- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 117
Tässä on 4. sivu jo menossa säiettä, ei rajata turhaan pois eri vaihtoehtoja. Tässä kun puhutaan 2.5-5-7.5-10G kotiverkoista, niin kohtalaisen suuri osa noista on tulossa omiin kiinteistöihin, ja tuolloin jokin yli tonninkin investointi ei ole välttämättä mitenkään mahdoton ajatus sille verkon rakentajalle. Maksavathan nuo televisiotkin ja kaikki muukin rahaa. Lisäksi jokin kunnon kytkin toimii sen jälkeen siinä kiinteistössä liki maailman tappiin saakka, jos edes vähääkään älyää seurata, että se ei tukkiudu pölystä, ja että sen tuulettimet toimivat kunnolla.
Isoin ongelma on itselleni tiedon puute ihan perusasioista, esim. missä se kulkee se reitittimen raja, jos kytkimen edessä on palomuuri tietokone jonka ohjelmistossa sanotaan olevan myös se reititin, ja joka tietokone taas kytkeytyy johonkin palveluntarjoajan kelvottomaan kaapelimodeemiin sen ollessa sillatussa tilassa. Niille joille tällainen homma on aivan päivittäistä, eivät tunnu edes ymmärtävän tuota esitettyä kysymystä, ja sitä kuinka alatasolta sitä voi joutua ponnistamaan. Jokainenhan sitä on kuitenkin joskus ollut aloittelija.
Taitaa olla meneillään sellainen murroskausi näissäkin laitteissa, kun noita 10G kytkimiä ei ole oikein hirveästi tarjolla, ei ainakaan sellaisia, missä olisi jo valmiina normaali kuparinen rj45 kytkentä. SFP liitäntäiset eivät niin houkuttele. Syystä että: itselle tulee mieleen epäilys noiden eri moduuleiden keskinäisestä yhteensopivuudesta. Toisekseen: moduulin liitäntä on mekaaninen. Tarkoitan tuolla sitä, että moduuli työnnetään paikoilleen, ja siinä ovat jotkin metallikielet, joiden kosketuksen kautta sähkö kulkee. Jokainen metallipinta jotain kultaa ja platinaa lukuunottamatta oksidoituu, ja aiheuttaa rajapintaan pienen erilaisen kerroksen. Kyllä tuo kohinaa lisää. Tuo taas ei ole hyvä asia kohdassa, mistä yritetään viedä ohi 10 gigabitin signaalia. Lisäksi nuo SFP:t ovat kuparisina sangen kalliin oloisia, vähintään 60-70 euron luokassa kappale. 10 noita rinnakkain, ja kytkemelle alkaa tulemaan jo kummasti hintaa.
On aika ilmeistä, että valokuitu hakkaa 10G:n nopeuksilla kuparin jokseenkin mennen tullen teknisesti, mutta on myös niin, että emokorteissa nämä 10G liitännät ovat edelleen kuparisia. - Ja ne ovat sitä luultavasti vielä aika pitkäänkin.
Monella meistä on myös entuudestaan jokin cat5e johdotus, sekin vielä. Lisäksi osa myytävistä kytkimistä on jotain vanhoja malleja, joista nuo 2.5-5-7.5 välitaajuudet puuttuvat kokonaan, eli ne ovat joko/tai 1G tai 10G laitteita. Koska cat5e yltää juuri sille rajalle, että 2.5G pitäisi toimia, ja lyhyellä matkalla ehkä jopa 5G:nkin, niin vanhanaikainen 1/10 laite olisi todella typerä hankinta.
Yksi sangen houkutteleva vaihtoehto on ostaa hommaan oikea iso tietokone, johon alkuun ostaa yhden ainoan Intelin X710-T4L verkkokortin. Kyseinen kortti on modernimpi ja uudistettu versio vanhemmasta pelkästä T4 loppuisesta kortista, jota on kyllä enemmän tarjolla, mutta jota ei siis kannata enää ostaa tuon L-version saavuttua markkinolle. - Sitä aikansa käyttää sen tiedon etsimiseen, että minkälainen sen kytkimen pitäisi oikeasti olla, ja asian voi ratkaista sitten myös noin. Jos ja kun tuon saa sitten pelittämään, niin noita kortteja voi ostaa lisää myöhemmin kaksin tai vaikka kolmin kappalein, aina tarpeen mukaan. Näin kustannuksia voi jakaa pidemmälle matkalle, ja laitteiston voi purkaa osiinsa ja vaihtaa tarvittaessa rikkoutuneet osat. Samoin sitten se softa on aivan täysin omissa käsissä, ja tuki ei lopu liki koskaan, kun kaikki on itse tehtyä tai siis osista koostettua. ( - Ainoat asiat, mitä miehen ei sovi itse tehdä itselleen, ovat vaimo ja koira, kaiken muun voi kyllä tehdä itse.)
