskotelon löytyminen on hiertänyt. Näistä saa helposti maksaa 200-300€ (yleismallinen teräskotelo sähköasennuksiin) tai n 500€ (diy-akkukotelo, tällöin toki sisältää kaikki osat)

Viimeisin oivallus olisi käyttää 315mm IV-(kierresauma)putkea kotelona. Halpa, kuin saippua ja päädyt ja kannakkeet edullisia/kaupallisia. Tällöin toki kennot yhteen riviin, jolloin kokonaisuudesta tulee yli 1m pituinen. Tuota putkea on saatavilla myös 1,5mm:n "heavy duty"-versiona, jolloin vieläkin tukevampi.

Kennoina siis 280 - 315Ah:n kennot - koska näissä vaikuttaisi €/kWh olevan alhaisimmillaan.

Millaisiin koteloratkaisuihin olette omissa DIY-akuissa päätyneet?

 

[SiB77]

Jos noin iso pitäis rakentaa niin PA kamoista vois löytyä fiksuja bokseja esim:

Fun Generation Eco Wood Case 6

Transport Case Case construction, 2x Drawbolts, Suitcase handle, External dimensions: 670 x 420 x 320 mm, Internal dimensions: 650 x 400 x 300 mm, Weight: 6.3 kg

www.thomann.de

Flyht Pro UAC Universal Alu Case "XL"

Universal Transport Box Made of aluminium, With lockable lid, Perfect transport protection and organizing system for music equipment and stage accessories, Very stable construction via profile corner reinforcement on the lid, 2 Hinged closures on...

www.thomann.de

Noihin mahtuu 16kpl 314Ah kennoja (348 x 208 x 576 mm) plus bms, sulake ja balanceri tietty.

 

[Jack W]

Esim. Puuilosta kulmarautaa ja teräslevyä ja kasailee vaikka popniiteillä sopivan kotelon jos ei hitsaamalla ole mahdollista tehdä. Linkissä rautaista valikoimaa.

Rautatavara | Puuilo

Tee-se-itse-puuhat onnistuvat vaivatta hankkimalla laadukkaat rautatavarat. Osta putket, levyt, listat ja holkit Puuilosta – joko verkosta tai myymälöistämme.

www.puuilo.fi

 

[asentaja1]

Viimeisin oivallus olisi käyttää 315mm IV-(kierresauma)putkea kotelona. Halpa, kuin saippua ja päädyt ja kannakkeet edullisia/kaupallisia. Tällöin toki kennot yhteen riviin, jolloin kokonaisuudesta tulee yli 1m pituinen. Tuota putkea on saatavilla myös 1,5mm:n "heavy duty"-versiona, jolloin vieläkin tukevampi.

Tuo kierresaumaputki on kyllä melkoista höttöä, ei mielestäni sovi mitenkään mihinkään tukevuutta kaipaavaan rakennelmaan edes paksumpana.

Lähtisin itse varmaan ensimmäisenä käymään romiksella, niissä usein näkee kaikkea hienoa ja sopiva kotelo tai viittä vaille valmis aihio voisi hyvinkin löytyä sieltä kilohinnalla. Myös jo mainittu kotelon rakentaminen itse hitsaamalla tai niittaamalla on hyvä idea ja siihenkin tarvikkeet saa romikselta parempaan hintaan ja valikoima on todennäköisesti parempi kuin kaupassa.

Kannattaa myös miettiä sitä, että tekeekö yhden ison jättimäisen akun jota ei siirrä kuin hiabilla tai pumppukärryillä, vai tekeekö esim kolme pienempää 100Ah laatikkoa ja sitten asennuspaikalla vasta kytkee ne rinnakkain.

Yhdessä laatikossa tuo kokonaisuus on karkeasti jossakin 200kg nurkilla, vaatii jo ihan kohtalaisen paksua tavaraa ja vähän miettimistä miten se kannattaa tehdä, että on tukeva ja kestää kuljettamisen ja käytön.

 

[HWmouse]

Ehdottomasti em. 280-315Ah kennoilla kannattaa toteuttaa, aikalailla standardi 51.2V diy akuissa, kWh hinta matalin tällä hetkellä ja energiatiheys hyvä. Painoa pelkillä 16S kennoilla on 86-91kg riippuen mallista. BMS:ksi joku JK:n malli ("normaali" tai RESS), kohteen ja tarpeen mukaan. Ovat yksiä parhaimmista, ellei paras BMS diy markkinoilla tällä hetkellä. Eivät tarvitse erillistä balanceria, active balancer on sisäänrakennettu. Passiibibalancerimallit kannattaa nykyään tämän kokoisissa akuissa jättää kauppaan.

Tärkeämpi on ehkä saada kennot edes pieneen puristukseen, jotta pysyvät paikoillaan, eivätkä jäykät busbarit rasita terminaaleja. Valmistaja suosittelee 300kg puristusta, mutta tärkeämpi saada edes jotain puristusta, eikä hakea em. lukua pilkulleen. Lisäksi EVE on virallisesti ensimmäistä kertaa suositellut datasheetissä tämän tyypin kennojen käyttämistä vain pystyasennossa, mitä kannattanee noudattaa (vaikka muitakin ratkaisuja on markkinoilla). Eriste(levyt) tietysti kennojen väliin.

Periaatteessa puristuksessa olevan kennopaketin (esim. päädyt+kierretanko rakenne) voi nostaa tai tehdä "mihin tahansa" koteloon joka kestää kennojen painon. Yleisin rakenne koteloissa lienee 8+8 kennoa vierekkäin 16 kennon rivin sijasta.

Oma rakenne siis 8S ja 8S paketit yhdistettynä 16S akuksi yhdellä BMS:llä. Balance johdot + yhdistysbusbarin jos ottaa irti, niin voi erillisenä siirtää 8S paketit. Vastaava jaettu (kerros)rakenne näyttää olevan ensimmäisissä EVE MB56 diy koteloissa. Aika näyttää onko tuolla pakettien yhdistämiseen käytetyllä pidemmällä busbarilla mitään käytännön negatiivista vaikutusta.

Edit: Toisessa threadissa spekuloitu deligreencs näköjään myy kahta koteloa ilman BMS ja busbareja n. 200€ hintaan toimitettuna EU alueelta: EU Stock -DIY 48V LiFePO4 Battery Pack Stacking Kit, Individual Black ja EU Stock & Free Shipping & Tax Free No Other Accessories DIY 48V LiFeP

 

[Pakana]

Mä väkersin oman 15kwh akun tekemällä itse metallista kotelon, jossa päädyt 5mm plootua joka samalla toimii kierretankojen avulla puristimena. Lisäksi siellä on muovilevyt kennojen ja kotelon välissä, sekä erijännittetasoisten kennojen välissä. Noissa kennoissahan on yleensä toinen napa suoraan kuoressa kiinni, ja eristeenä toimii pelkkä ohut muovikalvo. Mötikkä painaa n. 100kg, joten eihän sitä nyt ihan noinvaan nostella.

Mä tein akustani 24V laittamalla aina kaksi kennoa rinnan, jos nyt sattui pariksi kennot joista toisessa on pienempi sisäinen vastus nuo luonnollisesti putkautuvat eritahtia, ja parempaan kennoon tulee enemmän syklejä jos akun lataa muuten kuin tyhjästä täyteen. Ainakin mun käytössä täysin epäolennainen ongelma, kun akut tulevan vanhenemaan ennen kuin syklit ovat mikään ongelma.

Jos kennoille ei rakenna puristusta on syytä hankkia ne joustavat busbarit. Mulla on puristus, mutta koska kennot ovat kahdesa rinnakkaisessa jonossa, se jonojen välinen busbar odottaa edelleen parantelua, pitäisi tehdä pokkeavan pituinen joustava busbar. Nyt mulla on siine S muotoiseksi taivutettu kuparilatta.

Tuo OP ajatus akun tekemisestä iv putkeen voisi periaatteessa toimia, jos siellä putken sisällä oleva kennopaketti on "itsekantava". Mikään normaali iv putki ei tuota painoa kestä sellaisenaan, eikä kierresaumakanavaa voi hyödyntää puristimena, se sauma ei kestä vetoa, vaan jos vetää putki purkautuu spiraaliksi. Näin perskohtaisesti en kyllä keksi mitä etua tuosta putken muotoisesta akusta olisi verrattuna esimerkiksi vastaavan pituiseen nelikulmaiseen koteloon, toki peltiarkista tekevän täytyy saada kantattua se putki, joka vaatii hieman virittelyä, jos käytössä ei ole isoa kanttikonetta.

Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä kuitenkin kannattanut hommata valmis kotelo, itsetehdyn sijaan. Vaiva ei sinänsä kohtuuton ollut, mutta lopputulos olisi ollut siistimpi.

Nuo aiemmin linkatut thomannin yleiskotelot vaikuttavat kyllä mun silmään liian heppoisilta. Musta vaikuttaa että ne ovat mitoitettu niin että kestävät hyvin sen mitä noista kahvoista nostettuna normaali mies kantaa, mutta ei normaali mies kanna tuollaisin kahvoin 100kg laatikkoa.

 

[zepi]

Tärkeämpi on ehkä saada kennot edes pieneen puristukseen, jotta pysyvät paikoillaan, eivätkä jäykät busbarit rasita terminaaleja.

Onko saatavilla helposti bus-bareja jotka ovat taipuisia. Kalliimpia ne varmaan ovat, mutta tuntuu hölmöltä väkisin käyttää jäykkiä kun 10cm matkalle joku kuparikaapeli + krimppiliitin-yhdistelmä ei ihan hirveästi maksa sekään.

Tai kai noita krimppiliittimiä ja jotain 25 tai 50mm² kuparikaapelia voi ostaa kaupasta ja puristaa itse. Tosin 16-kennoiseen akkuun tulee kyllä hintaa sitten jo useita kymppejä tai satanenkin jos työkalukin pitää hommata.

 

[Pakana]

Onko saatavilla helposti bus-bareja jotka ovat taipuisia. Kalliimpia ne varmaan ovat, mutta tuntuu hölmöltä väkisin käyttää jäykkiä kun 10cm matkalle joku kuparikaapeli + krimppiliitin-yhdistelmä ei ihan hirveästi maksa sekään.

Tai kai noita krimppiliittimiä ja jotain 25 tai 50mm² kuparikaapelia voi ostaa kaupasta ja puristaa itse. Tosin 16-kennoiseen akkuun tulee kyllä hintaa sitten jo useita kymppejä tai satanenkin jos työkalukin pitää hommata.

On niitä esim aliexpressissä ihan yleisesti saatavana, ja tulevat halvemmaksi kuin ostaa kaapelikengät ja puristella itse.. Siinä kaapelikengässä on kuitenkin suhteellisen paljon kuparia, ellei osta jotain peltirimpulaa. Tosin noin mutuna kyllä heitän että tuollainen 50mm² kaapelikenkä on siinämäärin pitkä että ne ei suoraan edes mahdu kennon napojen väliin, vaan pitäisi laittaa |\|\|\| -muotoon.

 

[zepi]

50mm kaapeli on kyllä aina jäykkää taivuteltavaa. No, jos joskus onnistuu mökin osto niin mietitään sitten että paljonko jaksaa panostaa. Lämmitettävä akku pitäisi sitten saada, että saa nähdä mikä on kaupallisten ratkaisuiden tilanne jos sinne asti koskaan päästään.

 

[busted]

Tuollainen mökkiakku voisi olla optimaalinen sijoittaa maahan (routarajan alle - jota voi nostaa eristeillä)
Tällöin on aina ladattavissa ja kalenterivanheneminen pysyy minimissä.

Itsellä juuri tulossa akkutila lämittämättömään, mutta eristettyyn ryömintätilaan.

Palovaara huomioon ottaen (pieni LFP akuilla, mutta mielestäni silti huomioitava) - tähän ajatuksissa joku esp32-pohjainen valvonta bushbar:ien jne lämpötiloille, ja luultavasti vielä joku CO-kaasuanturi

 

[asentaja1]

Tuollainen mökkiakku voisi olla optimaalinen sijoittaa maahan (routarajan alle - jota voi nostaa eristeillä)
Tällöin on aina ladattavissa ja kalenterivanheneminen pysyy minimissä.

Itsellä juuri tulossa akkutila lämittämättömään, mutta eristettyyn ryömintätilaan.

Palovaara huomioon ottaen (pieni LFP akuilla, mutta mielestäni silti huomioitava) - tähän ajatuksissa joku esp32-pohjainen valvonta bushbar:ien jne lämpötiloille, ja luultavasti vielä joku CO-kaasuanturi

Ja mitä sitten kun se anturi kertoo sulle, että akku palaa siellä talon alla ryömintätilassa? Mahdollisimman nopea paikka sytyttämään koko mökki tuleen ja mahdollisimman vaikea paikka sammuttaa, olettaen että puhutaan puurakennuksesta. Itse miettisin jotain ihan erillistä koppia sille akulle, tai vaikka betoniarkkua tms, että ei ihan heti ole koko torppa tulessa jos se omatekemä (tai vaikka kaupallinenkin) akkupaketti päättää syttyä.

 

[zepi]

Onhan noita maakellareita jotka eivät ole talon alla.

 

[janilind]

50mm kaapeli on kyllä aina jäykkää taivuteltavaa. No, jos joskus onnistuu mökin osto niin mietitään sitten että paljonko jaksaa panostaa. Lämmitettävä akku pitäisi sitten saada, että saa nähdä mikä on kaupallisten ratkaisuiden tilanne jos sinne asti koskaan päästään.

 

[sammy123]

Ehdottomasti em. 280-315Ah kennoilla kannattaa toteuttaa,

Toiseen ketjuun jo kirjoitinkin. (Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista. (Verkkoon kytketyt, on-grid/backup) ) "Ehkä kuitenkin odottelisin akkua joka on rakennettu näistä 16kpl 1824€ kotiovelle" (EVE MB56 3.2V 628Ah high capacity LiFePo4 single Battery Cells For Solar System)

Mietin asiaa siltä kantilta että yhdellä BMS:llä saa enemmän kapasiteettia (30kWh) ja samalla myös vähemmän kennoja (vähemmän vikapaikkoja). Kennojen väliin aaltopahvia ja muutamalla isolla kuormaliinalla kiristys ja päätyihin vesivanerilätkät. Koko häkkyrän päälle vaikka vanerilaatikko, jossa sisäpuolinen verhous 30mm palovillalevy.
Palovillaa saa tarvittavan määrän esim. Torista parilla kympillä. Sama levy toimii hyvin eristeenä jos akusto tulee kylmään tilaan. Jos BMS:ssä on BT niin en näe oikein tarvetta akuston näytölle valmiissa kotelossa. Kuka sitä tuijottaa jossakin kellarissa?

 

[zepi]

Toiseen ketjuun jo kirjoitinkin. (Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista. (Verkkoon kytketyt, on-grid/backup) ) "Ehkä kuitenkin odottelisin akkua joka on rakennettu näistä 16kpl 1824€ kotiovelle" (EVE MB56 3.2V 628Ah high capacity LiFePo4 single Battery Cells For Solar System)

Mietin asiaa siltä kantilta että yhdellä BMS:llä saa enemmän kapasiteettia (30kW) ja samalla myös vähemmän kennoja (vähemmän vikapaikkoja). Kennojen väliin aaltopahvia ja muutamalla isolla kuormaliinalla kiristys ja päätyihin vesivanerilätkät. Koko häkkyrän päälle vaikka vanerilaatikko, jossa sisäpuolinen verhous 30mm palovillalevy.
Palovillaa saa tarvittavan määrän esim. Torista parilla kympillä. Sama levy toimii hyvin eristeenä jos akusto tulee kylmään tilaan. Jos BMS:ssä on BT niin en näe oikein tarvetta akuston näytölle valmiissa kotelossa. Kuka sitä tuijottaa jossakin kellarissa?

Mitään hienoa näyttöä ei varmaan tarvitse, mutta sanoisin että joku merkkivalo että akun terminaalit ovat jännitteellisiä kannattaa kyllä laittaa ihan asennusturvallisuuden takia.

 

[HWmouse]

Tuollainen mökkiakku voisi olla optimaalinen sijoittaa maahan (routarajan alle - jota voi nostaa eristeillä)
Tällöin on aina ladattavissa ja kalenterivanheneminen pysyy minimissä.

Itsellä juuri tulossa akkutila lämittämättömään, mutta eristettyyn ryömintätilaan.

