Saattaa myös madaltaa kynnystä harmaaseen talouteen jos yrityksen tuloja käytetään jollain tavalla YEL tulojen määrittämisessä. En näe, että tilanne ainakaan kenelläkään paranisi. Toivon ja pelkään vaan, ettei liikaa huononisi! Nyt on muuten kovasti puolustelijoita nostaneet äänensä esiin, että tässä on väärinymmärrystä, eikä mikään olennaisesti muuttuisi. Ottakaa nimet ylös, niin tiedätte ketä äänestää tai jättää äänestämättä.
En tiedä onko näistä adresseista paljoakaan hyötyä, mutta jos kokee, että asiaan ei esitettyä muutosta kaivata, niin täällä siitä voi ilmoittaa julkisesti tai anonyymisti:
VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ
VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ ADRESSIN SISÄLTÖ JA TARKOITUS: Yrittäjän eläkelain ehdotettu muutos on järjetön ja epäoikeudenmukainen pienyrittäjille ja etenkin yksinyrittäjille. Mikäli hallituksen esitys...
www.adressit.com
- Liittynyt
- 28.12.2019
- Viestejä
- 3 565
Mutta onko tota vastaavaa kansalaisaloite.fissä? Adressit.comin jutuilla ei mahda olla minkäänlaista virallista vaikutusta.
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 341
Kertomasi perusteella minusta olisi järkevin hoitaa kaikki hommat Oyn kautta ja lopettaa tuon Tmin kanssa pelleily. Tmissä yhdistyy yrittäjän ja työntekijän "etujen" huonoimmat puolet.
- Pistät Oyn kautta kaiken laskutuksen,
- nostat palkkaa siten että minimoit oman veroprosenttisi,
- hankit LEI tunnuksen ja lyöt ison siivun ylimääräisestä rahasta sijoituksiin, sijoituskämppiin jne. ja saat firman tasearvoa nostettua,
- nostelet huojennettua osinkoa "maksimit" ja laitat nuo rahat omiin sijoituksiin/elämiseen,
- hommailet Oyn kautta kaikkea lounareita, kulttuuriseteleitä, jne. "TYHY/työssäjaksaminen",
- jne.
Onhan toiminimessä kuitenkin hyviäkin puolia. Henkilöyritysten muutaman prosentin verohuojennus ja halvempi palkanmaksu (kun ei tarvi maksaa sivukuluja, eikä käyttää aikaa eikä vaivaa palkkarekisteriin). Sinällään kaikki nuo ylemmät voin tehdä myös, vaikka nostaisin toiminimeltä itselleni elämiseen rahaa ja pitäisin oyn (lähes) kokonaan säästöpossuna.
Aina jaksaa hämmästyttää tavat, joilla yrittämisestä rangaistaan.
Vuonna 2020 maksetut palkat omasta sivutoimisesta yrityksestä heikentävät vuonna 2022 maksettua ansiosidonnaista työttömyyskorvausta siten, että vuonna 2020 maksettujen palkkojen summa jaetaan kahdellatoista ja ansiosidonnainen sovitellaan saadulla summalla kuukausittain vuonna 2022. Onneksi on sentään 300 € suojaosuus kuukausittain ja vasta sen yli menevistä puolet vähentää suoraan maksettua työttömyyskorvausta.
Ei olisi ihan heti tullut mieleen, mutta näin menettelee ainakin Aaria.
Vuonna 2020 maksetut palkat omasta sivutoimisesta yrityksestä heikentävät vuonna 2022 maksettua ansiosidonnaista työttömyyskorvausta siten, että vuonna 2020 maksettujen palkkojen summa jaetaan kahdellatoista ja ansiosidonnainen sovitellaan saadulla summalla kuukausittain vuonna 2022. Onneksi on sentään 300 € suojaosuus kuukausittain ja vasta sen yli menevistä puolet vähentää suoraan maksettua työttömyyskorvausta.
Ei olisi ihan heti tullut mieleen, mutta näin menettelee ainakin Aaria.
Ajatustasolla: olisikohan mahdollista perustella verottajalle matkailuauton ostaminen yrityksen "toimitilaksi" tai "toimistoksi"? Itse teen pääasiassa etänä konsultointia asiakkaille, mutta sen ohella myös jonkin verran lyhyitä keikkahommia asiakkaiden luona, ja hotelliruletti alkaa vähän väsyttää. Ihan kotipuolessa olisi kiva jos välillä voisi mennä perheen luota "omaan rauhaan" tekemään töitä, vaikka se olisi sitten parkkipaikalla. Kesäisin voisi myös potentiaalisesti siirrellä etätoimistoa vaikka johonkin kivan järven rantaan, jos tämä olisi verottajan mielestä sallittua toimintaa.
Vähän tuntuu että verottaja on niin nihkeä ja tarkka kaiken moottorilla varustettujen asioiden hankinnan kannalta, että olisi helpompaa vain niellä ylpeys, ostaa itselle ja laskuttaa sitten kilometrivähennyksiä. Mutta kyllähän tuo firman kautta varmaan halvemmaksi tulisi, jos vaan menisi läpi.
Vähän tuntuu että verottaja on niin nihkeä ja tarkka kaiken moottorilla varustettujen asioiden hankinnan kannalta, että olisi helpompaa vain niellä ylpeys, ostaa itselle ja laskuttaa sitten kilometrivähennyksiä. Mutta kyllähän tuo firman kautta varmaan halvemmaksi tulisi, jos vaan menisi läpi.
Nyt on kyllä semmonen aihe että itselläkin kiinnostaisi. Äkkiseltään mietittynä olisi tietoturvallisempaa ja esim.perhe jos kotona niin ei varmasti puhelutkaan kuulu muille korville sen tiimoilta.
Eikös toimitilat/oman huoneen vuokrauskin maksa 500€-1500€/kuukausi? Eli jäisi kaikille enemmän rahaa ja ei, en ole yrittäjä vielä
Viimeksi muokattu:
Täysin mutulla voisin kuvitella että jos tuo olisi ylipäätään mahdollista, niin matkat asiakkaille varmaan vielä menisivät, mutta verottaja varmaan aika tarkasti katselisi tuota "toimiston siirtämistä järven rantaan", että menisikö enää työmatka-ajoksi. Varsinkin jos yrittäisi auton alvit vähentää, ne kun "paukkuvat" jo yhdestäkin yksityisajosta. Kilometripäiväkirjaa pitäisi ainakin pitää, ja se voi käydä vähän työlääksi.
