Yrittäjyys ja oma firma

[Graf af Kexholm]

Näin itsekin luulin, mutta OP Kevytyrittäjyyden verkkosivuilla kerrotaan näin:

Jos OP kerran perustaa varsinaisen yrittäjän puolesta oman y-tunnuksen, niin sittenhän kaikki vähennykset jne. menevät ihan normaalisti, OP toimii ainoastaan laskutuspalveluna/tilitoimistona.

 

[loysamuna69]

No näin näitä ainakin tehdään, meidän firmassa on töissä useampi alkihankkija jotka olleet vuosia talossa. Ja vastaavasti asiakkaalle jolle teen töitä on vastavasti omien firmojen kautta jamppoja istumassa. En tiedä sitten taas sitä että onko esim. meillä olevat kaverit suoraan oman firman kautta vai onko siinä välissä taas joku muu firma ja käytetäänkö tuollaista "konsultteja välittävää" välifirmaa juurikin peittämään asioita sillä tiedän että tiettyihin paikkoihin ei oman firman kautta suoraan pääse, mutta välifirman kautta kylläkin. Meillä yhden istuvan tyypin kanssa juuri tästä asiasta puhuin vuosia sitten ja hän sanoi että ei ole ollut mikään ongelma pariin vuosikymmeneen ja sanoi että varmaan yli 90% laskutuksesta tulee yhdestä tuubista.

Ilmeisesti homma pyörii ok, koska mistä sitä kukaan tietää että mitä kaksi osakeyhtiötä on keskenään sopineet ts. mikä on rahaliikeen peruste ts. kukaan ei tiedä että siellä joku tekee "palkkasuhteeseen" rinnastettavaa työtä. Ja toisaalta jos väkerrät kahta eri projektia asiakkeelle niin kaipa tuossa voi perustella asiaa myös niinkin että 1 "pieneen" projektiin ei voi palkata vakituista tekijää kun töitä ei riitä, en tiedä...

Ihan mielenkiinnosta, onkohan näihin yhtiöihin koskaan tehty verotarkastusta?

Siellä verotarkastuksessa sitten sen verovelvollisen pitää selvitellä näitä rahaliikenteen perusteita. Jos kaikki aliurakoitsijayhtiön liikevaihto tulee tältä toiselta yhtiöltä, niin ei auta selittely.

Ei tämä eroa mielestäni mitenkään esim. lääkäreistä, menet terveystaloon, mehiläiseen, jne. niin talon tarjoamassa huoneessa istuu lääkäri joka tekee duunia oman firmansa kautta talon tarjoamilla työvälineillä ja tiloilla. Työaikakin on jollain tasolla ”lukittu” eikä lekurin vapaasti päätettävissä kun saman huoneen yleensä jakaa 2-3 lääkäriä, lisäksi lääkärin pitää etukäteen sitoutua vuoro tekemään koska talon tarjoamassa nettivaraus-systeemissä on lääkärin tarkkuudella aika varattavissa. Se että lääkäri saattaa heittää samanlaista keikkaa useammassa yrityksessä ei mielestäni muuta asiaa miksikään kun ihan sama kuvio on jokaisessa.

Mutta ei tuota pysty työsuhteenakaan tekemään kuin korkeintaan jollain nolla-tunti-sopimuksilla. Jos arvata saa niin verottajalla on tuollainen mahtipykälä jotta voidaan estää selkeät väärinkäytökset ts. jos yritys pakottaisi heikommassa asemassa olevat väkisin yrittäjiksi (esim. vaikka joku liukuhihnatyötä tekevä duunari).

Mielipiteelläsi ei valitettavasti ole väliä.
Jos töitä tehdään aliurakointinta toisen yrityksen tiloissa, toisen yhtiön ohjauksessa sekä valvonnassa ja 100% liikevaihdosta tulee tästä yhdestä yrityksestä, ei kyseessä ole toimeksiantosuhde.


Palkka ja työkorvaus verotuksessa

 

[jinx1980]

Ihan mielenkiinnosta, onkohan näihin yhtiöihin koskaan tehty verotarkastusta?

Siellä verotarkastuksessa sitten sen verovelvollisen pitää selvitellä näitä rahaliikenteen perusteita. Jos kaikki aliurakoitsijayhtiön liikevaihto tulee tältä toiselta yhtiöltä, niin ei auta selittely.

Luulisi että olisi

Mielipiteelläsi ei valitettavasti ole väliä.
Jos töitä tehdään aliurakointinta toisen yrityksen tiloissa, toisen yhtiön ohjauksessa sekä valvonnassa ja 100% liikevaihdosta tulee tästä yhdestä yrityksestä, ei kyseessä ole toimeksiantosuhde.

Palkka ja työkorvaus verotuksessa

Mutta ei taida olla enää aliurakointia jos välissä on 1 firma ts. konsultti->firma X-> firma Y ja konsultti istuu Y:ssä. Eli tehdään töitä Y:n tiloissa ja vehkeillä, mutta rahat tulee X:stä (joka saa ne Y:ltä ja pistää siivun välistä taskuun).

Lisäksi jos tuo 100% on se kriteeri niin ei se nyt kovin vaikeaa ole yhtä 10e laskua johonkin muualle kirjoittaa... Jotain uutisia löysin että "viime vuosina" verottaja on merkittävästi höllentänyt tulkintaansa...

Joka tapauksessa tuohon kelkkaan ajattelin nyt hypätä kun tässä on muita asioita riittävästi selvitellyt...

 

[loysamuna69]

Mutta ei taida olla enää aliurakointia jos välissä on 1 firma ts. konsultti->firma X-> firma Y ja konsultti istuu Y:ssä. Eli tehdään töitä Y:n tiloissa ja vehkeillä, mutta rahat tulee X:stä (joka saa ne Y:ltä ja pistää siivun välistä taskuun).

Miten se ei olisi aliurakointia, jos aliurakointi on vain ketjutettu? Se mitä paperilla lukee ei merkitse mitään, jos tosiasiallisesti kyseessä on toimeksiantosuhteen tunnusmerkit täyttävä tilanne.

Lisäksi jos tuo 100% on se kriteeri niin ei se nyt kovin vaikeaa ole yhtä 10e laskua johonkin muualle kirjoittaa... Jotain uutisia löysin että "viime vuosina" verottaja on merkittävästi höllentänyt tulkintaansa...

Joka tapauksessa tuohon kelkkaan ajattelin nyt hypätä kun tässä on muita asioita riittävästi selvitellyt...

Meinaatko ihan oikeasti, että jos esimerkiksi 100 000 euron liikevaihdosta 99 500 euroa tulee firmalta X ja 500 firmalta Y, ja aliurakointia suorittava yritys toimii X:n toimitiloissa, työkaluilla ja yhtiön X ohjauksessa, että Verohallinto ei pitäisi tätä keinotekoisena toimeksiantosuhteena

Kehottaisin edelleen lukemaan tästä ohjeesta luvun 5 ja miettimään vielä kerran. Veroja on vittumainen maksaa takaisin korotettuina.

Palkka ja työkorvaus verotuksessa

 

[jinx1980]

Miten se ei olisi aliurakointia, jos aliurakointi on vain ketjutettu? Se mitä paperilla lukee ei merkitse mitään, jos tosiasiallisesti kyseessä on toimeksiantosuhteen tunnusmerkit täyttävä tilanne.

No minä en tiedä, mutta sitten voidaan myös kysyä että jos verottaja tarkastaa konsultin kirjanpitoa niin miten se tietää että konsultti on toissä Y:ssä (joo varmaan olisi selvitettävissä kun ensin avattaisiin X:n paperit kokonaan leväälleen)? Se on kuitenkin kiistaton fakta ja osoitettavissa että X:ssä konsultti ei ole töissä (ei käytä tiloja eikä välineitä).

Jos verottaja tuohon puuttuu niin missä se konsultti on sitten töissä? X:ssä vai Y:ssä verottajan tulkinnan mukaan, sulla on kuitenkin muutaman kuukauden hankinta sopimus X:n kanssa asiakkaalle Y ja näitä nyt voi sattu olemaan 4 tai 40 peräkkäin?

Mä tiedän vain sen että vuosikymmeniä näin on tehty ja mukana on ihan suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä Y:n paikalla ja X:t on suomalaisia pk-yrityksiä joilla konsulttien lisäksi 10-200 omaa työntekijää. Ja siis mun otanta ei ole 1 eikä kaksi konsulttia vaan itsekin pysty tuosta heti osoittamaan käytännössä parikymmentä nimeltä tarvittaessa...

