Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuo "mahdollisimman tarkasti" taitaa olla venyvä käsite? Mennääkö siinä harrastajaluokassa resiinitulostimiin tai siis materiaalilla ja välineillä on paljon merkitystä. PLA on helpompaa mittatarkkuudessa, ainakin kutistuminen siinä on vähäisempää kuin vaikka ABS/ASA. Riippuu tarkoituksesta mikä on mekaanisessa kestossa parempaa. Mekaaninen iskun kestävyys ei ole hyvä PLA:ssa. PETG tulostuu kotelon kanssa varmemmin ja siinä ei sitten ole pitkä matka ABS:ään. Jos tulostuksessa syntyvät höyryt ei tule asuintiloihin/hengitysilmaan, niin ABS kelpaa myös aloittelijalle. Lämmönkesto on PLA:ta ja PETG:tä parempi. Kumpikaan noista ei sovi hyvin esim. 60C veden lämpötiloihin + sisältää sen että säilyttää muotonsa ja mekaanisen kolhujen kestävyyden.Miten paljon PLA ja PTEG materiaaleilla on käytännössä eroa mekaanisessa kestossa? Jos tekee pieniä käyttöesineitä, niin kannattaako ne tehdä PTEG:stä? Vai käytättekö vain kaikkeen PLA:ta? Lämmönkesto on ainakin PTEG:ssä parempi.
Mites jos pitää tulostaa pieniä kappaleita mahdollisimman tarkasti, niin onko siinä materiaalilla merkitystä?
Mielenkiinnosta kysyn...en pystyny oleen kysymättä...mitä sä tulostelet kun tarttee kestää 60c vettä ja kestää kolhuja?Kumpikaan noista ei sovi hyvin esim. 60C veden lämpötiloihin + sisältää sen että säilyttää muotonsa ja mekaanisen kolhujen kestävyyden.
Toinen vaihtoehto on vanha tiskipöytä ja siihen siivilä. Välillä kaataa kuumaa vettä ja muoto ei saa pettää liikaa. Kolmas on irtoteelle siivilä. Siinä huuhteluvesi yleensä viileätä, mutta ei haittaa, jos voi joskus kuumalla pestä. Noissa kohteissa muovin ei tarvitse olla samalla tavalla elintarvikekelpoista. Astianpesukoneen osille nailoni olisi hyvä? Tai onko jäykkä TPU myös kelvollinen astianpesukoneeseen. Jäykkää TPU:ta tulostaa hitaasti bowden putken läpi.Mielenkiinnosta kysyn...en pystyny oleen kysymättä...mitä sä tulostelet kun tarttee kestää 60c vettä ja kestää kolhuja?
edit: Taisin keksiäkin sen, sä tulostelet astioita joita peset astianpesukoneessa?
Omasta mielestä petg kestää lämpöä ja säilyttää muotonsa/ ominaisuutensa aika hyvin. Tein edellisessä työpaikassa huoltoautoon kytkinpaneelin joka kiinnitettiin kojelaudan päälle A pilarin viereen. Olin suhteellisen varma että kesä kun tulee niin se siitä auringon paahteessa vetää veltoksi. Sille ei tapahtunut mitään, kovillakaan helteillä ei alkanut pehmetä kun sitä koitin painella. Toki en mitään lämpötiloja mittaillut tai tutkinut sen enempää.Lämmönkesto on PLA:ta ja PETG:tä parempi. Kumpikaan noista ei sovi hyvin esim. 60C veden lämpötiloihin + sisältää sen että säilyttää muotonsa ja mekaanisen kolhujen kestävyyden.
Ei kai teillä hanasta tule 60 asteista vettä?Toinen vaihtoehto on vanha tiskipöytä ja siihen siivilä. Välillä kaataa kuumaa vettä ja muoto ei saa pettää liikaa. Kolmas on irtoteelle siivilä. Siinä huuhteluvesi yleensä viileätä, mutta ei haittaa, jos voi joskus kuumalla pestä. Noissa kohteissa muovin ei tarvitse olla samalla tavalla elintarvikekelpoista. Astianpesukoneen osille nailoni olisi hyvä? Tai onko jäykkä TPU myös kelvollinen astianpesukoneeseen. Jäykkää TPU:ta tulostaa hitaasti bowden putken läpi.