Aiheeseen liittyen olisi jännä myös tietää, mitä verottaja ajattelee esim. vanlife-ammattilaisbloggaajien asumisesta. Onko matka-auto liiketoiminnan pakollinen kulu, jos blogaaja elättää itsensä matkablogillaan? Saako matkabloggaaja ajella mihin haluaa, koska se varmaan blogin sisällöntuotannon kannalta tarpeellista.
Matkailuauto rinnastuu arvonlisäverotuksessa henkilöautoon. Tarkoittaa sitä, että vähäinenkin yksityisajo poistaa vähennysoikeuden.
Henkilöauto on henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle. Henkilöautona pidetään myös ns. kaksikäyttöautoja sekä matkailuautoa. Arvonlisäveron saa vähentää henkilöauton käyttö- tai hankintakustannuksista vain, jos auto on hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavan liiketoiminnan käyttöön. Vähäinenkin yksityiskäyttö poistaa koko vähennysoikeuden.
Lähde:
www.vero.fi
Edit: mikään ei toki estä ostamasta sitä autoa Oy:lle. Jos pidät omassa pihassa ja viet konsulttikeikalle, niin silloin pelkkää työajoa. Jos taas ajat järven rantaan = yksityisajoa. Voit myös rehellisesti maksaa autoetua tuosta. Alvit ei silloin vähennyskelpoisia, mutta ostohinta kyllä.
Henkilöauto on henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle. Henkilöautona pidetään myös ns. kaksikäyttöautoja sekä matkailuautoa. Arvonlisäveron saa vähentää henkilöauton käyttö- tai hankintakustannuksista vain, jos auto on hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavan liiketoiminnan käyttöön. Vähäinenkin yksityiskäyttö poistaa koko vähennysoikeuden.
Lähde:
Ajoneuvo
Tavaran tai palvelun arvonlisäveron saa yleensä vähentää, jos tavara tai palvelu on ostettu verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta. Ajoneuvojen arvonlisäveron vähentämiseen liittyy kuitenkin rajoituksia.
www.vero.fi
Edit: mikään ei toki estä ostamasta sitä autoa Oy:lle. Jos pidät omassa pihassa ja viet konsulttikeikalle, niin silloin pelkkää työajoa. Jos taas ajat järven rantaan = yksityisajoa. Voit myös rehellisesti maksaa autoetua tuosta. Alvit ei silloin vähennyskelpoisia, mutta ostohinta kyllä.
Viimeksi muokattu:
Kuinkahan tuo kokonaisverotuksen kannalta menee, onko autoetu yksinyrittäjälle fiksu, jos tulee ehkä sellanen 4/5 yksityistä ajoa ja 1/5 työajoa vuotuisella noin 30k suoritteella? Tässä oli hyvin laskettu muuten, mutta ei ollut verotusta huomioitu, minkä olettaisin olevan aika tärkeä tekijä, tosin tässä myöhemmässä tekstissä todettiin sähköauton olevan autoetuna aika hyvä diili. Myös moottoripyöräetua olen miettinyt, kannattaako ostaa firmalle vai tiselle.Matkailuauto rinnastuu arvonlisäverotuksessa henkilöautoon. Tarkoittaa sitä, että vähäinenkin yksityisajo poistaa vähennysoikeuden.
Henkilöauto on henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle. Henkilöautona pidetään myös ns. kaksikäyttöautoja sekä matkailuautoa. Arvonlisäveron saa vähentää henkilöauton käyttö- tai hankintakustannuksista vain, jos auto on hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavan liiketoiminnan käyttöön. Vähäinenkin yksityiskäyttö poistaa koko vähennysoikeuden.
Lähde:
Ajoneuvo
Tavaran tai palvelun arvonlisäveron saa yleensä vähentää, jos tavara tai palvelu on ostettu verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta. Ajoneuvojen arvonlisäveron vähentämiseen liittyy kuitenkin rajoituksia.
Edit: mikään ei toki estä ostamasta sitä autoa Oy:lle. Jos pidät omassa pihassa ja viet konsulttikeikalle, niin silloin pelkkää työajoa. Jos taas ajat järven rantaan = yksityisajoa. Voit myös rehellisesti maksaa autoetua tuosta. Alvit ei silloin vähennyskelpoisia, mutta ostohinta kyllä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 300
Ajattelin ruveta tekemään (taas) oman firman (Oy) puitteissa konsultointia.
Koska viime kerrasta on 15 vuotta aikaa niin pitää vähän miettiä että miltä pohjalta juoksevat asiat hoidetaan.
Ilmeisesti tilitoimisto- / kirjanpitopalvelut on kehittyneet aika paljon viime aikoina ja tässä tapauksessa tuo puoli on aika suoraviivaista (yksi / kaksi myyntilaskua kuukaudessa ja ostolaskuja yhden käden sormilla laskettava määrä).
Olisiko suositella jotain sähköistä, virtaviivaista ja kustannustehokasta ratkaisua kirjanpidon ja/tai tilintarkastuksen osalta? Saa laittaa privana myös.
Tai sitten hoitaa kirjanpidon itse ja maksaa itselleen palkan palkka.fi kautta?
Koska viime kerrasta on 15 vuotta aikaa niin pitää vähän miettiä että miltä pohjalta juoksevat asiat hoidetaan.
Ilmeisesti tilitoimisto- / kirjanpitopalvelut on kehittyneet aika paljon viime aikoina ja tässä tapauksessa tuo puoli on aika suoraviivaista (yksi / kaksi myyntilaskua kuukaudessa ja ostolaskuja yhden käden sormilla laskettava määrä).
Olisiko suositella jotain sähköistä, virtaviivaista ja kustannustehokasta ratkaisua kirjanpidon ja/tai tilintarkastuksen osalta? Saa laittaa privana myös.
Tai sitten hoitaa kirjanpidon itse ja maksaa itselleen palkan palkka.fi kautta?
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 843
Pahoittelut jos menee vähän ohi ketjun aiheesta, mutta tässä ketjussa voisi silti todennäköisemmin löytyä Tietäjiä kuin yleisten kysymysten ketjussa jossa kyselin jo samaa. Elikkäs lyhyesti:
Haluaisin tilata yhden tuotteen pelkästään yrityksille myyvästä verkkokaupasta. Sain tunnukset kauppaan tehtyä As Oy:mme Y-tunnuksella (kahden asunnon As Oy, olen PRH:n rekisteriin merkitty hallituksen PJ).