En tiedä onko sillä mitään väliä että hankintasopimuksia pätkitään jne jne jne vaikka todellisuudessa samassa paikassa voidaan istua vaikka vuosikymmeniä, mutta se vaan venyy koska projektit venyy ja tulee uusia projekteja, ei tuo mikään alkuperäinen ja varma kuvio ole ja taantumassa saatetaan kavereita ulkoiluttaa vaikka ½ vuotta ja sitten taas takas jos ovat vielä saatavilla. Se on kuitenkin fakta että mikään oikea ja varsinainen veronkierto tuossa ei ole taustalla ja jokainen tekee tuota vapaaehtoisesti. Jos näin ei saisi tehdä niin X:n pitäisi jostain saada palkattua kavereita kun Y ei heitä omille palkkalistoilleen monesti halua (tekijöistä hankala päästä eroon eikä joku tuotetalo välttämättä halua palkata yhtä koodaria, sehän on valtava riski jos jätkä on ihan paska, X:lle voi sanoa että lähetä uusi kaveri, tämä tyyppi kun saattaa olla koko talon ainoa koodari) ja X taas ei saa palkattua riittävästi kun moni haluaa tehdä oman firman kautta.

Jos tuossa olisi joku oikea ongelma niin voisin olla melko varma että jossain kohtaa olisi pamahtanut. Ei tätä vaan oikein viitsi alkaa verottajaltakaan kyselemään ...

 

[valexi]

Jos tuossa olisi joku oikea ongelma niin voisin olla melko varma että jossain kohtaa olisi pamahtanut.Ei tätä vaan oikein viitsi alkaa verottajaltakaan kyselemään

Miksi ei, jos kerran ei ole mitään ongelmaa?

Itse olen soittanut kolmesti vuoden sisään verottajalle, että tulee omassa firmassa tehtyä asiat oikein ja joka kerta on tullut hyvää palvelua ja yhdessä selvitetty oikeat toimintatavat.

 

[Tonnin Seteli]

Jos verottaja tuohon puuttuu niin missä se konsultti on sitten töissä? X:ssä vai Y:ssä verottajan tulkinnan mukaan, sulla on kuitenkin muutaman kuukauden hankinta sopimus X:n kanssa asiakkaalle Y ja näitä nyt voi sattu olemaan 4 tai 40 peräkkäin?

Taikasana on "tosiasiallisesti", tuo vittumainen lakimiesten suosikkisana. Meikäläisessä oikeuskäytännössä sopimuskäsitys on muutenkin hyvin pragmaattinen. Asioista voidaan hyvin laajasti sopia jos ei mennä kohtuuttomuuksiin, mutta jos muotoseikoilla aivan ilmeisesti vain tehdään yhdestä asiasta nimellisesti jotain muuta, ollaan hyvin heikoilla jäillä.

Jos juuri tietyllä alalla tämäntapaiseen järjestelyyn ei ole toistaiseksi puututtu, ei se vielä tarkoita etteikö jatkossa puututtaisi. Minua ainakin kovasti pelottaisi, että verottaja yhtäkkiä innostuu yksittäisen tapauksen jälkeen kampanjoimaan enemmänkin koodari"konsulttien" verotarkastuksia, jos harjoittaisin toimintaa joka voidaan katsoa tai todennäköisesti katsotaan näennäisyrittäjyydeksi.

Homma voi räpsähtää kasseille vielä vuosia jälkeenpäin, joten hommien lopettelu kun alkaa hirvittää ei välttämättä auta.

 

[jinx1980]

Miksi ei, jos kerran ei ole mitään ongelmaa?

Itse olen soittanut kolmesti vuoden sisään verottajalle, että tulee omassa firmassa tehtyä asiat oikein ja joka kerta on tullut hyvää palvelua ja yhdessä selvitetty oikeat toimintatavat.

No kaippa sieltä anonyyminäkin vastauksia saa... Lähes joka asiassa on melkein aina kuitenkin se 0,01% "mitä jos".

Piti vielä edellisessä mainita että X ei tiedä eikä voi vaikuttaa mitä ja kuinka paljon konsultti Y:ssä tekee työmäärä/kuorma on konsultin ja Y:n välinen asia, eikä Y välttämättä edes tiedä että konsultilla on oma firma ellei hän asiaa tuo itse julki. Y siis hankkii resurssin X:ltä ja X toimittaa hänelle sellaisen. Y voi myös olla 2 miehen start-uppi, ei tämmöiset ketään palkkaa, työ ostetan ulkoa, mutta sen voi joutua silti tekemään Y:n tiloissa ja laskutus kulkee X:n kautta kun ei konsultti edes tiedä että tuollaisella startupilla olisi töitä tarjolla.

Mielestäni tuo verottajan tänne moneen kertaan linkattu ohje on niin ympäri pyöreää liirum laarumia että sitä on turha yrittää edes lukea sanasta sanaan ja tehdä asiasta jotain tulkintoja...

"Toimeksiantaja saattaa haluta tietyn henkilön tai yrityksen tekemään työn tämän osaamisen ja ammattitaidon vuoksi."
- yleensä halutaan tietty (tai ainakin spesifisti tietyn osaamisalueen hallitseva) kaveri, mutta voihan X toki pistää sinne kenet vaan, vaikka oman työntekijänsä jos ei paikkaa konsultille halua tarjota, mutta kaveria ei kesken vaihdeta ellei tilanne ole se etteivät kemiat kohtaa tai henkilö on hommiinsa kykenemätön tai henkilö jää tyyliin auton alle ja X:llä on tarjota joku vastaava kaveri tilalle. Tällöin Y vain ilmoittaa että tämä loppui tähän ja se on siinä.

"Muutoin kuin kyseistä tehtävää suorittaessaan hän ei ole toimeksiantajan käytettävissä eikä määräysvallassa. Toimeksiantaja voi kuitenkin valvoa toimeksiannon edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on sopimuksen mukainen."
- Eihän se konsultti ole, istuu paikalla about sovitun verran ja tekee hänelle alla annetun määräyksen mukaista hommaa. X:llä ei ole asiaan minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia että mitä konsoltti Y:ssä häärää hän vain saattoi tarpeen ja resurssin yhteen ja ottaa provikan välistä.

"Monesti toimeksiantajan valvonta toimeksiantosuhteessa ja työn johto ja valvonta työsuhteessa voivat näyttäytyä hyvin samankaltaisina. Siten pelkästään työn johto- ja valvontaoikeuden perusteella ei voida päätellä, onko kyse työ- vai toimeksiantosuhteesta."
- Eli se että asiakas haluu tuotteen jossa on punainen ulkokuori ja se pitää piipittävää ääntä ja täyttää standardin Y on ihan ok. Toisin sanoen on ok, tehdä just sitä mitä asiakas haluaa ja miten haluaa, helvetin hankala se olisikin tehdä/kaupata sille jotain sellaista jota se ei halua.

Nähdäkseni siis konsultti ei voi mitenkään kaiki juridiset koukerot huomioiden olla Y:llä töissä. Eikä myöskään X:llä koska X on vain saattanut 2 yritystä yhteen eikä sillä ole mitään määräysvaltaa siihen mitä osapuolet tekevät ja sopivat, ainoastaan laskutus menee läpi ja X pistää oman provikan väliin tästä "yhteensaattamisesta".

 

[valexi]

No kaippa sieltä anonyyminäkin vastauksia saa... Lähes joka asiassa on melkein aina kuitenkin se 0,01% "mitä jos".

Ihan olen omalla nimelläni soittanut ja asioinut.

Soitat sille verottajalle ja sanot että aion perustaa yrityksen x. Tekee hommia x ja y yrityksille konsulttihommina. Sitten selostat, mikä on alalla ns. yleinen käytäntö. Kysyt, että eihän ko. toimintaa voi pitää näennäisyrittäjyytenä vaan ihan rehellistä liiketoimintaa harjoittavana yrityksenä verrokkina vaikka mainitsemasi keikkalääkärit.

Sitten saat verottajalta neuvoja ja ohjeita, että mitkä ehdot pitää täyttyä, ettei toimintaa katsota työsuhteeksi.

Ja nukut yösi rauhassa sen jälkeen.

 

[loysamuna69]

No minä en tiedä, mutta sitten voidaan myös kysyä että jos verottaja tarkastaa konsultin kirjanpitoa niin miten se tietää että konsultti on toissä Y:ssä (joo varmaan olisi selvitettävissä kun ensin avattaisiin X:n paperit kokonaan leväälleen)? Se on kuitenkin kiistaton fakta ja osoitettavissa että X:ssä konsultti ei ole töissä (ei käytä tiloja eikä välineitä).

Jos verottaja tuohon puuttuu niin missä se konsultti on sitten töissä? X:ssä vai Y:ssä verottajan tulkinnan mukaan, sulla on kuitenkin muutaman kuukauden hankinta sopimus X:n kanssa asiakkaalle Y ja näitä nyt voi sattu olemaan 4 tai 40 peräkkäin?

