- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 734
Vetyauton kannajat voisivat perustaa oman "Yleistä keskustelua vetyautoista" ketjun, eikä tunkea tänne sähköautoketjuun missä se menee kuitenkin pelkääksi kinaamiseksi. @Juha Kokkonen ?
Yleistä keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Nestemäinen vety vaatii alle -252.8 C lämpötilan tai se alkaa kiehua ja laajentua. Merikontit vaatisivat todella hyvän lämpöeristyksen, järeät aktiiviset jäähdytyskoneistot ja turvajärjestelmät paineen poistoon. BMW Hydrogen 7 tankki kelvannee malliesimerkiksi, koska autotriidissähän tässä ollaan:
"The hydrogen fuel is stored in a large, nearly 170-litre (45-US-gallon),[6] bi-layered and highly insulated tank that stores the fuel as liquid rather than as compressed gas, which BMW says offers 75% more energy per volume as a liquid than compressed gas at 700 bars of pressure.[7] The hydrogen tank’s insulation is under high vacuum in order to keep heat transfer to the hydrogen to a bare minimum, and is purportedly equivalent to a 17-metre (56 ft) thick wall of polystyrene Styrofoam.[8] "
"To stay a liquid, hydrogen must be cooled and maintained at cryogenic temperatures of, at warmest, −253 °C (20.1 K; −423.4 °F). When not using fuel, the Hydrogen 7’s hydrogen tank starts to warm and the hydrogen starts to vaporize. Once the tank’s internal pressure reaches 87 psi, at roughly 17 hours of non-use, the tank will safely vent the building pressure. Over 10–12 days, it will completely lose the contents of the tank because of this.[7] "
Pelkkä vedyn nesteytys vie jo 36% siitä energiasta, mitä nesteytetyssä vedyssä on. Vertaamalla tuohon aiempaan kuvaani, paineistushäviöt nesteytyksellä korvaamalla, lopulta päädytään energiatehokkuuslukemaan ~23% (optimistinen, koska aktiivinen jäähdytys vie vielä lisää). 700 bar paineistus, mikä on esim. Toyotan vetyautoissa käytössä, aiheuttaa vain n. 9% häviön.
Ilmeisesti 350 bar on aika perus paine vedyn säilömiseen isommissa tankeissa. Silloin vedyn tiheys on noin 3,2x pienempi kuin nestemäisessä muodossa. Tuossakaan paineessa ei vetyä voi hillota missään merikontissa vaan puhutaan vankkarakenteisista teräs- tai komposiittisylintereistä.
Normaalissa ilmanpaineessa "häviöttömästi" säilöttynä vety vie hippusen enemmän tilaa (tiheys 0,08988 kg/m3) ja merikontteja vastaavan kilomäärän (32,7 m3 * 75kg/m3 = 2452,5 kg * 2) säilömiseen vs LH2 tarvis about 834x eli 1669 kpl
Kilossa vetyä on 33,33 kWh energiaa ja maagiseen merikonttiin menis tuo 2452,5 kg LH2 = 82404 kWh = 82 MWh. Kaksi merikontillista ei siis ole edes lähellä tuota Moss Landingin 1600 MWh kapasiteettia. Tuliko pilkkuvirhe ja tarkoititkin kahta kymmentä (20) merikonttia? tuohon päälle pitäs laskea vielä energiatehokkuuksista johtuva efektiivinen sähkö-sisään-sähkö-ulos -kapasiteetti. Akustoilla se on n. 90% (100 kWh sisään 90 kWh ulos) ja nesteytetyllä vedyllä ehkä 20% (100 kWh sisään 20 kWh ulos) eli konttien määrä tarttis vielä kertoa 4,5 ja lopputulema olisi 90 merikonttia. 350 bar systeemillä hyötysuhde on parempi (~35%), eli merikonttien määrä laskee sen johdosta ~52:n, mutta tiheys on 3,2x heikompi eli konttien määrä on lopulta ~165.