Kuinkahan montaa tieteen ja taiteen sääntöä rikon jos nyt tilaan tuotteen kyseistä nettikaupasta taloyhtiön "nimiin", vaikka se tulee täysin henkilökohtaiseen käyttöön? Taloyhtiön varoja en tietenkään ajatellut sotkea asiaan millään tavalla, vaan maksaisin laskun suoraan omalta tililtä. Voiko tästä silti tulla jotain kirjanpidollisia sotkuja tms?
(olen tietoinen, että kuluttajansuoja olisi jokseenkin olematon tällaisessa kaupassa)
Haluaisin tilata yhden tuotteen pelkästään yrityksille myyvästä verkkokaupasta. Sain tunnukset kauppaan tehtyä As Oy:mme Y-tunnuksella (kahden asunnon As Oy, olen PRH:n rekisteriin merkitty hallituksen PJ).
Kuinkahan montaa tieteen ja taiteen sääntöä rikon jos nyt tilaan tuotteen kyseistä nettikaupasta taloyhtiön "nimiin", vaikka se tulee täysin henkilökohtaiseen käyttöön? Taloyhtiön varoja en tietenkään ajatellut sotkea asiaan millään tavalla, vaan maksaisin laskun suoraan omalta tililtä. Voiko tästä silti tulla jotain kirjanpidollisia sotkuja tms?
(olen tietoinen, että kuluttajansuoja olisi jokseenkin olematon tällaisessa kaupassa)
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 058
Jos ostaja ja myyjä ovat suomalaisia niin ei tule mitään sotkuja. Ainoa on tosiaan tuo, että yritysten välisessä kaupassa ei ole mitään kuluttajansuojia tms. palautusoikeuksia ellei erikseen sovita.
Millaisia ratkaisuja teillä on firman autojen seurantaan? Realiaikaiseen valvontaan en koe tarvetta, mutta jälkikäteen olisi kiva tietää missä autot (~5 kpl) ovat liikkuneet. Onko olemassa jotain loggereita jotka osaisivat purkaa itsensä automaattisesti kun tulevat avoimeen/tunnettuun wlaniin? Kuukausimaksuton järjestelmä olisi optimaalinen, tarvittaessa perustetaan sit vaikka oma (virtuaali)palvelin tätä tarkoitusta hoitamaan.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 798
Yksityisyydensuoja-asiat kannattaa varmaan selvittää ensin. En ole varma saako seurata ilman hyvää syytä.
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 830
Työnajantalla on oikeus suorittaa tällaista teknistä valvontaa työajalla (siis GPS pois päältä jos autot jatkaa yksityisajossa työajan ulkopuolella) ja toki työntekijöille pitää ilmoittaa, että firman autoissa on seuranta.
Välillinenkin seuranta vaatii silti asiallisen perusteen, ja ne perusteet sekä kerättävät tiedot on käytävä YT-menettelyssä läpi henkilöstön kanssa. Ja luonnollisesti kerättäviä tietoja saa käyttää vain siten, miten niitä on ilmoitettu käytettävän. Eli se "ihan kiva tietää" ei riitä, vaan siihen tarvitsee myös sen perusteen, mitä nyt sitten varmasti voi omaan alaan liittyen kukin itse pohtia.
En ota tarkemmin kantaa siihen, mitä kaikkia asiallisia perusteita voi keksiä, mutta esimerkiksi tietosuojavaltuutettu on katsonut että esim. työajan valvonta tällaisella järjestelyllä ei pääsääntöisesti ole asiallista: Tietosuojavaltuutettu 21.1.2010 - FINLEX ®
En ota tarkemmin kantaa siihen, mitä kaikkia asiallisia perusteita voi keksiä, mutta esimerkiksi tietosuojavaltuutettu on katsonut että esim. työajan valvonta tällaisella järjestelyllä ei pääsääntöisesti ole asiallista: Tietosuojavaltuutettu 21.1.2010 - FINLEX ®
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 798
Edellisellä työnantajalla oli kaikissa autoissa jatkuva seuranta. Sieltä pystyi monet katselemaan mitä toiset teki työajan ulkopuolella, koska autoja annettiin käyttää myös omiin ajoihin osalla työntekijöistä. Ei toki virallisesti kun siitä olisi kai pitänyt jotain veroja maksaa.
- Liittynyt
- 01.12.2016
- Viestejä
- 1 232
Käytännössä omavalvonta
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 273
Upouudelle firmalle hieman nihkeämmin (ellei takauksia), jo vakiintuneelle vähän helpommin. Spekseillä "eilen rekisteröitiin, voitais ottaa 2x 10 000€" luultavasti aika heikosti. Tosin esim. Qredilta saattaisi irrota.
Liekkö näihi voi jotain henkilötakauksia antaa? Et millä spekseillä sais nopeemmin 10+10+10k tms... Esim. omaa asuntoa vakuudeksi tms.?
Itsellä on sekä toiminimi että osakeyhtiö nyt aktiivisesti käytössä. Estääkö jokin minua vuokraamasta yhtä huonetta osakeyhtiön työhuoneeksi, ja samalla tekemästä työhuonevähennystä toisesta huoneesta? Luonnollisesti osakeyhtiön työt teen ainoastaan osakeyhtiön toimistohuoneessa, kun taas toiminimen työt teen työhuonevähennettävästä huoneesta...
Ja ihan toisena asiana tuli ideatasolla mieleen: Voisinko laskuttavana yrittäjänä rakennuttaa vaikka omakotitalon firman piikkiin, ja sitten myydä / vuokrata / luontaiseduttaa sen itselleni valmistumisen hetkellä? Ideana tässä olisi, että jos laskutan vaikka 100e/h ja maksan rakennusmiehelle 50e/h (luvut keksittyjä) niin jos saan vähentää rakennusmiehen kulut yritykseltä niin jää edelleen 50e/h oman työn arvoksi. Taas jos nostaisin 100e/h palkkana, jää käteen n. 50e/h nettona, joka meneekin sitten suoraan rakennusmiehelle +-0.
Ja ihan toisena asiana tuli ideatasolla mieleen: Voisinko laskuttavana yrittäjänä rakennuttaa vaikka omakotitalon firman piikkiin, ja sitten myydä / vuokrata / luontaiseduttaa sen itselleni valmistumisen hetkellä? Ideana tässä olisi, että jos laskutan vaikka 100e/h ja maksan rakennusmiehelle 50e/h (luvut keksittyjä) niin jos saan vähentää rakennusmiehen kulut yritykseltä niin jää edelleen 50e/h oman työn arvoksi. Taas jos nostaisin 100e/h palkkana, jää käteen n. 50e/h nettona, joka meneekin sitten suoraan rakennusmiehelle +-0.