Mä tiedän vain sen että vuosikymmeniä näin on tehty ja mukana on ihan suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä Y:n paikalla ja X:t on suomalaisia pk-yrityksiä joilla konsulttien lisäksi 10-200 omaa työntekijää. Ja siis mun otanta ei ole 1 eikä kaksi konsulttia vaan itsekin pysty tuosta heti osoittamaan käytännössä parikymmentä nimeltä tarvittaessa...

En tiedä onko sillä mitään väliä että hankintasopimuksia pätkitään jne jne jne vaikka todellisuudessa samassa paikassa voidaan istua vaikka vuosikymmeniä, mutta se vaan venyy koska projektit venyy ja tulee uusia projekteja, ei tuo mikään alkuperäinen ja varma kuvio ole ja taantumassa saatetaan kavereita ulkoiluttaa vaikka ½ vuotta ja sitten taas takas jos ovat vielä saatavilla. Se on kuitenkin fakta että mikään oikea ja varsinainen veronkierto tuossa ei ole taustalla ja jokainen tekee tuota vapaaehtoisesti. Jos näin ei saisi tehdä niin X:n pitäisi jostain saada palkattua kavereita kun Y ei heitä omille palkkalistoilleen monesti halua (tekijöistä hankala päästä eroon eikä joku tuotetalo välttämättä halua palkata yhtä koodaria, sehän on valtava riski jos jätkä on ihan paska, X:lle voi sanoa että lähetä uusi kaveri, tämä tyyppi kun saattaa olla koko talon ainoa koodari) ja X taas ei saa palkattua riittävästi kun moni haluaa tehdä oman firman kautta.

Jos tuossa olisi joku oikea ongelma niin voisin olla melko varma että jossain kohtaa olisi pamahtanut. Ei tätä vaan oikein viitsi alkaa verottajaltakaan kyselemään ...

Eikös tuo ole juurikin veron kiertämistä, jos ulkoistetaan työntekijät toimeksiantosuhteella sen takia, että vältytään palkanmaksajan velvollisuuksista ja kuluista?
Jos yhden miehen firmana työskentelet käytännössä yhdelle yritykselle sen tiloissa ja ohjauksen ja valvonnan alla, niin hankala on sitä selitellä muuksi kuin työsuhteen muuntamiseksi keinotekoisesti toimeksiantosuhteeksi. Se, että välissä on yksi yritys ei välttämättä asiaan vaikuta.

No kaippa sieltä anonyyminäkin vastauksia saa... Lähes joka asiassa on melkein aina kuitenkin se 0,01% "mitä jos".

Piti vielä edellisessä mainita että X ei tiedä eikä voi vaikuttaa mitä ja kuinka paljon konsultti Y:ssä tekee työmäärä/kuorma on konsultin ja Y:n välinen asia, eikä Y välttämättä edes tiedä että konsultilla on oma firma ellei hän asiaa tuo itse julki. Y siis hankkii resurssin X:ltä ja X toimittaa hänelle sellaisen. Y voi myös olla 2 miehen start-uppi, ei tämmöiset ketään palkkaa, työ ostetan ulkoa, mutta sen voi joutua silti tekemään Y:n tiloissa ja laskutus kulkee X:n kautta kun ei konsultti edes tiedä että tuollaisella startupilla olisi töitä tarjolla.

Mielestäni tuo verottajan tänne moneen kertaan linkattu ohje on niin ympäri pyöreää liirum laarumia että sitä on turha yrittää edes lukea sanasta sanaan ja tehdä asiasta jotain tulkintoja...

"Toimeksiantaja saattaa haluta tietyn henkilön tai yrityksen tekemään työn tämän osaamisen ja ammattitaidon vuoksi."
- yleensä halutaan tietty (tai ainakin spesifisti tietyn osaamisalueen hallitseva) kaveri, mutta voihan X toki pistää sinne kenet vaan, vaikka oman työntekijänsä jos ei paikkaa konsultille halua tarjota, mutta kaveria ei kesken vaihdeta ellei tilanne ole se etteivät kemiat kohtaa tai henkilö on hommiinsa kykenemätön tai henkilö jää tyyliin auton alle ja X:llä on tarjota joku vastaava kaveri tilalle. Tällöin Y vain ilmoittaa että tämä loppui tähän ja se on siinä.

"Muutoin kuin kyseistä tehtävää suorittaessaan hän ei ole toimeksiantajan käytettävissä eikä määräysvallassa. Toimeksiantaja voi kuitenkin valvoa toimeksiannon edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on sopimuksen mukainen."
- Eihän se konsultti ole, istuu paikalla about sovitun verran ja tekee hänelle alla annetun määräyksen mukaista hommaa. X:llä ei ole asiaan minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia että mitä konsoltti Y:ssä häärää hän vain saattoi tarpeen ja resurssin yhteen ja ottaa provikan välistä.

"Monesti toimeksiantajan valvonta toimeksiantosuhteessa ja työn johto ja valvonta työsuhteessa voivat näyttäytyä hyvin samankaltaisina. Siten pelkästään työn johto- ja valvontaoikeuden perusteella ei voida päätellä, onko kyse työ- vai toimeksiantosuhteesta."
- Eli se että asiakas haluu tuotteen jossa on punainen ulkokuori ja se pitää piipittävää ääntä ja täyttää standardin Y on ihan ok. Toisin sanoen on ok, tehdä just sitä mitä asiakas haluaa ja miten haluaa, helvetin hankala se olisikin tehdä/kaupata sille jotain sellaista jota se ei halua.

Nähdäkseni siis konsultti ei voi mitenkään kaiki juridiset koukerot huomioiden olla Y:llä töissä. Eikä myöskään X:llä koska X on vain saattanut 2 yritystä yhteen eikä sillä ole mitään määräysvaltaa siihen mitä osapuolet tekevät ja sopivat, ainoastaan laskutus menee läpi ja X pistää oman provikan väliin tästä "yhteensaattamisesta".

Jos konsultin yhden miehen firman liikevaihto tulee pelkästään yhdeltä asiakkaalta, niin tuossa on iso riski. Varsinkin, jos olet ollut aiemmin palkkatöissä yhtiössä, mille teet seuraavaksi samoja hommia oman yhden miehen yhtiösi kautta.

 

[jinx1980]

Eikös tuo ole juurikin veron kiertämistä, jos ulkoistetaan työntekijät toimeksiantosuhteella sen takia, että vältytään palkanmaksajan velvollisuuksista ja kuluista?
Jos yhden miehen firmana työskentelet käytännössä yhdelle yritykselle sen tiloissa ja ohjauksen ja valvonnan alla, niin hankala on sitä selitellä muuksi kuin työsuhteen muuntamiseksi keinotekoisesti toimeksiantosuhteeksi. Se, että välissä on yksi yritys ei välttämättä asiaan vaikuta.

yllä kerroin että tuo toinen yritys ei edes (välttämättä) asiaa tiedä että tekijänä on yksityisyrittäjä ja kohde vieläpä ainoa ”asiakas”. Teettäjälle kuitenkin käsittääkseni lankeaa isommat maksut joten ei tuo voi olla mahdollista.

Jos konsultin yhden miehen firman liikevaihto tulee pelkästään yhdeltä asiakkaalta, niin tuossa on iso riski. Varsinkin, jos olet ollut aiemmin palkkatöissä yhtiössä, mille teet seuraavaksi samoja hommia oman yhden miehen yhtiösi kautta.

tämä pitää paikkansa. Tällöin olet ollut palkkasuhteessa Y:hyn ja jatkat tekemistä sinne suoraan oman firman kautta eli minä->Y. Tällöin on syytä olla muitakin asiakkaita.

itsehän olen ollut aiemmin palkkasuhteessa z:taan. Joten minä->X->Y on ihan täysin uusi kuvio, vaikla nyt satunkin tuntemaan Y:n kuviot unissani ja takaperin heti ensimmäisenä päivänä.

käsittääkseni X:n voisi silti korvata Z:llakin koska Z ei järjestelyn jälkeen puutu/pysty vaikuttamaan mitenkään minun työn tekemiseen ja tämä oli yksi ehto tulkinnalle...

 

[loysamuna69]

yllä kerroin että tuo toinen yritys ei edes (välttämättä) asiaa tiedä että tekijänä on yksityisyrittäjä. Teettäjälle kuitenkin käsittääkseni lankeaa isommat maksut joten ei tuo voi olla mahdollista.
tämä pitää paikkansa. Tällöin olet ollut palkkasuhteessa Y:hyn ja jatkat tekemistä sinne suoraan oman firman kautta.

itsehän olen ollut aiemmin palkkasuhteessa z:taan. Joten minä->X->Y on ihan täysin uusi kuvio, vaikla nyt satunkin tuntemaan Y:n kuviot unissani ja takaperin heti ensimmäisenä päivänä.

käsittääkseni X:n voisi silti korvata Z:llakin koska Z ei järjestelyn jälkeen puutu/pysty vaikuttamaan mitenkään minun työn tekemiseen ja oli yksi ehto tulkinnalle...