Palovaara huomioon ottaen (pieni LFP akuilla, mutta mielestäni silti huomioitava) - tähän ajatuksissa joku esp32-pohjainen valvonta bushbar:ien jne lämpötiloille, ja luultavasti vielä joku CO-kaasuanturi

En tiedä onko noita LFP "maa-akkuja" paljon toteutettu. Aika monen kennovalmistajan datasheetissä on matalille lämpötiloille (0-5°C, 5-10°C tms) mainittu latausteho/virtarajoitus, esim. 0.1P tai 0.2P riippuen lämpötilasta (ja kennosta). Purun suhteen yli 0°C ei usein näytä olevan samanlaista rajoitusta. Kannattaa tarkistaa omien kennojen speksit onko tuolla vaikutusta suunnitellu latausteholla ja tilan lämpötilalla.

Kalenteri-ikääntymisen hidastuminen käytettäessä matalissa lämpötilossa suhteessa cyclevanhenemiseen on kyllä mielenkiintoinen kysymys, enkä muista että olisi tullut siitä mitään vastaan. Säilytyksessähän tuolla on ihan merkitystä ainakin ei-LFP akuilla.

Käytännön palo-ongelma noissa (ainakin diysolarforumin palothreadissa) LFP akuissa on ollut sulakkeen puutteellinen katkaisukyky ts. Mega-sulakkeet edes oikealla jännitearvolla eivät riitä katkaisemaan kuormaa, vaan sulakkeen päiden välille voi jäädä valokaari -> (huonolla tuurilla) tulipalo. Sulakkeeksi siis Class T tai vastaava. Eli isohkot virrat ja valokaareen riittävä jännite ovat todennäköisesti suurin ongelma, eivät itse LFP kennot oikein rakennetussa akussa.

Toiseen ketjuun jo kirjoitinkin. (Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista. (Verkkoon kytketyt, on-grid/backup) ) "Ehkä kuitenkin odottelisin akkua joka on rakennettu näistä 16kpl 1824€ kotiovelle" (EVE MB56 3.2V 628Ah high capacity LiFePo4 single Battery Cells For Solar System)

Mietin asiaa siltä kantilta että yhdellä BMS:llä saa enemmän kapasiteettia (30kWh) ja samalla myös vähemmän kennoja (vähemmän vikapaikkoja). Kennojen väliin aaltopahvia ja muutamalla isolla kuormaliinalla kiristys ja päätyihin vesivanerilätkät. Koko häkkyrän päälle vaikka vanerilaatikko, jossa sisäpuolinen verhous 30mm palovillalevy.
Palovillaa saa tarvittavan määrän esim. Torista parilla kympillä. Sama levy toimii hyvin eristeenä jos akusto tulee kylmään tilaan. Jos BMS:ssä on BT niin en näe oikein tarvetta akuston näytölle valmiissa kotelossa. Kuka sitä tuijottaa jossakin kellarissa?

Korjataan tästä, että yhdellä BMS:llä voi tehdä hyvinkin 2p16s kennoston. Usein kuitenkin ovat jakaneet kennot kahteen 16s akustoon ja luonnollisesti kaksi BMS:ää.

Jokainen saa toki tehdä sellaisen akun kuin haluaa ja vastaavia viritelmiä on näkynyt foorumeilla. Akkujen väliin eristeeksi suositelluin materiaali ovat epoksilevyt, mutta muitakin materiaaleja on käytetty. Puristukseen kuormaliinojen sijasta on usein käytetty kierretankoja kotelon puuttuessa. Palovillaa voi laittaa, mutta tärkeämpiä voivat olla käytännössä kunnon sulakkeet, oikein mitoitetut kaapelit, kytkimet ja hyvin tehdyt liitokset.

 

[busted]

Itse välttäisin kokonaan rinnankytkettyjä kennoja - ei se BMS nyt niin arvokas laite ole. Tällöin ei ole vaaraa vikaantuvan kennon kautta purkautuvasta, rinnakkaisen (terveen) kennon virrasta.
Yksi murhe vähemmän.

Ja ei todellakaan mihinkään puurakenteiseen ryömintätilaan - ja betonisessakin lisättävä palosuojausta niin, että yhden kennon vikaantumisesta syntyvä lämpökuorma ei aiheuta kohtuutonta haittaa rakenteille. Tässä tosin haasteena estää yhden kennon vikaa leivämästä koko akustoon. Jonkunlainen sprinkleri olisi hyvä rakentaa akkukotelon sisäpuolelle?

Ja bushbarien lämpötilavalvonta siksi, kun saattavat kuitenkin löystyä syklisestä lämpötilasta johtuen - siitä saisi hyvin ennakkovaroituksen lämpötilaa mittaamalla. Tuo CO mittaus (jollain aliexpress-anturilla) voi olla hankala pitää älyissään vuosikausia, mutta MOS-anturi voisi toimia edullisenakin?

 

[Pakana]

Noin semimutuna sanoisin että se 2p toteutus on suunnilleen vastaava riski kuin hommata kapasiteetiltaan tuplakokoiset kennot..

Tai riski osaltaan lisääntyy siksi että pulttiliitoksia on tuplamäärä, mutta toisaalta jos siellä yksi kenno kuolee, ja vie kaverin mennessään, tuollaisesta 2p16s akusta jossa 2 kennoa pilalla, saa koottua vielä esim 3kpl 12v akkuja ja yhden 16s akun.

E: toki siitä 16s akusta jossa on kuollut kenno voi tehdä 15s akun, joka kyllä toimii itsekseen 48v laitteiden kanssa, jos laitteiden jänniterajoja voi säätää.

 

[busted]

Kalenteri-ikääntymisen hidastuminen käytettäessä matalissa lämpötilossa suhteessa cyclevanhenemiseen on kyllä mielenkiintoinen kysymys, enkä muista että olisi tullut siitä mitään vastaan. Säilytyksessähän tuolla on ihan merkitystä ainakin ei-LFP

Vaikea sanoa varmaksi, mutta vaikuttaisi pärjäävän paremmin "viileässä".

Cycling Degradation VS Calendar Aging w/ LiFePO4 Batteries Used for Solar Application

Have spent the last night reading everything I can about this topic. I have been saying for a few years that calendar aging will degrade our lifepo4 batteries before degradation caused by cycling ever would. I have also found some issues with how manufacturers do their cycle life testing. Would...

diysolarforum.com

Ominaisuudet kieltämättä heikkenevät viileässä - oheisen MB31:n satalehden mukaan energia ja hyötysyhde putoaa 5 asteessa. Lienee tuo 25deg C joku sweet spot kennoille, kun mittaukset tehty tuolla lämmöllä.

Edit:
Vaikuttaa myös tosiaan latausvirtaan

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://www.gobelpower.com/download/EVE-314Ah-CB31-LiFePO4-Cell-Datasheet.pdf&ved=2ahUKEwiT1IzG6YqQAxUeBdsEHbomHioQzsoNegQIBxAM&usg=AOvVaw14sS1JX9_UyIgMlJy8jnzi

 

[HWmouse]

Hyvä löytö. Hyötysuhde näyttää olevan 5°C 76% ja 45°C 93%. Monet mitanneet myös pienillä lataus-/purkuvirroilla huoneenlämmössä reilusti yli 90% hyötysuhteen, eli silloinkin ollaan luultavasti luokassa 93%. Aika merkittävä pudotus. Näytti olleen toteutettu lataus 0.5P ja purku 0.5P. Testi rikkoo valmistajan latausvirran suositusta 5°C:ssä, mikä on 0.12P (10°C:ssä jo 0.3P). Liekkö pienempi vaikutus hyötysuhteeseen pienemmillä tehoilla? Kennojen suosituslämpötilaväli näytti olevan 10-40°C.

Kalenteri-ikääntymisen käyttäytyminen suhteessa SOC, lämpötila sekä lataus/purkuvirtoihin näyttää aika monitekijäiseltä ongelmalta. Ei taida olla yhtä ratkaisua tuohon, vaikka kapasiteetin häviämisessä aurinkoenergiakäytössä tuolla olisi isokin osuus.

Edit: Löytyi LF280K dokumenteista discharge curve eri lämpötiloissa. 25-55°C on identtiset käyrät kun taas 10°C:ssa saadaan energiasta ehkä noin 95% ja 0°C n. 85% vs 25°C. Tämä koskee siis vain purkua.