Viimeksi muokattu:
Voit, mutta ajatuksessasi on yksi pieni ongelma. Jos nostat palkkana 100e, josta jää 50e, on tuo 50 sinun omaa verotettua omaisuutta. Jos maksat sillä rakennusmiehille, on talo myös sinun. Kun rakennutat sen yritykselle niin menetät alv edut ja talo on yrityksen, ei sinun. Jos joskus haluat sen itsellesi ostaa, verottaja saattaa tästä kiinnostua joten hyvinkin tarkkaan saat dokumentoida kaiken. Myydessä osakeyhtiö maksaa tietysti myyntivoitosta verot, ja mahdollisesti vielä arvonlisäveron koko asunnon hinnasta JOS verottaja niin keksii/et ole riittävän hyvin asiaa dokumentoinut. Joten tarkkana saa olla...
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 3 997
Jos tekisin itse niin joku hyva android softa ja sitten autojen penkkien alle 50 euron kannykoita kiinteasti laturiin. Tarpeen mukaan sitten SIM tai ei niihin kannykoihin. Jos loytyy joku hyva appi niin voi riittaa etta kannykka osaa liittya firman wifiin parkkipaikalla.
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 273
No varmaan pankilla tulee nyt se ihan sama kysymys kuin minulla, että miksi upouusi firma haluaa useita kymppitonnin luottokortteja? Ei sieltä nyt uusi osakeyhtiö ole saamassa mitään 30 000€ vakuudetonta lainaa.
Pahoittelut offtopicista, mutta teen tällä hetkellä kouluun lopputyötä aiheena aloittelevan/pienyrittäjän mobiiliapplikaatio ja työhön sisältyy pieni määrä selvitystä ja kyselyä. Olisiko täällä mahdollisesti vapaaehtoisia yrityksen pyörittäjiä/aloittelevia yrittäjiä vastaamaan lyhyeen kyselyyn? En nyt suoranaisesti pysty mitään korvausta antamaan, mutta voin vaikka laittaa techin joulupataan 5€/vastaus (max 50).
Kiitos ja pahoittelut vielä offtopicista.
Linkki kyselyyn spoilerissa:
forms.gle
E: saa myös vastata, jos jokin harrastus, jonka toiminnan vois periaatteessa muutta yritykseksi (esim. Joku chilien kasvatus jne.)
Kiitos ja pahoittelut vielä offtopicista.
Linkki kyselyyn spoilerissa:
Kysely yrityksen mobiiliapplikaatiotarpeista
Lomakkeen tarkoitus on kartoittaa pienyrityksen/kevytyrittäjän/harrastelijan mobiilitarpeita
forms.gle
E: saa myös vastata, jos jokin harrastus, jonka toiminnan vois periaatteessa muutta yritykseksi (esim. Joku chilien kasvatus jne.)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Saattaa myös madaltaa kynnystä harmaaseen talouteen jos yrityksen tuloja käytetään jollain tavalla YEL tulojen määrittämisessä. En näe, että tilanne ainakaan kenelläkään paranisi. Toivon ja pelkään vaan, ettei liikaa huononisi! Nyt on muuten kovasti puolustelijoita nostaneet äänensä esiin, että tässä on väärinymmärrystä, eikä mikään olennaisesti muuttuisi. Ottakaa nimet ylös, niin tiedätte ketä äänestää tai jättää äänestämättä.
En tiedä onko näistä adresseista paljoakaan hyötyä, mutta jos kokee, että asiaan ei esitettyä muutosta kaivata, niin täällä siitä voi ilmoittaa julkisesti tai anonyymisti:
VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ
VAADIMME HALLITUKSEN YRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUUTOSTA KOSKEVAN ESITYKSEN (HE 102/2022 vp) KUMOAMISTA JA UUDELLEENKÄSITTELYÄ ADRESSIN SISÄLTÖ JA TARKOITUS: Yrittäjän eläkelain ehdotettu muutos on järjetön ja epäoikeudenmukainen pienyrittäjille ja etenkin yksinyrittäjille. Mikäli hallituksen esitys...www.adressit.com
Laitoin viikonloppuna eläkeyhtiölle työtulojen muutosilmoituksen, ja nyt siitä tuli jo hyväksyntäkuittauskin. Käytännössä nostin työtuloja muutamalla eurolla vuodessa. Miksi? Koska olen tarkistanut työtuloa viimeksi vuonna 2015, jonka jälkeen siihen on tehty vain indeksikorotuksia. Olen ymmärtänyt, että uuden yrittäjän eläkelain hyväksytyksi tullessaan ensimmäisenä tarkastuksen kohteena ovat ne eläkemaksut, joita ei ole tarkistettu viimeisen kolmen vuoden aikana.
Mitenkäs periaatetasolla menee päivärahat (ja kilsat) ”itse keksityissä etätöissä”? Eli mikä on rajanveto siinä että ollaanko työmatkalla vai omalla huvimatkalla?
A) menen mökille toiselle puolelle Suomea ja teen sieltä duunia vaikkapa 2kk.
B) menen vaikkapa kaverin mökille viikoksi ja teen duunia 2päivää.
C) menen Suomessa hotelliin toiseen kaupunkiin ja teen duunia
D) Matkustan Eurooppaan 2 viikoksi ja teen duunia 3pv.
Jos isolla OY:llä on useita toimistoja Suomessa niin verottaja tuskin puuttuu järjestelyyn jossa palkkatöissä oleva henkilö ajaa muuten vain naapurikaupungin toimistoon tekemään duunia mikäli työnantaja on niin ”höveli” että maksaa tuosta kilsat&päivärahat? Toisekseen kenenkään ulkopuolisen lienee mahdotonta näyttää toteen että mentiinkö toiselle toimistolle jonkun oikean syyn vuoksi vai muuten vain.
Eihän ihan aidolle toimistolle meno toki analogialtaan ihan sama ole, mutta missä menee ns. laillisuuden raja? Vaikuttaako asiaan se että kuka on maksanut matkat eli jos ostan lentolipun itse niin ulkomailla on tehty ”hupityötä” mutta jos firma ostaa sen niin todennäköisemmin siellä on tehty oikeaa työtä? Mistä ihmeestä kukaan tietää onko sinne ulkomaille menty sen takia että sinne on ollut ”pakko mennä” vai ”huvikseen”?