Näiden eri yhtiöiden kiemuroissa on hankala pysyä mukana. Jos työkorvaus katsotaan palkaksi, kyllä se sinulle verotetaan uudestaan palkkana + mahdollinen veronkorotus.


Kehotan vilkaisemaan lisäksi vielä tämän KHO päätöksen perusteluita.

KHO:2016:35 - Korkein hallinto-oikeus

A hoiti B Oy:n talouspäällikön tehtäviä yhtiön työntekijänä vuosina 2007 ja 2008. A irtisanottiin vuonna 2008 ja B Oy:n emoyhtiö määräsi tehtävän ulkoistettavaksi. B Oy kilpailutti palvelun ja hyväksyi A Ky:n, jonka ainoa työntekijä ja vastuunalainen yhtiömies A oli, tekemän tarjouksen. A Ky ryhtyi hoitamaan B Oy:n palkanlaskennan ja kirjanpidon tekniset suoritteet sekä viranomaisilmoitukset ja yhtiön tulosraportit.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että B Oy:n A Ky:lle maksamia korvauksia ei ollut pidettävä ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentissa tarkoitettuna A:lle maksettuna palkkana. Tapauksen olosuhteet eivät osoittaneet A:n työsuhteen keinotekoista muuttamista toimeksiantosuhteeksi. Tällä aiemmalla työsuhteella ei siten ollut merkitystä asiassa. Verovuodet 2009–2011. Äänestys 4–1.

Vielä on arvioitava sitä, onko toimeksisaajan suorittama työ tapahtunut toimeksiantajan johdon ja valvonnan alaisena, mikä on työsuhteen olennainen tunnusmerkki. Yhtiön mukaan työsuhteen muututtua toimeksiantosuhteeksi valvonta on kohdistunut vain työn tuloksiin. Yhtiön esittämän mukaan yhtiön työntekijät selvittävät yhtiön johdolle viikkotasolla, mitä ja milloin he tekevät, ja heitä myös ohjataan työssään yksityiskohtaisesti. Sen sijaan A Ky:ltä tai A:lta tällaista raportointia ei ole edellytetty, vaan ainoa raportointi on ollut tulosraportin valmistuminen kuukausittain emoyhtiön kanssa sovittuun määräaikaan mennessä sekä tilinpäätöksen valmistuminen vuosittaiseen lakisäteiseen määräaikaan mennessä. Näin ollen perusteita sille, että toimeksisaajan työ olisi tapahtunut yhtiön johdon ja valvonnan alaisena, ei ole esitetty.

Saadun selvityksen mukaan A ei ole oikeutettu yhtiön maksamiin korvauksiin sairaus- tai loma-ajoilta eikä ole ollut oikeutettu yhtiön henkilökuntaetuuksiin. A Ky on ollut merkittynä ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja se on itse huolehtinut tarvittavista vakuutuksista, mitkä seikat edelleen puoltavat sitä, että kysymyksessä on ollut toimeksiantosopimus eikä työsuhde.

Lopuksi on arvioitava sen seikan merkitystä, että A Ky:n ainoa vastuunalainen yhtiömies A on ennen nyt kysymyksessä olevan toimeksiantosopimuksen solmimista toiminut yhtiön talouspäällikkönä hoitaen yhtiön palveluksessa ollessaan muun ohella toimeksiantosopimuksen mukaisia mutta myös muita tehtäviä. Se seikka, että A on toimeksiantosuhteen perusteella jatkanut osittain samoja tehtäviä, voi sinänsä joissakin olosuhteissa osoittaa työsuhteen keinotekoista muuttamista toimeksiantosuhteeksi. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon yhtiön jo alustavaan tarkastuskertomukseen antamassa vastineessa esittämä uskottava ja yhtiön ruotsalaisen emoyhtiön vahvistama selvitys siitä, että A ei olisi voinut jatkaa yhtiön työntekijänä, vaan nyt kysymyksessä olevat tehtävät oli ulkoistettava, minkä vuoksi A on irtisanottu tehtävistään, sekä esitetty selvitys siitä, minkä vuoksi A Ky on valittu hoitamaan mainittua tehtävää. Lisäksi painavana seikkana on otettava huomioon, että kirjanpitoon, palkkahallintoon ja raportointiin liittyvien tehtävien antaminen ulkopuolisen palveluntarjoajan hoidettavaksi on liiketoiminnassa tavanomaista eikä osoita järjestelyn keinotekoisuutta. Näissä olosuhteissa A:n aiemmalla työsuhteella ei ole merkitystä asiassa.

Tässä toinen tapaus, perustelut ovat tärkeimmät:
KHO:2016:154 - Korkein hallinto-oikeus

 

[jinx1980]

Kiitos eli eka saattoi olla täysin ”järjestetty”, mutta kun firma vähän selitti niin verottaja oli täysin voimaton
- olisin itse tulkinnut tämän työsuhteeksi tuon tänne laitetun verottajan linkin tiedoilla (josta kyllä mainitsin että ohjeistus on todella leveällä pensselillä vedetty). Ja 200% varmuudella ”kaikki nämä” täällä ’pelotelleet’ olisivat myyneet vaikka äitinsä että tuo on työsuhde .

Toka case olisi todennäköisesti kääntynyt päälaelleen jos A:lla olisi ollut toimilupa. Nythän sillä oli vielä taloudellinen vastuukin siitä että hänen hommaama asiakas maksaa palkkion.
- mielestäni täysin ymmärrettävä päätös


Ei oo kyllä omassa casessa mitään pelättävää näiden esimerkkien perusteella. X etsii ensin asiakkaita Y ja sitten sen jälkeen tekijän Y:n tarpeeseen ja ottaa tästä palvelusta rahaa välistä eli ihan normaalia bisnestä.

 

[Jebaus]

Ei se ALV jää kokonaisuudessaan taskuun, vaan se on tuloa toiminimelle, josta maksat sitten verot.

ts. Kun verottaja palauttaa alarajahuojennuksena maksetun ALVn, niin se kirjataan yrityksen tuloksi.

No aika nipotusta tämä, mitä meinasit että tuo heittomerkkien "omaan taskuun" tässä tarkoitti?

Muuten asiallista keskustelua ja hyviä vinkkejä ollut täällä. Kannattaa aina huomioida että verottajallakin on se "parhaan saatavilla olevan tiedon ja selvityksen mukaan" tjsp olettamus eli vaikka olisit tehnyt väärin mutta perustelet sen hyvin niin selviät ilman mitään veronkorotuksia, sakkoja tai muita sanktioita.

Itse laitoin juuri nippuun 2004 perustetun toiminimen jolla alkuaikoina varsinkin näin nykytiedon valossa lukuisia rahallisesti suht isojakin "epäselvyyksiä". Se oli oma aikansa se harjoitellessa toimintaa ja ensvuonna hävitän viimeisenkin kirjanpidon jossa mitään ristiriitoja olemassa.

 

[valexi]

No aika nipotusta tämä, mitä meinasit että tuo heittomerkkien "omaan taskuun" tässä tarkoitti?

Lähinnä sitä, että moni luulee veroilmoitusta tehdessä, että verottajan palauttama alarajahuojennus on veroton palautus firmalle/yrittäjälle. Sitä se ei suinkaan ole, vaan tuloa yritykselle, josta sitten maksetaan yhteisövero tai henkilökohtaisen veroprosentin mukaan.

Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa

 

[kekkonen666]

Täällä on varmaan kevytyrittäjiä niin kuinka vähennätte veroilmoituksessa tuon 24% alvin laskuista, jos olette vuodessa ansainnut alle 7500egee laskutuspalveluista?

 

[Jebaus]

Missä yhteydessä meinasit sen Alvin vähentää?

Lähtökohtaisesti jos laskutat 10 000€ sis alv, maksat siitä sen Alvin osuuden ~1935€ valtiolle, sinulle jää ~8065€ ja ilmoitat sen veroilmoituksella tuloksesi?
Jos saat tuon alv alarajahuojennusta (en tiedä kevytyrittäjyydestä onko edes mahdollista) et maksa alvia mutta ilmoitat tuon koko 10000€ summan veroilmoituksella tuloksesi kuten yllä todettiin.

 

[Jees]

Ei verottajaa enää nykyään kiinnosta väännöt onko joku oikea yrittäjä vai ei. Silloin muinoin, kun yhtiöstä oli enempi rahallista hyötyä, noita tapauksia oli. Mutta nyt kun osinkojen verotusta on nostettu ja sidottu tuohon matemaattiseen arvoon, ei työsuhteen muuttamisella yritystoiminnaksi enää saa välittömiä merkittäviä verotuksellisia etuja, eikä asia verottajaa kiinnosta. Sitä paitsi se oli aika syrjivää alunperinkin ajatella, ettei yrityksellä voisi olla vain yhtä asiakasta.