Sen jälkeen alkaa askarruttamaan se sopiva emokortti. Jos noita 4 porttisia ethernet kortteja aikoo laittaa emolle enemmän kuin kaksi, niin emon pitäisi jo olla serveri emo. Noita on erilaisia. Hienouksina on IPMI:ä ja kaikkea semmoista mukavaa. Kun emojen piirisarjojen kaavioita katselee, tajuaa niiden olevan aika monimutkaisia... mitenkähän siihen voi luottaa, että tuollaiselle serveriemolle riittää linux pohjaista tukea vaikka kahdeksi vuosikymmeneksi?
Meinaan vain, että jos piirisarja kaavio näyttää tältä:
Ja kun löytää tiedon, etteivät kaikki red hat ja cent os versiot kaikkia näitä erilaisia serveri emoja sitten niin tuekaan, niin niin... pitkäaikaisen tuen saanti alkaa huolestuttamaan myös noiden osista koottujen toteutusten suunnittelussa. Yksinkertaisemman kuluttaja emolaudan tuki on varmaankin varmempaa pidemmälle aikavälille, mutta noista taas ovat karsiutuneet pci-e linjat jo hiukan liian vähäisiksi. Lisäksi olin ymmärtävinäni, että tuo yllä mainittu intelin kortti, vaikka sen pitäisi olla vain pci-e 3.0 ja vaatia vain 8 linjaa, vie kuitenkin niitä sen 16. Noita ei normaaliin kuluttaja emolautaan saa välttämättä kiinni kuin vain sen yhden. 3 tietokoneen kotitaloudessa sekin kyllä aivan äärimmilleen puristettuna riittää, mutta idea modulaarisesta ja jatkossa tarpeen mukaan kasvavasta systeemistä kärsii aika paljonkin. Jo kahdenkin kortin mahdollisuus olisi jo paljon parempi asia, ja kolme olisi jo sitä ylellisyyttä, mitä sitä itse etsii.
T -.-
Käytettyjä xeon servereitä löytyy kyllä, ja tuollaisen kortinkin voi löytää tehdaskorjattuna versiona noin 300 eurolla. Sähkökulutuskaan ei suomessa ja omakotitalossa asuttaessa haittaa 10 kuukautta vuodessa, kun se energianhukka tulee kuitenkin lopuksi aina lämmöksi.
Isoin ongelma on itselleni tiedon puute ihan perusasioista, esim. missä se kulkee se reitittimen raja, jos kytkimen edessä on palomuuri tietokone jonka ohjelmistossa sanotaan olevan myös se reititin, ja joka tietokone taas kytkeytyy johonkin palveluntarjoajan kelvottomaan kaapelimodeemiin sen ollessa sillatussa tilassa. Niille joille tällainen homma on aivan päivittäistä, eivät tunnu edes ymmärtävän tuota esitettyä kysymystä, ja sitä kuinka alatasolta sitä voi joutua ponnistamaan. Jokainenhan sitä on kuitenkin joskus ollut aloittelija.
Taitaa olla meneillään sellainen murroskausi näissäkin laitteissa, kun noita 10G kytkimiä ei ole oikein hirveästi tarjolla, ei ainakaan sellaisia, missä olisi jo valmiina normaali kuparinen rj45 kytkentä. SFP liitäntäiset eivät niin houkuttele. Syystä että: itselle tulee mieleen epäilys noiden eri moduuleiden keskinäisestä yhteensopivuudesta. Toisekseen: moduulin liitäntä on mekaaninen. Tarkoitan tuolla sitä, että moduuli työnnetään paikoilleen, ja siinä ovat jotkin metallikielet, joiden kosketuksen kautta sähkö kulkee. Jokainen metallipinta jotain kultaa ja platinaa lukuunottamatta oksidoituu, ja aiheuttaa rajapintaan pienen erilaisen kerroksen. Kyllä tuo kohinaa lisää. Tuo taas ei ole hyvä asia kohdassa, mistä yritetään viedä ohi 10 gigabitin signaalia. Lisäksi nuo SFP:t ovat kuparisina sangen kalliin oloisia, vähintään 60-70 euron luokassa kappale. 10 noita rinnakkain, ja kytkemelle alkaa tulemaan jo kummasti hintaa.