Voiko siis tapauksissa A, B, C, D maksaa ’asiaankuuluvan’ verottoman päivärahan päiviltä jolloin työtä on oikeasti tehty vai pitäisikö olla joku (jälkikäteen vielä todistettavissa oleva) pakonomainen tarve mennä juuri ko. paikkaan tekemään työtä eli sitä ei voisi muualla tehdä?
Kilsathan verottaja on linjannut että ainakaan verotukseen ei matkavähennyksiä voi tehdä mökki<->työpaikka väliltä jos se on pidempi kuin koti<->työpaikka väli, mutta tuohan ei nyt ihan suoraan päde tähän jossa koti==yrityksen/omistajan pääasiallinen työpiste ja työnvuoksi tehtävä ”komennus”/matka kodin ulkopuolelle siten automaattisesti työmatka.
Jotenkin sellainen fiilis että päivärahoja ei noista mistään saisi maksaa, mutta missä on pykälä/ohje jossa tuo tuodaan ilmi ja miten sen joku jälkeenpäin selvittää esim. että miksi siellä hotellissa oltiin erityisesti jos firma on sen hotellin vieläpä maksanut
?
A) menen mökille toiselle puolelle Suomea ja teen sieltä duunia vaikkapa 2kk.
B) menen vaikkapa kaverin mökille viikoksi ja teen duunia 2päivää.
C) menen Suomessa hotelliin toiseen kaupunkiin ja teen duunia
D) Matkustan Eurooppaan 2 viikoksi ja teen duunia 3pv.
Jos isolla OY:llä on useita toimistoja Suomessa niin verottaja tuskin puuttuu järjestelyyn jossa palkkatöissä oleva henkilö ajaa muuten vain naapurikaupungin toimistoon tekemään duunia mikäli työnantaja on niin ”höveli” että maksaa tuosta kilsat&päivärahat? Toisekseen kenenkään ulkopuolisen lienee mahdotonta näyttää toteen että mentiinkö toiselle toimistolle jonkun oikean syyn vuoksi vai muuten vain.
Eihän ihan aidolle toimistolle meno toki analogialtaan ihan sama ole, mutta missä menee ns. laillisuuden raja? Vaikuttaako asiaan se että kuka on maksanut matkat eli jos ostan lentolipun itse niin ulkomailla on tehty ”hupityötä” mutta jos firma ostaa sen niin todennäköisemmin siellä on tehty oikeaa työtä? Mistä ihmeestä kukaan tietää onko sinne ulkomaille menty sen takia että sinne on ollut ”pakko mennä” vai ”huvikseen”?
Voiko siis tapauksissa A, B, C, D maksaa ’asiaankuuluvan’ verottoman päivärahan päiviltä jolloin työtä on oikeasti tehty vai pitäisikö olla joku (jälkikäteen vielä todistettavissa oleva) pakonomainen tarve mennä juuri ko. paikkaan tekemään työtä eli sitä ei voisi muualla tehdä?
Kilsathan verottaja on linjannut että ainakaan verotukseen ei matkavähennyksiä voi tehdä mökki<->työpaikka väliltä jos se on pidempi kuin koti<->työpaikka väli, mutta tuohan ei nyt ihan suoraan päde tähän jossa koti==yrityksen/omistajan pääasiallinen työpiste ja työnvuoksi tehtävä ”komennus”/matka kodin ulkopuolelle siten automaattisesti työmatka.
Jotenkin sellainen fiilis että päivärahoja ei noista mistään saisi maksaa, mutta missä on pykälä/ohje jossa tuo tuodaan ilmi ja miten sen joku jälkeenpäin selvittää esim. että miksi siellä hotellissa oltiin erityisesti jos firma on sen hotellin vieläpä maksanut
?- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 273
Työn tekeminen matkalla ei ole se kriteeri, vaan se, että kyseessä on työn takia tehty matka. Matkalaskuun liitetään tiedot matka luonteesta ja tarkoituksesta.Mitenkäs periaatetasolla menee päivärahat (ja kilsat) ”itse keksityissä etätöissä”? Eli mikä on rajanveto siinä että ollaanko työmatkalla vai omalla huvimatkalla?
A) menen mökille toiselle puolelle Suomea ja teen sieltä duunia vaikkapa 2kk.
B) menen vaikkapa kaverin mökille viikoksi ja teen duunia 2päivää.
C) menen Suomessa hotelliin toiseen kaupunkiin ja teen duunia
D) Matkustan Eurooppaan 2 viikoksi ja teen duunia 3pv.
Jos isolla OY:llä on useita toimistoja Suomessa niin verottaja tuskin puuttuu järjestelyyn jossa palkkatöissä oleva henkilö ajaa muuten vain naapurikaupungin toimistoon tekemään duunia mikäli työnantaja on niin ”höveli” että maksaa tuosta kilsat&päivärahat? Toisekseen kenenkään ulkopuolisen lienee mahdotonta näyttää toteen että mentiinkö toiselle toimistolle jonkun oikean syyn vuoksi vai muuten vain.
Eihän ihan aidolle toimistolle meno toki analogialtaan ihan sama ole, mutta missä menee ns. laillisuuden raja? Vaikuttaako asiaan se että kuka on maksanut matkat eli jos ostan lentolipun itse niin ulkomailla on tehty ”hupityötä” mutta jos firma ostaa sen niin todennäköisemmin siellä on tehty oikeaa työtä? Mistä ihmeestä kukaan tietää onko sinne ulkomaille menty sen takia että sinne on ollut ”pakko mennä” vai ”huvikseen”?
Voiko siis tapauksissa A, B, C, D maksaa ’asiaankuuluvan’ verottoman päivärahan päiviltä jolloin työtä on oikeasti tehty vai pitäisikö olla joku (jälkikäteen vielä todistettavissa oleva) pakonomainen tarve mennä juuri ko. paikkaan tekemään työtä eli sitä ei voisi muualla tehdä?
Kilsathan verottaja on linjannut että ainakaan verotukseen ei matkavähennyksiä voi tehdä mökki<->työpaikka väliltä jos se on pidempi kuin koti<->työpaikka väli, mutta tuohan ei nyt ihan suoraan päde tähän jossa koti==yrityksen/omistajan pääasiallinen työpiste ja työnvuoksi tehtävä ”komennus”/matka kodin ulkopuolelle siten automaattisesti työmatka.