 

[Graf af Kexholm]

Ei verottajaa enää nykyään kiinnosta väännöt onko joku oikea yrittäjä vai ei. Silloin muinoin, kun yhtiöstä oli enempi rahallista hyötyä, noita tapauksia oli. Mutta nyt kun osinkojen verotusta on nostettu ja sidottu tuohon matemaattiseen arvoon, ei työsuhteen muuttamisella yritystoiminnaksi enää saa välittömiä merkittäviä verotuksellisia etuja, eikä asia verottajaa kiinnosta. Sitä paitsi se oli aika syrjivää alunperinkin ajatella, ettei yrityksellä voisi olla vain yhtä asiakasta.

Ihan ammatillisessa mielessä kiinnostava kuulla; onko tieto tullut kokemuksen kautta, vai oletko päässyt juttelemaan verottajan toimihenkilöiden kanssa?

 

[Jees]

Eipä ole silmìin osunut pahemmin avautumisia verottajan tekemistä ohituksista? Silloin aikoinaan siitä oli jatkuvasti uutisointia. Miksi verottajaa asia kiinnostaisi kun ei se juuri vaikuta veron määrään?

7.2 Osakeyhtiön sivuuttaminen
Veron kiertämissäännöksen soveltamisalaan ovat kuuluneet myös tilanteet, jossa osakeyhtiön tulona ilmoitetut suoritukset on katsottu työn suorittaneen henkilön henkilökohtaiseksi tuloksi. Aiemmin koko osakeyhtiö voitiin sivuuttaa verotuksessa, mutta tämä on nykyisin harvinaista ja poikkeuksellista.

Poikkeuksellisesti osakeyhtiö voidaan kuitenkin edelleen verotuksessa kokonaan sivuuttaa, jos yhtiölle kanavoitu tulo on kokonaisuudessaan osakkeenomistajan tai muun henkilön palkkatuloa taikka muuta tällaiseen tuloon rinnastettavaa henkilökohtaista tuloa. Tällöin verotuksessa menetellään kuin yhtiötä ei olisi ollutkaan, jolloin kaikki yhtiölle kanavoidut tulot ja menot kohdistetaan kokonaisuudessaan osakkeenomistajalle tai muulle todelliselle tulonhankkijalle.

 

[Graf af Kexholm]

Eipä ole silmìin osunut pahemmin avautumisia verottajan tekemistä ohituksista? Silloin aikoinaan siitä oli jatkuvasti uutisointia. Miksi verottajaa asia kiinnostaisi kun ei se juuri vaikuta veron määrään?

7.2 Osakeyhtiön sivuuttaminen
Veron kiertämissäännöksen soveltamisalaan ovat kuuluneet myös tilanteet, jossa osakeyhtiön tulona ilmoitetut suoritukset on katsottu työn suorittaneen henkilön henkilökohtaiseksi tuloksi. Aiemmin koko osakeyhtiö voitiin sivuuttaa verotuksessa, mutta tämä on nykyisin harvinaista ja poikkeuksellista.

Poikkeuksellisesti osakeyhtiö voidaan kuitenkin edelleen verotuksessa kokonaan sivuuttaa, jos yhtiölle kanavoitu tulo on kokonaisuudessaan osakkeenomistajan tai muun henkilön palkkatuloa taikka muuta tällaiseen tuloon rinnastettavaa henkilökohtaista tuloa. Tällöin verotuksessa menetellään kuin yhtiötä ei olisi ollutkaan, jolloin kaikki yhtiölle kanavoidut tulot ja menot kohdistetaan kokonaisuudessaan osakkeenomistajalle tai muulle todelliselle tulonhankkijalle.

Kiitos lähteestä, tuli tuokin ohje luettua. Omalla mututuntumalla kaikki neljä mainittua oikeustapausta menisivät nykyään heittämällä läpi työkorvauksena. Kai silloin kasarilla piti vähintään olla Tehdas ja Sihteeri ennen kuin uskottiin yrittäjäksi .

Jos katsoo tuoreita tapauksia jossa työkorvaus on jälkikäteen tulkittu palkaksi, löytyy:

KHO:2016:154, missä kiinteistönvälittäjäksi rekisteröitymätön A Oy teki kiinteistönvälitystä C Oy:n lukuun, ja sai siitä palkkion.

Toisaalta tapauksia joissa työkorvausta on pidetty työkorvauksena:
KHO:2016:35, missä irtisanottu työntekijä alkoi tehdä vanhoja hommiaan yrittäjänä.

Sait minut siirtämään omaa työkorvaus vs. palkka -tutkaa hitusen sallivampaan suuntaan.

 

[Tonnin Seteli]

Ei oo kyllä omassa casessa mitään pelättävää näiden esimerkkien perusteella. X etsii ensin asiakkaita Y ja sitten sen jälkeen tekijän Y:n tarpeeseen ja ottaa tästä palvelusta rahaa välistä eli ihan normaalia bisnestä.

Työsuhteen kiertäminen yrittäjyydeksi on siis nykykäytännön mukaan okei, kunhan joku iilimato rentseekkaa siitä välistä provikan. Näin voi olla nyt, mutta se ei ole mikään verottajaa sitova ennakkopäätös. Näen silti riskin.

Täysin tyylipuhdas rentseeking on siis kyseessä, kun työtä tehdään vanhalle työnantajalle ja välittäjä on mukana vain kusetuksen fasilitoimiseksi. Ei voi edes olla kannattavaa, paitsi välittäjälle. Tai onhan välittäjälläkin riski, mutta vain firmalla. Itse henkilöt ovat piilossa oy:n takana pöytälaatikossa ja suojassa rikosoikeudelliselta vastuulta.

 

[Graf af Kexholm]

Huorille parittajan käyttö on kiellettyä, mutta vuokratyölaisille se on lakisääteistä

 

[Zigh]

Täällä on varmaan kevytyrittäjiä niin kuinka vähennätte veroilmoituksessa tuon 24% alvin laskuista, jos olette vuodessa ansainnut alle 7500egee laskutuspalveluista?

Ei sitä mihinkään veroilmoitukselle laiteta. Verottajalla on ihan selkeät ohjeet miten alarajahuojennusta haetaan: Miten ja milloin alarajahuojennusta haetaan?
Ja tietysti edellytyksenä on, että olet alv-velvollinen y-tunnuksen omaava yrittäjä. Laskutuspalvelua käyttävän yksityishenkilönhän ei alv:stä tarvitse mitään välittää kun laskutuspalvelu on se alv-velvollinen.

 

[adhocz]

Ei tämä eroa mielestäni mitenkään esim. lääkäreistä, menet terveystaloon, mehiläiseen, jne. niin talon tarjoamassa huoneessa istuu lääkäri joka tekee duunia oman firmansa kautta talon tarjoamilla työvälineillä ja tiloilla. Työaikakin on jollain tasolla ”lukittu” eikä lekurin vapaasti päätettävissä kun saman huoneen yleensä jakaa 2-3 lääkäriä, lisäksi lääkärin pitää etukäteen sitoutua vuoro tekemään koska talon tarjoamassa nettivaraus-systeemissä on lääkärin tarkkuudella aika varattavissa. Se että lääkäri saattaa heittää samanlaista keikkaa useammassa yrityksessä ei mielestäni muuta asiaa miksikään kun ihan sama kuvio on jokaisessa.

En ota kantaa tuohon alkuperäiseen, mutta kerron miten nämä "asiantuntijoiden" ammatinharjoittajuudet on tässä maassa hoidettu.
Sairaustalot, Pimpiäiset ja Kelohongat myyvät ammatinharjoittajilleen huoneita, joissa harjoittaa ammattiaan. Lääkärit myyvät potilaille palveluitaan. Potilaat maksavat lääkärille ja lääkäri maksaa lääkärikeskukselle suojelurahaa. Firmoilla on kartelli ja veloittavat siten mitä haluavat tarjoamastaan palvelusta eli seinistä. Lääkärien työaika ei ole lukittu, tätä myydään valinnaisuutena: huoneet ovat halpoja, aina niitä löytyy halukkaille vapaana, kun keskukset ovat isoja. Lääkäri voi kyllä ilmoittaa, että on kipeänä tai ei halua tulla töihin, mutta ei se lääkärikeskusta kiinnosta. Lääkärikeskus toisaalta mittaa lääkäreitä ja voi päättää, ettei joku lääkäri olekaan heille sopiva, jos lääkärin tuotto tai verikokeiden määrä ei olekaan riittävä. Keskuksella on hoitajia palkoilla, jotka hoitavat paperityöt ja siirtävät potilaat toiselle lääkärille. Lääkäri kantaa yrittäjän riskin, koska mikäli halukkaita potilaita ei ole, ei lääkäri saa rahaa ja lääkärikeskus voi vähentää tuottamattoman tuotantotilan verotuksessa. Sen sijaan keskus saa kyllä rahansa, koska se on tehnyt sopimukset työnantajien kanssa siitä, että se tarjoaa lääkäreille riittävästi seiniä ja odotustiloja.
Kaikenkaikkiaan aika erilainen tilanne, mutta ei sen parempi...