"The hydrogen fuel is stored in a large, nearly 170-litre (45-US-gallon),[6] bi-layered and highly insulated tank that stores the fuel as liquid rather than as compressed gas, which BMW says offers 75% more energy per volume as a liquid than compressed gas at 700 bars of pressure.[7] The hydrogen tank’s insulation is under high vacuum in order to keep heat transfer to the hydrogen to a bare minimum, and is purportedly equivalent to a 17-metre (56 ft) thick wall of polystyrene Styrofoam.[8] "
"To stay a liquid, hydrogen must be cooled and maintained at cryogenic temperatures of, at warmest, −253 °C (20.1 K; −423.4 °F). When not using fuel, the Hydrogen 7’s hydrogen tank starts to warm and the hydrogen starts to vaporize. Once the tank’s internal pressure reaches 87 psi, at roughly 17 hours of non-use, the tank will safely vent the building pressure. Over 10–12 days, it will completely lose the contents of the tank because of this.[7] "
Pelkkä vedyn nesteytys vie jo 36% siitä energiasta, mitä nesteytetyssä vedyssä on. Vertaamalla tuohon aiempaan kuvaani, paineistushäviöt nesteytyksellä korvaamalla, lopulta päädytään energiatehokkuuslukemaan ~23% (optimistinen, koska aktiivinen jäähdytys vie vielä lisää). 700 bar paineistus, mikä on esim. Toyotan vetyautoissa käytössä, aiheuttaa vain n. 9% häviön.
Ilmeisesti 350 bar on aika perus paine vedyn säilömiseen isommissa tankeissa. Silloin vedyn tiheys on noin 3,2x pienempi kuin nestemäisessä muodossa. Tuossakaan paineessa ei vetyä voi hillota missään merikontissa vaan puhutaan vankkarakenteisista teräs- tai komposiittisylintereistä.
Normaalissa ilmanpaineessa "häviöttömästi" säilöttynä vety vie hippusen enemmän tilaa (tiheys 0,08988 kg/m3) ja merikontteja vastaavan kilomäärän (32,7 m3 * 75kg/m3 = 2452,5 kg * 2) säilömiseen vs LH2 tarvis about 834x eli 1669 kpl
Kilossa vetyä on 33,33 kWh energiaa ja maagiseen merikonttiin menis tuo 2452,5 kg LH2 = 82404 kWh = 82 MWh. Kaksi merikontillista ei siis ole edes lähellä tuota Moss Landingin 1600 MWh kapasiteettia. Tuliko pilkkuvirhe ja tarkoititkin kahta kymmentä (20) merikonttia? tuohon päälle pitäs laskea vielä energiatehokkuuksista johtuva efektiivinen sähkö-sisään-sähkö-ulos -kapasiteetti. Akustoilla se on n. 90% (100 kWh sisään 90 kWh ulos) ja nesteytetyllä vedyllä ehkä 20% (100 kWh sisään 20 kWh ulos) eli konttien määrä tarttis vielä kertoa 4,5 ja lopputulema olisi 90 merikonttia. 350 bar systeemillä hyötysuhde on parempi (~35%), eli merikonttien määrä laskee sen johdosta ~52:n, mutta tiheys on 3,2x heikompi eli konttien määrä on lopulta ~165.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 522
Nestemäinen vety vaatii alle -252.8 C lämpötilan tai se alkaa kiehua ja laajentua. Merikontit vaatisivat todella hyvän lämpöeristyksen, järeät aktiiviset jäähdytyskoneistot ja turvajärjestelmät paineen poistoon. BMW Hydrogen 7 tankki kelvannee malliesimerkiksi, koska autotriidissähän tässä ollaan:
"The hydrogen fuel is stored in a large, nearly 170-litre (45-US-gallon),[6] bi-layered and highly insulated tank that stores the fuel as liquid rather than as compressed gas, which BMW says offers 75% more energy per volume as a liquid than compressed gas at 700 bars of pressure.[7] The hydrogen tank’s insulation is under high vacuum in order to keep heat transfer to the hydrogen to a bare minimum, and is purportedly equivalent to a 17-metre (56 ft) thick wall of polystyrene Styrofoam.[8] "
"To stay a liquid, hydrogen must be cooled and maintained at cryogenic temperatures of, at warmest, −253 °C (20.1 K; −423.4 °F). When not using fuel, the Hydrogen 7’s hydrogen tank starts to warm and the hydrogen starts to vaporize. Once the tank’s internal pressure reaches 87 psi, at roughly 17 hours of non-use, the tank will safely vent the building pressure. Over 10–12 days, it will completely lose the contents of the tank because of this.[7] "
Pelkkä vedyn nesteytys vie jo 36% siitä energiasta, mitä nesteytetyssä vedyssä on. Vertaamalla tuohon aiempaan kuvaani, paineistushäviöt nesteytyksellä korvaamalla, lopulta päädytään energiatehokkuuslukemaan ~23% (optimistinen, koska aktiivinen jäähdytys vie vielä lisää). 700 bar paineistus, mikä on esim. Toyotan vetyautoissa käytössä, aiheuttaa vain n. 9% häviön.