Jotenkin sellainen fiilis että päivärahoja ei noista mistään saisi maksaa, mutta missä on pykälä/ohje jossa tuo tuodaan ilmi ja miten sen joku jälkeenpäin selvittää esim. että miksi siellä hotellissa oltiin erityisesti jos firma on sen hotellin vieläpä maksanut
Jos haluat pohtia asiaa verotarkastuksen kautta, niin riskit ovat vähäiset jos matka suuntautuu naapurikaupunkiin. Kahden viikon markkinointimatka Bahamalle nuohoojalta taas voi olla vähän hankalampi selittää.
Eli jos tavallinen firma tekee tavallisen duunarin kanssa sopimuksen että hän saa tehdä etätöitä ulkomailta niin kyseessä ei ole työntakia tehty ”matka”, toisin kuin jos työnantaja nakittaa duunarin istumaan toisen maan toimistoon? Teknisesti ottaen duunari on samassa ulkomaan toimistossa, mutta toisessa tapauksessa siellä olemiselle on joku ”oikea” syy ja toisessa ei ole…
Eli se ei ole työn takia tehty matka että haluaa pitää vapaata, mutta on silti myöskin ”ihan oikea pakko” tehdä töitä kohteessa ollessa. Eli tässä tutkitaan asiaa siitä näkökulmasta että oliko sinne paikkaan x pakko mennä töiden takia, se että työt seuraavat väkisin perässä on toisarvoista.
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 273
Juuri noin, eli jos työntekijä matkustaa vaikka Lapin tunturihotellille vääntämään koodia työnantajan suostumuksella etätöihin, kyseessä ei ole työmatka. Jos työntekijä matkustaa samalle tunturihotellille osallistumaan työnantajan edustajana konferenssiin osana työtehtäviä, kysessä on työmatka.
- Liittynyt
- 21.12.2016
- Viestejä
- 2 802
Ite saatiin uudelle firmalle 20k luotolla yritystili kahdella omalla henkilötakauksella kun vaan pyydettiin. Debit-kortit käytössä.
Kärjistettynä laillisena esimerkkinä yrittäjät a, b, c ja d ostavat Lapista as.oy muotoisen mökin. Kukin vierailee mökille 2krt vuodessa lomalla, mutta jokainen tekee mökillä jotain oman alansa työtä. A vaikka lumityöt, b vaihtaa pari pistorasiaa, c tulostaa mökkiin uuden vieraskansion ja d käy neuvottelemassa paikallisen yrittäjän kanssa vaikka terassin kunnostuksesta. Jokainen laittaa as.oy:lle 1000e laskun omasta työstään, nostaa 1000e km korvauksia ajelusta lappiin ja maksaa 1000e vastikkeen/lainan as. Oylle. Periaatteessa raha menee siis ympyrän, mutta käytännössä kun mökkiä vuokrataan, tuo as.oy:n saama 4000e on vähennyskelpoista vuokratuloista. Kun vuokratuloa tulee tuo 4000e, se jää joko verovapaana as.oylle tai jos osakkaat ovat lainanneen/rahoittaneet as.oy:tä, sieltä voi jokainen nostaa sen tonnin itselleen pois. Lopputuloksena omasta lomamatkasta sai 1000e verovapaata korvausta. Tämä sitten on hyvin suoraviivaistettu esimerkki missä ei ole huomioitu mahdollisia alveja yms mutta näin se periaatetasolla käsittääkseni menee.
Alla olevat omia tulkintoja ja valistuneita arvauksia, ei kannata ottaa lakioppineena tietona, kunhan pohdiskelen.Mitenkäs periaatetasolla menee päivärahat (ja kilsat) ”itse keksityissä etätöissä”? Eli mikä on rajanveto siinä että ollaanko työmatkalla vai omalla huvimatkalla?
A) menen mökille toiselle puolelle Suomea ja teen sieltä duunia vaikkapa 2kk.
B) menen vaikkapa kaverin mökille viikoksi ja teen duunia 2päivää.
C) menen Suomessa hotelliin toiseen kaupunkiin ja teen duunia
D) Matkustan Eurooppaan 2 viikoksi ja teen duunia 3pv.
Jos isolla OY:llä on useita toimistoja Suomessa niin verottaja tuskin puuttuu järjestelyyn jossa palkkatöissä oleva henkilö ajaa muuten vain naapurikaupungin toimistoon tekemään duunia mikäli työnantaja on niin ”höveli” että maksaa tuosta kilsat&päivärahat? Toisekseen kenenkään ulkopuolisen lienee mahdotonta näyttää toteen että mentiinkö toiselle toimistolle jonkun oikean syyn vuoksi vai muuten vain.
Eihän ihan aidolle toimistolle meno toki analogialtaan ihan sama ole, mutta missä menee ns. laillisuuden raja? Vaikuttaako asiaan se että kuka on maksanut matkat eli jos ostan lentolipun itse niin ulkomailla on tehty ”hupityötä” mutta jos firma ostaa sen niin todennäköisemmin siellä on tehty oikeaa työtä? Mistä ihmeestä kukaan tietää onko sinne ulkomaille menty sen takia että sinne on ollut ”pakko mennä” vai ”huvikseen”?
Voiko siis tapauksissa A, B, C, D maksaa ’asiaankuuluvan’ verottoman päivärahan päiviltä jolloin työtä on oikeasti tehty vai pitäisikö olla joku (jälkikäteen vielä todistettavissa oleva) pakonomainen tarve mennä juuri ko. paikkaan tekemään työtä eli sitä ei voisi muualla tehdä?
Kilsathan verottaja on linjannut että ainakaan verotukseen ei matkavähennyksiä voi tehdä mökki<->työpaikka väliltä jos se on pidempi kuin koti<->työpaikka väli, mutta tuohan ei nyt ihan suoraan päde tähän jossa koti==yrityksen/omistajan pääasiallinen työpiste ja työnvuoksi tehtävä ”komennus”/matka kodin ulkopuolelle siten automaattisesti työmatka.