 

[Outrider]

Mites menee yritystoimintaan hankitun laitteen yksityinen käyttö (vaikka OP kevytyrittäjäpalvelun kautta toteutettuna)? Onko riskejä? Esim valokuva- ja videoeditointiin soveltuva konehan soveltuu aika hyvin myös pelikäyttöön...

 

[Graf af Kexholm]

Mites menee yritystoimintaan hankitun laitteen yksityinen käyttö (vaikka OP kevytyrittäjäpalvelun kautta toteutettuna)? Onko riskejä? Esim valokuva- ja videoeditointiin soveltuva konehan soveltuu aika hyvin myös pelikäyttöön...

Periaatteessa alvit voi vähentää ainoastaan siltä osin, kuin mikä on hyödykkeen käyttö elinkeinotoiminnassa. Samoin yksityiskäytön osuus pitäisi tulouttaa kirjanpidossa.

Käytännössä asiaa ei mitenkään valvota, ellet nyt jotain todella typerää mene tekemään (esim. perusta toiminimi -> osta 3000€ "työkone" -> tilikauden liikevaihto 500€ -> ei muuta toimintaa tulevina tilikausina), ja enpä tiedä millä perustein verottaja tekee tarkastuksia.

 

[kilroy1]

Mites menee yritystoimintaan hankitun laitteen yksityinen käyttö (vaikka OP kevytyrittäjäpalvelun kautta toteutettuna)? Onko riskejä? Esim valokuva- ja videoeditointiin soveltuva konehan soveltuu aika hyvin myös pelikäyttöön...

Op:n palvelussa on rajoitettu hankinnan yläraja. Käytännössä niin että sen saa kirjanpitoon kertapoistona. Ovat halunneet tehdä yksinkertaisen palvelun johon ei vuosittaiset koneiden ja laitteiden poistot mahdu.

 

[Outrider]

Mitäs kokeneemmat suosittelee tällaisessa tilanteessa?

Nykyinen työnantajani on suurehko teollisuusyritys, jossa teen teknisen alan töitä. Olisi mahdollista tehdä omalla ajalla enemmän media-alaan liityvää työtä samalle yritykselle. Kokemus yritystoiminnasta nollassa. Olisiko järkevää valkata kevytyrittäjyyspalvelu (suosituksia otetaan vastaan), toiminimi, OY, joku muu?

 

[Graf af Kexholm]

Mitäs kokeneemmat suosittelee tällaisessa tilanteessa?

Nykyinen työnantajani on suurehko teollisuusyritys, jossa teen teknisen alan töitä. Olisi mahdollista tehdä omalla ajalla enemmän media-alaan liityvää työtä samalle yritykselle. Kokemus yritystoiminnasta nollassa. Olisiko järkevää valkata kevytyrittäjyyspalvelu (suosituksia otetaan vastaan), toiminimi, OY, joku muu?

Kevytyrittäjyys toimii jos tarkoituksena on lähinnä myydä omaa osaamistaan ja haluaa pitää hallinnon simppelinä. Siinä on kyllä korkeat provisiot, eli skaalautuvuus tulee nopeasti vastaan. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ("toiminimi") on kuitenkin jo varsinainen juridinen yritysmuoto, joka takaa isomman skaalautuvuuden. Oy:kään ei ole niin raskas kuin mitä ihmisten mielikuvissa, vaikka se ei sovikaan usein kädestä suuhun eläville.

 

[Haukka81]

Hei.

Varmaan idiootti tason kysymys, mutta jostain pitää lähteä:

Pidemmän aikaa miettinyt että alkaisin tarjota lähetti/pikatoimitus palvelua. Asiakkaana yksityiset ja yritykset myös tarpeen mukaan.

Tarkoitus olisi henkilöautolla (diesel) toimittaa pieniä paketteja tai mitä vain autoon sopii, myös viikonloppuisin eli ihmisille jotka haluaa jotain perille heti eikä huomenna.

Paljon tuossa pitäisi velottaa, tai paljonko kehtaa velottaa ? Polttoaineet ny helposti laskee mutta noin muuten? Kilometri vai könttä taksa.


Kiitos

 

[Graf af Kexholm]

Lähin vertailukohta lienee taksiliikennetoiminta. Ota huomioon että toisin kuin henkilökuljetuksessa, jos olet ALV-velvollinen (liikevaihto yli 10 000€ tilikaudessa) niin sovellettava ALV-kanta on 24%, ei 10%.

Markkinatalouden kannalta päätät kuinka paljon aikaa olet valmis käyttämään touhuun, ja nostat hinnat niin korkeaksi että sinulla on juuri ja juuri sen verta asiakkaita että saat halutut tunnit tehtyä.

 

[adhocz]

Lähin vertailukohta lienee taksiliikennetoiminta. Ota huomioon että toisin kuin henkilökuljetuksessa, jos olet ALV-velvollinen (liikevaihto yli 10 000€ tilikaudessa) niin sovellettava ALV-kanta on 24%, ei 10%.

Markkinatalouden kannalta päätät kuinka paljon aikaa olet valmis käyttämään touhuun, ja nostat hinnat niin korkeaksi että sinulla on juuri ja juuri sen verta asiakkaita että saat halutut tunnit tehtyä.

Taksiliikenteessä myös tehdään tavarakuljetusta (esim. coronavirusnäytteet ja muutenkin terveydenhuollon pikakuljetukset). Onko näin, että toiminta on silti 10 % alvilla?
Itse sanoisin, että toiminta pienellä volyymillä vaatii laskutusta noin 3 €/km vaikka ajaisi aika edullisella autolla. Myynnin kannalta on ilman muuta fiksumpaa laskuttaa esim alueperusteinen könttähinta kuin ennalta vaikeasti tilaajan kannalta tietämä kilometrihinta (ellei tätä hinta-arviota automatisoi nettisivuilleen). Joka tapauksessa tällainen 1-2 paketin siirto tulee maksamaan asiakkaalle nopeasti todella paljon, jos haluaa ammatinharjoittajalle tuottavaksi. Vähänlaisesti voi olla ihmisiä, jotka jonkin paketin haluavat siirtää lauantaina vaikka 50 euron hintaan.

Toisaalta palvelupainotteisena voisikin muodostua kanta-asiakaskunta esim. rajatulla alueella. Vaikka parempituloisten alueella voisi saada asiakkaita ihan sillä, jos ottaa vastaan viestejä "hae meille 4 litraa maitoa ja Verkkokaupasta Cat7 1 m -verkkokaapeli korvauksella 50 eur..." Itse ainakin tuollaista palvelua käyttäisin.

 

[Haukka81]

Kiitos. Pitää tuumia, vähän pelkään että tarpeeksi ei ole asiakkaita täyspäiväistä toimintaa varten

 

[Graf af Kexholm]

Taksiliikenteessä myös tehdään tavarakuljetusta (esim. coronavirusnäytteet ja muutenkin terveydenhuollon pikakuljetukset). Onko näin, että toiminta on silti 10 % alvilla?
[...]

Ei, mikäli kyydissä ei ole muita ihmisiä kuin kuljettaja, tai muita kyyditettäviä ei voida lukea arvonlisäverolain ja oikeuskäytännön tarkoittamiksi ihmisiksi, tulee kyyti ajaa 24% ALV-kannalla. MegTax- ja Semel-mittareista löytyy nämä valinnat kyllä, eri asia kuinka moni kuski muistaa/jaksaa/tajuaa.

 

[jinx1980]

Joitain paketteja on tullut taksilla siirrettyä ja ALV on aina ollut 24%, eihän tuossa taksikuskin omiin muroihin kannata kusta ja laskuttaa väärällä ALV:lla kun se on hänelle täysin läpimenoerä...

 

[Ponsu]

Ymmärtääkseni tässä oli tarkoitus kuluttajille tarjota tuota palvelua, niin silloin se ALV ei ole läpikulkuerä vaan se näkyy kuluttajalle kalliina hintana vrt. 10% vs 24%.

Joka tapauksessa ALV on 24% noissa pakettikuljetuksissa.