Ilmeisesti 350 bar on aika perus paine vedyn säilömiseen isommissa tankeissa. Silloin vedyn tiheys on noin 3,2x pienempi kuin nestemäisessä muodossa. Tuossakaan paineessa ei vetyä voi hillota missään merikontissa vaan puhutaan vankkarakenteisista teräs- tai komposiittisylintereistä.
Normaalissa ilmanpaineessa "häviöttömästi" säilöttynä vety vie hippusen enemmän tilaa (tiheys 0,08988 kg/m3) ja merikontteja vastaavan kilomäärän (32,7 m3 * 75kg/m3 = 2452,5 kg * 2) säilömiseen vs LH2 tarvis about 834x eli 1669 kpl
Kilossa vetyä on 33,33 kWh energiaa ja maagiseen merikonttiin menis tuo 2452,5 kg LH2 = 82404 kWh = 82 MWh. Kaksi merikontillista ei siis ole edes lähellä tuota Moss Landingin 1600 MWh kapasiteettia. Tuliko pilkkuvirhe ja tarkoititkin kahta kymmentä (20) merikonttia? tuohon päälle pitäs laskea vielä energiatehokkuuksista johtuva efektiivinen sähkö-sisään-sähkö-ulos -kapasiteetti. Akustoilla se on n. 90% (100 kWh sisään 90 kWh ulos) ja nesteytetyllä vedyllä ehkä 20% (100 kWh sisään 20 kWh ulos) eli konttien määrä tarttis vielä kertoa 4,5 ja lopputulema olisi 90 merikonttia.
Palaan asiaan jos vetyautoketju syntyy. En verrannut Moss Landingiin vaan Hornsdaleen, oli käsitys että Moss Landing on tuotannossa vasta ensi vuonna. Mutta tämä tästä.
- Liittynyt
- 11.12.2016
- Viestejä
- 881
Olikohan jossain jo tietoa mitä tämä nyt käytännössä tarkoittaa? Kuinka nopeasti yhtälö alkaa käydä negatiiviseksi tämän kannustimen takia?
Melkoisen mitätön hyöty edullisissa sähköautoissa. Sähköautot, aurinkopaneelit yms. pitäisi saada alempaan verokantaan.
Ostin heinäkuussa täyssähköauton, joka oli taloyhtiön ensimmäinen ladattava auto. Jouduin siis testihenkilöksi ja vakuuttelemaan taloyhtiön puheenjohtajaa sekä isännöitsijää sähköauton lataamisen turvallisuudesta.
Taloyhtiöihin ei tarvita sähköautojen pikalatausta – useimmissa tapauksissa
Vaikka meidän taloyhtiössä hallituksen PJ on nuorehko henkilö, eikä isännöitsijäkään ole lähellä eläkeikää, primitiivireaktio latausasioihin tuntuu aina olevan kieltäminen. Mikä siinä on ettei asioista voi ottaa selvää ensin ja päättää vasta sen jälkeen?
Aivan kuin sähköauton akkuun menevät elektronit olisivat erilaisia kuin ne jotka menevät lohkolämmittimeen + sisätilalämppäriin. Suureen vastuuseen joutuvat ne, jotka uskaltavat taloyhtiön ensimmäisen ladattavan auton ostaa. Voimia kaikille taistelussa.