 

[busted]

Tuo hyötysuhteen pudotus on tosiaan ikävän merkittävä - tosin palosuojatussa (palovillaeristeellä) kotelossa lämpö luultavasti nousee helposti yli tuon 10 asteen (kunhan villat pysyy kuivina).
Täytynee laskeskella sisäresistanssin häviöt, voi hyvinkin joutua tuulettamaan koteloa isommilla kuormitusvirroilla, mutta käyttöä varten olisi siis hyvä pitää 10 asteen lämmössä - AI:n mukaan JK:n BMS:ssä lämmityksen tavoitelämpötila on säädettävissä, joten ehkä siihen on syytä asetella 10 astetta?

Minulla tosiaan eristetty, betonirakenteinen "ryömintätila", joka ei ole asuirakennuksen alla. Ei ole tarkemmin tullut mittailtua talvella lämpötiloja, muttei siellä voi keskilämpöä enempää (AI:n mukaan Helsingissä 6,1) olla - pakkaselle ei kuitenkaan mene.

 

[HWmouse]

Kannattanee mittailla ihan mielenkiinnosta lämpötilaa (ja kosteutta) tuossa tilassa, tietää sitten vähän minkälaisia vaatimuksia eristykselle ym on ympäristön suhteen.

JK:n lämmitysominaisuus ei ole tuttu, eikä omassa JK:ssa ole sitä. Ihan hirveästi lämmitettyjä diy akkuja ei ole myöskään tullut vastaan. Kannattaa etsiä/katsoa ainakin toimintalogiikat ja lämmitysmattojen toiminta myös ihan käytännön kokemuksista, jos vaan niitä yhtään löytyy.

 

[sammy123]

48V:lla (jos ei halua sitten ihan 230V pakkasvahtia käyttää) toimivia lämmitysmattoja saa 5€:lla ja siihen sopiva termostaatti niinikään maksaa 5 euroa, joten "lämmitysongelma" on helposti taklattavissa jos sellaista nyt edes on? Akkua kun kuormitetaan, tai ladataan niin se lämpenee siinä samalla. Ottaa vaikka 110V lämmitysmaton ja käyttelee sitä puolella teholla 48V:lla niin ei ainakaan ylilämpene.


Esim: 5V 12V 24V 36V 48V 110V 220V 380V Silicone Heating Pad Square Rubber Heat Mat Heated Bed Plate Flexible Waterproof 3D Printer - AliExpress 1420

 

[Anagonda]

Invertterissä myös ehkä 98% hyötysuhde. Oma ajatus on että joskus kun akuston rakennan pihamökkiin niin koitan hyödyntää invertterin ja akuston hukkalämpöä.
Oma mitoitus on n. 10kw invertteri niin kyllä siitä jokunen watti "harakoille" menee.

Kylmyys on varmaan kesäasuntojen yms. ongelma missä akkua ei kuormiteta kylmällä kaudella?

 

[Pakana]

Akkua kun kuormitetaan, tai ladataan niin se lämpenee siinä samalla.

Ellei nuo akut ala sitten jostain syystä kylmemmässä lämpenemään reilummin, niin se akun itsensä hukkalämpö ei kyllä riitä mihinkään. Esim mä en tuossa omassa 15kwh LFP akussa pysty mittaamaan minkäänlaista lämpötilaeroa ympäristöön nähden, pitäisi hankkia tarkempia mittareita.

Esim tuolla mun halvalla lämpökameralla näkee vain BMS sisään kuvaamalla lämpöä, muuten se on kuin piironkia kuvaisi.

 

[HWmouse]

Jos jostain löytyy/tulee vastaan aktiivikäytössä olevia lämmitettyjä akkuja, niin laittakaahan linkkejä. Kiinnostaisi nähdä minkälaisissa tiloissa/olosuhteissa/setupeissa ovat käytössä.

Aika usein käsittääkseni kesäasuntojen LFP aurinkosähköakustot on sijoitettu sisätiloihin/puolilämpimiin tiloihin, niitä käytetään (vain) silloin kun mökillä oleskellaan (=tilat lämmitetty/lämmitys päällä) ja käyttökausi on huhti-toukokuusta syyskuuhun, jolloin ulkolämpötilatkin ovat kohtalaiset.

LFP akkujen lataus-purku hyötysuhde näyttää olevan hyvin lähellä 100% pienillä C arvoilla. Off grid garagen Andy mittasi MB56:n kapasiteettia/hyötysuhdetta ihan hiljaittain. Varmasti pätee muihinkin vastaaviin LFP akkuihin (n.300Ah sarja), kunhan virrat vain suhteuttaa akun kokoon samanlaisiksi.

 

[sammy123]

Ellei nuo akut ala sitten jostain syystä kylmemmässä lämpenemään reilummin, niin se akun itsensä hukkalämpö ei kyllä riitä mihinkään. Esim mä en tuossa omassa 15kwh LFP akussa pysty mittaamaan minkäänlaista lämpötilaeroa ympäristöön nähden, pitäisi hankkia tarkempia mittareita.

Esim tuolla mun halvalla lämpökameralla näkee vain BMS sisään kuvaamalla lämpöä, muuten se on kuin piironkia kuvaisi.

En ole mitannut vaan katsonut BT:llä BMS:n lämpölukemia.

Tässä rakennusvideo noilla suuremmilla kennoilla.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ttI-CwRq6I8

 

[Pakana]

En ole mitannut vaan katsonut BT:llä BMS:n lämpölukemia.

Tässä rakennusvideo noilla suuremmilla kennoilla.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ttI-CwRq6I8

Joo, siellä BMS:n sisällä muodostuu jonkin verran lämpöä, mutta ainakin noi mun varsinaiset kennot ei kyllä lämpene yhtään, kun tehot ovat aina jossain 0,2C alla.

 

[sammy123]

Kirjoitin huonosti. Se BMS:n lämpötilalukema on kennon päälle liimatun ntc-vastuksen antama lukema kennon lämpötilasta/kotelon sisälämpötilasta.

 

[Pakana]

Kirjoitin huonosti. Se BMS:n lämpötilalukema on kennon päälle liimatun ntc-vastuksen antama lukema kennon lämpötilasta/kotelon sisälämpötilasta.

Jaajoo... Justin kurkkasin, niin mullakin BMS raportoi bluetoothin yli sisäisen lämpötilansa (tai ilmoittaa "MOS") ja lämpöanturin ("sensor") arvon, itse lämpöanturin olen asettanut 2. ja 3. kennon väliin, mutta ei se anturin lukema kyllä mihinkään ole mielestäni muuttunut, en toki ole sitä seurannutkaan, koska sormin ja lämpökameralla olen tuota tutkinut.

Ehkä tuo akku voisi aktiivisessa käytössä ihan havaittavastikin lämmetä jos se olisi eristeen sisällä, nykyisellään tuossa on 3mm muovilevy ja metallirunko, jotka kummatkaan ei eristä mitään, joten kaikki, mitätönkin lämpö johtuu kuoreen ja siitä ympäristöön.

 

[matthew]

Jaajoo... Justin kurkkasin, niin mullakin BMS raportoi bluetoothin yli sisäisen lämpötilansa (tai ilmoittaa "MOS") ja lämpöanturin ("sensor") arvon, itse lämpöanturin olen asettanut 2. ja 3. kennon väliin, mutta ei se anturin lukema kyllä mihinkään ole mielestäni muuttunut, en toki ole sitä seurannutkaan, koska sormin ja lämpökameralla olen tuota tutkinut.

Ehkä tuo akku voisi aktiivisessa käytössä ihan havaittavastikin lämmetä jos se olisi eristeen sisällä, nykyisellään tuossa on 3mm muovilevy ja metallirunko, jotka kummatkaan ei eristä mitään, joten kaikki, mitätönkin lämpö johtuu kuoreen ja siitä ympäristöön.

0.5C lataus-purkuvirroilla nuo isokapasiteettiset/pienivirtaiset lifepo4 akut alkavat lämmitä jo havaittavasti. Häviöt ovat jotain 3% luokkaa, eli ~200 wattia 16S 300Ah akulle.

 

[Pakana]

0.5C lataus-purkuvirroilla nuo isokapasiteettiset/pienivirtaiset lifepo4 akut alkavat lämmitä jo havaittavasti. Häviöt ovat jotain 3% luokkaa, eli ~200 wattia 16S 300Ah akulle.

Joo, ei vaan ole mulla laitteita millä lataisi (tai purkaisi) yli 300A virralla tuota...