 

[Jebaus]

Siksi niissä takseissa on aina ollut se "tavarakuljetuslisä" mitä moni tuttukin on ihmetellyt. Eli miksi pelkän laukun lähettäminen paikasta x paikkaan y on kalliimpi kuin laukku+ihminen

 

[Graf af Kexholm]

Siksi niissä takseissa on aina ollut se "tavarakuljetuslisä" mitä moni tuttukin on ihmetellyt. Eli miksi pelkän laukun lähettäminen paikasta x paikkaan y on kalliimpi kuin laukku+ihminen

Itse asiassa tavarankuljetuslisällä (2,3€ sis. 10% ALV, ainakin pari vuotta sitten) ei ole tähän mitään suoraa yhteyttä, se oli vain vanhan taksilain mukainen mahdollinen lisä hankalasta kuljetettavasta.

Jos kyyti on ajettava ALV 24%:lla, niin kyllä se koko myynti täytyy lyödä kassakoneeseen (=mittari) oikealla verokannalla, jotta asiakas ja yrittäjä saa hoidettua verovelvoitteensa oikein.

 

[Make]

Millaista olisi yrittäjänä kehittää ja myydä pieniä selain-/työpöytäsovelluksia? Vähän kuin tyyliin joku Piriform. Sovellukset olisi hinnaltaan korkeintaan joitain kymppejä kuussa.

Vaatisi satoja/tuhansia kuukausitilaajia että olisi kunnolla kannattavaa? Lisäksi pitäisi olla selkeästi jotain parempaa kuin ilmaisissa sovelluksissa.

 

[Tonnin Seteli]

Siksi niissä takseissa on aina ollut se "tavarakuljetuslisä" mitä moni tuttukin on ihmetellyt. Eli miksi pelkän laukun lähettäminen paikasta x paikkaan y on kalliimpi kuin laukku+ihminen

Itse asiassa tavarankuljetuslisällä (2,3€ sis. 10% ALV, ainakin pari vuotta sitten) ei ole tähän mitään suoraa yhteyttä, se oli vain vanhan taksilain mukainen mahdollinen lisä hankalasta kuljetettavasta.

Jos kyyti on ajettava ALV 24%:lla, niin kyllä se koko myynti täytyy lyödä kassakoneeseen (=mittari) oikealla verokannalla, jotta asiakas ja yrittäjä saa hoidettua verovelvoitteensa oikein.

Juuri näin. Vaikka henkilökuljetusta koskien hinnasto on ja oli sis. alv 10%(tai aiemmin 8 tai 9), niin tapana on ollut käyttää näissä samaa verotonta hintaa vain verokannan muuttaessa kokonaishintaa. Tällöin siis tavarakuljetuksen arvonlisäverollinen hinta on ollut 124 euroa kuljetuksesta, joka olisi henkilökuljetuksena maksanut 110 euroa, tai ulkomaanmatkana Haaparantaan 100 euroa.

Itse sanoisin, että toiminta pienellä volyymillä vaatii laskutusta noin 3 €/km vaikka ajaisi aika edullisella autolla. Myynnin kannalta on ilman muuta fiksumpaa laskuttaa esim alueperusteinen könttähinta kuin ennalta vaikeasti tilaajan kannalta tietämä kilometrihinta (ellei tätä hinta-arviota automatisoi nettisivuilleen). Joka tapauksessa tällainen 1-2 paketin siirto tulee maksamaan asiakkaalle nopeasti todella paljon, jos haluaa ammatinharjoittajalle tuottavaksi. Vähänlaisesti voi olla ihmisiä, jotka jonkin paketin haluavat siirtää lauantaina vaikka 50 euron hintaan.

Joo. Siinä ollaan ihan suhteellisen kartalla, että laskutus pienessä mittakaavassa pitäisi olla vähintään 3 € per kilometri. Tästähän tulisi maksetun ajon ollessa 50% "juoksua" eli yhteenlasketun ammattiajon kassavirtaa 1,50 € per km. Sillä tasolla toiminta on jo jotenkuten mahdollista, vaikka mitään normaalien ihmisten palkkaa on turha luulla jäävän viivan alle. Jos kulut ovat kevyet, jopa pienenä puuhasteluna voi jotain tienata. Taksiliikenteessä yleensä kulut eivät ole kevyet, joten tuolla tasolla auton pitää liikkua enemmän kuin pientä volyymia.

Ja ennen kuin joku kysyy, en ajatellut että olisi huonoa bisnestä viedä pahvilaatikko Turusta Tampereelle tai Helsingistä Vaasaan tai vaikka missä tahansa 50 km maantietä pitkin 3€/km, mutta sellaista tilaustahan ei siihen hintaan kai oletettukaan. Palvelussahan olisi tietenkin kysymys siitä, että joku lähettää vara-avaimen lähiöstä toiseen tai jonkun mummon paketti haetaan valtakirjalla parin kilometrin päästä Itellasta. Kun tehdas tai sairaanhoitopiiri haluaa lähettää nopeasti kiireellisen pikkupaketin kauas, se tilaa taksin. Joko paikallisen markkinahintaisen tai edullisemmaksi kilpailutetun yhteistyökumppanin, joista kumpikaan ei veloita 3€ kilometriltä ellei matka ole hyvin lyhyt.

Toki kun puhe ei ole taksista vaan kuriiripalvelusta, jonka kaikki myynti on 24 prosentin arvonlisäverokannalla, 1,50 kuulostaa aivan surkean vähältä. Kerjuulla siinä joka tapauksessa oltaisiin, joten kuriiriksi ryhtyvät suhtautunevat lakiin yhtä tiukasti kuin aiempi vastineensa pizzakuskit. Voin kuvitella että muutama pimeä diili ja alkoholin välityspalkkio tarvitaan laskutuksen päälle.

 

[jinx1980]

Onko kenelläkään OY:ssä puhelinliittymä omissa nimissä (yksityisliittymä), mutta yritys maksajana/laskun saajana (operaattorille ko. järjestely käy). Onko tämä verotuksellisesti ok vai pitääkö sen liittymänkin olla OY:n nimissä (ja siten kökömpi yritysliittymä huonompine ehtoineen). Rivien välistä lukien näyttäisi että riittäisi kun lasku tulee suoraan yritykselle.
-> tässähän syntyy jokatapauksessa 20e arvoinen puhelinetu kun taas jos liittymän maksaa itse niin luurin voi erikseen ostalle firmalle ja sen yksityiskäyttö omalla liittymällä on verotonta
-> yksityisliittymästä jonka itse maksaa on ilmeisesti mahdotonta laskuttaa edes osaa firmalta?

Ja ennen kuin joku sanoo "kysy verottajalta" niin kysyin 'virkistyksestä' ja 'liikunnasta' ja aspan kirjoitetut ohjeet eivät mitenkään täsmänneet samaan mailiin linkitettyihin nettiohjeisiin. Sitten kun alkoi kysymään hankalia tyyliin: "miksi sanoit että tarvitaan sopimus palveluntarjoajan kanssa kun ohjeessa lukee selkeästi TAI yrityksen maksama" ja "Suomessahan voi tehdä myös suullisia sopimuksia ja eikö sellainen synny kassalla kun palvelu ostetaan", myöskin se jäi herran haltuun että onko yrityksen kortilla (siinä kortissahan on myös omakin aka käyttäjännimi) maksettu itemi 'yrityksen maksama' vai kelpaako vain yrityksen nimellä tulleet laskut 'yrityksen maksamiksi'-kategoriaan...

 

[Jebaus]

Ei sillä ole oikeasti merkitystä onko liittymä sinun, vai oy:n nimissä. Maksat sen laskun sieltä oy:n tililtä ja laitat laskun oy:n kirjanpitoon. Lisäksi jos käytät liittymää mihinkään muuhun kun yrityksen asioihin niin laitat itsellesi tuon 20e/kk puhelinedun esim palkka.fi kautta.

Aloittelevalla oy:llä on se ongelma että sille ei myönnetä monesti tilejä saatika luottoa/pankkikorttia. Monesti joutuu ensimmäisen vuoden-kaksi tekemään niin että yrittäjä maksaa omalla kortillaan about kaiken ja ottaa sitten kuitteja vastaan rahat oy:n kassasta. Samalla kuitit tietysti viedään oy:n kirjanpitoon. Tämä helpottuu sitten kun ensimmäinen tilinpäätös/tase on julkaistu niin alkaa luottoakin löytymään. Itselläni on ollut autokin omissa nimissä rahoitettuna kun ei oy saanut rahoitusta. Siitä huolimatta se sinne kirjanpitoon oli vietynä "yrityksen autoksi" alv vähennyksineen ja myydessä sama hoidettiin sitten toisinpäin. Kirjanpitäjän mielestä tämä kaikki on ainakin ollut ok.

 

[Graf af Kexholm]

Kyllä aloitteleva yritys yleensä saa normaalin tilin ilman ongelmia, kunhan vastuuhenkilöillä on suomalaiset henkilötunnukset eikä liikaa löydy googlella tietoa. Luottokortti ja laina on sitten asia erikseen. Vaikka firman laskujen maksaminen oma tilin kautta ei varsinaisesti ole laitonta, ja asia on aika yleistä perustamisvaiheessa, siihen kuitenkin liittyy aika paljon riskejä skit på fan -tilanteessa. Se ei myöskän ole hyvän kirjanpitotavan mukaista, koska se tekee yrityksen maksuliikenteen seuraamisen hankalammaksi.