Taloyhtiöihin ei tarvita sähköautojen pikalatausta – useimmissa tapauksissa
Vaikka meidän taloyhtiössä hallituksen PJ on nuorehko henkilö, eikä isännöitsijäkään ole lähellä eläkeikää, primitiivireaktio latausasioihin tuntuu aina olevan kieltäminen. Mikä siinä on ettei asioista voi ottaa selvää ensin ja päättää vasta sen jälkeen?
Aivan kuin sähköauton akkuun menevät elektronit olisivat erilaisia kuin ne jotka menevät lohkolämmittimeen + sisätilalämppäriin. Suureen vastuuseen joutuvat ne, jotka uskaltavat taloyhtiön ensimmäisen ladattavan auton ostaa. Voimia kaikille taistelussa.Ja miten tuota laskutetaan? Ajoneuvovero nykyään ei liity lainkaan hankintahintaan, liittyykö jatkossa? 100k autossa säästää jatkossa 2.7k, kun 25k autossa säästää 675. Jos ajoneuvovero nousee kaikilla samanpainosilla uusilla sähköautoilla vaikka 100€/v, kärsii 25k auton ostaja enemmän.
Olikohan jossain jo tietoa mitä tämä nyt käytännössä tarkoittaa? Kuinka nopeasti yhtälö alkaa käydä negatiiviseksi tämän kannustimen takia?
Hyvä päätös tää silti on, ellei ajoneuvovero nouse ihan överiksi.
Voin kertoa ja kerronkin, että hankintatuki ei tule olemaan vielä pitkään aikaan turha näillä myyntimäärillä. Ja olen 110% varma tuen nousevan vielä tulevina aikoina, joten pelkoa tuen poistumisesta ei ole ainakaan sinä aikana kun oman ajoneuvon ostamispäätöksiä teen.
Mutta toivotaan, että tuki tulisi nousemaan pikaisella aikataululla autonostajien iloksi.
Melko varmasti ei liity hintaan jatkossakaan, vaan tuota 53 euron perusosaa vaan korotetaan autoille, jotka rekisteröity 1.10.2021 jälkeen. Tuohon päällehän tulee sähköautoilla vielä käyttövoimavero, joka määräytyy auton massan mukaan.
Eli uudistuksesta "kärsii" eniten kaikista halvimpien sähköautojen ostajat. Toisaalta voi olla että kiinteä hankintatuki nousee, ja se taas prosentuaalisesti kompensoi halvimmilla autoilla. Jos kevään huhujen mukaan hankintatuki nousisi sinne 4-5k paikkeille samalla kun autovero poistui, niin sähköautojen hinnat kyllä ihan oikeasti tipahti mukavasti
Nykyinen hankintatuki on voimassa marraskuun loppuun ja näistä ei hirveästi etukäteen huudella markkinareaktioiden takia, että katsellaan parin kuukauden päästä.Mielestäni tämä on enemmän henkipuolen juttuja, väliaikainen autovero vihdoinkin poistui. Saat ostettua suomessa autoverottoman auton, kunhan se on sähköauto. Toisaalta esim Model 3 Long rangen hinta tippui sen 1600e, on sillä jotain väliä kuukausierään jos käsiraha ja jämäri ovat samat.
Iltasanomien uutisessa ainakin luki että: "Lisäksi muun muassa lataus- ja jakeluinfraan sekä hankinta- ja konversiotukiin osoitetaan rahoitusta". Eli tuki luonnollisesti jatkuu ensivuonnakin, mutta summat varmasti kerrotaan vasta mahdollisimman myöhään.
Riippuu paljonko vuosittainen autovero nousee toki.
Hitto kun en muista, että milloin tämän viimeisen 2000€ tuen uutinen tuli. Onko jollakin muistikuvia?
Syksyn aikana se oli. Mutta äsken kun katselin niin sama 6m/v näyttäisi olevan budjetoitu, eli voi olla että 2k/v jatkuu ja korotus on siinä autoveron poistumisen muodossa.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 837
Ja tuota tukea laajennettiin koskemaan myös raskasta kalustoa.