Edit: teekannussa on metallinen pienisilmäinen siivilä, mutta liotetut teenlehden silput kaadan siivilän läpi viemäriin. PETG:stä tehty siivilä on käytössä muuttanut jonkun verran muotoaan -- toimii edelleen, mutta voisi tehdä vähän toisen mallisena uudelleen.
Kattilasta voi tulla yli 60C lämpöistä vettä vaikka hanasta ei tule. Oma tarkkuutensa ehkä on paikallaan myös niissä muovisissa esineissä mitä pitää keittiössä lähellä ruokailutarvikkeita. Tuo siivilä josta ei oteta mitään syötäväksi ei käytännössä vaadi elintarvikekelpoisuutta. Miten sitten on sellaisen laitto astianpesukoneeseen? Ehkä kannattaisi seuraava tehdä PLA:sta ja katsoa miten toimii, kun käyttää joskus astianpesukoneessa ja laittaa 70C ohjelmaan. Paljonko kovettuu ja haurastuu siitä.Ei kai teillä hanasta tule 60 asteista vettä?
Oikeastaan mikään 3D tulostusmateriaali ei ole elintarvikekelpoista! Vaikka materiaali sinällään olisikin, niin tulostusmenetelmä ei missään tapauksessa ole, ja vaikka sekin olisi, niin tulostusmenetelmän vuoksi pinnan muodot ovat bakteerejä kerääviä, joten kyllä ne ruoka-astioiden tulostamisen olisi hyvä unohtaa. Toki astiat on mahdollista tulostamisen jälkeen pinnoittaa jollakin materiaalilla joka on sekä elintarvikekelpoista että jättää pinnan joka on helppo pitää puhtaana, mutta tällöin yleensä hinta nousee niin korkeaksi että toiset valmistusmenetelmät nousevat ohi. 3D tulostaminen on erinomainen lisä kenen tahansa DIY henkilön työkaluvalikoimaan, mutta ei se nyt ihan joka asiaan taivu.
J4nnun mainitsema auton sisälle tulostus on yksi hyvä esimerkki missä lämpötilalla on merkitystä ja sinne PLA ei käy. Tosin mulla ei kyllä käyny PETG:kään vaan aurinkolasi-klipsi muutti muotoaan kun auton sisällä oli kesäauringossa 80 astetta
Omat tulostukset 95% PLA:ta.
Täytyykin kokeilla tuon linkin ideaa vesihauteesta, eipä ole juolahtanut mieleenOmakin mielipide on, että PLA on lähtökohtaisesti paras: halpaa, laajalti saatavissa, hyvät tulostusominaisuudet, riittävä mekaaninen kesto, siedettävä lämmönkesto, melko ympäristöystävällistä (tässä kontekstissa), todennäköisesti vähiten epäterveellisten (ainaki tulostuspäästöjen suhteen) joukossa.
Kuitenkin PLA vs. PETG vs. ABS -keskustelussa usein unohtuu nämä perusmateriaaleista modifioidut langat. Harva lanka varmaan on oikeasti "puhdasta" nimensä mukaista muovia. Valmistajathan joka tapauksessa lisäävät PLA:n joukkoon erilaisia "mausteita", jotka muuttavat ominaisuuksia. PLA+-merkinnän alla myydään sitten enemmän tai vähemmän ominaisuuksiltaan paranneltuja materiaaleja. Sama homma ABS+:n ja PETG+:n kanssa. Valitettavasti et tiedä mitä sekaan on pistetty, koska se on liikesalaisuus. Näiden vertaileminenkin on vaikee, kun joka valmistajalla on oma resepti. Itsellä on Volcano PLA kokeilussa:
Volcano PLA
High quality 3D Volcano PLA . Worldwide shipping with UPS & FedEx. One-stop shop for 3D printing materials. Ordered before 15h CET? Ships same business daywww.formfutura.com
Hyvin toimii muuten, mutta en tuosta vetonaulasta eli lämpökäsittelyn (mielestäni huonosti nimetty "annealing") parantamista ominaisuuksista vielä osaa sanoa, kun jonkun sopivan uunin rakentaminen/hankkiminen on vähän vaiheessa. Aika kallista, mutta alesta maksoi saman verran kuin laadukkaammat PLA:t kilohinnaltaan.