Jotenkin sellainen fiilis että päivärahoja ei noista mistään saisi maksaa, mutta missä on pykälä/ohje jossa tuo tuodaan ilmi ja miten sen joku jälkeenpäin selvittää esim. että miksi siellä hotellissa oltiin erityisesti jos firma on sen hotellin vieläpä maksanut
A:lle on aika vaikea keksiä perustetta, joskin mutulla kuvittelisin että jos vaikka sun firmalle vuokraama työhuone tulee maalattavaksi, niin saat lähteä "väistöön" toisaalle. B:lle mikäli kaveri on esim. samalla alalla töissä, voisit kenties järjestää kaverin mökillä vaikkapa jonkinlaisen yhteistyöpajan hänen kanssaan.
C ja D on helpointa perustella, kunhan keksit jotain omaan työhön liittyvää mikä noissa kaupungeissa tapahtuu tuona aikana. Esim joku tapaaminen, konferenssi, messut, tapahtuma, tai jos työsi vaatii jotain lokaalia mitä löytyisi näistä kaupungeista. Toki päiville pitää olla edelleen jonkinlaiset tarkoitukset, kahden viikon reissua Mallorcalle ei oikein voi perustella sillä että sielä tapasi yhtenä päivänä jonkun henkilön. Mutta se lienee OK, että jos tapaaminen on keskiviikkona, niin menet maanantaina ja palaat perjantaina, jos sulla on vaikka ti ja to etäpalsuja täynnä etkä ehdi lentämään. Tai jos tapaat ihmisiä maanantaina, torstaina ja tiistaina jne...
Tai jos olet vaikka valokuvaaja, niin lienee ihan perusteltua lähteä pariksi viikoksi Mallorcalle kuvaamaan vaikka omaa portfoliota täyteen uusia esimerkkikuvia. Mutta tosiaan, pelkästään se että olet jossain ja teet sielä etätyötä ei suoraan vielä tee työmatkaa.
Mun kysymyksen alkuperäinen tausta oli enemmän töistä "jotka on pakko - tai jotka haluat - tehdä" olit sitten missä päin maailmaa tahansa, kuin siitä että yritetään keksiä sille reissulle joku veruke jonka avulla kupataan vähän rahaa omaan taskuun .
.
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 341
Eipä noissa sinun alkuperäisissä esimerkeissä oikein täyty missään tuo työmatkan käsite. Sillä matkalla pitäisi olla joku syy, miksi se pitää siellä paikan päällä tehdä.Mun kysymyksen alkuperäinen tausta oli enemmän töistä "jotka on pakko - tai jotka haluat - tehdä" olit sitten missä päin maailmaa tahansa, kuin siitä että yritetään keksiä sille reissulle joku veruke jonka avulla kupataan vähän rahaa omaan taskuun
Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa - vero.fi
vero.fi sanoi:
Kuten jo aiemmin vastailtiinkin, niin etätyön tekeminen reissussa ei kyllä millään täytä kriteerejä. Tietysti jos joudut näitä töitä varten ostamaan internetyhteyden, vuokraamaan erillisen työhuoneen tai matkustamaan vaikka kotiin kesken loman (eli ostat uudet lennot ja vanhat jäävät käyttämättä), niin tilanne onkin aivan toinen.
Täällä kun tietoa tuntuu olevan, niin osaako joku vastata mikä olisi virallinen/oikea tapa käsitellä yrityksen varastossa olevien ja omaan käyttöön otettavien tuotteiden kirjanpitoa? Tuotteet ovat uusia, ja jääneet yli jostain aikaisemmista projekteista joten niiden alv on aikanaan vähennetty jo projektien yhteydessä ja 90% tapauksista tuote on myös laskutettu jo aikanaan asiakkaalta katteen kera. Jos tuotteet myytäisiin vapailla markkinoilla, niistä saisi 30-70% ostohinnasta. Tähän mennessä käytössä on ollut kolme tapaa:
A) Tuote otetaan varastosta ja viedään kotiin, joskus siitä sanotaan, joskus ei mutta kukaan ei maksa siitä mitään.
B) Tuotteesta tehdään verollinen lasku johonkin hintaan, 30-70% väliin ja ottaja maksaa laskun
C) Tuote kirjataan omaan käyttöön senhetkisellä kirjanpito/ostoarvolla (ilmeisesti siis alv0 summa) ja vähennetään palkasta/maksettavista osingoista.
D) Tuote kirjataan palkan päälle, eli työntekijä maksaa siitä verot mutta yritys ei tässä tapauksessa saa tuotteesta rahaa euroakaan.
Joku muu, mikä?
Ymmärrettävästi vaihtoehto a on työntekijän kannalta paras, b/c taas yrityksen kannalta, mutta pitäisikö vaihtoehdossa c esim maksaa arvonlisävero jossain kohdassa?
A) Tuote otetaan varastosta ja viedään kotiin, joskus siitä sanotaan, joskus ei mutta kukaan ei maksa siitä mitään.
B) Tuotteesta tehdään verollinen lasku johonkin hintaan, 30-70% väliin ja ottaja maksaa laskun
C) Tuote kirjataan omaan käyttöön senhetkisellä kirjanpito/ostoarvolla (ilmeisesti siis alv0 summa) ja vähennetään palkasta/maksettavista osingoista.
D) Tuote kirjataan palkan päälle, eli työntekijä maksaa siitä verot mutta yritys ei tässä tapauksessa saa tuotteesta rahaa euroakaan.
Joku muu, mikä?
Ymmärrettävästi vaihtoehto a on työntekijän kannalta paras, b/c taas yrityksen kannalta, mutta pitäisikö vaihtoehdossa c esim maksaa arvonlisävero jossain kohdassa?
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 273
Normaali arvonlisäverollinen myynti eli lähinnä B. Melko isotkin alennukset henkilökuntaetuna hyväksytään, kunhan myyntikate ei mene normaalisti tuotettavien tuotteiden kanssa negatiiviseksi. Varaston ylijäämän kanssa käypä hinta voitaneen katsoa alemmaksikin.
Se, maksaako työntekijä sen erillisellä laskulla / kassan kautta vai vähennetäänkö tuotteen verollinen hinta nettopalkasta on järjestelykysymys, mutta palkanlaskennan pitäminen tästä poissa on luultavasti todella paljon yksinkertaisempaa.
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 3 899
Vähän eri asia mutta meillä myydään ns. myyntikelvottomat (esim. ehjä asiakaspalautus tai takuuseen vaihdettu mikä onkin kunnossa) n. 90% alennuksella henkilökunnalle. Yli tuhat henkilöä työllistävä yritys ja kai noi joku joskus on tarkistanut että on lain mukainen käytäntö. Reilusti miinuksella nuo menee mutta toinen vaihtoehto olisi heittää roskiin. Mitään asiakaspalautuksia ei myydä asiakkaille halvemmalla.