En usko tuen nousemiseen ellei sähköautojen hinnat nouse. Ne ovat toistaiseksi menneet alaspäin. Ellei haluta ennen vuotta 2030 ottaa kiriä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 837
Missään ei selkeästi sanota, että poistuiko se 50k€ raja vai ei. Mutta vaikka autovero poistui, niin sitten taas ajoneuvovero nousee. +-0 tilanne.
Autoveron poistuminen on valtava tuki tässä maassa, mutta sähköautoissakin se on sinne ~2k€ paikkeille niille yli 50k€ autoille. Se että ajoneuvovero nousee tasaantuu twiittien perusteella 20 vuodessa - niille jotka ostaa noin kalliita autoja ei varmaan ole tarkoituksena pitää 20 vuotta samaa autoa kuitenkaan. En valitettavasti usko jälleenmyyntiarvossa näkyvän tätä "halvempaa vuosimaksua".
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 837
Joo pitkällä ajalla mahdollisesti kalliimpaa mutta en mitenkään näe tämän muuttavan tilannetta. Kiva juttu mutta ei käytännön hyötyä.
Sähköauton toimintamatkaksi luvataan 502 km – näin kävi testiajossa Turusta Helsinkiin ja takaisin
Tosielämän sähköautokilometrit poikkeavat rajusti WLTP-testin tuloksista.
www.tekniikkatalous.fi
Enyaq.
On toi kyllä surullista, että range ei vaan riitä +20 astetta tuohon matkaan. Koska kyllä talvella pitäisi päästä kelissä kuin kelissä 300km, jotta näillä pärjäisi. Harmi homma. Noh kakkosautoja
- Liittynyt
- 16.12.2016
- Viestejä
- 607
Jos ei ajaisi 120km/h niin varmasti olisi riittänyt rangeSähköauton toimintamatkaksi luvataan 502 km – näin kävi testiajossa Turusta Helsinkiin ja takaisin
Tosielämän sähköautokilometrit poikkeavat rajusti WLTP-testin tuloksista.
Enyaq.
On toi kyllä surullista, että range ei vaan riitä +20 astetta tuohon matkaan. Koska kyllä talvella pitäisi päästä kelissä kuin kelissä 300km, jotta näillä pärjäisi. Harmi homma. Noh kakkosautoja
Menee luultavasti talvella sen samat 332km, koska ajonopeudet on pienempiä.
- Liittynyt
- 26.06.2017
- Viestejä
- 1 862
Se on itselle harmi kun tuota reittiä tulee ajettua. Noh, ehkä jossain vaiheessa toisessa päässä on pistoke odottamassa.
Mä nyt ymmärsin kuitenkin, että se 2000€ hankintatuki säilyisi ja ”todennäköisesti” raja ennallaan. Tämän päälle sitten toi veron alennus.
Mä olen katellut Q4’ää ja kuulemma 40-mallin hinta nousee muutamalla tonnilla marraskuussa. Näin oletinkin, kun vertasin 35 / 40 / 45 mallien hintoja ulkomailla ja Suomessa.
Jos sitten ymmärsin oikein niin _teoriassa_ nyt verojen poiston jälkeen voisi saada vähän enemmän lisävarusteita tingittyä mukaan niin että jäisi rajan alle…
Mä olen katellut Q4’ää ja kuulemma 40-mallin hinta nousee muutamalla tonnilla marraskuussa. Näin oletinkin, kun vertasin 35 / 40 / 45 mallien hintoja ulkomailla ja Suomessa.
Jos sitten ymmärsin oikein niin _teoriassa_ nyt verojen poiston jälkeen voisi saada vähän enemmän lisävarusteita tingittyä mukaan niin että jäisi rajan alle…
Siltähän tämä nyt Harakan viestien perusteella näyttää, että 2000€ tuki ei nouse ja tuen raja on edelleen 50k€. Iso pettymys tämä on ja nyt se tuki olisi pitänyt nostaa jos koskaan. 50k€ autosta tulee lisäalennusta jatkossa 1350€ veron poistumisen myötä, mutta jos ostat 51k€ auton, niin maksat vieläkin sen 2000€ enemmän.