(mulla on siis 2p8s)

 

[busted]

Joo, häviöt on vähuntäänkin marginaalisia - 100A:n virralla ja 0,5mOhm sisäreisitanssilla (nimellinen 0,18mOhm) yhden kennon tehohäviö on 5W - eli aiemmin epäilevääni tuuletusta ei kyllä akkukotelossa tarvita. Mutta ei kyllä siis lämmitäkään kotolon sisätilaa.

Tästä syntyykin pähkinä lämmittämättömissä tiloissa säilytettävälle akustolle, jos suunnittelee pörssisähköhuippujen tasausta talvella - pitää olla ennakoiva lämmitys, siis jos ei ole varaa pitää lämpöjä päällä "aina".

Täytyy tutkia lisää mahdollista BMS:n "smart heating"-ominaisuutta...

Jk bms heat version

Hi. I'm planning swapping my qucc smart bms to a jk smart heat bms. About the heat output; do the bms start heating ALWAYS if the temp sensor open for heating? Or do the bms ONLY start heating when charging and the temp sensor open for heating? Or is all this adjustable in the settings?

diysolarforum.com

 

[sammy123]

Toinen rakennusvideo isoilla kennoilla.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=vU7saFzCTA8

 

[VeikkoPeikko]

Vuoden verran olen ajellut akkusysteemiä, mikä koostuu kolmesta Yixiang DIY boksista, 48kpl REPT 314Ah kennoja ja kolme Victron Multiplus 2 5000VA invertteriä. Kytketty siten, että koko talo on ikään kuin UPSin takana.
Katolla reilu 14kwp paneeleita AC-kytkettynä 11kw invertterillä. Maalämpö ja kaksi sähköautoa kuormapuolella.

Kaapeloinnit tein jämäkällä hitsauskaapelilla. Akut ja invertterit 70mm2 kaapelilla ja busbarien väliset kaapelit 120mm2. 315A Pääsulake NH2 pohjalla. Muut sulaketyypit luokka yli 20kA erotuskyvyllä törkeän kalliita. Aivoina Cerbo GX ja DESS pyörii koko ajan taustalla.

Omia kokemuksia (plussia ja miinuksia):
+Valmis DIY boksi oli hyvä valinta. Mietin aluksi erilaisia itse tehtyjä koteloratkaisuja, mutta nuo on oikeasti tosi käteviä ja tilankäyttö on tehokkaampaa kuin täysin omavalmisteella olisin saanut aikaiseksi ja kennojen kompressio on myös vakiona mukana.
+Multiplussat on älyttömän robusteja vehkeitä ja kestää rajua ajoa myös vaikeilla kuormilla.
+Sähkökatkot huomaa enää verkkoyhtiön tekstiviestistä. Ei edes valot välähdä, kun systeemi vaihtaa täysin akulle sähkökatkon aikana, eli irroittaa ulkoverkon sisäisten releiden avautuessa.
+Victronin Lynx sarjan busbar-tuotteet on hyvää ja jämäkkää tavaraa. Suosittelen.
+Yli puolet vuodesta sähköenergian osalta nettopositiivinen ja talvellakin käytetään vain vuorokauden halvimpia tunteja.
+Victronin kaikki softa on avointa ja kaikkeen pääsee halutessaan käsiksi ja näihin on mahdollista liittää vaikka mitä automaatiota.
+Tähän voi kytkeä lisää akkuja rinnalle niin paljon kuin lompsa kestää/on tarvetta, kunhan jännitealue on yhteensopiva.


-200A JK BMS on melko huono arvioimaan akun todellista varaustilaa. Victronin Smartshunt on huomattavasti tarkempi.
-Victronin matalataajuusinverttereiden hyötysuhde varsinkin korkeilla tehoilla on melko kehno. Tätä on parempi ajella kohtuullisilla virroilla (Dynaaminen ESS/sähkön osto ja myynti vuorokausitasolla).
-DESS asetuksia pitää vähän puukottaa pellin alla, jottei olisi liian agressiivisesti myymässä aina akkua tyhjäksi. Systeemin hyötysuhdearvon tiputtamisella saa DESSin toimimaan konservatiivisemmin.
-Jouduin jättämään PV-invertterin multiplussien input puolelle, eli aurinkosähkö on pois pelistä jos valtakunnan verkossa ongelmia. Tähän vaikutti erityisesti se, että halusin akut sisälle tasaisempaan lämpötilaan ja mittarikeskus ja invertterin liitäntä kylmässä ulkorakennuksessa.
-Addiktio pahenee. Akkuja olisi kiva saada ainakin saman verran lisää.

 

[HWmouse]

-200A JK BMS on melko huono arvioimaan akun todellista varaustilaa. Victronin Smartshunt on huomattavasti tarkempi.

Tietääkseni tämä on kaikilla nykyisillä BMS:llä ongelma merkistä riippumatta, ovat enemmän tai vähemmän metsässä. BMS:t yleensä eivät mittaa pienimpiä virtoja oikein ja lisäksi 100% nollaus ei monessa toimi järkevästi. Victron Smartshunt on tietääkseni ainoa, jolla pääsee lähelle oikeaa lataustilaa.

 

[VeikkoPeikko]

Tietääkseni tämä on kaikilla nykyisillä BMS:llä ongelma merkistä riippumatta, ovat enemmän tai vähemmän metsässä. BMS:t yleensä eivät mittaa pienimpiä virtoja oikein ja lisäksi 100% nollaus ei monessa toimi järkevästi. Victron Smartshunt on tietääkseni ainoa, jolla pääsee lähelle oikeaa lataustilaa.

Näin on. Pienet virrat tuon sotkee. Varsinkin halvemman sähkön aikaan akut on valtaosin tilassa, jossa koko akustoa puretaan alle 2A virralla (eli 0,66A per boksi) ja BMS:n shuntin tarkkuus ei tuohon riitä. JK:n kanssa olen kyllä saanut tuon 100% nollauksen toimimaan riittävän hyvin, kun käytän systeemille SOC-tietona Smartshuntin mittauksia, vaikka JK-BMS:t ohjaa max lataus- ja purkuvirtoja. Tyypillinen tilanne on, että jos akuston varaus liikkuu alle 100% tilassa (ei viikkoon-pariin ladata täyteen), niin BMS:t näyttää huomattavasti korkeampaa varaustilaa kuin Smartshunt.

 

[zepi]

Vuoden verran olen ajellut akkusysteemiä, mikä koostuu kolmesta Yixiang DIY boksista, 48kpl REPT 314Ah kennoja ja kolme Victron Multiplus 2 5000VA invertteriä. Kytketty siten, että koko talo on ikään kuin UPSin takana.
Katolla reilu 14kwp paneeleita AC-kytkettynä 11kw invertterillä. Maalämpö ja kaksi sähköautoa kuormapuolella.

Kaapeloinnit tein jämäkällä hitsauskaapelilla. Akut ja invertterit 70mm2 kaapelilla ja busbarien väliset kaapelit 120mm2. 315A Pääsulake NH2 pohjalla. Muut sulaketyypit luokka yli 20kA erotuskyvyllä törkeän kalliita. Aivoina Cerbo GX ja DESS pyörii koko ajan taustalla.

Omia kokemuksia (plussia ja miinuksia):
+Valmis DIY boksi oli hyvä valinta. Mietin aluksi erilaisia itse tehtyjä koteloratkaisuja, mutta nuo on oikeasti tosi käteviä ja tilankäyttö on tehokkaampaa kuin täysin omavalmisteella olisin saanut aikaiseksi ja kennojen kompressio on myös vakiona mukana.
+Multiplussat on älyttömän robusteja vehkeitä ja kestää rajua ajoa myös vaikeilla kuormilla.
+Sähkökatkot huomaa enää verkkoyhtiön tekstiviestistä. Ei edes valot välähdä, kun systeemi vaihtaa täysin akulle sähkökatkon aikana, eli irroittaa ulkoverkon sisäisten releiden avautuessa.
+Victronin Lynx sarjan busbar-tuotteet on hyvää ja jämäkkää tavaraa. Suosittelen.
+Yli puolet vuodesta sähköenergian osalta nettopositiivinen ja talvellakin käytetään vain vuorokauden halvimpia tunteja.
+Victronin kaikki softa on avointa ja kaikkeen pääsee halutessaan käsiksi ja näihin on mahdollista liittää vaikka mitä automaatiota.
+Tähän voi kytkeä lisää akkuja rinnalle niin paljon kuin lompsa kestää/on tarvetta, kunhan jännitealue on yhteensopiva.