Sinänsä kaikki PLA on lämpökäsiteltävissä (uunissa, vedessä, hiekassa) kestävämmäksi (mekaanisesti ja lämmön kestoltaan), jos sietää mittojen muuttumisen. Tämä kiteytyminen (crystallization) tapahtuu myös kuumassa ympäristössä itsekseen ajan, jos lämpö ei ole liian korkea tuhoamaan osaa heti. Myös osan makaaminen 60c pedillä pitkän tulostuksen ajan tekee tätä.
Annealing 3D Printed Plastics: Sous Vide Style
When hobbies combine and engineering takes over.www.justinmklam.com
Täytyykin kokeilla tuon linkin ideaa vesihauteesta, eipä ole juolahtanut mieleen
Eikös PLA aiheuta VOC:eja kuten kaikki muutkin materiaalit.
3D printing produced a significant amount of nanoparticle emissions, when printing with ABS polymer. PLA printing, using the recommended settings, did not produce considerable nanoparticle concentrations. The extruder temperature played an important role in particle emission, with emissions clearly increasing as temperature rose. The malfunction of printers also caused an increase in particle emission and particle size. The mean particle size in our study ranged from 7.8 to 10.5 nm in regular printing, which differs significantly from previous studies. Particles were made of high- and low-volatility compounds, and no refractory cores were observed. Volatile organic and other gaseous compounds were not detected or, if found, were only in traceable amounts, lower than any exposure limit value. Printing polymers differed mostly by the traceable amounts of styrene present during ABS printing.
Itsellä suunnitelmana askarrella jonkinlainen suodatin koteloon, mutta no saa nähdä miten PLA:n tulostaminen onnistuu suljetussa tilassa.
Printtereistä siis tulee kaasumaisia päästöjä (pääasiassa haihtuvat orgaaniset yhdisteet, VOC) ja hiukkaspäästöjä (joista tämän hetken tiedon mukaan vahingollisimpia ovat pienimmät ns. pienhiukkaset). Noiden eri komponenttien terveysriskejä on monimutkaista ja vaikeaa arvioida. Varsinkin, kun on vaikea tietää mitä niissä filamenteissa oikeasti on. Itse pidän joka tapauksessa tuota pienhiukkasten aiheuttamaa altistusta merkittävämpänä.
Tässä on suomalaista tutkimusta, jossa vertailtu ABS- ja PLA-muoveja pienhiukkasten ja kaasumaisten päästöjen suhteen:
Characterization of Emissions from a Desktop 3D Printer
Ote:
PLA (tässä koeasetelmassa) päästi paljon vähemmän pienhiukkasia kuin ABS. Kaasumaiset päästöt olivat vähäisiä. Mun ymmärrys on, että PETG on hiukkaspäästöjen suhteen samaa luokkaa kuin PLA.
PLA tulostuu ongelmitta itselläni suljetussa kotelossa. Jos suodattimia suunnittelee ja haluaa tehdä muutakin kuin lumehoitoa, niin kannattaa tutustua johonkin asiantuntijan suunnitelemaan ratkaisuun sopivien suodattimien, niiden vaihtovälin, ilmavirran jne. suhteen. Aika usein noi näkemäni (esim. Thingiversestä löytyvät) perustuu sellaiseen toiveajatteluun. Siitäkin voi olla toki psyykkisen voinnin kannalta hyötyä.
Niin siis mä väittäisin, että monesti materiaalia tärkeämpi on ne asetukset joita käytät ja asento jossa tulostat. Kappaleet ovat aivan eri vahvuisia jos pistät normaalin 2 seinämän sijasta vaikkapa 5 seinämää. Mulla joskus hajos semmonen nupi-osa telineestä jolla kiinnitin kännykän pyörän sarviin ja vaikka ehkä järkevin vaihto tulostuksessa olisi ollut kääntää kappale tulostuspedillä 90 astetta eli makuulleen, jolloin kappaleessa rasitus olisi tullut tulostuskerroksia vastaan eikä niiden suuntaisesti, kokeilin kuitenkin että yksinkertaisesta tulostin saman kappaleen 15 seinämällä (taisi olla 5 seinämää alunperin). Tuolla tavalla vältin kappaleen santapaperilla hiomisvaiheen kokonaan ja lopputulos on niin vahva etten saanut sitä rikki vaikka yritin.Täällähän tuli hyvää keskustelua eri materiaaleista. Just käytännön kokemuksia hain. Helposti löytyy tietoa että PETG on kestävämpää kuin PLA, mutta onko esim PLA+ kuitenkin riittävän kestävä. Tällä hetkellä olen tulostellut kirjastossa PLA materiaalia ja melko kestäviä kappaleita silläkin on saanut. Nyt laitan oman Enderin tilaukseen ja täytyy ottaa sitten molempi PLA+ ja PETG keloja. Hinnathan noissa näyttää olevan aika samoja.