Samaan aikaan muut Euroopan maat jakavat 5-9k€ tukia.
Jos tukea ohjataan latausverkostoon, niin sillä voi olla myös iso vaikutus. Mua ainakin huolettaa miten lisääntyvät autot vaikuttavat laturien saatavuuteen esim. hiihtolomien aikoihin. Sähköautoihin siirtyvien hyvät kokemukset varmasti nopeuttavat muiden siirtymistä.
Pitää ottaa myös huomioon ulkomaantuonti. Jos sähköautoja aletaan raijaamaan urakalla käytettyinä Saksasta halvemman hinnan takia, niin Suomen liian pieni tuki osuu omaan nilkkaan.
Ehkä nyt voidaan tuoda muiden tukemia autoja vähän käytettynä…
No sekin, mutta kyllä suurin huoli edelleen on autojen tolkuton hinta, joka kaksinkertainen tuulipukukansan autobudjettiin nähden.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 837
Se hinta laskee vain ajan myötä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 837
Onhan niitä iät ja ajat raijattu. Ei sitä koskaan tiedä että vuonna 2022 tuet loppuukin muissa maissa.
No eikö se ole vain hyvä jos infra ei ole vielä valmis 5x isommalle automäärälle?
Jos sähköautojen myynti 2 tai 3-kertaistuu vuosittain nykyisen tukien kanssa niin mitä jos hinnoista lähtis 5 tonnia enemmän?
Itekin olen autoa ostamassa, ja toki mulle tuet kelpaisi. Olen kuitenkin ymmärtänyt että infrassa on edelleen paljon parannettavaa, joten huolestuttaa jos autojen määrä kasvaa liian nopeasti.
Meillä tulee kotona sähköä pistokkeesta siihen malliin, että hitainkin laturi työntää akkuun niin paljon sähköä, että keskimäärinen suomalainen ajosuorite täyttyy pariin kertaan helposti. Ja näin on myös monessa muussakin kodissa. Toisin sanoen 230V pistoke riittää suurimmalle osalle suurimmaksi osaksi vuotta.
Olen pikalatauksen varassa joitakin kertoja vuodessa, joten en usko että tämä infran puuttuminen olisi kauhean suuri ongelma. Mutta tietenkin työkseen ajavat, pitkämatkalaiset, joilla ei mahdollisuutta ladata töissä jne tekevät poikkeuksia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 549
Eikö se ole lähinnä silkkaa voittoa Suomelle kun saadaan Saksan valtion osittain maksamia autoja Suomeen?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 465
Laittaa vartiksi laturiin toisessa päässä ja imaisee kahvin kitusiin sillä aikaa, niin jo pärjää. Silloin ei tietysti pärjää, jos on onnistunut järjestämään elämässään asiat niin huonosti, että pitää 150 km päässä käydä töissä. Siihen touhuun pakettiauton kokoinen enyaq nyt ei muutenkaan ole oikea laite.Sähköauton toimintamatkaksi luvataan 502 km – näin kävi testiajossa Turusta Helsinkiin ja takaisin
Tosielämän sähköautokilometrit poikkeavat rajusti WLTP-testin tuloksista.
Enyaq.
On toi kyllä surullista, että range ei vaan riitä +20 astetta tuohon matkaan. Koska kyllä talvella pitäisi päästä kelissä kuin kelissä 300km, jotta näillä pärjäisi. Harmi homma. Noh kakkosautoja
Kuriositeettina: Bugatti Veyronin tankki tyhjenee huippunopeudella viidessä minuutissa. Samoin Enyaqillakin taloudellisesti ajamalla eli nopeutta järkeistämällä pääsee paljon pidemmälle.
Mutta auto ei ole vain kotona pyörimistä varten. Se lataaminen pitää onnistua järkevästi muuallakin, oli se sitten sukulaisten luona käymistä, lomailemista tai työtä. Ja vaikka OKT asujilla sähköä kotona riittää, niin sama tilanne ei ole muissa asumismuodoissa asuvilla.