-200A JK BMS on melko huono arvioimaan akun todellista varaustilaa. Victronin Smartshunt on huomattavasti tarkempi.
-Victronin matalataajuusinverttereiden hyötysuhde varsinkin korkeilla tehoilla on melko kehno. Tätä on parempi ajella kohtuullisilla virroilla (Dynaaminen ESS/sähkön osto ja myynti vuorokausitasolla).
-DESS asetuksia pitää vähän puukottaa pellin alla, jottei olisi liian agressiivisesti myymässä aina akkua tyhjäksi. Systeemin hyötysuhdearvon tiputtamisella saa DESSin toimimaan konservatiivisemmin.
-Jouduin jättämään PV-invertterin multiplussien input puolelle, eli aurinkosähkö on pois pelistä jos valtakunnan verkossa ongelmia. Tähän vaikutti erityisesti se, että halusin akut sisälle tasaisempaan lämpötilaan ja mittarikeskus ja invertterin liitäntä kylmässä ulkorakennuksessa.
-Addiktio pahenee. Akkuja olisi kiva saada ainakin saman verran lisää.

Harkitsisin tuohon kylkeen DC-sähköautolaturia V2X:llä.

Toistaiseksi valikoima on huono, mutta varmasti paranemaan päin. Just tuolla toisessa threadissä vinkattiin tämä:

EV DC Charging Module & Fast Charger for Home | Sigenergy

Sigenergy provides EV DC charging modules and fast chargers for home installation. Efficient, reliable solutions for fast electric vehicle charging at home.

www.sigenergy.com

12.5kW malli maksaa luokkaa 2500e Saksassa.
--

Onko sulla ikäänkuin yksi akku per ulostulovaihe? Voivatko vinokuormat aiheuttaa sen, että akut purkautuvat eritahtisesti? Tosin käytännössä varmaan aika pieni ongelma kun sähkökatkostunteja tulee vuodessa kuitenkin niin vähän - väliä olisi varmaan vain jos koittaisi pyörittää kämppää oikeasti off-gridinä.

Sama homma tuon paneelien liitännän suhteen. Jos sähkökatkot eivät ole yleisiä / et oikeasti ole menossa kuitenkaan off-gridiin, niin ihan suotta taistella sitä mukaan saarekekäyttöön.

 

[VeikkoPeikko]

Harkitsisin tuohon kylkeen DC-sähköautolaturia V2X:llä.

Toistaiseksi valikoima on huono, mutta varmasti paranemaan päin. Just tuolla toisessa threadissä vinkattiin tämä:

EV DC Charging Module & Fast Charger for Home | Sigenergy

Sigenergy provides EV DC charging modules and fast chargers for home installation. Efficient, reliable solutions for fast electric vehicle charging at home.

www.sigenergy.com

12.5kW malli maksaa luokkaa 2500e Saksassa.
--

Tuo V2X on mielenkiintoinen tulevaisuuden mahdollisuus. Käsitin, että tuo Sigenergy vaihtehto todennäköisesti vaatii ainakin kontrollimoduulin mukaan toimiakseen oikein. Ei taida pelkkä laturimoduuli riittää, vaan pitää olla isompi sitoutuminen kyseiseen ekosysteemiin. Seurataan tilannetta ja tekniikan kehittymistä. Suurin ongelma itellä on hyvänä aurinkoaikana, että auto(t) on parhaaseen tuotantoaikaan jossain muualla. Tällöin pitää olla ei-mobiilia akkukapasiteettia, jotta saadaan aurinkoenergiaa talteen ja käytettyä myöhemmin.

Onko sulla ikäänkuin yksi akku per ulostulovaihe? Voivatko vinokuormat aiheuttaa sen, että akut purkautuvat eritahtisesti? Tosin käytännössä varmaan aika pieni ongelma kun sähkökatkostunteja tulee vuodessa kuitenkin niin vähän - väliä olisi varmaan vain jos koittaisi pyörittää kämppää oikeasti off-gridinä.

Sama homma tuon paneelien liitännän suhteen. Jos sähkökatkot eivät ole yleisiä / et oikeasti ole menossa kuitenkaan off-gridiin, niin ihan suotta taistella sitä mukaan saarekekäyttöön.

Akut ja kuormat ovat kaikki DC-puolella rinnankytkettynä (yksi DC-bus, missä shuntti akkujen ja kuorman välissä), eli vaiheiden vinokuormat ei vaikuta akkujen keskinäiseen balanssiin. Keskinäiseen balanssiin vaikuttaa eniten niiden johdotusten resistanssierot. Näillä virtatasoilla melko pienikin mOhm ero vaikuttaa. Esim. piuhan pituus alkaa vaikuttaa jos haluaa, että akut ovat keskenään aina hyvin balanssissa. Ei tuolla oikeasti ole niin iso merkitys, jos ei ole kovin paha OCD-henkilö. Minulla on pisimpien ja lyhimpien vetojen välillä eroa vajaan metrin ja maksimivirtatasoilla tuon jo huomaa eri akkujen välillä.

Suomessa on onneksi nykyään käytössä vaihenetotus, joten kotitalouksilla saa olla huoletta vinokuormaa. Muutama vuosi sitten saattoi kovassa vinokuormassa tulla laskua ja hyvitystä yhtä aikaa, mutta tuo on onneksi loppunut. Nuo saa toki asetettua siten, että pitää vaiheet balansissa ulkoverkkoon nähden, mutta silloin invertterit balansoivat kuorman DC-bussin kautta ja siinä hukataan energiaa AC/DC/AC muunnoksissa.

Hätätilanteessa tuon saisi kohtuullisella vaivalla saarekekäyttöön. Ei ole toistaiseksi aikomusta irrota verkosta ja katkot ovat harvinaisia tai ainakin lyhytaikaisia meillä päin.

 

[VeikkoPeikko]

Onko saatavilla helposti bus-bareja jotka ovat taipuisia. Kalliimpia ne varmaan ovat, mutta tuntuu hölmöltä väkisin käyttää jäykkiä kun 10cm matkalle joku kuparikaapeli + krimppiliitin-yhdistelmä ei ihan hirveästi maksa sekään.

Tai kai noita krimppiliittimiä ja jotain 25 tai 50mm² kuparikaapelia voi ostaa kaupasta ja puristaa itse. Tosin 16-kennoiseen akkuun tulee kyllä hintaa sitten jo useita kymppejä tai satanenkin jos työkalukin pitää hommata.

Taipuisia busbareja on hyvin saatavilla. Niitä kannattaa ehdottomasti käyttää, koska akut tykkää turpoilla käytössä. DIY bokseissa nuo tulee mukana, mutta jos haluaa tehdä itse, niin tilaisin valmiit. Aliexpressiin hakusanaksi flexible busbar, niin löytyy. Akkujen väliin EVA-foam, niin sillä saadaan tasattua puristusvoima tasaiseksi. Tämä myös mahdollistaa kennojen elämisen toisiinsa nähden ja jäykkä busbar on siinäkin mielessä huono ajatus.

 

[elmo]

Laitetaas tänne ennemmin.

Vinkkejä millä purkaa paria täyttä kennoa kun muut vajaat? Oli aika isoa vaihtelua suoraan kiinan pojalta tullessa. Aluksi latasin paria vajaampaa kennoa yksinään virtalähteestä, että sain ne about samoihin missä muut. Nyt 4 päivää ollut akkupaketti kasassa, jolloin BMS 2A virralla tasaillut. Viimeiset 24h lataillut ja purkanut 10-20A virroilla, mutta eipä se juuri mittään auta. 13 kennoa 3,333-3,338 ja sitten 3 kennoa 3,440-3,450 Tossa on sen verran eroa, että menee puolikas ikuisuus tolla balancerin 2A virralla 320Ah kennoja...

Solarfoorumilta osu silmään, että olisi kannattanut kytkeä kennot rinnan ja joku ehdotus pitkällä johdolla ja oikosulkulenkillä. Tällee nopeasti oikosulkulenkki kuulostaa erikoiselta, mutta jos matikka toimii niin miksi ei. Muita vinkkejä?

 

[zepi]

Laitetaas tänne ennemmin.