Oletteko käyttänyt Enderillä mitä liimaa tai lakkaa PETG:llä? Onko se pakollista? Onko esim Magigoo Original hyvä liima?
Voin ehkä auttaa kun tulostimelle tulossa ehkä kohta vapaata aikaa kun alkaa olemaan tällä erää kaikki tulostettu.
Toiseen asiaan, kuinka mittaatte jäljellä olevat filamentti? Vaaka vai jokin muu?
Vaakaa vähän miettinyt hankittavaksi, mutta ongelma on se että noissa filamentti rullissa en ole nähnyt tare painoja. Eli ei oikein toimi vaaka tähän? Vai punnitsetteko täyden kelan ja oletatte että jos toimittaja lupaa 1100g niin että se siitä myös löytyy?
Alkaa olemaan noita jämiä jonkin verran nurkissa, enkä viitsi niistä mitään tulostaa kun pelkään että loppuu kesken. Olisi kiva siivota laatikoihin tilaa ajamalla noi pois sopivan osan kohdalla.
Onko suositella jotain kustannustehokasta vaakaa? Varmaan gramman tarkkuus riittää, mutta mistä tälläisiä saisi järkihintaan?
Itse tehnyt niin että aina kun avaan uuden kelan niin punnitsen sen täytenä ja kirjotan tussilla kelan kylkeen painon, voi sitten myöhemmin punnita vajaata kelaa ja ynnäillä siitä mitä kelassa on vielä jäljellä. Oon huomannut että nuo valmistajien ilmoittamat tyhjien kelojen painot ei ihan piä paikkaansa, oon huomannut välillä jopa 40g heittoja että jos tarkasti pitäis niiden perusteella saada tietää jäljellä olevan filamentin määrä niin ei onnistu. Materiaalin määrä taasen pitänyt kyllä paikkansa. Ehkä jos jotain halvinta noname filamenttia ostaa niin niissä ei ehkä välttämättä tule aina luvattua määrää(ei kokemusta) mutta isoimmilla toimijoilla kyllä tullut tähän asti ainakin vähintään se mitä luvattukin
Maltillisesti modattu CR-10S pro löytyisi tyhjänpanttina pk. seudulta jos isomman pedin vehje kelpaa.Sen verran offtopicia että jos jollain on jäänyt tyhjänpantiksi esim Ender 3V2/3/3Pro tai jokin muu vastaava printteri niin tänne voi tarjota ennenkuin laitan kiinanmaalta jonkun tulemaan
Pari pointtia tähän:Täyttö ja ilmeisesti ulkokerrosten määrä (Cura, wall line count?)
Hiilikuitufilamentit ovat sitten voimakkaasti vakio suutinta syövyttäviä, joten tarvitset suuttimeksi jotakin messinkiä vahvempaa metallia kuten terästä. Eri merkit antavat erilaisia ohjeita, mutta taitaa yleisesti 0.2mm olla liian pieni suutin hiilarivahvisteisiin filamentteihin.Mites noi hiilikuitufilamentit? Onko niissä ideaa? Esim PETG hiilikuitu, onnistuuko Enderillä? Onko suosituksia merkeistä? Meneekö 0,2mm suuttimesta vai pitääkö olla 0,4mm vähintään?
Joo, on haastava homma CR-10 kanssa tuskailin samaa, Dual Z lisäys helpotti mommaa kivasti.Jos olisin tienny että tämä ender 3 max lineaari railojen asennus Z-akselille on abouth mahdoton homma ni en olis alkanu...
EiOnko kukaan huomannut, että PLA tulostaminen laittaisi henkeä ahtaalle?