Mitenhän nyt käytännössä autoveron kanssa homma toimii, jos sopimuspaperissa on jo nimi alla, mutta auto tosiaan tulee vasta vuodenvaihteessa? Sopimuksessa siis arvioitu autovero laskettu, joten nyt vaan pirauttelemaan myyjälle uutta sopparia varten verotuksen muututtua?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 837
Eiköhän siitä se vero tipu pois. Pari päivää menee että ne ovat ajantasalla kun eilen tehty päätös ja tänään on perjantai niin kuka jaksaa sen enempää paneutua kun vkl alkaa.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 316
Ei avain noin.
Liikenteessä kiinnostaa se kilometri/tonni kustannus.
Akku nostaa sähkönhintaa, ja se korostuu jos tarvitaan isoja tehoja pitkää toimintasädettä, nopeaa "tankkausta" Jos ilmainen sähkö maksaa jonkin akunkautta kierettynä 10s/kwh. niin halvemmat kiinnostaa.
Mitä halvempaa verkkosähkö on sitä enemmän korostuu sen varastoinnin ja kuljetuksen kustannus.
Koska vedyssä on huono sähkö - vety - sähkö hyötysuhde, niin sen kilpailukyky paranee nimenomaan silloin kun verkkosähkö halpaa. Mutta ne säiliöt on halpoja.
Akuissa taasen verkkosähkö-akku-sähkö hyötysuhde on hyvä, mutta se varastointi on kallista, niin kallista että polttomoottori vetelee ihan kuusnolla,vaikka energia käytännössä menee täysin hukkaan, ei mitään kustannus järkevyyttä muutta sitä energiaa sähköksi akkuihin.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 316
Joku muu maa maksaa tuollain tukea, niin tuohan on Suomalaisten etu, tavoitteet toteutuu tehokkaammin, muiden rahoilla.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 316
Sähköautoa harkittaessa hyvin oleellinen juttu on se lataaminen. Jos se ei omassa tarpeessa/ympäristössä onnistu, niin ei onnistu, väärä väline.
Omakotitalo, rivitalo, kerrostalo, hotelli jne. ei tarkoita etteikö sähköautolle olisi sopiva latausmahdollisuus ja sopiva valinta.
Mutta jos tarkoitus ja tarve kotona ladata ja sitä latausta ei voi järjestää, niin homma ei toimi, jos se ei toimi villellä, niin jarilla lataukset järjestyy.
Jos ei ole sähköautoa hankkimassa, niin ei tarvikeksiä miksi ei ei hankkisi, silloin ei väliä missä se anoppiasuu.
Jos sähköauto olisi sopiva, paljon ajoa, kustannusedullinen ja sitten alkaa keskimään joten anopillassa käyntejä, niin no en tiedä mitä sillä voittaa.
Jos ynnää oikeasti sopivuutta, niin katsoo ne poikkeavat ajot, korona suodattimella, niin yhdenkin auton taloudessa kannattaa ynnättä kannattaa ne kaikki ajot vetää yhdellä autolla.
Ympäristötavoitteet ehkä toteutuvat, mutta kalliilla hinnalla, koska Suomi menettää arvonlisäverot sekä välillisesti kaikki verot, joita kertyy maahantuojan ja myyntiportaan toiminnasta. Valtiontalouden kannalta käytetyn tuonti on huomattavasti huonompi vaihtoehto kuin uuden myynti Suomessa.
Ja tätä juuri pitääkin korjata - koska siitä pitää saada kaikille sopiva väline jotta nykyiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Norjan kaltainen infra mahdollistaa samalla halvempienkin sähköautojen toiminnan, kun latureita on tarpeeksi usein -> kaikki eivät tarvitsisi isoakkuista autoa jotta se voisi olla se ainoa auto perheessä.