Ja ei se välttämättä anna kauhean ammattimaista kuvaa kun toimittajille näkyy maksajana Nico-Yasmine Hagert

 

[jinx1980]

Verottajan ohjeita lukeneena maksajalla (ja jopa laskun saajalla) on merkitystä kun kyseessä jokin verotuksellinen kommervenkki jonka tarkoituksena on alentaa kokonaisveroastetta.

Tuo itse maksettu ja sitten firmalta laskutettu puhelinliittymä voidaan nähdäkseni tulkita suoraan palkaksi - ainakin jos siis lasku tulee omalla nimellä. Jos menet uimahalliin, maksat sen itse ja pistät laskun firmalle niin kyseessä on 100% varmasti palkka eikä 'liikuntaetu'.

esim. tässä on sanottu että lasku pitää tulla vähintään firman nimellä, mutta tuosta jää auki se että riittääkö oikeasti että vain laskussa on firman nimi ja liittymän tosiasiallinen omistaja on henkilö.

Viisi työsuhde-etua yrittäjälle

5 Työsuhde-etua yrittäjälle, matkapuhelinetu, internet-yhteys, lounasetu, liikuntaetu ja matkalippuetu. Lue lisää miten voit hyödyntää nämä edut käytännössä

www.valjas.fi

Itse ainakin sain tilin ja pankkikortin ilman mitään ongelmia muutamassa päivässä...

 

[Jebaus]

Tarkoitinkin tässä nyt lähinnä luotollisia tilejä ja luottokorttia. Tottakai nyt perus pankkitilin ja pankkikortin saa mutta se ei yrityspuolella oikein lämmitä kun erittäin monet tukut toimivat laskutusperusteisesti jolloin kortti/käteismaksu ei ole edes mahdollinen ja ennakkolaskussakin menee aikaa jos tuote tarvitaan heti.

Mutta joo, näin se varmasti on jos liittymä ja lasku tulee yrityksen omistajan nimellä että näin verottaja voi sitä tulkita. Se on tosin vaan tulkinta ja sen perusteella harvemmin mitään maksuja joutuu maksamaan. En usko että jos näyttää toteen että yritys ei saanut sitä tiliä/ostosta tehtyä niin yrittäjä itse sen maksoi omalla kortillaan, vei kuitin kirjanpitoon ja otti vastaavan summan tililleen niin siitä mitään palkkaa muodostuu. Uimahallikäynti nyt on hieman kyseenalainen verrokki mutta jos esimerkiksi työntekijän pitää siellä hallissa käydä työtehtävän puolesta ja maksaa käynnistä (eikä siis jostain ihmeen syystä pääsisi ilmaiseksi), niin ei siinä ole mitään ongelmaa että hän maksaa sen käynnin kortilla/käteisellä, tekee siitä kuittiselvityksen ja yritys maksaa hänelle sen saman summan.

Tämä on ihan reissuhommissa olevilla normaalia että ostokset tehdään omalla kortilla silloin kun tarvitaan ja ne maksetaan yrityksen puolelta takaisin kuittiselvitystä vastaan. Harva antaa työntekijöille pankkikortteja yrityksen tileille ja luottokorteissa on tosiaan mainitsemani ongelma. Tietysti sitten kun sellaisen saa, on sen käyttö paljon helpompaa niin yrityksen kuin työntekijänkin osalta.

 

[jinx1980]

Sekoitat nyt yrityksen normaalitoiminnan työntekijän "luontaisetuihin"... Tottakai Maken on ok ostaa vasara, lippusiimaa what ever jota työtehtävässä tarvitaan ja sitten laskua vastaan ottaa firmalta rahat takaisin. Tässähän ei kokonaisveroaste muutu mihinkään suuntaan (ellei Make pistä vasaraa omaan taskuunsa tai aitaa perunaviljelmäänsä lippusiimalla).

Tuo minun uimahallikäynti oli 'liikuntaetu' (eli siis työntekijä menee vapaa-aikana uimahalliin harrastamaan (tai elokuviin), tätä saa tukea 400e/vuosi esim. smartumia välikätenä käyttämällä hommassa ei ole mitään epäselvyyttä), samoin kuin puhelinliittymästä (ja puhelimesta jos on liittymä) muodostuu matkapuhelinetu. Molemmissa tapauksissa pienennetään kokonaisveroastetta, joten ymmärrettävästi näihin on tiukemmat ohjeet (ongelma on vaan se että ohjeet niin helvetin ympäripyöreät että mitään varmuutta mistään ei ole ellei tee asioita kalleimman kautta käyttäen tuollaisia smartumin kaltaisia 'bulvaaneja' välissä).

Siksi tuosta liittymästä alunperin utelin että onko jollain varmoja kokemuksia aiheesta, että riittääkö varmasti jos liittymän laskunsaajana on yritys jotta sitä ei voida tulkita palkaksi. Tietysti jos asiaa pidemmälle ajattelee niin laskussa tuskin lukee että kenen liitymä se oikeasti on, eli jos verottaja asiasta jotenkin kiinnostuisi (miksi kiinnostuisi) niin sen pitäisi kysyä operaattorilta että "hetkinen, kenenkäs tämä liittymä noin niinkuin oikeasti on" ja tätähän ei tulle tapahtumaan...


Ilmeisesti tuo matkapuhelinetu on ok pistää 1 palkkaan tyyliin 240e jos nostaa palkkaa esim. vain kerran vuodessa?

 

[Graf af Kexholm]

Tulorekisterin ohjeissa on maininta, että jos ei makseta muuta palkkaa koko vuoden puhelinedun/matkapuhelinedun (ja minkä takia nämä ovat vielä erikseen olemassa, arvokin on sama...) voi ilmoittaa esim. tammikuun ilmoituksella 12 x 20€ luontoisetuna.

 

[smario]

Näin yksinyrittäjänä (firman liikevaihto luokkaa nakkikioski monen mielestä) hämmästyttää kuinka moni pieni yritys on jo nyt vaikeuksissa, ja ollaan eletty poikkeustilaa ehkä pari viikkoa. Rivien välistä pystyy lukemaan että ilmeisesti ei ole kerätty kovinkaan kummoista kassaa firmaan tai itsellä jolla homma pyöritetään, mennään jatkuvasti kädestä suuhun. Pienillä hommilla itse olen kassan onnistunut luomaan, ja kaikki työkalut, kalusto ja varasto on hankittu omalla työllä eikä velalla. Ei se mukavaa ole ollut panostaa firmaan ja jättää oma palkka maksamatta. Mutta nyt ollaan aika vahvoilla, ei ole firmalla velkaa, eikä itsellä.

Ihan mukavaa että yksinyrittäjille annettaa se 2000 euron tuki, mutta tuo oikeasti riittää useimmilla sen yhden kuukauden. Mitä sen jälkeen, jos ja kun poikkeustila pitkittyy? Annetaanko seuraavana kuukautena taas uusi 2000 euroa? Kurjia ihmiskohtaloita on tulossa, ei voi mitään.

Pk/mikro-yrityksillä homma oli vähän sekavampi, käsitin että valtio takaa ja pankit jakaa (lainaa siis). Toivon mukaan ei jaeta mitään vastikkeetonta tukea valmiiksi konkurssikypsille firmoille, tiedän firmoja jotka työllistää sen 5-10 henkeä, kaikki kalusto on liisattu, maksujärjestelyt voimassa verottajan ja eläkevakuutusfirman kanssa (ja niissäkään ei aina pysytä, kun ei ole rahaa), firma täynnä velkaa ja omavaraisuusaste alle 20%. Niin kauan kun on laskutusta niin selviää seuraavaan kuukauteen.

 

[kjns]

Ihan mukavaa että yksinyrittäjille annettaa se 2000 euron tuki, mutta tuo oikeasti riittää useimmilla sen yhden kuukauden. Mitä sen jälkeen, jos ja kun poikkeustila pitkittyy? Annetaanko seuraavana kuukautena taas uusi 2000 euroa? Kurjia ihmiskohtaloita on tulossa, ei voi mitään.

Eikös tuossa ollut tarkoitus, että yrittäjät pääsee työttömuusturvan (työmarkkinatuen, eli peruspäivärahan) piiriin kesäkuun loppuun saakka?

Yrittäjille oikeus työttömyysturvaan koronavirusepidemian vuoksi - Työ- ja elinkeinoministeriö

tem.fi

Eihän tuokaan paljoa ole, mutta auttanee pahimman yli, etenkin jos ei ihan kädestä suuhun ole tähän asti elänyt...