Normaali henkilökunta alennus on sen kokoinen että osa tuotteista menee miinuskatteella kun henkilökunta ostaa. Sama prosentti siis kaikissa henkilökunnan ostoksissa.
Normaali henkilökunta alennus on sen kokoinen että osa tuotteista menee miinuskatteella kun henkilökunta ostaa. Sama prosentti siis kaikissa henkilökunnan ostoksissa.
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 273
Eihän noita sinänsä myydä tuossa henkilökunnalle miinuksella, kun se tuotteen arvo on laskenut sen asiakaspalautuksen takia. Ts. se tuotekohtainen tappio ei synny henkilöstöalennuksesta.
Nihkeämpi tilanne olisi esimerkiksi jos Verkkokauppa.com:illa olisi henkilökuntaetuna mahdollista ostaa hyllystä tuotteita reippaasti alle ostohinnan.
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 3 899
Mitä jos vk.comilla olisi henkilökunta-alennus vaikka -20℅ kaikista normaalihintaisista tuotteista. Osasta jäisi katetta mutta varsinkin kilpaillut merkkituotteet menisivät henkilökunnalle alle ostohinnan.
En usko että siihen kukaan puuttuisi, ainoastaan arvonlisäverotus saattaa kiinnostaa verottajaa jos yritys hankkii uuden tuotteen hintaan x ja myy sen työntekijälle alle x hintaan. Käytännössä kuitenkin jos sama etu koskee koko henkilöstöä ja puhutaan jostain max muutamista tuhansista jotka henkilöstä hankkii omaan käyttöönsä niin ei merkitystä.
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 273
Verohallinnon ohjeesta lainaus:
"
Henkilökunta-alennuksen kohtuullisuutta arvioitaessa sitä verrataan asiakkaille myönnettäviin alennuksiin tai, jos tätä perustetta ei voida soveltaa, yrityksen omakustannushintaan. Henkilökunta-alennus ei voi olla näin määriteltyä alennusta suurempi. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa henkilökunnalle myydään epäkuranttia tai vioittunutta tuotetta, tai jos kyseistä tuotetta myydään yleisesti alle omakustannushinnan.
Tavanomaisena ja kohtuullisena henkilökunta-alennuksena voidaan pitää saman suuruista alennusta, joka annettaisiin esimerkiksi jälleenmyyjille tai parhaimmalle asiakkaalle, vaikka palkansaaja ei yksityishenkilönä muutoin tällaista alennusta saisikaan. Tuotteen ei tarvitse olla täysin samanlainen, jos samanlaista tuotetta ei ole. Jos työnantajalta saatu henkilökunta-alennus vastaa asiakkaille myönnettyjä alennuksia, henkilökunta-alennukset ovat tavanomaisia ja kohtuullisia. Silloin kun alennus on korkeintaan saman suuruinen kuin niin sanotun parhaan asiakkaan alennus, alennuksen euromäärällä ei ole merkitystä.
"
Alennukset, jotka johtaisivat alle kaupan ostohinnan olevaan myyntihintaan ovat siinä rajoilla, mutta näissä tapauksissa tarkastellaan yleensä kokonaisuutta kohtuullisuutta arvioitaessa.
Riippunee taas myös euromääristä. Jos kauppa vaikka myisi 10 000€ arvoisia plasmatelevisioita ostohinnalla 9500€ (ideana saada kauppaan waumegabumtsibum -tuote), ja työntekijät sitten ostelevat niitä 8000€ hinnalla, niin voi se veroriskin muodostaa.
Eikai sen saaminen koskaan mitenkään vaikeaa ole ollut? Tarkistat että täytät siihen vaadittavat ehdot, teet tarvittavat lippulaput ja saat myönteisen päätöksen. Googlesta löytää paljon hyviä vinkkejä ja kun hakemuksen tekoon/liitteisiin jaksaa käyttää viikonkin työtunnit niin rahan saaminen on 95% varmaan ellei idea ole sitten täysin pöhkö.
Mulle ainakin sanottiin muutamia vuosia sitten että yksi merkittävä myöntöperuste on että ”ei kilpaile” jo lähellä olevien muiden yritysten kanssa. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan, mutta ymmärsin siihen malliin että jos korttelissa on jo vaikka 2 detailing lafkaa niin viereiseen varastoon perustettu 3. käytännössä jäisi automaattisesti ilman tukea koske se tuki vääristäisi paikallisesti kilpailua.
Sitten toinen merkittävä seikka on se että liiketoimintaa ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä johon palaa myöskin aikaa. Itse en tämän vuoksi viitsinyt edes miettiä pidemmälle tuota ensimmäistä ”ehtoa”. Itse tosin aloitin konsulttityöt 100% laskutuksella että ei nyt mahdollisesti ”ihan vastaa” aloittajan tapausta, mutta olisi itsellä 2kk ollut aikaa tuota päätöstä odotella jos siitä kun tiesi että firman perustaa niin samana päivänä laittanut hakemuksen eli käytännössä vähemmän ja pienellä valkoisella valheella yrityksen alun tilanteen olisi saanut näyttämään aloitushetkellä epävarmalta kun projektitilausta olisi siirtänyt vähän eteenpäin.
Tonne oli joku ihan fiksu ilmainen puhelinnumerokin josta (tarvittavat) tiedot sai aikas näppärästi lyhyenä yhteenvetona, se oli joku tämmönen tai noiden viittaama paikallinen TE-keskus.
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
AMD haukkasi kerralla yli 5 % Intelin osuudesta työpöytäprosessoreista
8.11.2024 15:32
-
Vuotajat povaavat Intelin Battlemage-näytönohjainten julkaisua vielä tämän vuoden puolella
8.11.2024 14:01
-
Lian Li julkaisi kaksi tietokonetta sisäänsä mahduttavan DK-07-pelipöydän
8.11.2024 03:08
-
AMD:n uusi Ryzen 7 9800X3D pääsi heti ylikellottajien käsittelyyn
8.11.2024 02:17
-
Uusi artikkeli: Testissä AMD Ryzen 7 9800X3D
6.11.2024 16:25
Uutisia lyhyesti
-
-
Nothing aloitti Android 15:n avoimen beetan jakelun Phone (2):lle- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
-
Exynos 2500 -piirillä varustettu Galaxy S25+ esiintyy Geekbench-tulospalvelussa
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 7