Mitä Marlinia väkerrät? Mulla 2.0.x bugfix ei millää tuntunu toimivan. Perus 2 marliniin samat conffit niin pelas kuin vettä vaan. Voit laskea nuo stepit reprapin calibrointisvulla. Sen luulis auttavanOon tota Two Treesin Sapphire Plussaa tuossa nyt nakerrellut läjään. Klipperin kanssa meni sormi suuhun, eikä alkuperäinen firmis sovellu mun tarkoituksiin (siitä ehkä myöhemmin lisää, ei ole ihan fiksuimman kautta tuota tehty), joten päädyin konffailemaan Marlinia. Muutaman yrityksen ja erehdyksen (lähinnä kosketusnäyttöön liittyen) jälkeen sain väännettyä uusimman Marlinin halutuilla lisäkikkareilla, mutta X- ja Y-akseleiden liikerata on aika metsässä. Kinematiikka siis toimii oikein, mutta näytön mukaan akselit liikkuvat sen 300mm, käytännössä kuitenkin vain noin pedin puoleen väliin asti.
Kävin Marlinin esimerkki-konffeja tuolle tulostimelle, sekä muutamia googella löydettyjä "toimivia" konffitiedostoja läpi. Niissä kaikissa arvot olivat säädetty:
Configuration.h
#define DEFAULT_AXIS_STEPS_PER_UNIT { 80, 80, 400, 410 }
Configuration.adv.h
#define MICROSTEP_MODES { 16, 16, 16, 16, 16, 16 }
Kaikilla akseleilla on TMC2225:t, jotka on Configuration.h:ssa säädetty ohjeiden mukaan:
#define X_DRIVER_TYPE TMC2208_STANDALONE
Onko Marlinissa muita asetuksia, jotka voivat tuohon vaikuttaa?
Toki saan liikeradat kalibroitua tulostamalla testikikkareen ja M92:lla ajettua korjaavat arvot (jotka halutessa voi sitten päivittää myös firmikseen), mutta tässä puolen iltaa olen koittanut keksiä loogista selostusta siihen, miksi tuo tekee noin. Toki nuo Sapphiret tuntuu olevan "ei kahta samanlaista" tyylisiä laitteita, mm. emolevyversiot, stepperin ohjainpiirit, dual-z mekanismit yms näyttää muuttuvan vähän väliä, mutta en usko niiden kuitenkaan hihnapyöriä muuttaneen (ovat näppitunteella samaa kokoa kuin Endereissä). Googletin noiden stepperidenkin olevan 1,8 asteisia, joten tuskin niistäkään eroa tulee.
Uusin versio, eli 2.0.9.3. Sain sen muuten toimimaan, mutta nuo stepit ei firmwaren kautta tulleet käyttöön vaikka mitä teki. Tein pikaisen 200x200 L -muodon, printtasin sen, mittasin ja laskin sitä kautta oikeat stepit, mutta tosiaan firmiksen kautta en saanut niitä tallennettua (tai sain, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta), vaan piti M92 -komennolla korjata X, Y ja E.Mitä Marlinia väkerrät? Mulla 2.0.x bugfix ei millää tuntunu toimivan. Perus 2 marliniin samat conffit niin pelas kuin vettä vaan. Voit laskea nuo stepit reprapin calibrointisvulla. Sen luulis auttavan
Joo tyypillistä Marlinille. Tehny paljon erilaisia firmiksiä Marlinilla niin kokemusta löytyy. Joissaki versioissa on joskus tommosia. Sen takia otan hiukan vanhemman version jossa ei toistaiseksi oo ollu mitää ongelmiaa. Joku 2.x.x.x versio se oli.Uusin versio, eli 2.0.9.3. Sain sen muuten toimimaan, mutta nuo stepit ei firmwaren kautta tulleet käyttöön vaikka mitä teki. Tein pikaisen 200x200 L -muodon, printtasin sen, mittasin ja laskin sitä kautta oikeat stepit, mutta tosiaan firmiksen kautta en saanut niitä tallennettua (tai sain, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta), vaan piti M92 -komennolla korjata X, Y ja E.
Jotain muutakin outoa tuossa kyllä tuntui olevan, mutta en ole vielä enempää ehtinyt ihmettelemään.