Vinkkejä millä purkaa paria täyttä kennoa kun muut vajaat? Oli aika isoa vaihtelua suoraan kiinan pojalta tullessa. Aluksi latasin paria vajaampaa kennoa yksinään virtalähteestä, että sain ne about samoihin missä muut. Nyt 4 päivää ollut akkupaketti kasassa, jolloin BMS 2A virralla tasaillut. Viimeiset 24h lataillut ja purkanut 10-20A virroilla, mutta eipä se juuri mittään auta. 13 kennoa 3,333-3,338 ja sitten 3 kennoa 3,440-3,450 Tossa on sen verran eroa, että menee puolikas ikuisuus tolla balancerin 2A virralla 320Ah kennoja...

Solarfoorumilta osu silmään, että olisi kannattanut kytkeä kennot rinnan ja joku ehdotus pitkällä johdolla ja oikosulkulenkillä. Tällee nopeasti oikosulkulenkki kuulostaa erikoiselta, mutta jos matikka toimii niin miksi ei. Muita vinkkejä?

Balansoiko balanceri ylipäätään jos akku ei ole suunnilleen täynnä?

2A pitäisi balansoida vuorokaudessa 48Ah ja viikossa jotakuinkin täysin sekalainen kasa kennoja yhteen. Vai onko tuo 2A yhteensä koko akulle?

 

[elmo]

Balansoiko balanceri ylipäätään jos akku ei ole täynnä?

2A pitäisi balansoida vuorokaudessa 48Ah ja viikossa jotakuinkin täysin sekalainen kasa kennoja yhteen. Vai onko tuo 2A yhteensä koko akulle?

Kyllä siellä ainakin näytössä virtaskaa näkyy liikkuvan.

JK V19 BMS kyseessä. Tossa mun mielestä sai laitettu jänniterajan koska balansoi.

Hetkinen eikös se 2A ole sen yhden kennon virta? Ei koko paketin. Ei se lataa/pura 53V:llä yhtä kennoa vaan 3,3V:llä. Tuolloinhan 2A on aika vähän...

 

[HWmouse]

JK balansoi purkamalla korkeimman jännitteen kennoa 2A virralla ja sen jälkeen lataa matalinta kennoa 2A virralla. Tämä riittää normaalikäytössä hyvin, mutta ei tällaisessä käyttöönottotilanteessa. Jotkut erilliset aktiivibalancerit purkavat ja lataavat useampia kennoja samaan aikaan.

Miten tuon ratkaisee riippuu vähän siitä mitä laitteita on käytössä. Menee enemmän tai vähemmän säädöksi. Itse varmaan nostaisin latausjännitteen 3.50-3.55V per kenno, antaisin ladata lyhyesti kolme korkeinta kennoa tuolle tasolle, sammuttaisin latauksen/bms:n. Tämän jälkeen kytkisin/tekisin lopuista 13 kennosta 13s akun (joko uudelleenjärjestelemällä tai vain ohittamalla 3 kennoa + kytkemällä balance johdot oikein), JK appista asetukset kuntoon ja säädettävällä virtalähteellä oikeaa jännitettä sisään 3.50-3.55V tasolle per kenno. Kun 13s ladattu 3.55V tasolle, tekee akun takaisin 16s setuppiin.

En ole ihan varma ratkaiseeko rinnankytkentä täysin asiaa, kun LFP discharge curve flat area on niin laaja. "Täyteen" lataamalla saanee varmemmin samalle tasolle.

Itse ei ole tarvinnut säätää A tai B luokan nkon kennojen kanssa sen kummemmin. Suoraan kasaan ja JK BMS on hoitanut loput.

 

[zepi]

Jos lataa akun "täyteen" eli just että korkeimmat kennojännitteet ovat 3.5V, poistaa kuorman ja jättää balancerin vaan hommiin, niin luulisi tuon parissa vuorokaudessa tasautuvan?

 

[HWmouse]

Jos lataa akun "täyteen" eli just että korkeimmat kennojännitteet ovat 3.5V, poistaa kuorman ja jättää balancerin vaan hommiin, niin luulisi tuon parissa vuorokaudessa tasautuvan?

LFP akuissa jännite laskee n. 3.35V tasolle ("float-jännite") jossakin ajassa kun latauksen ottaa pois päältä, vaikka kennot olisi ladattu 3.5V tasolle (eli ~täyteen). Ei riitä balansoinnin käynnistämiseen/jännitteestä ei voi sanoa lataustasoa.

Teoriassa oikealla jännitteellä ja pienellä ampeerimäärällä balancerin voi saada pidettyä käynnissä, mutta JK balancerin avustamana voi mennä aika kauan että saa kaikki täyteen.

 

[zepi]

En lähde arvailemaan kun ei ole noista BMS:istä kokemusta, tuo täyteen vähäksi aikaa jättäminen on NMC kennoilla se helpoin tapa, mutta niissä nyt balansointi on helppoa kun jännite on sen verran lineaarinen.

Jos invertteristä saa säädettyä CV jännitettä, niin asettaa sen jonnekin 3.5V kieppeille ja jättää muutamaksi päiväksi olemaan, niin pitäisi kait noiden tasaantua?

 

[elmo]

Balansointi oli mulla päällä 3V jälkeen.

Tosiaan yhden kennon balansointi 2A:lla on luokkaa 7W ja toki sitten ne 13 muuta latautuu jaetusti tolla 7W:llä. Ja kun ne 3 täyttä kennoa on yhteensä 3000Wh ja muissa arviolta joku 60-70% lopusta 13000Wh:sta niin kyllä saa tovin hinkata 7W teholla.

Olis tosiaan pitänyt ottaa tää heti alussa huomioon, mutta kiinnitin vaan huomiota kun yksi oli alle 3V ja toinen 3V niin latailin niitä erillisellä virtalähteellä 3,2V asti, että sain suurimman osan pakasta kiinni. Mutta en kiinnittänyt huomiota noihin kolmeen mitkä oli huomattavasti korkeammalla varaustasolla.

Best way to discharge a cell prior to top balancing?

While balancing or just in general use, I sometimes want to lower the voltage on a particular cell in my battery bank quickly and safely. After trying numerous methods, I found this approach to be quick and easy and it does not require any special equipment or tools. I used the household...

diysolarforum.com

While balancing or just in general use, I sometimes want to lower the voltage on a particular cell in my battery bank quickly and safely.

After trying numerous methods, I found this approach to be quick and easy and it does not require any special equipment or tools.

I used the household extension lead in the picture below with a brand new 280ah LifePO4 cell.

I used an old 14 gauge 50ft cord with a simple loopback (yellow wire in the picture) effectively making the wire 100ft long.

You could use any long extension lead, of smaller or larger gauge. Just check the resistance is between 1-10 ohms. Any cheap multimeter can be used to check resistance.

I connected to the lead Live/Neg prongs with alligator clips using some existing cables from my garage.

You could connect the wires many different ways, just ensure the connections are solid.

The total wire resistance when tested, measured 2 ohms, 1 - 10 ohms is the sweetspot.

There were no sparks, nothing eventful connecting the wires. No wires got hot, not even slightly warm. You do not need to uncoil the lead as the EMF effect is cancelled out by utilizing the reverse wire.

Remember - You are not using 120v or 240v AC, but 3.2v DC. Very different! Do the math. It's not the same as putting a screwdriver across the battery terminals. If you don't understand the physics, please don't post untested contraversial shock theories.

I checked the voltage every minute with a multimeter. The voltage dropped from 3.6v to 3.3v in 15 minutes

All in all, a success. I would recommend this method over any other, as it's safe, fast and practical.

Taidan huomenna kokeilla tuota. 14gauge on 1,63mm2 ja 100ft 30m.

JK balansoi purkamalla korkeimman jännitteen kennoa 2A virralla ja sen jälkeen lataa matalinta kennoa 2A virralla. Tämä riittää normaalikäytössä hyvin, mutta ei tällaisessä käyttöönottotilanteessa. Jotkut erilliset aktiivibalancerit purkavat ja lataavat useampia kennoja samaan aikaan.