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Joo, vedyn suurin potentiaali onkin kausittaisessa energian varastoinnissa. Siinä tapauksessa energia voidaan varastoida pitkän ajan aikana, silloin kun se on edullista (tai jopa ilmaista, kuten uusiutuvassa verkossa voi välillä olla, koska varastoinnilla vältetään tuotannon kuristaminen). Tällöin energiavaraston koko on systeemissä määräävä tekijä. CAPEX ja OPEX voivat olla suuriakin, koska niinä hetkinä kun markkinat tarvitsevat energiaa varastoista siitä voi pyytää hyvän hinnan. Ao. kuvassa projisoidaan eri energianvarastointitekniikoiden yleistymistä energiamarkkinoiden eri osa-alueille, vety harmaalla, Li-Ion akut punaisella:
Projecting the Future Levelized Cost of Electricity Storage Technologies
The future role of stationary electricity storage is perceived as highly uncertain. One reason is that most studies into the future cost of storage te…
www.sciencedirect.com
Miten tämä liittyy sitten liikenteeseen on vielä vähän arvassa, koska energian kausivarastointi on ihan eri eläin kuin kumipyöräliikenteen liike-energia.
Tällä hetkellä näyttäisi vielä siltä, että palikat ovat pitkän matkan (> 400 km) raskailla kuljetuksilla ilmassa, mutta lyhyemmät matkat (<= 400 km) tuntuvat kallistuvan akkujen puolelle. Suurimpana syynä näyttävät olevan elinkaarikustannukset, jotka ovat akuilla pienemmät.
Comparing hydrogen and battery electric trucks
Only emissions-free vehicles, which include battery electric (BEVs) and hydrogen fuel cell trucks (FCEVs), can provide for a credible long-term pathway…
www.transportenvironment.org
Blow to clean hydrogen sector as major truck maker rules out H2 for long-distance transport | Recharge
Volkswagen-owned Scania says fuel-cell trucks will be too inefficient and expensive compared to battery-powered vehicles
Start of testing of the new Mercedes-Benz fuel-cell truck prototype | Daimler
In late April, the truck manufacturer began to conduct rigorous tests of the first new enhanced prototype of its Mercedes-Benz GenH2 Truck, which was unveiled in 2020.
www.daimler.com
Näköjään uusi tutkimus aiheesta tulee luettavaksi ensi vuoden maaliskuussa:
New roads and challenges for fuel cells in heavy-duty transportation (Journal Article) | OSTI.GOV
The U.S. Department of Energy's Office of Scientific and Technical Information
www.osti.gov
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 316
En nyt ihan allekirjoita.
Tehokkainta lähteä sieltä mihin se sopii, tokii järkevää alentaa esteitä, ja niin on tehtykkin, taloyhtiöissä helpompi saada se latausmahdollisuus jne.
Tietenkin se että jos uudisrakkentaan ilman autopaikkoja, niin huonosti saa latauspistettä.
Parkkipiakkojen nuukailu työpaikoillakkin vaikeuttaa työmatkalaisten latauspisteiden toteuttamista. se on toinen tärkeä paikka missä voisi latailla.
Polttis + sähköauto tarjoaa monelle jo kattavan yhdistelmän, jos kaksiautoa ei ole vaihtoehto, niin lataushybridi osalle ihan sopiva kompromissi. Mutta silläkin pitää olla se latausinfra pääasiallisilla matkoilla kunnossa (esim työ-koti).
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 316
Ja "ilmaiseen" sähköön en usko, sille on tulevaisuudessa ehkä niinpaljon kysyntää, että siitä on pulaa.
Ja vetyä sovitellaan moneen muuhunkohteeseen, joista osa sellaisia että näillä näkyminen voittajavaihtoehto. Tosin puhtaan vedyn kysyntä ajaa kehitystä eteenpäin.
Uutiset
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
-
NVIDIA julkaisi GeForce- ja Studio 566.14 -ajurit näytönohjaimilleen
13.11.2024 03:00
-
Oppolta myyntiin neljä älypuhelinmallia Suomessa
13.11.2024 00:26
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy Ring -älysormus
12.11.2024 19:00
-
Video: Esittelyssä Android 15:n uudistukset
12.11.2024 16:42
Uutisia lyhyesti
-
-
AMD julkaisi kaikessa hiljaisuudessa Ryzen 5 7600X3D -prosessorin
- Kaotik
- Vastauksia: 5
-
iPhone 15 oli maailman myydyin älypuhelinmalli päättyneellä vuosineljänneksellä- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 27
Uusimmat viestit
-
-
Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.- Viimeisin: BongisKhan
-