On aika ilmeistä, että valokuitu hakkaa 10G:n nopeuksilla kuparin jokseenkin mennen tullen teknisesti, mutta on myös niin, että emokorteissa nämä 10G liitännät ovat edelleen kuparisia. - Ja ne ovat sitä luultavasti vielä aika pitkäänkin.
Monella meistä on myös entuudestaan jokin cat5e johdotus, sekin vielä. Lisäksi osa myytävistä kytkimistä on jotain vanhoja malleja, joista nuo 2.5-5-7.5 välitaajuudet puuttuvat kokonaan, eli ne ovat joko/tai 1G tai 10G laitteita. Koska cat5e yltää juuri sille rajalle, että 2.5G pitäisi toimia, ja lyhyellä matkalla ehkä jopa 5G:nkin, niin vanhanaikainen 1/10 laite olisi todella typerä hankinta.
Yksi sangen houkutteleva vaihtoehto on ostaa hommaan oikea iso tietokone, johon alkuun ostaa yhden ainoan Intelin X710-T4L verkkokortin. Kyseinen kortti on modernimpi ja uudistettu versio vanhemmasta pelkästä T4 loppuisesta kortista, jota on kyllä enemmän tarjolla, mutta jota ei siis kannata enää ostaa tuon L-version saavuttua markkinolle. - Sitä aikansa käyttää sen tiedon etsimiseen, että minkälainen sen kytkimen pitäisi oikeasti olla, ja asian voi ratkaista sitten myös noin. Jos ja kun tuon saa sitten pelittämään, niin noita kortteja voi ostaa lisää myöhemmin kaksin tai vaikka kolmin kappalein, aina tarpeen mukaan. Näin kustannuksia voi jakaa pidemmälle matkalle, ja laitteiston voi purkaa osiinsa ja vaihtaa tarvittaessa rikkoutuneet osat. Samoin sitten se softa on aivan täysin omissa käsissä, ja tuki ei lopu liki koskaan, kun kaikki on itse tehtyä tai siis osista koostettua. ( - Ainoat asiat, mitä miehen ei sovi itse tehdä itselleen, ovat vaimo ja koira, kaiken muun voi kyllä tehdä itse.)
Sen jälkeen alkaa askarruttamaan se sopiva emokortti. Jos noita 4 porttisia ethernet kortteja aikoo laittaa emolle enemmän kuin kaksi, niin emon pitäisi jo olla serveri emo. Noita on erilaisia. Hienouksina on IPMI:ä ja kaikkea semmoista mukavaa. Kun emojen piirisarjojen kaavioita katselee, tajuaa niiden olevan aika monimutkaisia... mitenkähän siihen voi luottaa, että tuollaiselle serveriemolle riittää linux pohjaista tukea vaikka kahdeksi vuosikymmeneksi?
Meinaan vain, että jos piirisarja kaavio näyttää tältä:
Ja kun löytää tiedon, etteivät kaikki red hat ja cent os versiot kaikkia näitä erilaisia serveri emoja sitten niin tuekaan, niin niin... pitkäaikaisen tuen saanti alkaa huolestuttamaan myös noiden osista koottujen toteutusten suunnittelussa. Yksinkertaisemman kuluttaja emolaudan tuki on varmaankin varmempaa pidemmälle aikavälille, mutta noista taas ovat karsiutuneet pci-e linjat jo hiukan liian vähäisiksi. Lisäksi olin ymmärtävinäni, että tuo yllä mainittu intelin kortti, vaikka sen pitäisi olla vain pci-e 3.0 ja vaatia vain 8 linjaa, vie kuitenkin niitä sen 16. Noita ei normaaliin kuluttaja emolautaan saa välttämättä kiinni kuin vain sen yhden. 3 tietokoneen kotitaloudessa sekin kyllä aivan äärimmilleen puristettuna riittää, mutta idea modulaarisesta ja jatkossa tarpeen mukaan kasvavasta systeemistä kärsii aika paljonkin. Jo kahdenkin kortin mahdollisuus olisi jo paljon parempi asia, ja kolme olisi jo sitä ylellisyyttä, mitä sitä itse etsii.
T -.-
Käytettyjä xeon servereitä löytyy kyllä, ja tuollaisen kortinkin voi löytää tehdaskorjattuna versiona noin 300 eurolla. Sähkökulutuskaan ei suomessa ja omakotitalossa asuttaessa haittaa 10 kuukautta vuodessa, kun se energianhukka tulee kuitenkin lopuksi aina lämmöksi.