Miten tuon ratkaisee riippuu vähän siitä mitä laitteita on käytössä. Menee enemmän tai vähemmän säädöksi. Itse varmaan nostaisin latausjännitteen 3.50-3.55V per kenno, antaisin ladata lyhyesti kolme korkeinta kennoa tuolle tasolle, sammuttaisin latauksen/bms:n. Tämän jälkeen kytkisin/tekisin lopuista 13 kennosta 13s akun (joko uudelleenjärjestelemällä tai vain ohittamalla 3 kennoa + kytkemällä balance johdot oikein), JK appista asetukset kuntoon ja säädettävällä virtalähteellä oikeaa jännitettä sisään 3.50-3.55V tasolle per kenno. Kun 13s ladattu 3.55V tasolle, tekee akun takaisin 16s setuppiin.

En ole ihan varma ratkaiseeko rinnankytkentä täysin asiaa, kun LFP discharge curve flat area on niin laaja. "Täyteen" lataamalla saanee varmemmin samalle tasolle.

Itse ei ole tarvinnut säätää A tai B luokan nkon kennojen kanssa sen kummemmin. Suoraan kasaan ja JK BMS on hoitanut loput.

Tää on ihan hyvä idea, mutta vaatii vähän enempi vaivaa. Ehkä seuraavaksi tolla tyylillä jos uusi pakka on pahasti epätasapainossa paitsi jos tuo jatkojohto osoittautuu hyväksi niin aika helppo keino.

 

[matthew]

Laitetaas tänne ennemmin.

Vinkkejä millä purkaa paria täyttä kennoa kun muut vajaat? Oli aika isoa vaihtelua suoraan kiinan pojalta tullessa. Aluksi latasin paria vajaampaa kennoa yksinään virtalähteestä, että sain ne about samoihin missä muut. Nyt 4 päivää ollut akkupaketti kasassa, jolloin BMS 2A virralla tasaillut. Viimeiset 24h lataillut ja purkanut 10-20A virroilla, mutta eipä se juuri mittään auta. 13 kennoa 3,333-3,338 ja sitten 3 kennoa 3,440-3,450 Tossa on sen verran eroa, että menee puolikas ikuisuus tolla balancerin 2A virralla 320Ah kennoja...

Solarfoorumilta osu silmään, että olisi kannattanut kytkeä kennot rinnan ja joku ehdotus pitkällä johdolla ja oikosulkulenkillä. Tällee nopeasti oikosulkulenkki kuulostaa erikoiselta, mutta jos matikka toimii niin miksi ei. Muita vinkkejä?

Lifepo4 balansointi ei onnistu alle 3.4-3.45v jännitteellä, päinvastoin menee herkästi enemmän epätasapainoon. Parasta jättää balanceri raksuttamaan ja säätää latausjännitettä/virtaa niin että täydet kennot pyörivät jossain 3.5 3.6v kieppeillä.
Tohon voi käyttää myös sarjavastusta rajoittamaan virtaa niin että balancerissä riittää tehot purkaa täysimpiä akkuja. Edit: jos n. tunnin levon jälkeen jännitteistä laskettuna näyttää että balanssi on pahasti poskellaan niin silloin edes tuo 2A aktiivibalanceri ei "järkevässä" ajassa riitä.
Worst-case tilanne on tyyliin puolet akuista tyhjiä ja puolet täysiä jolloin varausta pitäisi siirtää älyttömät määrät.

Jatkojohdon, auton 12v ajovalopolttimoiden ja tehovastusten lisäksi joskus on tullut kuormana käytettyä CAT5 kaapelia. 20m pätkä kestää jo kaikki karvat kytkettynä jo satojen wattien häviötehon ja pareja sopivast kytkemällä tuosta saa melko määrän erilaisia vastusyhdistelmiä välillä 8x ... 1/8X

On kyllä sattunut paskat kennot jos joku alle 3 voltin, joko todella kauan varastossa seisseitä eripari-akkuja tai B-luokan akkuja joilla itsepurkautuminen mitä sattuu. Voi olla että ei kummosta akkua näistä synny.
Mitä/mistä tilasit ja oliko QR-koodit millaiset?

Verrokkina temusta tilatut 100Ah kennot olivat alle 6kk vanhalla leimalla, kennot alle 1mV tarkkuudella keskenään balansissa n. 70% varaustasossa ja ensimmäisellä latauksella vaativat alle 1Ah balansointia.

 

[elmo]

Lifepo4 balansointi ei onnistu alle 3.4-3.45v jännitteellä, päinvastoin menee herkästi enemmän epätasapainoon. Parasta jättää balanceri raksuttamaan ja säätää latausjännitettä/virtaa niin että täydet kennot pyörivät jossain 3.5 3.6v kieppeillä.
Tohon voi käyttää myös sarjavastusta rajoittamaan virtaa niin että balancerissä riittää tehot purkaa täysimpiä akkuja. Edit: jos n. tunnin levon jälkeen jännitteistä laskettuna näyttää että balanssi on pahasti poskellaan niin silloin edes tuo 2A aktiivibalanceri ei "järkevässä" ajassa riitä.
Worst-case tilanne on tyyliin puolet akuista tyhjiä ja puolet täysiä jolloin varausta pitäisi siirtää älyttömät määrät.

Jatkojohdon, auton 12v ajovalopolttimoiden ja tehovastusten lisäksi joskus on tullut kuormana käytettyä CAT5 kaapelia. 20m pätkä kestää jo kaikki karvat kytkettynä jo satojen wattien häviötehon ja pareja sopivast kytkemällä tuosta saa melko määrän erilaisia vastusyhdistelmiä välillä 8x ... 1/8X

On kyllä sattunut paskat kennot jos joku alle 3 voltin, joko todella kauan varastossa seisseitä eripari-akkuja tai B-luokan akkuja joilla itsepurkautuminen mitä sattuu. Voi olla että ei kummosta akkua näistä synny.
Mitä/mistä tilasit ja oliko QR-koodit millaiset?

Verrokkina temusta tilatut 100Ah kennot olivat alle 6kk vanhalla leimalla, kennot alle 1mV tarkkuudella keskenään balansissa n. 70% varaustasossa ja ensimmäisellä latauksella vaativat alle 1Ah balansointia.

Deligreeniltä tilasin. Ei niitä enää edes ole siellä joku erä taisi olla. Higee 320Ah Oiskos nää olleet peräti 2023 loppuvuodelta tai 2024 alkuvuodesta myyjän mukaan. 3/24 näyttää olevan serialin perusteella.

Hinnan perusteella tämä meni ihan, 1150€ kaikkineen ovelle oli halvin paketti mitä euroopasta löytänyt. Ilman akkuja kotelo hiluineen ~400€ niin ei paljoa jää hintaa kennoille. Uskoisin, että palvelee ihan ok vaikka ei olisi top tier. Tarkoitus vielä hommata 1-2 pakettia lisäksi. Ehkä kyllä seuraavista maksan pari satasta lisää ja CATL tai EVE ~1400€. Nyt siellä näyttää olevan jotain Lisheneitä mitkä 23/24 ja 1220€. Tai jos tosta lishenistä lähtee satku blackfridaynä vielä pois niin sitten ehkä vois. Tulevaisuudessa nämä varmaan kuitenkin taas reilusti halvempia niin ihan mielellään päivittelee 5v päästäkin jo parempaa alle.

Tosiaan out of box 2,9 ja 3,3 välillä oli jänöt. Pistin nyt parit jatkojohdot lämpenemään, ei kyllä yöksi viitsi jättää mutta ihan ok näyttää tomivan. Ottaa sillä nyt pahimman kärjen pois noista ja pitää tosiaan laittaa tonne jk:sta 3,55V asetukset. Tehtaalta taisi olla 3,45 tai sitten laitoin ne off crid caragen videon perusteella 3,45.

e: Heh joo oppirahoja taas BMS pois päältä, mutta ei fyysisesti irti. Miten mulla ei nyt tullut mieleen, että siellä on varmaan jotain passiivisiakin suojauksia. Eli kun pistää tollasta oikkarilenkkiä niin saa jotain elektroniikkaa trippaamaan... Tässä tapauksessa SCP suoja. Fyysinen sulakkeen kaltainen kikkare BMS:ssä.

Vastaava keissi: JKBMS - System log - "SCP Release Failed"

Noo rahalla tästäkin taas selviää 120€+postit nkonilta uus lienee järkevin.

e2: Deligreen tuli vähän vastaan kun valitin ettei olisi tarvinntu temppuilla jos kennot olisi olleet järkevässä tasapainossa. Vähän alle satkun posteineen uusi JK V19 euroopan varastolta.